Hae tästä blogista

28.2.2017

Talvenhyvästelyjuhla







Katolisissa maissa on keskiajalta asti vietetty 
tähän aikaan vuodesta kaikenlaisia karnevaaleja.
("carne vale" = jäähyväiset lihalle) 


 Pohjois-Euroopan laskiaista vietetään samaan aikaan kuin 
Etelä-Euroopan paastoa edeltäviä karnevaaleja. Monet laskiais- 
ja karnevaaliperinteistä ovat peräisin pakanallisista juhlista, 
kuten roomalaisten pidoista Bacchuksen kunniaksi sekä 
lähestyvän kevään, hedelmällisyyden 
ja uuden elämän juhlinnasta. 

Tässä esimerkkiä muutaman vuoden 
takaiselta Madeiran reissulta, jonka
 karnevaalikulkue on kuvattu 2.3.2014 
Porto Santon saarella. 

Monet Suomen laskiaismenoista ovat peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Laskiaisperinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat, jotka alkoivat yleistyä 1800-luvulla.

Reformaation myötä paaston noudattaminen jäi suomalaisilta pois, mutta monet uskomukset ja kiellot pysyivät kansan mielissä. Laskiainen säilyi talonpoikaisena työnjuhlana ja ennen kaikkea naisten työ- ja toimialaan kuuluvana päivänä.  

Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Työt piti lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Saunaan täytyi mennä päivänvalolla ja siellä oli oltava ääneti. 

Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liharokka. Rasvarieska oli ohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Liharokka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä ja höystetty siansorkilla tai sian päällä. (yäx! =) )
 Keittoa kutsuttiinkin sorkkarokaksi.

Ruokaan liittyi myös uskomuksia. Sen piti olla ennen kaikkea rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. Eikä rasvaa saanut pyyhkiä sormista pois, vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. (hah!) Tämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija sen sijaan sai sirpeistä haavoja. Kun ruokien annettiin olla pöydässä koko päivän, se takasi runsauden koko vuodeksi.

Suomessa, jossa laskiaisen aikaan on talvikeli, liittyy laskiaiseen myös mäen laskeminen esim pulkalla. Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä  kun nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia”. Naapurin pellolle saatettiin toivoa tippuroita ja tappuroita. Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Muiden uskomusten mukaan naisten tuli pitää hiuksiaan auki ja harjata niitä usein. Näin taattiin pellavista puhtaita, kuituisia, vaaleita ja kiiltäviä. 
 
 -Wikipedia-



Suomessa sanaa laskiainen 
on käytetty juurikin 
 laskiais­tiistaista, 
eli nyt on oikea päivä
varsinaisesti 
viettää laskiaista! 







Tänään on myös  Kalevalan päivä 
ja virallinen liputuspäivä. 

 Kalevalan päivää on juhlittu 1860-luvulta lähtien  
Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi. 
Kalevalan päivä on samalla suomalaisen kulttuurin päivä. 
Juuri 28.2.1835 Elias Lönnroth allekirjoitti 
 ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, 
 ns. Vanhan Kalevalan esipuheen. 







Tänään on myös 
Harvinaisten sairauksien päivä  

Tavoitteena on saada 
harvinaisten asioille laajaa 
ja valtakunnallista näkyvyyttä.

Vuonna 2017 harvinaisten sairauksien päivää 
vietetään peräti viikon ajan. 

Harvinaiset-verkosto kiertää kaikissa 
yliopistosairaaloissa joissa
järjestetään yhteisiä tapahtumia 
harvinaisyksiköiden kanssa.
Tervetuloa tutustumaan harvinaisyksiköiden 
ja Harvinaiset-verkoston toimintaan! 

 Harvinaisten sairauksien päivän tapahtumia 

 



Farkkunauhan ja seepranauha 
ovat harvinaisten sairauksien 
tietoisuusnauhoja. 







