Violetti tietoisuusnauha symboloi useita eri asioita, kuten syöpätietoisuutta, mm kilpirauhassyöpää, perheväkivallan vastustusta, ikääntyneiden kaltoinkohtelun vastustamista, migreeniä, fibromyalgiaa, sarkoidoosia, Alzheimerin tautia, MS- ja Hodgkinin tautia, IBD-sairauksia ja lupusta.
Tässä keskitytään IBD-sairauksiin, eli tulehduksellisiin suolistosairauksiin, Crohnin tautiin ja haavaiseen paksusuolentulehdukseen, jotka vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään ympäri maailmaa.
Suomessa on yli 62 000 IBD:tä sairastavaa ja uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 3 000.
Kansainvälistä IBD-viikkoa vietetään 1.–7.12. Viikon tarkoituksena on nostaa tulehdukselliset suolistosairaudet esille niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa, jotta IBD:tä ja sen vaikutuksia elämään ymmärrettäisiin paremmin.
Tänä vuonna IBD-viikolla jatketaan toukokuisen IBD-päivän teemalla ”Ennakkoluuloja rikkomassa”. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta IBD:stä kokonaisvaltaisena, näkymättömänä sairautena.
#ibdfi
#ibdviikko
#ibdviikko
Tulehduksellisten suolistosairauksien diagnoosit kasvussa
Tulehduksellisten suolistosairauksien tavallisin tautimuoto on haavainen paksusuolentulehdus, mutta Crohnin tauti lisääntyy nuorissa ikäluokissa nopeammin.
IBD:n oireet ilmenevät vaihtelevasti ja yksilöllisesti. Yleisimpiä oireita ovat ripuli, veriuloste ja vatsakivut. IBD on kuitenkin enemmän kuin vain suoliston sairaus. Se voi arjessa näkyä esimerkiksi uupumuksena, niveloireina, vähäunisina öinä ja jatkuvana aikataulutuksena ja suunnitteluna, jos arki pyörii vessassa käynnin ympärillä.
Liitännäissairaudet ovat myös yleisiä tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavilla ja niitä esiintyy määritelmästä riippuen jopa puolella IBD:tä sairastavista. Ne ovat yleisempiä Crohnin taudin kuin haavaisen paksusuolentulehduksen yhteydessä.
Sairauden tarkkaa syytä ei tunneta, eikä siihen myöskään nykyisellään ole parannuskeinoa. – Yksiselitteistä syytä diagnoosien määrän nousuun ei ole, kuten ei itse sairauden syntyynkään, mutta sairauden syitä on etsitty niin ympäristötekijöistä kuin geeneistä, ruokavaliosta, antibioottien käytöstä sekä länsimaalaisesta hygieniatasosta, kertoo Suolistosairaudet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Suvanto.
Yleisimmin IBD-diagnoosi saadaan 16–35-vuotiaana, jolloin sairaus kulkee ihmisen mukana loppuelämän./e-pressi
Minulla itselläni on Crohn ja se on luultavasti ollut minulla murrosiästä lähtien, mutta sain oikean diagnoosin vasta vuosia sairastettuani. Kaikki muut lääkkeet on jo kokeiltu joten lääkitysvuorossa menee kallis biologinen lääkitys, jota pistän pistoksena reiteeni kahden viikon välein, nyt kolmatta vuotta.
Virossa sama lääkevalmiste on reumalääke ja minullakin lääke hillitsee sekä Crohnia, että moninivelrikkoa, jonka myös olen riesakseni saanut.
Mutta piikityskammoni on välillä niin paha, että viime keväänä en enää halunnut piikittää itseäni, koska sain vaan siitä tarpeekseni. Varsin pian oloni kuitenkin paheni ja varsinkin nivelet tuntuivat olevan kipeinä koko kehossa, joten palasin kiltisti takaisin lääkkeen turvaan. Mieluummin söisin kyllä tabletteja...
#näkymätönsairaus
PS:
Ei se aina ole näkymätöntä, jos ja kun tauti on pahana ja laihduttaa kymmeniä kiloja...
