Näytetään tekstit, joissa on tunniste taikausko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste taikausko. Näytä kaikki tekstit

11.9.2024

13. päivä & perjantai


 



Perjantai 13.s päivä on taikauskoisen käsityksen mukaan epäonnen päivä. Se on ilmeisesti lähtöisin kahdesta erillisestä taikauskoisesta käsityksestä: perjantai on huonon onnen päivä ja 13 huonon onnen luku. Jossain vaiheessa nämä kaksi näkemystä ovat sulautuneet yhteen.
Sanonnan käyttö tunnetaan 1800-luvun lopulta alkaen. Yleiseksi uskomus on tullut vasta 1900-luvulla, minkä on väitetty johtuneen Thomas Lawsonin vuonna 1907 julkaisemasta romaanista Friday the Thirteenth.

Perjantai 13. päivän pelkoa kutsutaan paraskevidekatriafobiaksi.




Wikipedia


13.5.2022

Taikauskoa, kukkia ja kansallislauluja











 
Perjantai 13.s päivä on taikauskoisen käsityksen mukaan epäonnen päivä. Se on ilmeisesti lähtöisin kahdesta erillisestä taikauskoisesta käsityksestä: perjantai on huonon onnen päivä
ja 13 huonon onnen luku. Jossain vaiheessa nämä kaksi näkemystä ovat sulautuneet yhteen.

Sanonnan käyttö tunnetaan 1800-luvun lopulta alkaen.
Yleiseksi uskomus on tullut vasta 1900-luvulla, minkä on
väitetty johtuneen Thomas Lawsonin vuonna 1907
julkaisemasta romaanista Friday the Thirteenth. 

Perjantai 13. päivän pelkoa kutsutaan
 paraskevidekatriafobiaksi.
/Wikipedia
 





*********






 

Tänään on lisäksi Kukanpäivä 


Kukan- eli Flooran päivä 13. toukokuuta on ollut 
Suomessa perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä. 
Helsingissä ylioppilaat kokoontuivat 1800-luvulla juhlimaan päivää Kumpulaan. Erityisen merkityksen kokoontuminen sai 174 vuotta sitten, vuonna 1848, kun Floranpäivän kevätjuhlassa Kumtähden kentällä esitettiin J.L. Runebergin 
ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu eli Vårt Land ensimmäisen kerran.
Vårt Land sai ulkomaisen tunnustuksen vuonna 1849, 
kun Paciuksen nuotit julkaistiin Saksassa arvostetussa 
Illustrierter Kalender vuosijulkaisussa. Sanat olivat saksaksi ja ruotsiksi otsikolla  
Finnisches Vaterlandslied, ”suomalainen isänmaanlaulu”.
 
Venäjän keisari Aleksanteri II vahvisti Maamme-laulun, 
paljastaessaan sille päänsä Suomen-vierailullaan 1863. 
Samalla matkallaan hän virallisti suomen kielen.
 
Laululla oli suuri merkitys kansallisen heräämisen kannalta, 
joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.

Myöhemmin kukanpäivän merkitys opiskelijoiden juhlana on vähentynyt
vapun tultua ylioppilaiden huomattavimmaksi juhlapäiväksi, mutta viime aikoina perinnettä on yritetty herätellä uudelleen henkiin.  
 
 
Tekstit: Iltalehti & Wikipedia  
 
 **********
 




 

Meillä on naapurimaamme Viron kanssa yhteinen sävel monessa asiassa, myös kansallislaulussa  


Mu isamaa, mu õnn ja rõõm ( Isänmaani, onneni ja riemuni) on Viron kansallislaulu. Se otettiin käyttöön vuonna 1920 ja uudelleen vuonna 1990. 
 
Sanat kirjoitti Johann Voldemar Jannsen melodiaan, jonka Fredrik Pacius sävelsi vuonna 1848 ja joka on myös suomalaisen Maamme-laulun melodia. 

Laulu esitettiin ensimmäisen kerran Tarton laulujuhlilla 1869, ja siitä tuli nopeasti Viron kansallisen heräämisen symboli.

Virossa laulu esitetään ilman kertosäettä, joka taas on Suomessa 
vakiintunut Maamme-laulun laulutapaan. 

Neuvostaikana, vuosina 1945–1990 Virossa 
oli käytössä Viron sosialistisen neuvostotasavallan hymni.

20.6.2019

Hyvää Juhannusta!





✿•*¨`*• Kesä •*¨`*•✿





Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. 

Juhannus on Suomessakin ollut muinaisuskontoon liittyvä Ukon juhla,  sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.


Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. 
 
Juhannuskokkojen poltto on alunperin tapahtunut pahoja henkien karkotuksena. Niitä poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.
  Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla.
 


 Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri, katsomalla  keskiyöllä lähteeseen. 

Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä Vihdalla. 

Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan. 





 

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytettiin juhannuskoivuja. Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja. 
 



Muut perinteet

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.  
 
Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.  Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla. 
 
 Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa. 






Suomessa juhannus on yöttömän yön juhlaa. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. 
 Suomessa juhannus on virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.  



Lähde: Wikipedia 


*****************************

Toivottavasti sinun 
juhannuksenvietto-
paikkakunnallasi 
on kiva sää oleskella ulkosalla. 







13.9.2018

Ajattele positiivisesti






Sekin on positiivista ajattelua, että
Ennakkoluuloja voi olla vaikkapa 
vanhat uskomukset, kuinka muka musta 
kissa toisi huonoa onnea, tai tikkaiden 
alittaminen tai 13. päivä... 






Tänään on siis myös
Minäkin ajattelen tämän päivän
olevan mukava, säästä huolimatta.