Hae tästä blogista

31.5.2018

Monien teemojen päivä





Tänään on mm 



Kuulon suojaaminen

1. Kuulon suojaaminen on tarpeen silloin, kun et kuule toisen ihmisen puhetta metrin etäisyydeltä tai keskustelua täytyy käydä huutaen
2. Käytä kuulonsuojaimia, kun melutasot ylittyvät
3. Käytä oikeita korvatulppia. Pumpuli, paperi tai omat sormet eivät ole niitä
4. Käytä suojaimia koko melualtistuksen ajan. Korvat eivät ehdi mukautua nopeisiin äänitasojen muutoksiin
5. Älä seiso liian lähellä kaiuttimia
6. Älä huuda toisen ihmisen korvaan – se voi vahingoittaa kuuloa
7. Pidä lepohetki kovien äänitasojen jälkeen. Kuulon pitää palautua rasituksesta
8. Huomioi, että alkoholi alentaa kykyä huomata voimakkaita äänitasoja
9. Vähennä kannettavan musiikkisoittimen käyttöä ja äänenvoimakkuutta. Käytön turvallisuus riippuu äänenvoimakkuuden lisäksi kuunteluajan pituudesta ja kuunteluympäristöstä
10. Vältä tupakointia ja pyri muutenkin terveellisiin elämäntapoihin /Kuuloliitto, kuulo/vinkkejä 


 


Tänään on myös Kansainvälinen 
tupakaton päivä 
 
World No Tobacco Day 

Tupakaton päivä pyrkii tuomaan esille tupakan haittoja, jotka kääntyvät hyvin yksiselitteisiksi ja järkyttäviksi luvuiksi: kuusi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain tupakoinnin takia ja 600 000 ihmistä vuosittain kuolee passiivisen tupakoinnin takia. Maailman terveysjärjestö pyrkii vuosittain vaihtuvilla teemoilla herättämään maailmaa tupakoinnin riskeille. Aikaisempien vuosien teemoina ovat olleet mm. tupakoinnin mainostamisen kieltäminen, terveysvaroitukset, tupakka ja nuoriso, polttamisen lopettaminen sisällä ja terveysammattilaiset tupakkaa vastaan. 

Jos haluaisit lopettaa, onko tätä parempaa päivää 
tehdä yksi elämäsi parhaista päätöksistä? /Suomen YK-liitto




Elämme parhaillaan myöskin
Euroopan kestävän kehityksen viikkoa. 
(30.5.-5.6.)  


Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Tärkeitä huomioon otettavia tekijöitä ovat luonnonvarojen riittävyys ja köyhyys. Kestävä kehitys on erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien (YK) hanke Kestävän kehityksen tavoitteiden muodossa. Wikipedia











30.5.2018

Kastele kukkasi!








Koko Suomessa on ollut jo liiankin pitkään hellettä ja kuivaa. 
Maa suorastaan huutaa vettä monin paikoin, istutuksista puhumattakaan. 

Koko maassa on metsäpalovaroitus ja 
avotulen teko kielletty. 

Valitettavasti tänne eteläiseen 
Suomeenkin vettä on povattu vasta monen päivän päästä. 
Onneksi sitä saa vielä vesihanasta. 

Tänään olisi todella hyvä päivä kastella kasvit pihalla, 
parvekkeilla ja terasseilla, 
onhan Kastele kukkasi -päivä

Nurmikon kastelu puolestaan on 
turhaa egoistista veden tuhlausta. 
Nurmikko piristyy kyllä sitten 
kun vettä sataa taas taivaalta.


29.5.2018

Keksejä, keskiaikaa ja kompostointia








Tänään ompi Keksipäivä.
Leivotko keksit itse vai 
ostatko valmiina? 
Mikä on lempikeksisi? 








Tänään on myös Keskiajan loppumisen päivä
(Meinasin kirjoittaa keksiajan.) 

Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” 
ja ”uuden ajan” välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle. 
Keskiajan ja sen eri alajaksojen tarkka ajoittaminen voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa, koska keskiaikaa määrittäville yhteiskunnallisille, kulttuurisille ja poliittisille tapahtumasarjoille ei yleensä voi määrittää alkamis- tai päättymisajankohtaa kovinkaan täsmällisesti. Tarkat ajoitukset historiallisille ajanjaksoille ovatkin kiinnostavia lähinnä oppihistorian kannalta; ne kertovat ennen kaikkea esittäjiensä käsityksistä historiallisesti merkittävistä tapahtumista ja rakenteista. Useimmat nykytutkijat käyttävätkin ilmaisua keskiaika vain käytännöllisenä lyhenteenä ajanjaksolle, joka alkoi joskus 400–600-luvuilla ja päättyi joskus 1300–1500-luvuilla. 
Wikipedia 




On myös Opi kompostointia päivä
Kompostimulta on mainio keino 
ottaa jätteet hyötykäyttöön. 
Meillä ei ole varsinaista kompostoria, vaan 
pelkkä puutarhajätteiden avokomposti, 
jonka äskettäin siirsimme toiseen paikkaan 
ja kaikki multa, mikä lehdistä yms kitkuujätteistä 
oli täällä asumisaikanamme tullut, oli muhevaa ja 
annettiin mullan tarpeessa oleville pihan kasveille. 
Se multa oli lähestulkoon ilmaista. 
Maasta se oli tullut... 

Kyllä kompostorillekin olisi käyttöä 
meidän taloudessamme... 
Vaikkapa tuollaiselle: 




Kuvassa Biolan Pikakompostori. 
Kuva: Netrauta 

Kompostori (lat. compositus "kokoonpantu", < componere "koota yhteen") on säiliö, jonka sisällä kompostoidaan puutarha- ja talousjätettä. Sana otettiin Biolan Oy:n käyttöön tuotenimen osaksi, kun professori Toivo Rautavaara oli käynyt Itävallan puutarhamessuilla ja nähnyt siellä teollisesti valmistetun ”kompostin tekijän”. Yhteistyössä Biolanin kanssa kehitettiin Itävallan mallin innoittamana ensimmäinen suomalainen kompostoitumista nopeuttava laite, jonka nimeksi otettiin Kompostori. Konemuovi Oy valmisti muuntajan koppeja, jonka muotilla ensimmäiset Biolan Kompostorit syntyivät vuonna 1977. /Wikipedia  
 

Kompostointi on merkittävä valinta luonnon puolesta – ja nyt entistä helpompaa  

 
Kompostoimalla jokainen pystyy vaikuttamaan 

Kompostoituminen on luonnon oma prosessi, joka perustuu biologiseen hajoamiseen. Kompostointi on biojätteen kierrätystä, jossa ravinteet saadaan hyödynnettyä puutarhan kasvien kasvuun.
Tavallinen kuluttaja pystyy kompostoimalla vaikuttamaan ravinteiden kiertokulun lisäksi esimerkiksi siihen, että kaatopaikat eivät kuormitu, jätteenkeräysastia ei biojätteen puuttumisen ansiosta löyhkää ja sekajäteastia voidaan tyhjentää harvemmin. 
Iloa tuottaa myös oman kompostorin multa. 

Kotitalous on oma pieni ekosysteeminsä. Jokainen voi valita, 
haluaako olla pieni palanen ratkaisua vai ongelmaa 

Laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna kompostointi auttaa myös siihen, 
että maaperän ehtymässä oleva fosfori riittää pidempään. 
-Kekkilä- 

(klikkaa auki)





27.5.2018

Suomen lippu 100 vuotta







Kun viime vuonna vietimme 
Suomen sadatta itsenäisyyspäivää, 
käytimme Siniristilippua juhlan kunniaksi, 
mutta Suomen lippu täyttää vasta 
28. toukokuuta 2018 tasan 100 vuotta

Lippu vahvistettiin viralliseksi lipuksi 
29.5.1918.  

Siniristilipun suunnittelivat Eero Snellman 
ja Bruno Tuukkanen. 

Lipusta on käyttötarkoitukseltaan kolme eri tyyppiä:  
kansallislippu eli tavallinen Siniristilippu, 



suorakaiteinen valtiolippu, 



ja kielekkeinen valtiolippu. 

Suomessa on vuodessa kuusi virallista liputuspäivää 
sekä kymmenen vakiintunutta liputuspäivää. 

Jokaisella on kuitenkin 
oikeus liputtaa 
Suomen lipulla silloin, 
kun katsoo sen aiheelliseksi


Kansallislippu toimii myös 
suomalaisen aluksen kansallisuustunnuksena.  



Siniristilipun edeltäjänä on ollut 
mm tällaisia venelippuja.  




Tässä on Suomen ensimmäinen oma lippu. 

