Näytetään tekstit, joissa on tunniste akileija. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste akileija. Näytä kaikki tekstit

23.6.2018

Tämän kesän akileijoja













Akileija on siitä jännä kukka, 
että vaikka se olisi valkoinen naapurin 
pihalla, ja saat siitä siemeniä, se saattaa 
omalla kukkamaallasi ollakin aikanaan 
vaaleanpunainen tai jopa sininen... 

Se vaihtaa väriä maan happamuuden 
mukaan. Meillä on pihassa 
siemenistä kasvatettuina sekä 
villien akileijojen kasvustoja 
että jalostetumpia versioita. 

PS: tänään on muuten
sekä

Annetaan siis olla...




5.6.2016

Juhannuksen kukat kukkivat jo nyt?




Lapsuudenkodissani keräsimme Pikkusiskon kanssa juhannuksen 
portaidenpieluskukat kylätien varrelta.



Koiranputkea, lupiinia, kissankelloja, tervakukkaa, päivänkakkaraa, 
ojakellukkaa, ohdaketta ja vaikka mitä muuta oli muhkeissa kimpuissamme
jotka toimme kotiin Mamalle.




Mama laittoi kukat portaiden tasanteille, 
jättikokoisiin lasisiin kurkkupurkkeihin. 





Jo toukokuussa täällä Hämeessä on teiden varsilla kasvanut 
näitä juhannuskukkia vaikka kuinka paljon.

Päivänkakkaratkin ovat kukassaan tuolla
kirkonkylällä.







Pensasruusut ovat aloitelleet kukintaansa,
niin vaaleanpunainen villiruusu
kuin kurtturuusukin.



Myös juhannusruusu 
on suurilla nupuilla 
jotka aukeavan ihan kohtsillään.




Akileijat kukkivat, pioneissa on hirmu isot nuput...


Mitä meille sitten jää juhannukseksi 
ja mitä kukkii juhannuksen jälkeen?  

No toivoakseni ainakin 
liljoja. <3 




28.5.2016

Kieloja ja kerrattuja syreenejä



















Kielot tuoksuvat
samaan aikaa syreenien kanssa,
tontin toisella laidalla,
jossa niitä kasvaa
mattomaisena muodostelmana ojansivussa.





Siispä saappaat jalkaan, ojan ylitys, kyykistys
ja kohta hyppysissäni oli muutama tuoksuva hento
kellokukka.




Jo muutamasta kielonvarresta leviää lähitilaan hurmaava
jäljittelemätön tuoksu. Vaikka hajuvesiteollisuus on
kuinka yrittänyt tuottaa keinotekoisesti tämän kukan
parfyymia, ei se koskaan ole kuitenkaan 
täysin onnistunut.

Teollinen ei ole sama
kuin luomu,
tässäkään asiassa. 



Tämä valkoinen 
kerrattukukkainen
 syreeni ei juuri tuoksu. 
Se on vaan
- yksinkertaisesti -
tajuttoman kaunis.

KERRATTU
on muuten se oikea sanamuoto,
eikä mikään kerrottu! =) 
Tässä tapauksessa voisi myös puhua
kerrannaisesta kukinnosta.



Valkoinen syreeni sopii erityisen hyvin
kielojen hienostuneeksi kavaljeeriksi
samaan somaan kimppuun.

Tämä on joku niin vanha lajike,
etten löydä sille edes nimeä. 



Ihmeellistä kun akileijakin kukkii 
jo nyt toukokuussa?! Siispä sitäkin
poimin tähän herkkään kimppuuni.




Samoin päivänliljat yrittävät jo tehdä
kukkia? Uskomatonta!
Testaan aukeavatko niiden nuput
maljakossa.


Joku sanoi, on ihanaa kun näin keväällä 
kukkii kaikki. Minusta se on hieman
sydäntämuljauttavan huolestuttavaa,
jos kaikki nyt tosiaan kukkii
että mitä sitten luonnossa ihaillaan
myöhemmin kesällä, elo- ja syyskuussa...



Pioneissanikin on jo nuput.
Ihan merkillistä! 
Yleensä ne ovat parhaimmillaan
heinäkuun alussa, mutta Suomen kesän
rytmi on jotenkin muuttunut.

Eurooppalaiseksi, ehkä?






Toiseen kimppuun keräsin
kielojen lisäksi lemmikkejä
ja angervon oksia.

Kukkakimpun ei tarvitse olla suuri.
Tuoksu on ihana mutta niin vahva, 
että jätin kimpun terassin pöydälle.

Vanha ristipistoruusuliina on kirppislöytö vuosien
takaa ja ruukunsuojus on virolaiselta kirpputorilta
Pärnun reissulta viime kesältä.



Ihanaa elää jälleen
tätä aikaa vuodesta
kun kukkakimppuja 
voi kerätä 
ihan pihalta. 




Ps: Harmi kun en muistanut kuvata syreeninkukkia
kun ne olivat komeimmillaan.
Kukka muistuttaa
mme lemoinea.
Suurempi ja ihanampi kukinto
kuin Moskovan kaunotar- syreenissä.











4.5.2016

Varhaisia kevään merkkejä







Helleborus 

Tämän valkoisen jouluruusun olen vienyt joskus äidilleni 
ja se voi todella hyvin hänen kesäkotinsa puutarhassa. 
Mutta hänellä, puutarhurin tyttärellä 
onkin aina ollut vahva viherpeukalo!



Samoin kukkii rehevästi tämä punainen jouluruusu jonka 
hän on puolestaan ystävättäreltään joskus saanut. 
Ihanasti ne molemmat ovat kevään ensimmäisiä 
kukkijoita, toivottamassa kevättä tervetulleeksi. 

Oma jouluruusuni voi jotenkin huonosti tänä 
keväänä. Olisi pitänyt laittaa sen päälle lisälunta talvella, 
näin jälkikäteen ajateltuna...



 Crocus 

Äitini kesäpihan sahrameja eli krookuksia 
jotka kurkistelevat yllätyksellisesti 
sieltä täältä pitkin pihaa.





Aquilegia

Akileijat kasvavat vinhaa vauhtia 
heti kun lumi sulaa niiden päältä.




Rheum rhabarbarum

Raparperien rujot, korvasienimäiset alut 
punkevat esiin punaisina. 

En ole raparperin ystävä lainkaan
mutta se muodostaa pihamaalle kivan peittävän kasvuston. 



Nuo Virosta viimeksi tuodut siemenpussukat 
on jo ripoteltu kukkapenkin aukkopaikkoihin. 
(Koristetupakka ja valkoinen kaunohattu ovat 
jo pienillä aluilla keittiön ikkunalaudalla...) 
Kukkapenkeissä on myös jo syksyllä niihin 
ripottelemiani silkkiunikkojen ja muiden viime kesän 
ja edellisenkin kesien siemeniä. 

Tästä kesä voi alkaa!