Näytetään tekstit, joissa on tunniste sydän. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sydän. Näytä kaikki tekstit

29.9.2023

Vertaistukea, vauvoja ja hävikkitietoisuutta


 

 

 

 




Tänään vietetään kansainvälistä 
Maailman sydänpäivää 
 

Tavoitteena on kannustaa ihmisiä tekoihin
sydänterveyden hyväksi.


💖
 

Vuonna 2023 sydänpäivän 
teemana on vertaistuki

 

"Koko syyskuun kestävä kampanja huipentuu

Maailman sydänpäivän konserttiin

Järvenpää-talossa.

Vertaistuki tuo yhteen ihmisiä, jotka ovat kanssasi samassa tilanteessa tai ovat kokeneet vastaavan. He ymmärtävät sinua ja tilannettasi. Omia kokemuksia jakamalla usein huomaa, ettei olekaan asian kanssa yksin.

Vertaistukea on saatavilla monella eri tapaa. Onko se sinulle henkilökohtainen tapaaminen, puhelinsoitto, ryhmässä tapaaminen vaiko Facebook-ryhmä?"

Teksti ja lisäinfoa: Sydänliitto 


 

#sydänpäivä

#worldheartday

 #WorldHeartDay

 


DOTY

********* 


 

 

 

 


Tänä vuonna vietetään Vauvan päivää
seitsemännen kerran.

Päivän teema on: 

Vauvoissa on valo 

"Jokainen vauva ja jokainen vauvaperhe on ainutlaatuinen. Iloitsemme jokaisesta. Toivomme, että perheissä, työpaikoilla, palveluissa ja koko valtakunnassa kiinnitetään huomio vauvoihin – tulevaisuuteemme. Juhlimisen muodot ovat yhtä yksilöllisiä kuin vauvat ja perheetkin.

Musiikkitalossa ohjelmaa klo 12.00–16.30.

Valtakunnallinen striimi näkyy Musiikkitalon Vimeo-kanavalta klo 13.00. Lähetys striimataan Päälämpiön lavalta. Ohjelma on täynnä mitä mielenkiintoisempia puheenvuoroja, tietoiskuja ja musiikkiesityksiä."

/VauvaSuomi.fi 

 

 Vauvan päivä seurakunnassa/evl.fi

#vauvanpaiva 

#vauvanpäivä 

#vauvanpaiva2023

 


*

*

* 

 

 

United Nations - Yhdistyneet kansakunnat 



 YK:n kansainvälinen teemapäivä 

ruokajätteen ja -hävikkitietoisuuden lisäämiseksi





"Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun eri vaiheissa; alkutuotannossa, kuljetuksissa, varastoinnissa, prosessoinnissa 
sekä toimitusten yhteydessä 

Hävikillä (food loss) viitataan elintarvikeketjun alkupään,
eli maatalouden ja sadonkorjuunjälkeisessä käsittelyssä 
ja varastoinnissa tapahtuneeseen hävikkiin.

Ruokajätteellä tarkoitetaan (food waste) myöhemmässä ketjussa tapahtuvaa ruoan tuhlausta eli esimerkiksi kuluttajien ja kauppojen roskiin laittamaa ruokaa. Määritelmä on laaja ja kattaa kaikki ruoaksi tuotetut raaka–aineet ja tuotteet, jotka menevät hävikkiin. Vähittäiskauppiaat, ruokapalvelujen tarjoajat ja kuluttajat vaikuttavat merkittävästi toiminnallaan ja päätöksillään.

 

Nälänhätä ja ruokahävikki kasvavat yhtä aikaa

Vuodesta 2014 asti nälkää näkevien määrä on kasvanut ja samaan aikaan myös ruokahävikki ja ruoan tuhlaus ovat kasvaneet.  