Leijonalippu on Suomen lipun malli, jota käytettiin itsenäisyyden alkuaikoina; 
se on punapohjainen ja keskellä on kultainen Suomen vaakunaleijona, 
jonka panssaroitu käsivarsi ja miekkojen terät ovat hopeanvärisiä, 
miekkojen kahvat ja panssarikäsivarren kyynär- ja rannesuojat ovat kultaisia; 
leijona on sijoitettu yhdeksän hopeisen heraldisen ruusun päälle. 

Leijonaliput poistettiin
käytöstä vuonna 1920 ja
tilalle tuli tuttu Siniristilippumme.
Sisäministeriö on määrännyt 
valtion virastot ja laitokset liputtamaan 
28. toukokuuta. 

Liput nostetaan salkoon aamukahdeksalta 
ja lasketaan alas illalla yhdeksältä.
Ehkä me muutkin voisimme liputtaa,

vaikka jo tänään?













Puutarhaa, aurinkovoidetta ja kadonneita lapsia








Tänään vietetään 
Kansainvälistä puutarhapäivää

Mikä sen ihanampaa, 
ainakin minulle! 
Voisin viettää sitä joka ikinen päivä!





Ulkomaillakin on pakko aina
käyskennellä sekä puutarhoissa 
että villissä luonnossa. 
Pakko nähdä mitä kaikkia kasveja 
ja puita kussakin paikassa kasvaa. 




Luonto voimaannuttaa. 
Luonto parantaa.  
Luonto auttaa. 

 




Samalla tänään vietetään myös  
Rusketushan sinänsä on jo ihovaurio.
Muista aina aurinkosuojavoide, 
sekä aurinkolasit! 
Suojaa erityisesti lapset!  







Tänään vietetään 
myös





26.5.2018

Syreeni



Syringa vulgaris



Sieltä se kukka jo pilkistää! 




Syreenit (Syringa) ovat öljypuukasveihin (Oleaceae) kuuluva puuvartinen kasvisuku, 
joka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta. 
Lajeja on parikymmentä, joiden lisäksi on hybridejä.
Suomessa syreenit eivät ole luonnonvaraisia, mutta istutettuna tavallisin laji on pihasyreeni 
(Syringa vulgaris), jonka kukat ovat yleensä tyypillisen liilan väriset tai valkeat. 
Venäjän kielessä tunnetaan jopa väri сиреневый (syreeninvärinen), 
englannin tai alun perin turkin lilac on myös värin nimitys. 

Lisäksi näkee hybridejä sekä unkarinsyreeniä (Syringa josikaea).
Syreenit kasvavat suunnilleen 4–5 metriä korkeiksi monirunkoisiksi pensaiksi. 
Lehdet ovat vastakkaiset, suikeat, tasalaitaiset. Kukat ovat noin senttimetrin läpimittaiset. 
Pensaat kukkivat yleensä kesäkuussa. Kukkien tuoksu on voimakas, miellyttävä. (Wikipedia) 



Puun käyttöalueita ovat muun muassa jousien kaaret, soitinrakentaminen, 
puunkaiverrus ja puukonkahvat. 
Unkarinsyreeni ei ole aivan yhtä kovaa kuin pihasyreeni. 
Tieteellinen nimi on johdettu kreikan sanasta syrinx, joka tarkoittaa onttoa putkea: 
nuorimmat versot saattavat olla jonkin verran onttoja. 
Niistä on tehty menneinä aikoina pillejä ja huiluja. (Wikipedia)





Saisinpa pihan syreeninkukkien tuoksun 
tänne esille! Varsinkin iltaisin tuoksu on ihana. 


Tässä  nyt on tällainen tavallinen syreeninkukkaversio, 
mutta vielä upeampia ovat ne kerrattukukkaiset. Ah.



Vaahtera



Acer platanoides



Oletko koskaan pysähtynyt 
katselemaan vaahterankukkia?  
  ♥  


Kuin kellanvihreitä pieniä taideteoksia.


Nyt vaahteranlehdetkin aukeavat...



Kohta tuulessa kahisevat...


