 |
on vuosipäivä,
jolloin kehotetaan
istuttamaan puita.
💚
Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota puiden
ja metsien merkitykseen ja suojeluun.
💚
Tähän aikaan vuodesta voi
vielä istuttaa puita.
Mm hedelmäpuita...
Puiden istuttaminen on parhain
keino ilmastonmuutoksen torjumiseen.
💚
Istuta puita
Pelasta samalla
maailma
- Una Reinman
Sademetsissä asuu puolet maailman eläinlajeista, ne
tarjoavat meille makeaa vettä ja ovat välttämättömiä
ilmastomme pitämiseksi vakaana, silti joka sekunti
menetetään puolitoista hehtaaria, eli vuosittain tuhoutuu
78 miljoonaa hehtaaria arvokasta sademetsää.
Siksi Maailman
sademetsäpäivä on luotu ryhtymään päättäväisiin toimiin
metsien häviämisen torjumiseksi, ilmastonmuutoksen
vaikutusten vähentämiseksi ja sademetsien suojelemiseksi
tuleville sukupolville.
Tänä päivänä puhuttavaPuun päivä on vuosipäivä,
jolloin yksilöitä ja yhteisöjä kehotetaan istuttamaan puita.
Teemapäivän tarkoitus on kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun.
Turismista on 2000-luvulla tullut triljoonien dollarien teollisuudenala, kun jo yli miljardi turistia vuosittain matkustaa tutustumaan ja perehtymään vieraisiin kulttuureihin ja maihin ympäri maailmaa.
Maailman turistijärjestö UNWTO teki päätöksen turismipäivästä sen kolmannessa yleiskokouksessa Espanjan Torremolinoksessa syyskuussa 1979.
Teemapäivän tarkoituksena on luoda tietoisuutta turismin sosiaalisesta, kulttuurisesta, poliittisesta ja taloudellista arvosta ja suunnata turismista syntyviä vaikutuksia edistävämpään suuntaan.
Turismiteollisuudessa tehdyillä kestävillä ratkaisuilla on suuri painoarvo näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Uni palauttaa elimistön rasituksesta ja väsymyksestä ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Uni vahvistaa vastustuskykyä aktivoidessaan sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismeja elimistössä. Se vaikuttaa myös muihin elimistön säätelyjärjestelmiin, kuten hormoneihin.
Unessa mieli käsittelee tietoa ja tunteita
Mieli ja aivot tarvitsevat unta, joka poistaa väsymyksen, palauttaa vireyden ja havaintokyvyn sekä ylläpitää hyvää mielialaa. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys. Unen aikana aivot ovat vapaat välittömistä virikkeistä, joten mielellä on tilaa käsitellä edellisen päivän tapahtumia ja tietoa.
Unessa aivot lajittelevat tietoa edeltävien päivien tapahtumista ja omaksutut asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin. Näin kaikkialta tulvivat virikkeet ja tieto voi jäsentyä mielekkäiksi, ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi.
Unen aikana mieli käsittelee myös tunteita, jotka usein päivän askareissa jäävät vaille huomiota. Alitajunta saa unessa tilaa työskennellä. Nukkuminen on näin myös mielikuvituksen ja luovuuden edellytys ja auttaa ihmistä sopeutumaan muuttuvissa tilanteissa.
Nukkuminen tai uni on heikentyneen tietoisuuden tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita ja aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljettu pois tietoisuudesta. Unessa on kevyempiä ja syvempiä vaiheita, ja joinakin hetkinä nukkuja näkee unia.Aivot pysyvät unen aikana aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä, kuten lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota. Aivot myös puhdistuvat kuona-aineista ja keho palautuu. Aikuinen ihminen tarvitsee unta yleensä 7–9 tuntia vuorokaudessa, lapset sitäkin enemmän. Valvominen ja unihäiriöt voivat aiheuttaa väsymystä ja vakaviakin terveysongelmia.
Nukkuminen on elintärkeä osa ihmisen luontaista vuorokausirymiä, eikä ihminen elä kovinkaan kauan ilman unta. Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia.
Univaje aiheuttaa sairastumisia ja ennenaikaista vanhenemista sekä yleisen suorituskyvyn heikkenemistä.