 

FOA:n mukaan kolmasosa kaikista ihmisravinnoksi tuotetuista elintarvikkeista menee hukkaan, mikä tarkoittaa määrällisesti 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Hedelmien ja vihannesten tapauksessa lähes puolet (45%) menee hukkaan. Yhden tomaatin kasvattaminen vaatii 13 litraa vettä ja yhden appelsiinin tuottaminen vaatii 50 litraa vettä. Tarvitaan myös siemeniä, maaperää, viljelijöiden työvoimaa ja jopa polttoainetta, mitä kuluu ruoan kuljettamisessa. Kaikki nämä resurssit menevät hukkaan silloin kuin työn tulosta, eli ruokaa, päätyy hävikkiin.

Samalla tuhlataan myös ympäristöresursseja, joita tarvitaan elintarvikkeiden tuotannossa ja kuljetuksessa. Ruoan tuottamiseen tarvitaan maata, vettä, energiaa ja rahaa, ja kun ruokaa on tuotettu ja se heitetään pois, ovat nämä panostukset olleet turhia.

Yhteisvoimin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) johdolla vietetään 29. syyskuuta kansainvälistä päivää ruokajätettä ja -hävikkiä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi. 

COVID-19-pandemia on lisännyt tietoisuuttaa ja osoittanut entistä suuremman tarpeen muuttaa ja tasapainottaa ruoan tuotantotapaa ja sen kulutusta.

Ruokahävikin vähentäminen vaikuttaisi positiivisesti monin eri tavoin. Esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähenemisellä, biodiversiteetin mahdollistamisella, kasvaneella ruoan saatavuudella ja vähentyneillä ympäristöpaineilla. Tämän lisäksi säästöjä saisivat tuottajat, välittäjät ja kuluttajat.

Ruokahävikin ja ruoan tuhlauksen lopettamiseksi tarvitaan monitasoyhteistyötä. On kyse yhteisestä vastuusta. Sidosryhmien ja elintarvikealan toimijoiden on otettava osaa innovatiivisilla lähestymistavoilla ruokahävikin lopettamiseksi. 

Toimintaa on tehostettava, jotta ylijäämäruoka voidaan lahjottaa hyväntekeväisyysjärjestöille ja ruokapankeille. Hallitusten ja päätöksentekijöiden tulee kohdentaa investointeja oikein ja luoda kannusteita ruokahävikin vähentämistoimien tukemiseksi, antaa kuluttajille ohjeita ja lisätä tietoisuutta aiheesta. 

Mahdollisuuksien mukaan kuluttajat voisivat lahjoittaa ei-toivottuja, avaamattomia ja ehjiä ruokia hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka voivat sitten jakaa ruoan eteenpäin sitä tarvitseville." /unric.org/nälänhätä ja ruokahävikki kasvavat yhtä aikaa 

 

"Ravintoloissa syntyy ruokahävikkiä vuosittain 61 miljoonaa kiloa.  Suurin hävikin aiheuttaja on tarjoiluhävikki, eli ruoka, joka on ollut linjastossa tai valmistettu sitä varten. Lisäksi hävikkiä syntyy ruokailijoiden lautastähteenä ja ravintoloiden keittiöissä ruuan valmistuksen yhteydessä."/If-vakuutus 

 

 

#FLWDay 

#FoodLoss 

#FoodWaste

 

 

 

 

 

 

 


7.5.2022

Sydänviikko

 

 
 

 
 
Sydänviikko on 
8-15.5.2022



(Aiemmin tuolla sivustolla luki 
väärä päivämäärä...)



 
 
 

18.4.2022

Leikissä kerromme jotain itsestämme

 
 
 
 
 
Jokainen päivä on leikkipäivä! 
Leikkipäivä kutsuu aikuisia ja lapsia 
viettämään kiireetöntä aikaa 
yhdessä leikin merkeissä.  
 
Leikkipäivä-viikkoa vietetään 
18.–23. huhtikuuta.
Viikko huipentuu valtakunnalliseen
Leikkipäivään lauantaina 23.4.2022.

