Kissa on terveyspassi
"Oletko huomannut, kuinka kissan tuoksu, pehmeä turkki ja kehrääminen voivat vaikuttaa sinuun rauhoittavasti? Tätä ilmiötä on tutkittu ja on todistettu, että kissoilla on hämmästyttävä rauhoittava voima ihmisiin. Tutkijat selittävät, että pelkkä kissan silittäminen voi laukaista endorfiinien, näiden kuuluisien onnellisuushormonien, vapautumisen. Eikä se ole lumevaikutusta. Kehräävä kissa voi olla paras lääke alakuloon. Kissat ovat myös ihania kumppaneita yksinäisyyteen.
Tiesitkö, ettei kissan kehrääminen ole pelkästään miellyttävää korvalle, vaan se myös synnyttää tärinää taajuudella, jolla on terapeuttisia vaikutuksia. Näiden 25-150 hertsin värähtelyjen tiedetään olevan hyödyllisiä luiden ja kudosten paranemiselle, mutta niillä on myös syvä rentouttava vaikutus, joka alentaa kortisolin (stressihormonin) tasoa ihmiskehossa.
Psykologisten ja fyysisten hyveensä lisäksi kissasi voi myös vaikuttaa positiivisesti elämääsi, toimien sosiaalisina yhdistäjinä. Olipa kyseessä naapurit, työtoverit tai jopa tuntemattomat ihmiset, kissan mainitseminen on loistava tapa murtaa jäätä. Ah, onko sinulla kissa? Minullakin! Minkä värinen?. Nämä pienet vuorovaikutussuhteet voivat vahvistaa sosiaalisia siteitäsi ja parantaa mielialaasi tarjoamalla sinulle yksinkertaisia, nautinnollisia keskusteluaiheita.
Kissoilla on myös positiivisia vaikutuksia fyysiseen terveyteen. Kissan kanssa asuvilla ihmisillä on vakaampi verenpaine ja säännöllisempi syke. Toisin sanoen kissasi vaikuttaa epäsuorasti sydämesi terveyteen, vähentää stressiä ja kannustaa sinua ylläpitämään aktiivisempaa rutiinia. Lisäksi kissan pitäminen kotona voi auttaa vähentämään allergioiden ja astman riskiä, varsinkin jos olet kasvanut niiden kanssa lapsuudesta lähtien. Kissan kanssa eläminen vahvistaa immuunijärjestelmääsi. Kissasi on todellinen terveyskumppani, joka edistää fyysistä, emotionaalista ja sosiaalista hyvinvointiasi." / MSN
Kissat polveutuvat todennäköisesti afrikkalaisista villikissoista. Kissojen uskotaan tuodun ihmisten kanssa sisätiloihin jo neoliittisella kaudella, eli kivikauden viimeisessä vaiheessa, noin 6000–3500 eaa.
Kissa kesytettiin kotieläimeksi Lähi-Idässä jo noin 10 000 vuotta sitten. Sen kantamuoto on afrikkalainen villikissa (Felis silvestris lubica). Kissasta oli hyötyä, koska se piti jyrisijät kurissa viljavarastoissa. Lisäksi egyptiläiset palvoivat kissoja jumalina. Varhaisimmat löydöt kissoista Euroopassa ovat 9000 vuoden takaa Kyprokselta. Kissojen levittäytyessä Euroopassa se on todennäköisesti risteytynyt jonkin verran eurooppalaisen metsäkissan (Felis silvestris silvestris) kanssa.
Levinneisyys Suomessa
Suomeen kissa saapui ilmeisesti vasta viikinkien mukana, ainakaan kissoista ei ole maassamme tietoja sitä edeltävältä ajalta. Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä satoja tuhansia tai jopa miljoona kissaa.
Lemmikkinä elävä kotikissakin on vieraslaji, mutta haitalliseksi vieraslajiksi katsotaan vain villiintynyt kissa. Kissa on villiintynyt, kun se saa kaiken ravintonsa luonnosta. /Kissa -Vieraslajit.fi
#kissapäivä
#internationalcatday
#worldcatday
#🐈⬛ #🐾
#catday
🐾
Pienillä pehmeillä tassuilla
tempuilla hassuilla
ilmeikkäillä silmillä
ja kehräyksellä
on parantava vaikutus
- Una Reinman
#unareinman