Todelliset vaahterametsiköt on Suomesta hävitetty pellonraivauksissa ja jäljellä on vain yksittäisiä puita ja puuryhmiä. Tästä huolimatta vaahtera on eräs tavallisimmista Suomen etelärannikon jaloista lehtipuista, ja se kestää monia muita jalopuita paremmin kuusimetsän varjostusta, varsinkin nuorena. Pohjoisempana se kasvaa paikallisena reliktipuuna aina luontaisille pohjoisrajoilleen saakka. Luonnossa tyypillisimpiä kasvupaikkoja ovat kuivat kallionaluslehdot ja puronvarsilehdot. Rehevöityneissä kaupunkimetsiköissä vaahtera on yleistynyt entisestään. Tämä rehevöityminen on seurausta muun muassa ihmisten lemmikkikoirien ulosteista, jotka pitkällä aikavälillä rikastuttavat maaperää. Tästä syystä monet alun perin kangasmetsät ovat muuttumassa reheviksi lehdoiksi kaupungeissa. Vaahtera leviää Etelä-Suomessa helposti luontoon puutarhoista ja katupuiden siemenistä. (Wikipedia)



Vaahtera ei ole vaativa kasvualustan suhteen, mutta se ei viihdy niukkaravinteisessa eikä märässä maassa. Menestyäkseen hyvin metsävaahtera vaatii ravinteikkaan ja mielellään kalkkipitoisen maan. Luontaisesti metsävaahtera kasvaa tuoreissa tai kuivahkoissa lehdoissa sekä tuoreissa ja runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat lisäksi kiviset, jopa louhikkoiset kallionalukset ja puronvarsirinteet. Se pitää alueista, joilla on joki tai vesistö leudontamassa ilmaa. Se viihtyykin erityisesti meren läheisyydessä. Kylmillä savimailla metsävaahtera ei viihdy. (Wikipedia)







Olen aina rakastanut vaahteranlehtiä. 
Toisinsanoen, koko puuta!

  ♥  

  ♥  






25.5.2018

Kilppariasiaa








Tänään on
Maailman kilpirauhaspäivä.

Päivä aloittaa samalla Kansainvälisen
kilpirauhastietoisuuden viikon.  
25.-31-5. 



Kilpirauhanen (lat. glandula thyroidea) on umpirauhasiin kuuluva rauhanen. Se sijaitsee ihmisellä heti aataminomenan alapuolella, kilpiruston lähellä henkitorven etupuolella. Iho- ja lihaskerrokset peittävät sitä. Rauhanen on varsin suuri umpirauhaseksi, aikuisen ihmisen kilpirauhanen painaa 15–30 grammaa. 


Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on kilpirauhasen sairaus, joka aiheuttaa elimistössä laaja-alaisia metabolisia ja entsymaattisia häiriöitä. Oikein diagnosoituna ja hoidettuna ennuste on hyvä, ja tyroksiinilääkityksen kanssa voi elää normaalia elämää. 
Kilpirauhasen vajaatoiminta on naisilla neljä kertaa yleisempää kuin miehillä. Suomessa lääkitys on väestöstä noin 300 000:lla.

Keskeisiä oireita ovat väsymys, unen tarpeen lisääntyminen, palelu, painonnousu, turvotukset, ummetus, muistihäiriöt, yleinen hidastuneisuus, hidastunut aineenvaihdunta ja masennus.
 - Joskus vajaatoimintaa saatetaan pitää masennuksena! 

Hiukset saattavat muuttua kuiviksi ja ohuiksi, hiustenlähtö on tavallista. Ääni voi olla käheä ja naisilla madaltunut. Myös kuukautishäiriöt ovat naisilla tavallisia. Lapsilla kasvun hidastuminen voi olla keskeinen oire. Vajaatoiminta voi aiheuttaa myös lapsettomuutta ja lisää keskenmenon vaaraa. Tyroksiinin vajaatoiminnasta johtuvaa vajaaälyisyyttä ja lyhytkasvuisuutta kutsutaan kretinismiksi. 

Vajaatoimintaa hoidetaan yleensä tyroksiinilääkityksellä, jolla pyritään saamaan laboratorioarvot normaalille alueelle. 

Lievää hypotyreoosia sairastavan potilaan työkyky ei välttämättä alene. Vakava hypotyreoosi alentaa työkykyä usein pitkäksi ajaksi, jopa vuodeksi. Useimmiten potilaan työkyky palautuu lääkityksellä täysin



Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi on sairaus, joka kiihdyttää elimistön aineenvaihduntaa. Se voi jopa kaksinkertaistaa perusaineenvaihdunnan. Liikatoiminta johtuu tyroksiinin ja trijodityroniinin liiallisesta kierrosta. Yleisin kilpirauhasen liikatoimintaa aiheuttava etiologia on Basedowin tauti. Harvinaisempia aiheuttajia ovat toksinen adenooma ja toksinen monikyhmystruuma. 
 