 

 
 
 
 

Järjestä Leikkipäivä 23.4.2022 

– ideoi kestävää leikkiä

 

Tämän vuoden Leikkipäivä toteuttaa kestävän leikin ajatusta, ”Leikkien pallon puolesta”. Muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton koordinoima Leikkipäivä-ohjelma kutsuu kaikkia ideoimaan ja järjestämään Leikkipäivää. Leikki yhdistää sekä ylläpitää toivoa ja turvallista arkea.

Leikillisyys, leikkisyys, leikkimielisyys ja itse leikki ovat tärkeitä niin lapsen, aikuisen kuin seniorinkin itseilmaisulle ja hyvinvoinnille. ‑ Leikissä kerromme aina jotain itsestämme ja luomme yhteyttä toisiin ihmisiin. Leikki luo tärkeällä tavalla yhteenkuuluvuuden tunnetta, sanoo lasten ja aikuisten leikin asiantuntija Katriina Heljakka, Mannerheimin Lastensuojeluliiton koordinoimasta Leikkipäivä-ohjelmasta.

 

 


 

Kuka tahansa voi järjestää oman riemukkaan leikkitempauksen vaikkapa perheen, ystäväpiirin tai naapuruston kesken tai työpaikoilla ja opiskeluyhteisöissä. Leikkipäivän vietto voi olla mitä tahansa vartin mittaisesta tuokiosta koko päivän kestävään tapahtumaan.

 

 

 


 Ihan koko perhe voi osallistua... =)

 

”Leikkien pallon puolesta” -teemassa viitataan yhteen vanhimmista leikkivälineistä ja yhteiseen kotipaikkaamme maapalloon. Leikkipäivän vietossa voi laittaa vaikka pystyyn pihapiirin pallopelin tai yhdistää ympäristösuojelun päivän leikkeihin.

Kestävää elämää luodaan sovussa ihmisten kesken. Kestävän kehityksen teemaa voi lähestyä monesta näkökulmasta. – Valitaan kestäviä leluja ja varusteita ja niitä kierrätetään.
 


 
 
 
 *****"***** 


♥️
 
Sydänviikko on ajalla 
18-24.4.2022

Suomen Sydänliitto 


 
 
 *********
 
 
Tänään on myös 
Maailman kulttuuriperinnön päivä 
 

#HeritageDay
#WorldHeritageDay



 
********
 








 

 

28.9.2021

Maailman sydänpäivä

 

 


 

  Sydänpäivä 29.9.2021 on osa kansainvälistä kampanjaa, jolla levitetään tietoisuutta sydänsairauksista ja aivohalvausten ehkäisystä. 

 

 

 


 

Tämä on täydellinen päivä muun muassa lopettaa tupakointi, alkaa harrastaa liikuntaa sekä 
alkaa syödä terveellisesti.

Tämän päivän tarkoitus on kiinnittää ihmisten huomio sydän- ja verisuonitauteihin ja niihin liittyviin terveysongelmiin. 

 

 


 

 

Maailman sydänliitto on todennut sydänsairauksien ja aivohalvausten olevan johtava kuolinsyy maailmalla. 

 



Sydänpäivä perustettiin viemään koteihin viesti, että sydänongelmat voidaan estää./Days of the year 

 Maailman sydänpäivä


#HeartDay 



"Vuonna 2021 päivän teemana Suomessa on verenpaine. 

 

Kannustamme selvittämään oman verenpainetason ja hakemaan apua kohonneen verenpaineen hoitamiseen."

Sydän.fi









1.2.2019

Helmikuu alkoi!







 Tänään on Anna lapsille hymy 
 sekä Koristele karamelleilla -päivä 
jotka voisi vaikka kätevästi yhdistää... 

Tänään on lisäksi Purukumipäivä, joka 
on aika helppo toteuttaa, 
sekä Työskentele alasti -päivä 
jota ei nyt kovin hyvin voi Suomen 
talvessa, hah-hah, suositella...  



Maailmalla vietetään tänään kansallista
Pukeudu punaiseen päivää, mutta meillä 
sitä vietetään vasta 29. syyskuuta...  

