Toiveita, unelmia ja viime kesän muistelua

Ruusunmekko kutsui kertomaan millaisia toiveita, unelmia ja lupauksia me bloggaajat olemme suunnitelleet vuodelle 2016.

En tee juurikaan uudenvuodenlupauksia.

Päivä kerrallaan elämällä 

ei panikoidu. =)

Toiveenani olisi että ensi kesänä pihamme olisi kaunein ikinä.

Sydämellinen kiitos avusta kaikille teille jotka täällä meitä auttamassa olette käyneet.

Pihassa ei ollut muuttaessamme muuta kuin huonokuntoisia, pitkälti yli satavuotiaita puita ja pieni keko Valamonruusuja, joiden määrä nyt on kylläkin moninkertaistunut.

Jättipuut jouduimme valitettavasti kaatamaan mutta istutimme enemmän kuin tuplasti uusia kaadettujen tilalle, samoin pensaita, pensasaitakasveja, yms. 

Hedelmäpuita on pihassa yhdeksän kappaletta. Niitäkään ei aiemmin ollut yhtään. Mansikoita on parissakin paikassa. Mansikka kasvaa hyvin tässä pitäjässä.

 

Kukkiakaan ei ennen ollut pihassa lainkaan. Nyt on perennoja, laidasta laitaan. Erityisrakkaita ovat nuo pionit. Sipulikukkiakin on nyt vaikka kuinka. Sipulikukkia lisäilen aina syksyllä sinne tänne. 

Erityiskiitos ystäville ja tuttaville puu- ja kasvilahjoista. 

Unelmani olisi että pihasta kasvaisi 

 oikea pieni puutarha. 

Nyt tässä on jo hyvä alku. 

En mie juur muuta nyt unelmoi.

Mitä nyt puutarhaunelmia on aina olemassa jossain sielunsopukassa.

Olin päättänyt etten tänä keväänä laita multapurnukoita minnekään mutta saapas nähdä... =D Paras kun ei koskaan sano ei koskaan...

 

Muiden blogien jutuissa haastellaan laittamaan (ainakin) kuusi kuvaa kesästä, ja minä tosi hyvämuistinen hoksasin sen vasta nyt! Tähän aikaanhan niitä kesäkuvia itse kukin kaipaakin. Voi kuvia katsellessaan samalla haaveilla...

kesästä! 

Kesäksi tietenkin kylvän myös yksivuotisia kukkia perhosten ja ihmisten iloksi niiden valmiina ostettujen kesäkukkien lisäksi, joihin marketeissa ja toreilla joka kevät sorrun...

Kukat ovat sielujen laastaria

-Una Reinman 

 

-eli ihan oma kirjoitus! =)

Ups, tulipas tekstiä ummet lammet.

kuvat ovat tämän kesäisen haasteen myötä 

kesämuistoja pullollaan. 

Ja ensi kesässähän 
se pyörii jo ajatus, 

ainakin minulla! 

Arkea

Alkaa olla jo niin viileää että lämmitän joka toinen päivä alakerran olohuoneen takan, joka lämmittää koko talon aina yläkertaan saakka. Joinakin päivinä yläkerran punainen pönttöuuni lämmittää herttaisesti yhdellä ainoalla, tällaisella vajaalla pesällisellä kiltisti koko vintin.

 Tällainen pönttis ja vintti oli kun näimme ne 

ensimmäistä kertaa tyhjennetyssä talossa,
ennen tänne muuttoamme...

Aluksi katselimme pönttöuunia sillä silmällä, että se hilseillyt ja puoliksi mustunut rohjake saisi vaikka häipyä siitä tilaa viemästä. Suunnittelimme jo kuinka heittelisimme sen peltiosat ja tiiliskivet alas yläkerran ikkunasta.

Tässä pohditaan tulisiko siitä punainen vai...