Vuonna 2017 Harvinaisten sairauksien päivän 
teemana on tutkimus
Kampanja muistuttaa harvinaissairauksien tutkimuksen 
tärkeydestä ja merkityksestä ihmisten elämään, 
hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Tutkimus auttaa tunnistamaan aiemmin tuntemattomia 
sairauksia ja lisää ymmärrystä harvinaissairauksista. 
Se tukee lääkäreitä oikean diagnoosin määrittelyssä 
ja antaa harvinaissairaalle tietoa sairaudestaan.

Se voi myös johtaa uusien innovatiivisten hoitojen 
kehittämiseen ja joissakin tapauksissa jopa 
parannuskeinon löytämiseen. 

Viite: Harvinaiset-verkosto  





***************************************



Loppukevennys: 
tänään on myös 
Hammaskeijujen päivä





27.2.2017

Mansikka ja jääkarhu -päivä






Minä rakastan mansikoita, mustikoita ja vadelmia! 
Parasta ne ovat ihan sinällään, tuoreina.
Jäisinä kippaan niitä pakastimesta viime
kesän metsäretkien tuloksina jogurttiini
hunajan kera aamuisin. Nam.



Tänään sattuukin olemaan Mansikkapäivä
Jo pelkkä ajatus mansikoista 
saa veden kielelle.









Tänään on niinikään Jääkarhun päivä
Niiden elintila pienenee vuosi vuodelta 
ja kohta jääkarhu lieneekin harvinaisuus 
jota tavataan vain eläinpuistoissa.



25.2.2017

Kerro satu laskiaissunnuntaina





Laskiaissunnuntaina
saa kaikkia kaikin tavoin lapsettaa.   



Suomalaisia laskiaiseen kuuluvia perinteitä ovat 
pulkkamäki, hernerokka (sekä vatsakipu, hah-hah)
ai niin ja kermaiset laskiaispullat. Niistä lisää sitten 
varsinaisena laskiaisena, 
eli laskiaistiistaina 28.2.2017. 


Tänään voit avata jo terassikauden ja juoda 
ulkona kuumaa kaakaota vaahtokarkkien kera 
mutustellen laskiaispullaa, hillolla ja 
kermavaahdolla tietenkin. =) 


- Mantelitäyte on ällöä! =D 

Jotkut syövät laskiaispullansa  
pullamössönä lautaselta kuuman 
maidon kera. Kaikkea sitä... =D  
Oh my... 







Samalla sunnuntaina olisi sellainen 
kuin Kerro satu -päivä

Mikä on Sinun suosikkisatusi? 




Tänään on myös Pistaasipäivä.  
Tässä sellaisia vielä puussaan... 
Jos sadut, kermapullat, hernerokat 
ja pulkkamäki eivät innosta, 
voi päivänsä viettää ihan pähkinöinä.


24.2.2017

Helmikuun hangilla





Hei hei helmikuukin on pian ohi. 
Sehän onkin kaikkein lyhin kuukausi. 





Aurinko 
on vieraillut laskujeni mukaan yhdeksän 
kertaa meilläpäin alkuvuoden aikana. 




Piti mennä kuvaamaan auringon paisteessa 
lekottelevaa helmikuista pihamaisemaa.



Auringon kultaamia haapojen runkoja.



Syreenille on kehittynyt 
lumipalloja kukkien tilalle. 
Talvikukkia? =) 




Pihavarpuset kurkistelivat 
valamonruusupensaasta, 
mitä oikein nyt teen... 


No enhän minä tämän kummempaa. 
Kun olin kuvannut mielestäni tarpeeksi 
vein kameran sisälle turvaan ja tartuin 
lumikolaan. 

Ja nyt sataa lisää lunta.














Kukkia keskellä talvea




Ostin ystävänpäivänä itselleni kaupasta hieman 
tulppaaneja piristämään mieltä ja tuomaan 
huoneisiin jo kevään tunnelmaa. 


Nämä olivat Pirkka-tulppaaneja,  
ja niitä erityisesti myyjätär kaupassa minulle 
suositteli kun pysähdyin kukkien viereen. 