Silti tänäänkin saat naisten sydänterveyden 
puolesta kyllä pukea punaista päällesi. 
 
 


Tänään on myös Vaihda salasanasi 
-päivä sekä Autovakuutuspäivä



14.2.2018

Ystävänpäivä on tietenkin joka päivä









Valentinus oli 200-luvulla elänyt italialainen piispa. 
Hän oli rakkausrunoilija, rakastavaisten auttaja ja ymmärtäjä,  jonka kerrotaan vihkineen luvatta sotilaita ja toimineen täten sotapäälliköitä vastaan, joiden mielestä 
tosi sotilas ei saanut edes vilkuilla naisia.

Valentinuksen kerrotaan myös kehottaneen nuoria miehiä kieltäytymään armeijaan menosta ja pysymään kotona 
vaimojensa luona. 
Tällainen toiminta suututti roomalaiset sotapäälliköt 
ja he vangitsivat yhteiskunnan uhaksi koetun rakkauden puolesta taistelijan. Kiitolliset vaimot lähettivät Valentinukselle vankilaan kukkia ja lahjoja myötätunnon merkiksi. 

 Keisari Marcus Aurelius mestautti 
piispa Valentinuksen 14.2. vuonna 269. 

Valentinuksen kuoleman jälkeen rakastavaiset
pitivät häntä yhä suojelijanaan 
ja hänen kuolinpäivästään tuli
rakkauden ja ystävyyden päivä ja
hänestä itsestään kansan silmissä
marttyyripyhimys.

Siksi keskiajalta saakka 
rakastavaiset
joilla on ollut ongelmia, 
ovat lähettäneet rukouksiaan 
Pyhälle Valentinukselle.









Päivän tunnus on punainen sydän
kaikenlaisissa muodoissaan. 



Valentinuksen päivän romanttiseen rakkauteen liittyvillä 
tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia Englannissa 
ja Ranskassa, jossa vietettiin jo 1300-luvulla 
ystävänpäivänjuhlia ja rusettiluistelun kaltaisia 
lemmenarpajaisia. 

Viralliseksi juhlapäiväksi Valentinuksen päivä 
julistettiin Englannissa vuonna 1537. 





Etelä-Euroopassa arvellaan lintujen valitsevan 
itselleen parin juuri Valentinuksen päivänä. 
 
1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi 
Atlantin yli Yhdysvaltoihin jossa muun muassa 
tytöillä oli sellaisia uskomuksia, että ensimmäinen 
mies, joka kävelee heitä vastaan ystävänpäivänä, 
on heidän oikeansa. Lisäksi uskotaan, 
ystävänpäivänä omenan halkaisemisen 
ja siementen lukumäärän laskemisen todistavan, 
kuinka monta lasta kyseinen tyttö saa. 

Yhdysvalloissa rusettiluistelu 
kuuluu ystävänpäiväperinteisiin. 





Suomessa Ystävänpäivää on vietetty 1980-luvulta. 
Päivä on muodostunut toiseksi suosituimmaksi 
postitettujen korttien päiväksi joulun jälkeen. 
Päivä on Suomessakin hiljalleen kaupallistumassa, 
sillä ystävänpäivälahjoja hankitaan vuosi vuodelta enemmän. 
Ystävänpäiväperinteet saattavat olla meilläkin muuttumassa 
kansainvälistä Valentinen päivää muistuttavaksi.  







Oikein hyvää  
Ystävänpäivää 
Sinulle



PS: 

Muutoin olen sitä mieltä, että 
joka päivä on ystävänpäivä. 












Lähteet ja kuva
Turun Sanomat/Anu Iso-Kokkila  
sekä Wikipedia  

2.2.2018

Kaksosia, hymyjä, punaisia asuja, lettuja ja porkkanakakkua!




Tänään on Kaksosten päivä
Vuonna 2018 Kaksosten päivän teemana on Samasta puusta eri omenat. 

Tällä halutaan muistuttaa siitä, että kukin kaksosista tai kolmosista on ainutlaatuinen, 
vaikka muistuttaisi ulkonäöltään kaksos- tai kolmossisarustaan.