Glymfaattinen kierto puhdistaa aivoja nukkumisen aikana. Nukkuessa aivot myös painavat valveilla koettuja tärkeitä asioita mieleen ja unohtavat tarpeettomia. Myös kehomme palautuu nukkuessaan, sillä elimistö lisää sellaisten hormonien tuotantoa, jotka kiihottavat elintärkeitä aineenvaihduntatapahtumia ja vahvistavat muun muassa immuunijärjestelmää. /Wikipedia
Uni on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia. Unen sisältö saattaa muistuttaa tarinaa, joka etenee epäloogisesti ja absurdisti; arkielämän ilmiöt näyttäytyvät vääristyneinä ilman minkäänlaisia ”rajoja”. Erityisesti REM-univaiheen aikana esiintyvät unet ovat surrealistisia ja epäloogisia.Pahaa tai ahdistavaa unta sanotaan painajaiseksi. Unta, jossa unennäkijä tiedostaa unensa olevan unta, sanotaan selkouneksi. /Wikipedia
Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo aivoissa soluja kuin vuorovesi rantaviivaa. Unitilan, niin luontaisen unen kuin nukutuksen aikaisen tajunnantilankin, aikana aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Siten voidaan sanoa, että uni puhdistaa aivot.
Unen aikana soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat etenkin muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla. Toisaalta tarpeettomia synapsiyhteyksiä karsiutuu paitsi tilan säästämiseksi mahdollisesti myös energiakulutuksen minimoimiseksi.
Mitä pitempi vuorokauden uniaika nisäkäslajilla on, sitä paremmin se on suojassa paitsi loistartunnoilta myös mahdollisesti muilta tartuntataudeilta. Kuten ihminenkin, useimpien eläinlajien poikaset ja nuoret eläimet nukkuvat enemmän kuin täysikasvuiset, mikä viittaa unen merkitykseen myös yksilönkehityksessä.
Uni on herkkä terveysmittari. Niin psyykkiset kuin fyysiset rasittavat tekijät häiritsevät herkästi unta. Tämän seurauksena yöuni voi lyhentyä tai pidentyä normaalista.
Myös uni-valverytmin häiriöt ilmenevät joko unettomuutena tai liikaunisuutena. Ne johtuvat ristiriidasta henkilön sisäisen kellon synnyttämän vuorokausirytmin ja hänen ympäristönsä noudattaman ulkoisen aikataulun välillä.
Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin diabeteksen riskiä.Esimerkiksi 10 maassa 35 327 henkilölle yhdestä yöstä tehty kyselytutkimus osoitti, että 32 % vastaajista kärsi unettomuudesta kyseisenä yönä. Vähintään kolmena yönä viikossa ilmenevästä unettomuudesta kärsii joka viides aikuinen.Arviolta 3 % aikuisista ja 15 % nuorista kärsii liikaunisuudesta.
Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Se on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on nukahtamisen vaikeus tai unesta kesken herääminen ja unessa pysymisen vaikeus. Uneton ei virkisty unestaan vaan kärsii väsymyksestä.
Se, että ei ehdi tai halua nukkua tarpeeksi, ei ole unettomuutta.Liikaunisuus tarkoittaa poikkeavaa uneliaisuutta. Liikaunisuus on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on liiallinen väsymys. Liikauninen ei virkisty nukkumastaan unesta, vaikka se on kestoltaan normaalia pitempi, ja kärsii uneliaisuudesta.
Niin unettomuuden kuin liikaunisuuden syy on tunnistettava ja hoidettava asianmukaisesti. Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsivien hoidossa.
Lisäksi niin unettomia kuin liikaunisuudesta kärsiviä on kannustettava säännölliseen elämänrytmiin. Lyhyet (10‒20 minuutin) ja ajoissa (kello 12 ja 15 välillä) nukutut päivätorkut usein virkistävät, mutta sitä vastoin pitkät tai liian myöhään nukutut nokoset väsyttävät ja voivat haitata nukkumista seuraavana yönä. /Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Viron katajaisella Saarenmaalla, jossa on aina asustanut sitkeitä ja vahvoja merenkävijöitä, hallitsi muinoin rohkea jättiläinen Suur-Tõll....