Jo heti paketit kotona avattuani havaitsin tulppaaneissa 
aika keltaiset päällislehdet joten poistin ne. 



Onneksi niihin jäi vielä sisemmät lehdet 
vihreydeksi. Tai ainakin lehtien riekaleita...



Jo seuraavana päivänä ne olivat täysin
kaikkensa antaneita ja nuutuneita,
eli ilo kukista oli aika lyhyt. 
Vaikka leikkasin kukat lyhyiksi 
etteivät niin roikkuisi ja poistin 
kellastuneet lehdet, 
ne nääntyivät maljakkoonsa. 







Mutta muistatko pyttyni johon keräsin kaapista kaikki 
amarylliksen sipulini? Tässä viimeisimmät 
kukkijat siinä astiassa. 





Kaksi komeaa valkoista ja yksi punainen ritarinkukka 
pullahtivat kukkaan. 

Leikkasin kukkavarret jälleen leikoiksi 
koska niin ne kestävät pidempään.



Ne kestivätkin, todella kauan! 

Punainen ama pääsi ihan omaan 
astiaansa ja avasi kaikki nuppunsa. 



Kun punaisen aman viime hetket koittivat. 
laitoin sen saattohoitoon terassille auringonpaisteeseen 
jossa se vielä pari päivää pakkasessa oli kaunis 
kuin kuva. Vasta suojasää masensi sen olon ja 
elon ja kukka nuupahti ikiuneen. 

 (Samassa pytyssä ovat ne 
nuupahtaneet tulppaanit. 
Niistä ei saanut enää kunnon kuvaa...) 


Minä aina talvisin siirrän loput 
leikkokukat ulos ilahduttamaan 
talvista pakkasmaailmaa jossa ei 
muuten ole kukan kukkaa. 

Tuolla yksi esimerkki... =) 







22.2.2017

Koiranulkoilutuspäivä






Huomenna 23.2. on Koirankeksien päivä
Koiranomistajalla nuo teemat toistuvat 
tietenkin jokaikinen päivä. 





Minä puolueellisesti ihailen tässä 
vain suloisia kultaisia noutajia, 
mutta kerro minulle jostain muustakin... 

Suosittele minulle jotain koirarotua 
ja kerro perusteet suosituksellesi.



Järjestyslain mukaan koira on pidettävä aina 
kytkettynä taajamassa.

Koiran vapaana pitäminen on sallittua ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla.
Koiran tulee näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa. 
Järjestyslaissa määrätään myös, että koiraa ei saa päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle. Koiraa ei saa myöskään viedä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle.







20.2.2017

Rakasta lemmikkiäsi






Tänään on Rakasta lemmikkiäsi -päivä

Kukapa ei näitä ihania suloisia 
näissäkin kuvissa näkyviä 
kehrääviä karvakasoja rakastaisi? 





Miau!

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥




Voihan niitä muitakin eläimiä 
olla lemmikkeinä.
Vaikka tällainen hirnuja. =)




On koirakin ihana.  

Tai ihan kaikkia rotuja en kyllä 
välittäisi omistaa. Koirissakin 
on eroja. 


.♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥


Tänään on myöskin Sosiaalisen 
oikeudenmukaisuuden päivä.
World Day of Social Justice 

YK:n yleiskokous julisti helmikuun 20. päivän kansainväliseksi sosiaalisen
oikeudenmukaisuuden päiväksi vuonna 2007. YK pyrkii näin muistuttamaan
jäsenmaitaan, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus on osa järjestön
kehitystavoitteiden ydinsanomaa.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ajamiseksi lasketaan
ennen kaikkea pyrkimykset köyhyyden poistamiseksi ja kaikkien
yhtäläisen ihmisarvon takaamiseksi. Kansainvälinen yhteisö pystyy
edistämään tämän YK-päivän hengen toteutumista myös tuottamalla
tasa-arvoiset mahdollisuudet sosiaaliseen suojeluun ja dialogiin
ja tunnustamalla sekä täyden ja kohtuullisen työllisyyden tärkeyden
että kansalaisten oikeudet työntekijöinä.