On tärkeää, että monikkolasten lähipiiri, sukulaiset, tuttavat sekä päiväkodin ja koulun 
henkilöstö kohtelevat lapsia yksilöllisesti.
”Kaksosena syntynyt on kaksosuudestaan huolimatta oma ainutkertainen persoona. 
Kaksosia ei pidä niputtaa, vaan kohdata kukin omana yksilönä. Tähän voi jokainen kaksosten lähipiirissä vaikuttaa.”
Monikkoperheet ry 

Alueyhdistyksissä tapahtuu:

Alueelliset monikkoperheyhdistykset järjestävät 
perheille suunnattuja tapahtumia omalla alueellaan. 
Tarkat tiedot näistä tapahtumista 
Kaksosten päivän tapahtumat alueyhdistyksissä.


Teemapäivissä on tänään myöskin  
Anna lapselle hymy -päivä. 





Tänään saat myös mieluusti
Pukeutua punaiseen.

Maailman sydänpäivänä pukeudumme punaiseen, sillä 
haluamme kiinnittää punaisella värillä huomiota sydänterveyden 
edistämiseen. Me kaikki voimme vaikuttaa 

oman sydämemme hyvinvointiin 
kiinnittämällä huomiota elintapoihimme. 





Tänään sattuu olemaan myös Ohukaispäivä.  

Gluteenittomat letut: 

n 3 dl gluteenittomia hienoja jauhoja
0,5 tl suolaa
5 dl huoneenlämpöistä maitoa
(jos haluat rapeita lettuja, 
korvaa puolet maidosta vichyllä!)
1-2 kananmunia
0,5 dl sulaa voita

Paistamiseen voita

Sekoita jauhot ja suola keskenään.
Lisää neste, kananmunat
ja voisula hyvin sekoittaen.
Anna taikinan turvota noin 30 minuuttia.
Paista taikinasta pieniä tai isoja ohukaisia ohukaispannulla.
Paista ohukaisia muutama minuutti molemmilta puolilta.


Nauti hyvässä seurassa!  









Gluteeniton Porkkanakakku: 

Laita uuni kuumenemaan 195 asteeseen.
Voitele irtopohjavuoka ja jauhota se g.jauhoilla.

Ohje: 


4 munaa
3dl sokeria
2,5dl glut.jauhoja
2tl soodaa
1½tl leivinjauhetta
2tl kanelia
1tl vaniljasokeria
1tl suolaa
  5 isoa porkkanaa raasteena
1½dl ruokaöljyä


Vatkaa sokeri ja munat vaahdoksi.
Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet
+ ruokaöljy ja porkkanaraaste. Sekoita kaikki keskenään.
Paista alimmalla tasolla n 45 minuuuttia
Kumoa jäähtyneenä. 



Kakun voi syödä tällaisenaan 

tai tehdä sen päälle  
valkosuklaatomusokerikuorrutteen.  

Sitä juustokuorrutetta inhoan niin,  
että sitä en laita tähän koskaan. =)
Kakun voi hyvin pakastaa ilman kuorrutetta. 





29.9.2017

Tänään nähdään punaista






 Suomessa päivän järjestää Suomen Sydänliitto
sydänpiirit ja sydänyhdistykset.

Pukeudu siis sydämen vuoksi tänään punaiseen, 
edes asustein. 








EDIT:
Tänä aamuna joutui mies raappaamaan 
jo ensimmäisen kerran auton ikkunat. 
Pakkanen, se syksyn ensimmäinen 
oli ollut yöllä täällä 
hiippailemassa nurkissa...

Talvi lähenee.




23.4.2017

Kirjoja, ruusuja ja halauksia






On Kirjan ja ruusun päivä 

Kaikki luultavasti tietävät 
mitä se tarkoittaa.