Kilpirauhasen liikatoiminta on huomattavasti kilpirauhasen vajaatoimintaa harvinaisempi sairaus, mutta kumpaakin todetaan useammin naisilla kuin miehillä. Liikatoiminta on vajaatoimintaa vakavampi sairaus, joskin hoitoennuste liikatoiminnassakin on hyvä. Kilpirauhasen liikatoiminnan syynä voi olla esimerkiksi immunoglobuliinit, jotka vaikuttavat tyreotropiinin eli kilpirauhasta stimuloivan hormonin tavoin. 

Potilaiden liikatoiminnan oireet vaihtelevat, ja niillä on taipumusta ilmaantua hitaasti. Vanhemmilla henkilöillä oireet ovat kuitenkin vähäisempiä. Joskus oireet saattavat muistuttaa jonkin toisen sairauden oireita, esimerkiksi sydän- ja suolistovaivoja. 
 
Tyypillisiä oireita ovat muun muassa laihtuminen ruokahalun lisääntymisestä huolimatta, sydänoireet (nopea, epäsäännöllinen syke, tykytys), hikoilun lisääntyminen, lämmönsietokyvyn huononeminen, uupumus, lihasheikkous, käsien tärinä, hermostuneisuus, ahdistuneisuus, univaikeudet, ripuli, kuukautiskierron muutokset, hiusten lähtö. Oireita ovat myös sukupuolivietin aleneminen, gynekomastia, akne. Lisäksi potilaan silmät voivat pullistua ulospäin, koska silmän takainen sidekudos lisääntyy. 

Tuoreen kilpirauhasen liikatoiminnan diagnoosin yhteydessä on tavallista, että potilaan työkyky on täysin alentunut enintään kuukauden ajan. Lisäksi on mahdollista, että tämän jälkeen potilaan työkyky on osittain alentunut. Joskus fyysisesti tai psyykkisesti raskas työ on peruste määrätä potilaalle pitkä sairausloma.




Alueilla, joilla ravinnosta puuttuu tyroksiinin tuotannon olennaista raaka-ainetta jodia, kilpirauhanen voi suurentua huomattavasti, ja endeemisen struuman aiheuttama turvonnut kaula voi olla hyvinkin yleinen. Jodisuola on halpa ja helppo keino lisätä jodia ruokavalioon. 


Koska kilpirauhanen ei normaalisti ole kyllästetty jodilla, se on altis erilaisille ydinfission tuottamille radioaktiivisille jodin isotoopeille. Kun suuren ydinonnettomuuden tapahtuessa radioaktiivisia isotooppeja vapautuu ympäristöön, näiden ionien imeytyminen kilpirauhaseen voidaan – teoriassa – ehkäistä tyydyttämällä imeytymismekanismi suurella määrällä ei-radioaktiivista jodia, esimerkiksi joditableteilla. 

Biologian tutkijat tekevät jodiyhdisteitä tähän tarkoitukseen, mutta yleensä yhdisteitä ei ole riittävästi varastossa onnettomuuden varalta, eikä niitä jaeta asianmukaisesti onnettomuuden jälkeen. Yksi seuraus Tšernobylin onnettomuudesta oli kilpirauhassyövän lisääntyminen onnettomuutta seuranneina vuosina. 
-wikipedia- 




Lisää luettavaa: 












Kevennykseksi kerron että 
tänään on myös Steppauspäivä.  




Tiedätkö vanhojen 
amerikkalaisten elokuvien 
ihanan steppaavan hymykuoppatytön, 
Shirley Templen


 

                         



Ehkä et ole koskaan sattunut näkemään 
hänen elokuviaan? 


Ennen vanhaan tuli tv:sta paljon 
vanhoja amerikkalaisia elokuvia; länkkäreitä, 
Ohukaista ja Paksukaista, Buster Keatonia, 
Chaplinia, Danny Kaye-leffoja, Tarzaneja, jne... 
Varsinkin muistaakseni päivällä viikonloppuisin?







24.5.2018

Tiarapäivä







Hei kaikki ikuiset tyttöset: 
tänään vietetään Tiarapäivää! 

Onko sinulla ollut 
joskus tiara? 












 


Ja hyi, myös Etanapäivä on tänään! 
Nuo nilviäiset ovat iljettäviä otuksia! 
En voi ymmärtää miten joku voi jopa syödä niitä! 

