Satujenkerrontapäivä

Satu on todellisen elämän rajat ylittävä mielikuvitukseen vetoava kertomus, joka on usein tarkoitettu lapsille. 

Sadulle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Saduille on kuitenkin tunnistettu monia tyypillisiä piirteitä, jotka erottavat ne myyteistä ja tarinoista. Satua pidetään yleensä sepitteenä. Sadun näyttämö on ajaton ja paikaton, ja satu voi sijoittua mihin aikaan tai paikkaan tahansa. Sadun päähenkilö voi olla ihminen tai ei-ihminen. Satu on yleensä maallinen, mutta se voi olla myös uskonnollinen. Satu voidaan nähdä aikuisille tai lapsille kirjoitettuna. Sadussa on usein kaavamainen aloitus. Satu on yleensä lyhyt, ja se voi olla proosa- tai runomuotoinen. Satu kerrotaan tavallisimmin iltaisin. 


Tapahtumien tarkkaa aikaa ja paikkaa ei yleensä kerrota tarkasti, vaan tärkeintä on päähenkilöiden elämäntilanne. Joitain yleisiä satujen teemoja ovat lähteminen, matka, päähenkilössä tapahtuva muutos ja heikomman taistelu vahvempaa vastaan. Saduissa on usein tarunomaisia hahmoja, kuten keijuja, peikkoja, haltijoita, lohikäärmeitä tai jättiläisiä. 


Satu voi kuvata ihmisten elämään ja erityisesti kasvamiseen liittyviä vaikeuksia.
 
Sadun ja myyttisen kertomuksen erona pidetään sitä, että satuihin ei oikeasti uskottu, kun taas myyttisiin kertomuksiin uskottiin ainakin vertauskuvallisesti. Esimerkiksi Kalevalan taustalla olevat kansanperinteelliset kertomukset eivät ole satuja, koska niitä on pidetty tosina tavalla tai toisella. 

28.2.2020
on
Suomen ja Karjalan tasavallan kansalliseepoksen
Kalevalan päivä
siitä mm tuolla enemmän, 
sekä tuolla
ja tuolla...

Klassikkosatuja:

• Grimmin sadut
• Hanhiemon satuaarre
• Tuhat ja yksi yötä   

Satukirjailijoita: 

• H. C. Andersen
• Grimmin veljekset
• Kaarina Helakisa
• Selma Lagerlöf
• A. A. Milne
• Anni Swan
• Zacharias Topelius
• J. K. Rowling  

Tänään on siis Satujenkerrontapäivä,

#TellAFairyTaleDay 

josta olen kertonut aimmin mm tuolla.

***********

Tuhansien vuosien takaisia tarinoita

Vanhimmat sadut ovat yli 4 000 vuoden ikäisiä.
Suurin osa saduista perustuu ikivanhaan, kansainväliseen perinteeseen. 

Sadut ovat melko lyhyitä, juoneltaan selkeitä mielikuvituksellisia tarinoita, jotka kuvaavat ihmisten elämään ja erityisesti kasvamiseen liittyviä vaikeuksia. Tapahtumien tarkkaa aikaa ja paikkaa ei yleensä kerrota tarkasti, vaan tärkeintä on päähenkilöiden elämäntilanne. 

Joitain yleisiä satujen teemoja ovat lähteminen, matka, 
päähenkilössä tapahtuva muutos 
ja heikomman taistelu vahvempaa vastaan. 

Saduissa on usein tarunomaisia hahmoja, kuten keijuja, 
noitia, peikkoja, haltijoita, lohikäärmeitä tai jättiläisiä. 

Sadun ja myyttisen kertomuksen eli tarun erona pidetään sitä, että satuihin ei oikeasti uskottu, kun taas myyttisiin kertomuksiin uskottiin ainakin vertauskuvallisesti. 
 

Esimerkiksi Kalevalan taustalla olevat kansanperinteelliset kertomukset eivät ole satuja, koska niitä on pidetty tosina tavalla tai toisella.

Kansansadut perustuvat suulliseen kansanperinteeseen. Kansansadut ovat tyyliltään melko yksinkertaisia, ja ne sisältävät runsaasti toistoa. Tarinat ovat usein kaavamaisia ja opettavaisia. Samat satuaiheet esiintyvät paikallisina muunnoksina eri maissa.

Kansansatujen systemaattinen kerääminen ja tutkimus saivat alkunsa 1800-luvulla, kun saksalaiset Jacob ja Wilhelm Grimm julkaisivat kansansatujen kokoelmansa. 

Saduissa voidaan erotella useita lajityyppejä. Näitä ovat muun muassa eläinsadut, ihmesadut ja pilasadut. 