Itse taidan ostaa uuden 
e-kirjan tabletilleni. =) 






Tänään alkaa myös Sydänviikko, 23.–30.4. 2017, jolloin korostetaan jaksamisen, ihmissuhteiden ja myönteisten tunteiden merkitystä elämässä - sen iloissa ja suruissa. Viikko viestii ihmisten voimavarojen vahvistamisen teemoja ja tekoja. Yhtenä kampanjatekona ja läheisyyden osoituksena tullaan näkemään halauksia.

Kansantaudeistamme yleisimmät eli valtimosairaudet koskettavat joka viidettä suomalaista. Kutsumme sinut mukaan kasvavaan joukkoomme, joka tekee päivittäin jotain terveytensä ja hyvinvointinsa eteen – ja samalla läheistensäkin.Yksi elämä. Sydänliitto









Myös Englannin kielen päivä 
on tänään. 


So 
have a nice day! 




29.9.2016

Pukeudutko tänään punaiseen?











Maailman sydänpäivää vietetään torstaina 29.9.
Haastamme kaikki suomalaiset pukeutumaan punaiseen 
ja miettimään oman sydämen hyvinvointia. 
Pue sinäkin päällesi jotain 
punaista, on se sitten huivi, paita, sukat 
tai vaikka hiuskoriste! 





Omena päivässä 
pitää lääkärin loitolla... 





3.7.2016

Sementtisydämiä kukkapenkkiin




Näin komeita ovat ukkolaukat muualla. 
Meidän pihaltamme talvipakkanen vei ne.



Nämä komeat korkeat ja yksilöt 
olen kuvannut äitini puutarhassa. 
Saniaisetkin ovat kasvaneet hänellä tänä kesänä 
aivan hurjan pitkiksi! 



Hah, meillä on vaan tämän yhden ja ainoan jämät. 

Kukkapenkistäni siintää viime kesän remonttiurakan jäännöksiä: 
kun piti sinne tänne valaa koko ajan jotakin ja päivän 
päätteeksi astian pohjalle jäi sementtiä, 
ennen astian pesua kaivoin pihaan,
hiekkaan sydämenmuotoisen kuopan
ja kaavin loput sementit siihen kuivumaan. 



Niin syntyi monta sydäntä 
kukkapenkin askelmiksi. 






3.8.2015

Keltaisten kukkien kavalkadi







Keltainen väri tuo väistämättä mieleen syksyn. 
Puissakin on jo keltaisia lehtiä paikka paikoin... 

Nämä keltaiset kukat ovat kehäkukkia. 


Reissuilta tuon mukanani yleensä kukkien siemeniä, kiviä jne. 
Näiden kukkien esi-isät ovat kasvaneet Madeiralla. 
Niiden emot kasvoivat viime kesänä pihallamme 
ja nämä lapsenlapset nyt siis jälleen puutarhassamme. 

Sementtisydämiä me teimme remontin aikana 
sinne tänne hiekkaan pihamaalle, aina jos päivän 
töistä jäi ylimääräistä laastia, tasoitetta jne. 

Nyt pihassa on kivisiä sydämiä muutama. 


Korjaan, ei puutarhassamme, 
vaan pienessä pihassa jossa on muutama nuori puu. 
Olen jälleen näistäkin kerännyt siemenet talteen kuivumaan. 


Vaikka keltainen ei tosiaan ole ollenkaan lempivärejäni edes kukissa,  
niin kehäkukissa on jotakin perinteistä. 
Ne kuuluvat suomalaiseen kesään kuin uudet perunat, 
käen kukunta 
ja räksyttävä Suomenpystykorva. =P



Tässä kysymys puutarhureille ja kasvitieteilijöille: 
miksi ihmeessä vielä viime kesänä valkoisina hehkuneet liljat 
ovatkin tänä kesänä keltaoransseja? 

Ovatko valkoiset liljat jotenkin kertakäyttötavaraa jotka pitää joka syksy vaihtaa uusiin?  
Vai onko meidän maaperässämme jokin, joka sai ne muuttamaan väriään?



Ystävieni Katjan ja Jaanan lähettämien krassien siemenistä kasvaneita yksilöitä.