Translate

Näytetään tekstit, joissa on tunniste tarinoita. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tarinoita. Näytä kaikki tekstit

26.2.2019

Tuhansien vuosien takaisia tarinoita







Vanhimmat sadut ovat yli 4 000 vuoden ikäisiä.
Suurin osa saduista perustuu ikivanhaan, kansainväliseen perinteeseen. 

Sadut ovat melko lyhyitä, juoneltaan selkeitä mielikuvituksellisia tarinoita, jotka kuvaavat ihmisten elämään ja erityisesti kasvamiseen liittyviä vaikeuksia. Tapahtumien tarkkaa aikaa ja paikkaa ei yleensä kerrota tarkasti, vaan tärkeintä on päähenkilöiden elämäntilanne. 




Joitain yleisiä satujen teemoja ovat lähteminen, matka, 
päähenkilössä tapahtuva muutos 
ja heikomman taistelu vahvempaa vastaan. 




Saduissa on usein tarunomaisia hahmoja, kuten keijuja, 
noitia, peikkoja, haltijoita, lohikäärmeitä tai jättiläisiä. 


Sadun ja myyttisen kertomuksen eli tarun erona pidetään sitä, että satuihin ei oikeasti uskottu, kun taas myyttisiin kertomuksiin uskottiin ainakin vertauskuvallisesti. 
 
Esimerkiksi Kalevalan taustalla olevat kansanperinteelliset kertomukset eivät ole satuja, koska niitä on pidetty tosina tavalla tai toisella.

Kansansadut perustuvat suulliseen kansanperinteeseen. Kansansadut ovat tyyliltään melko yksinkertaisia, ja ne sisältävät runsaasti toistoa. Tarinat ovat usein kaavamaisia ja opettavaisia. Samat satuaiheet esiintyvät paikallisina muunnoksina eri maissa.

Kansansatujen systemaattinen kerääminen ja tutkimus saivat alkunsa 1800-luvulla, kun saksalaiset Jacob ja Wilhelm Grimm julkaisivat kansansatujen kokoelmansa. 




Saduissa voidaan erotella useita lajityyppejä. Näitä ovat muun muassa eläinsadut, ihmesadut ja pilasadut. 





Taidesadut poikkeavat kansansaduista monin tavoin, vaikka taidesatujen pohja onkin usein kansanperinteessä. Taidesadut ovat tunnettujen kirjailijoiden kirjoittamia, ja ne ovat usein taiteellisesti kunnianhimoisia teoksia. 





Satuja ovat kertoneet myös kaikenikäiset lapset. Sadutusmenetelmän avulla saadaan talteen lasten (ja myös aikuisten) vapaata tarinan kerrontaa. Näitä satuja on Suomessa koottu jo vuodesta 1995. Lasten kertomissa saduissa mielikuvitus lentää usein vilkkaammin ja monisäikeisemmin kuin perinteisissä aikuisten saduissa. Lasten omat sadut ovat avanneet uusia näkökulmia lasten kerrontakulttuuriin. Nuorimmat sadunkertojat ovat olleet yhden vuoden ikäisiä. Nämä sadut vaihtelevat sisällöltään, muodoltaan ja kerrontatavaltaan aikuisten kertomista saduista. 





Kerro satu -päivä on juurikin nyt, tänään. 
Mikä on sinun lempisatusi kautta aikojen? 


Kerrottiinko/luettiinko se sinulle 
lapsena vai luitko tarinan itse? 







Netistäkin löytää nopeasti 
satuja ja tarinoita: 
 

Iltasatu-palvelu: Lue satuja lapselle ilmaiseksi 
milloin ja missä vain

Satupalvelu: Päivi Honkakosken opettavaisia satuja

Iltasatu: Lyhyt satu lapselle 



****************



Tänään on myös Pistaasipähkinäpäivä
jos sellaisista satut pitämään.


26.2.2015

Kerro satu -päivä





Tai vaikka vain yksi ainoa.



Kerro tänään satuja  
kuvaile suloisia keijuja  
anna haarniska ritareille  
luo toivoa hyville lopuille 
anna mielikuvituksen lentää 
jätä sieluun ripaus hyvää 





 Jo Einstein aikoinaan on tiennyt, miten lapsista kasvaa 
hyviä aikuisia. Lasten on saatava ensin olla rauhassa lapsia.

(Valitettavasti jotkut eivät edes ymmärrä,
mitä tarkoittaa että lapsi saa olla lapsi...)
Aikuisen elämä on turhan hurjaa lapselle. 
Aikuisuuden kukin lapsi oppii 
vielä tuntemaan, aikanaan.

Siksi lapsuudesta on pidettävä kii, 
ja annettava sille aikaa.



Lapsuuden ihana viaton aika 
on suojelun arvoista.