 YK




Huomenna 21.2.2017 on Kansainvälinen äidinkielen päivä (UNESCO)



19.2.2017

Minttusuklaata ja köydenvetoa





Miten tämä Minttusuklaapäivä kuulostaakin niin 
ihanalta? Ai niin siksi että rakastan minttusuklaata, 
kirsikkasuklaan lisäksi. Omnom. 
Mutta se ei saa olla mitään ruåttalaista. =)  


Myöhemmin illalla voi sitten vaikkapa 
harrastaa porukalla Köydenvetoa, jossa 
voimankäyttö on sallittua, vaikka 
itse en ole koskaan ymmärtänyt mitä hauskaa 
siinä on, mutta eihän kaiken pidä hauskaa ollakaan. 


Voima ja suklaa 
olkoot kanssasi. =) 





17.2.2017

Satunnaisten kilttien tekojen päivä







Satunnaisten kilttien tekojen päivä  
on tänään. 

Mitähän kilttiä sitä tekisi? 

Lumitöitä?  
Hih, meiltä on miltei sulanut 
lumi pihasta kokonaan, 
joten en usko että sitä yhtäkkiä 
ilmaantuisi lumitöiden verran. 
Ainakaan Pekka Pouta ei ole 
sellaisesta pelotellut. 
(Hanin mielestä Pekka 
pelottelee usein ihmisiä, 
varsinkin autoilevia sellaisia. =) ) 
 
Maalaisinko vihdoin sen 
kylpyhuoneen oven uudelleen?  
Se voisi olla hyvä idea. 

Vai imuroisinko illalla 
miekkosen auton?  

Njäh, ei kannata vielä 
kuten ei kannata pestäkään 
autoa näillä kurakeleillä 
koska seuraavana päivänä 
auto olisi yhtä likainen. 
Odotellaan ihan kiltisti 
kuivempia kelejä. 

Taidan vaan maalata 
yhden valkoisen oven. =) 

Joo, se on siinä. 
Tänään kun ei tarvitse 
lähteä kodistaan mihinkään. 
Saa pukeutua maalitahraisiin 
remppavaatteisiin ja 
antaa siveltimen ja 
maalitelan lentää. 
 

Mitä sinä ajattelit 
kiltiksi teoksi tänään tehdä? 
On hyvä päivä 
laittaa hyvä kiertämään.  




16.2.2017

Ahomansikka ja Maarianohdake







Ahomansikka on 
vuoden 2017 maatiaiskasvi 

 Ahomansikka eli metsämansikka 

Ahomansikka kasvaa 5–20 sentin pituiseksi. Se aloittaa kukintansa joskus jopa toukokuussa, mutta kukkii pääasiassa kesä-heinäkuussa. Ahomansikan terälehdet ovat valkoiset, ja marjat pieniä ja punaisia. Lehdet ovat mansikalle tunnusomaiset, vaikkakin kohtalaisen pienet. Ahomansikalla voi olla jopa kahden metrin pituisia rönsyjä
Ahomansikka on nimensä mukaisesti aukean, kuivahkon ja aurinkoisen paikan kasvi. Ahomansikka ei menesty tiheässä ja korkeassa ruohostossa. Luonnonlaidunten vähentyessä ahomansikkakin on vähentynyt, mutta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja tienpientareilta.
Ahomansikkaa kasvaa koko Euroopassa Lapin pohjoisosia ja Espanjan eteläosia lukuun ottamatta.

Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi vaan maku kitkeröityy.
Syö se siis kesän kypsyttämänä suoraan varsistaan poimittuna
tai pakasta marjat talven iloksi. 






Maarianohdake on 
vuoden 2017 rohdoskasvi

(Silybum marianum) on yksivuotinen, piikikäs mykerökukkaiskasvi, joka kasvaa alkuperäisesti Etelä-Välimeren alueella yleisenä kasvava 60-160 cm korkea kasvi. Se on rohdoskasvi. 