Nuohooja sitten nuohouskäynnillään valaisi meille, jotta pönttis se varsinaisesti on meidän talon varaava takka, mutta alakerran kaakelitakka puolestaan on vain avotakka, koska se on tekovaiheessaan kytketty hormiin väärin. (Sikäli ei yllättänyt, että sekin on väärin asennettu, koska miltei kaikki tässä talossa on pitänyt korjata siksi että joku aiempi remppaaja on tehnyt kaikkea väärin...) Kyllä kaakelitakkakin pysyy lämpimänä mutta se tarvitsee noin neljä pesällistä puita lämmitäkseen. No eipä siinäkään mitään, sitten vaan lämmitetään neljällä pesällisellä mutta sellainen  lämmitys vie aikaa. Kotihengettärenä minulla on onneksi aikaa lämmittää takkaakin.

 Tässä hieman remppablogista pönttiksen kunnostushistoriaa: 

Ensiksi paikkasin sen sisäpuolta uuninluukkujen yläpuolelta rapautuneesta kohdasta parilla uudella tulitiilellä sekä tulilaastilla. Kuivuessaan laasti hieman kovertui mutta Hani totesi sen olevan ihan ok siisti ja ettei sitä tarvihe enempää massailla laastilla. Katsotaan sitten onko korjauskerros tarpeeksi paksu, vai tarviiko tätä paikkakohtaa myöhemmin lisäpaikata. Uuninpesässä oli myös takaosassa pari paikattavaa saumankohtaa. 

Pinnalta hioin ensin hilseilevät kohdat hiomapaperilla. Sitten pesin pinnan maalarinpesulla, pyyhin kostella ja lopuksi vielä kuivalla. Muutamat vanhat pyyhkeet saivat tehdä viimeisen työnsä pönttöuunin puhdistuksessa. Seuraavaksi maalasin pönttöuunin pinnan pohjamaalilla, mustalla Rostex Superilla. 

 Yhden vuorokauden pönttöuuni oli tosi goottiuuni. =) 

Hani sanoi töistä tulleessaan, parvelle kiivetessään ja pönttiksen nähdessään:
-Jätetäänkin toi tuollaiseksi. =)
Haha! Joo mut ei... Eikun jälleen hiomaan pintaa sileäksi ja hiomapölyn puhdistusta.
Päädyimme sitten vihreän sijaan punaiseen väriin. Litran purkki oikeaa, arvokasta ja valmiiksi sävytettyä upeaa Cayennea, (koodi M419), eli Unica  pintamaalia oli odottamassa, joten seuraavaksi sivelin vaahtomuovitelalla väriä (18.9.2012) pönttiksen pintaan, suojaten ensin hilseilevästä hopeanvärisestä maalista puhdistamani uuninluukut punaiselta maalilta. En saanut millään irroitettua uuninluukkuja, joten sanomalehteä siististi maalarinteipillä luukkujen päälle ja a vot, oli helppo maalata kun ei tarvinut pelätä maalin tekevän punaraitoja luukkuihin. 


Kolhupaikka uunin luukkujen päältä olisi pitänyt oikeaoppisesti pakkeloida jollain kuumuutta kestävällä massalla, mutta ajattelimme, ettemme haluakaan pönttiksestä täydellistä ja vuosien kolhut saisivat kuultaakin esille. Pönttis sai seuraavana päivänä (19.9.2012) pintaansa toisen kerroksen Unicaa, jälleen vaahtomuovitelalla. 

Uuninluukut on käsitelty ensin Rostex Superilla ja sen jälkeen Liesimustalla. Olemme havaineet sen hyväksi aineeksi mm aikoinaan vanhan keittiön puuhellan pinnan kunnostuksessa sekä olohuoneen takanluukkujen kaunistamisessa. Hopeanmusta pinta pysyy siistinä kauan, antaa mukavan kiiltopinnan ja vetää vertoja maaleille. Liesimusta on helppo uusia. Kumihanskat ja rätti vaan käteen ja mustaamaan. 

Pisteenä Ii:n päälle pönttis sai uuden tuhkaluukun kannen, edellisen ruostuneen tilalle. Eduspelti on vielä hakusessa, kun ensin päätämme mitä teemme laminaattilattialle... 

PS:

Kaikkien uuninluukkujen lasiosat 

voi puhdistaa Sammolla. 

Vanha hyvä aine,  jo tsaarinajalta, 

ja puhdistaa todella tehokkaasti 

pinttyneenkin noen pois. =)

Pönttis kunnostuksen jälkeen. 