Ai niin, syöhän joku simpukoitakin jotka ovat 
ihan verrattavissa etanoihin. =D 

Meilläpäin kotiloita on valitettavasti 
paljon puutarhassa. Asiaa ei paranna  
se, ettei naapuri(tehdas) viitsi leikata laajaa 
nurmikkoaan. Heinien suojassa kasvaa 
oikea valtaisa tämän kesän etana-armeija... =( 

Mitään salaatteja tai kaaleja ei 
kannata kasvattaa tässä pihassa. 
Vain komeaa kurpitsaa meillä nytkin on 
entisen kasvihuoneen kohdilla kasvamassa.
(josta tuuli tuhosi kasvihuoneen) 

Kurpitsoihin eivät kotilot 
voi tehdä mitään. No ehkä ne 
vaeltavat niidenkin pinnalla, 
mutta onneksi kurpitsan 
kuoria ei syödä. 









23.5.2018

Kukassa juuri nyt






 Kirjopikarililjoja ilmaantui esiin tänä 
keväänä yllättävän vähän vaikka syksyllä 
istutin niitä jopa lisää kukkapenkkeihin. 




 Jokin kato aina käy sipulikukissa... 







 Kesäpikkusydän puolestaan leviää ja 
valloittaa villisti uusia alueita kukinnalleen. 




Särkyneestäsydämestä osa näyttää 
paleltuneen kuoliaaksi talven pakkasissa. 
Harmi, koska pidän siitä. 

Sitä valkoista versiota olen monesti 
uudelleen ja uudelleen istuttanut pihaamme 
mutta aina talvi vie senkin... 






Näitä oransseja tulppaaneja istutin myös 
monta kymmentä! 

Mutta esiin nousi vain kolme kappaletta... 



 Tällaisia aurinkoja ne olisivat kaikki olleet 
jos olisivat elää saaneet... 



Lemmikkejä meillä kasvaa 
tuota noin vähän joka puolella! 
Tunnustan. Syy on minun. 
Olen niitä innoissani joka paikkaan 
levittänyt, jopa naapurin puolelle 
ihan vahingossa... 

Kukkapenkin vahvassa mullassa 
ne suorastaan rehottavat! 

Mutta kun ne ovat niin kauniita.  




Ihme että nämä nelisenkymmentä valkoista 
tulppaania ilmestyivät maan pinnalle. 
Ne olivat tosin kauhean lyhytikäisiä. 
Kukkivat ja lakastuivat 
ihan vaan muutamassa päivässä.  

Aurinko lie näännytti?  
Tämä kuuma kausi näännyttää 
kenet ja minkä tahansa. 
 




Nämä kaksi tulppaania ovat sitkeästi 
aivan ensimmäisten 
tänne istuttamieni peruja.  

Ne kasvavat nyt melkein 
syreenin alla, suojassa paahteelta. 




 Näitä piti olla puolen sataa ja 
vain yksi ainoa ilmaantui paikalle... 

Meillä ei ole edes myyriä...? 
Kai se on tuo julma talvi 
pakkasineen joka nämä aina tuhoaa? 






Nämä sitkeät senjoritat olen siemeninä 
tuonut mukanani Espanjasta, istuttanut multiin 
viime keväänä, ihaillut koko kesän niiden 
innokasta kasvua ja tosi suuria kukkia, 
siirtänyt syksyllä ruukustaan kukkapenkkiin 
ja !hola, siellähän ne yhä ole`! 

Ihania matkamuistoja! 










Helmililjojen aikakin on juuri nyt. 



 Tämän ainavihreän toin 
mukanani Mamani mökiltä.




Pensasaidanteemmekin kukkii. 
On se hieman kasvanutkin. 



 Omenapuut kukkivat, 
kirsikkapuut kukkivat, 
syreenit kukkivat, 
niin ja voikukat... =D



 Ehdinkin jo kertoa että vihdoin 
päärynäpuummekin kukkii! 
Jei!




Näistä narisseista heräsi 
tähän kevääseen vain tämä 
yksinäinen... 



 Hän on yhtä yksinäinen 
hieman erilainen narsissi... 


Huoh.
Olemmekin ajatelleet siirtää 
suuremman kukkapenkin paikkaa, 
jossa tätä talvituhoa koetaan. 
Jospa se auttaisi? 





Metsä- aho ja kuukausimansikat kukkivat, 
mutta ne entiset komeat kasvimaamansikkamme 
(kin) paleltuivat, joten ostin uusia taimia. 
Eihän kukaan voi elää 
kesäänsä, 
ilman makeita mansikoita.