Sitä kasvatetaan myös koristekasvina.

Maarianohdakkeen siemeniä on käytetty maksavaivoihin 2000 vuoden ajan. Jo Plinius mainitsee rohdoksen. Viitteitä maarianohdakkeen käytöstä on erityisen runsaasti Keskiajan rohdoskirjallisuudessa ja myös silloin mainitaan sen maksaa suojeleva vaikutus. 

Käytetään myös ruoansulatusvaivoihin. 

Suurillakaan annoksilla Maarianohdaketta (silymariinia) ei ole havaittu toksisia vaikutuksia, eikä sillä ole haitallisia vaikutuksia sikiöön. Muutamissa tapauksissa on huomattu lievää laksatiivista vaikutusta. Maarianohdake ei kuitenkaan sovi Asteraceae-heimon (mykerökukkaiset) kasveille yliherkille henkilöille.
 


  

Kummastakin kuvasta 

tulee niin kesä

mieleen. 

 

 

 

 

15.2.2017

Lasten syöpäpäivä





Kansainvälistä lasten syövän päivää vietetään 15.2.

"Kun lapsella todetaan syöpä, perheen elämä muuttuu. Ajanmukainen tieto lapsen sairaudesta ja hyvästä hoidosta auttaa perhettä.
Syöpään sairastuu Suomessa noin 150 lasta vuodessa. Tehokkailla hoidoilla noin 75-80 prosenttia lapsista paranee. Hoidon onnistumisessa tärkeää on varsinaisten syöpähoitojen lisäksi jokapäiväinen hyvä perushoito ja sujuva arki.
Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perhe
tarvitsee tukea ja tietoa. Sylva on olemassa
sinua ja perhettäsi varten.
Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin."   

14.2.2017

Ystävänpäivä









 Ystävänpäivä 
on useissa maissa  epävirallinen juhlapäivä. Ystävän- eli Valentinen päivää on vietetty Suomessa 1980-luvulta lähtien.


Perinteisesti ystävänpäivää on pidetty romanttisena rakastavaisten päivänä mutta Suomessa se on saanut vahvan aseman ystävyyden juhlistamisena. Ystävänpäivänä muistetaan rakastetun lisäksi ystäviä kortein, runoin ja erilaisin lahjoin. 



Ystävänpäivä on suosittu korttien lähetyspäivä, jolloin läheisiä muistetaan joko sähköisillä e-korteilla tai perinteisillä postikorteilla.
 -Wikipedia-  










Samalla on Maailmanpyörien päivä. 



Maailmanpyöräkuvat ovat Tibidabosta
Barcelonan reissultamme 
parin vuoden takaa. 

Kun saavuimme hotelliimme, 
kipitimme katselemaan
kaupunkia parvekkeelta ja 

valaistu maailmanpyörä oli kummallakin 
 ensimmäinen kuvauskohde. 


Tänään myös sinkut viettävät omaa  
Sinkkujen päiväänsä. On myös 
Elimenluovuttajien päivä


12.2.2017

Evoluutioteorian isä Darwin ja viittomakieli








Charles Robert Darwin syntyi 12.2.1809, siksi tänään vietetäänkin Darwinin päivää
Hän oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta. 





 Charles Darwinin patsas Lontoon 
luonnontietellisessä museossa.

Darwinin kehittämää teoriaa, joka kuvaa luonnossa historian saatossa tapahtunutta evoluutiota, kutsutaan evoluutioteoriaksi. Jo Darwinin aikainen tiedeyhteisö ja suuri yleisö hyväksyivät todeksi eliöiden muuttumisen evoluutiossa, mutta teoria luonnonvalinnasta hyväksyttiin evoluution päälähtökohdaksi vasta 1930-luvulla. Samalla se oli pohjana synteettiselle evoluutioteorialle. Darwinin tekemien löytöjen voidaan sanoa luoneen pohjan koko nykyiselle biologialle, sillä ne antavat loogisen selityksen elämän monimuotoisuudelle.