Taidesadut poikkeavat kansansaduista monin tavoin, vaikka taidesatujen pohja onkin usein kansanperinteessä. Taidesadut ovat tunnettujen kirjailijoiden kirjoittamia, ja ne ovat usein taiteellisesti kunnianhimoisia teoksia. 

Satuja ovat kertoneet myös kaikenikäiset lapset. Sadutusmenetelmän avulla saadaan talteen lasten (ja myös aikuisten) vapaata tarinan kerrontaa. Näitä satuja on Suomessa koottu jo vuodesta 1995. Lasten kertomissa saduissa mielikuvitus lentää usein vilkkaammin ja monisäikeisemmin kuin perinteisissä aikuisten saduissa. Lasten omat sadut ovat avanneet uusia näkökulmia lasten kerrontakulttuuriin. Nuorimmat sadunkertojat ovat olleet yhden vuoden ikäisiä. Nämä sadut vaihtelevat sisällöltään, muodoltaan ja kerrontatavaltaan aikuisten kertomista saduista. 

Kerro satu -päivä on juurikin nyt, tänään. 

Mikä on sinun lempisatusi kautta aikojen? 

Kerrottiinko/luettiinko se sinulle 

lapsena vai luitko tarinan itse? 

Netistäkin löytää nopeasti 

satuja ja tarinoita: 
 

Iltasatu-palvelu: Lue satuja lapselle ilmaiseksi 

milloin ja missä vain

Satupalvelu: Päivi Honkakosken opettavaisia satuja

Iltasatu: Lyhyt satu lapselle 

****************

Tänään on myös Pistaasipähkinäpäivä, 

jos sellaisista satut pitämään.

Nalle Puhin uusi ystävä

 

 
Kirjailija A.A.Milne (18.1. 1882 – 31.1. 1956)
kirjoitti ensimmäisen Nalle Puh, eli
Winnie the Pooh-tarinansa 
yksivuotislahjaksi pojalleen
Christopher Robinille, (21.8.1920– 20.4.1996)
Siksi Nalle Puhin syntymäpäivä
onkin 21.8.1921.

Myöhemmin tarina julkaistiin kirjana
ja Milne kirjoitti lisää seikkailuja henkilöhahmoilleen. 

 

Nyt Nalle Puh (Winnie-the-Pooh) on saanut puolen hehtaarin metsäänsä uuden ystävän, Pingviinin. Uuden hahmon keksijä kirjailija Brian Sibley on lisännyt keltaisen hassun karhun ystäväksi linnun uusimmassa tarinassa, nähtyään alkuperäisen Puhin luojan, kirjailija Alan Alexander Milnen vanhan valokuvan jossa hän leikkii poikansa Christopherin kanssa pehmoleluilla joista yksi on selkeästi pingviini. 

 

Muita Christopherin pehmolelujahan olivat tiikeri, possu, aasi, kenguru poikasineen ja jänis. Christopher Milne oli Nalle Puh -kirjojen Risto Reipas-pojan esikuva ja hänen leluistaan kehittyivät kaikki muut puolen hehtaarin metsän asukkaat.

Vanhan mustavalkovalokuvan nähtyään Brian Sibley päätti jatkaa rakastettujen hahmojen seikkailuja pingviiniystävällä lisättynä.  

Jatko-osa The Best Bear in All the World julkaistiin 6. päivä lokakuuta, 2016. 

Tarina jatkaa lämminhenkisten klassikkoseikkailujen sarjaa, jotka A.A.Milne aikoinaan iloksemme loi. 

Uudet ystävät ovat aina onnellinen ja suuri tapahtuma. 

Kerro satu -päivä

 Kerro tänään satuja. 

Tai vaikka vain yksi ainoa.

Kerro tänään satuja  

kuvaile suloisia keijuja  

anna haarniska ritareille  

luo toivoa hyville lopuille 

anna mielikuvituksen lentää 

jätä sieluun ripaus hyvää 

-Una Reinman-  

Runokuvana löydät saman tekstin täältä. 

 Jo Einstein aikoinaan on tiennyt, miten lapsista kasvaa 

hyviä aikuisia. Lasten on saatava ensin olla rauhassa lapsia.

(Valitettavasti jotkut eivät edes ymmärrä,
mitä tarkoittaa että lapsi saa olla lapsi...)

Aikuisen elämä on turhan hurjaa lapselle. 

Aikuisuuden kukin lapsi oppii 
vielä tuntemaan, aikanaan.

Siksi lapsuudesta on pidettävä kii, 

ja annettava sille aikaa.

Lapsuuden ihana viaton aika 

on suojelun arvoista.