Darwinin julkaisema kirja Beaglella tehdystä merimatkasta teki hänestä kuuluisan. Matkallaan hän keräili kuolleiden eläinlajien fossiileita, mikä sai hänet kummastelemaan luonnonvaraisten eläinten ja fossiilien maantieteellistä levinneisyyttä. Tämän johdosta hän alkoi tutkia eliölajien muuttumista toisiksi ja lopulta kehitti teoriansa luonnonvalinnasta vuonna 1838. 

Hänen pääteoksensa Lajien synty julkaistiin vuonna 1859.
Darwin suoritti myös papinopinnot koska tuohon aikaan pappismiehillä oli turvattu toimeentulo.



 



Darwin oli ihastunut serkkuunsa Emmaan. 


Hauska seikka hänen elämästään:  
Kirjoittaessaan päivittäisiä muistiinpanojaan eläinten lisääntymisestä hän raapusteli ylös ajatuksia tulevaisuuden suunnitelmistansa. Hän otti esiin kaksi paperia, joihin hän kirjoitti otsikoiksi ”Naimisiin” ja ”Ei naimisiin” (engl. Marry; Not Marry). Avioliiton etuihin Darwin katsoi kuuluvan ”jatkuva seura ja ystävä vanhuuden päiville … mikä on joka tapauksessa parempi kuin koira”. Avioliiton haittapuolina olivat taas, että ”rahaa jää vähemmän kirjoihin”, ja se on ”kamalaa ajanhaaskuuta”.  =) 
- Kaikesta huolimatta hän meni naimisiin serkkunsa kanssa.


Parhaiten tunnettu Darwinin mukaan nimetty eliölajiryhmä on darwininsirkut eli darwininpeipot, jonka edustajia Darwin keräsi ollessaan Galápagossaarilla. Darwin kuoli 19. huhtikuuta 1882.

Michael H. Hartin tekemälle Ihmiskunnan 100 suurinta -listalle Darwin sijoittuu sijalle 16, ja BBC:n tuottamassa 100 Greatest Britons -ohjelmassa Darwin äänestettiin neljänneksi suurimmaksi britiksi. Englannin keskuspankki Bank of England vaihtoi vuonna 2000 kymmenen punnan setelissä aiemmin kuvituksena olleen Charles Dickensin Darwiniin

Vuonna 2009 Darwinin kunniaksi perustettiin useita näyttelyitä ja tilaisuuksia. Tuolloin tuli  kuluneeksi 200 vuotta Darwinin syntymästä ja 150 vuotta Lajien synty -teoksen julkaisusta. -Lähteet: Wikipedia- 







 

Tänään on myös 
viittomakielen päivä

Eräs tuntemani ihminen on kuuro 
mutta häntä kuitenkin häiritsee mm 
tuulimyllyjen ääni... ? 
=)

Viittomakielen päivä on vuosittain helmikuussa vietettävä päivä. Sen viettämisestä päätti Kuurojen Liitton liittokokous vuoden 2009 kokouksessa. Päivä on tarkoitettu Suomen kuurojen äidinkielten, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen juhlapäiväksi. Viittomakielen päivää vietetään 12. helmikuuta, kuurojenopetuksen isän Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä.
Ensimmäistä viittomakielen päivää juhlittiin 12. helmikuuta 2010. Vuonna 2015 Helsingin kaupunki päätti hyväksyä valtuustoaloitteen Viittomakielen päivän liputuksesta. Huomaatko lippuja salossa muualla?
-Lähteet: Wikipedia- 




Suomen kirjasäätiö on lanseerannut ns Lukurauhan päivän, 
joka sattuu tänä vuonna olemaan tänään. Niin että jos ehdit niin 
rauhoitu toki lukemaan kirjaa. Hankalia nämä tällaiset teemapäivät joiden päivämäärä hyppii eri päiville eri vuosina. :)