Palataan nykyhetkeen. Pönttiksen punainen väri tekee uunista lämpimänoloisen. On onni että korjasimme sen ja käsittelimme sen pinnat uudelleen ja se voi jatkaa hyvänä palvelijana eloaan vielä kauan pienessä punaisessa talossa.

Huomenna onkin aika jälleen tyhjätä tuhkat pois kaikista talon kolmesta tulipesästä. Keittiössä on vielä kolmas, sellainen pikku kamiina, joka myös lämmittää yhdellä pesällisellä puoli taloa.


Tuhkat kannattaa jäähtyneinä ripotella ruusupensaille. Pihan valamonruusut ovat mahtavia varmaan ihan tuhkan ansiosta. Myös nurmikko on tykännyt keväisistä tuhkasateista, jotka samalla sulattavat lunta matalammaksi, niin kuin Pappani aikoinaan lapsuudessani opetti.

On tullut näköjään myös aika ottaa riittoisa pieni Liesimusta-puteli jälleen esille, ja käsitellä nuo uuninluukut sillä. Sitten luukut ovat taas kiiltävänmustat. Edellinen käsittely onkin kestänyt reilut kolme vuotta. Vanhat keinot ovat monesti parempia kuin pussillinen uusia, niin kuin sanonta kuuluu. =)

Arkihaaste 1/5

Vaaleanpunainen orkidea jonka saimme yhdeksi häälahjaksi reilu 

vuosi sitten, on alkanut uudelleen kehittelemään nuppuja. 

Ihana juttu! Se siis tykkää olla kanssamme! 

Olen malttamatonta odotusta täynnä, 

kurkkiessani aamuisin kukan nuppuja, 

että joko - joko? =)

FB:ssa menee viiden päivän arkihaaste jossa piti kuvata itseään, 

mutta minä muutin sen niin, että kuvaan oikeasti arkeani. 

Arkeeni mahtuu muutakin kuin oma naamani. =D
Näitä samoja kuvia löytyy siis myös fb:sivultani. 

Ensimmäisessä kuvassa siis keittiön ikkunanäkymiä. 

Oikealla kookas mårbacka-pelargoni, joka on nyt 

toista vuotta talvetuksessa. 

Sen suojeluksessa kasvaa pieni muratti, 

joka on oli vain pieni pätkä kasvia alunperin,
eli matkamuisto kevään reissulta Espanjasta. 

Etualalla pihalta sisään nostettu minttu. 

Minttu on hauska yrtti joka käy moneen ruokaan.  

Ikkunasta näkyy jo kukista tyhjennetty terassi, 

jonka kaiteella arkisesti mattoja tuulettumassa 

rapsimisen jäljiltä. Kuva on siis otettu eilen 

perjantaina, siivouspäivänäni.

 Tänään siis kukkia ja 

huomenna ehkä jotain muuta. =)

Haaste ja palkinto

 

Lapsuudenkotipihan jättivaahteran alla 

kulkee polku mielessäni tuttuna

Ennen kuin reitti oli lumesta sekaisin 

sitä pitkin saattoi vaellella

Kotoa suureen maailmaan oikaista

Ojan yli kulkeva puusilta kopisi kumeasti

jääden haaveeksi ikuiseksi
omasta sillasta jonnekin ja takaisin  

Silmieni harmaudessa 
on aina kaipausta 

veden ääreen liplatukseen

Aikuisenakin voin muistaa sen 

loiskahdusäänen

Miten järven pohja olikaan musta

Miten litteästä kivestä tulikaan 

katoavia rinkuloita vedenpintaan 

Talvipakkasten puraisun

tunnen yhä poskien kuumotuksena

Koulun hiihtokisojen jälkeen ruokalassa 
joimme kieli palaneena

 teräsmukista tulikuumaa sekamehua

Kotona oli muki samanmoinen

Äiti käytti sitä mittana keittäessään

pikkuveljelle aamupuuroa 

Tuulispää istuu usein mukanani

keinuen korvarenkaissani

tuo henkilökohtainen assistenttini

Pyörällä huristellessani

kiljuu nauraen korvaani

muistutellen tuhansista suunnitelmistani 
heitellen ohikulkijoille lentosuukkoja 
joita he eivät ehdi huomata

Aurinko on purrut niin monesti ihoa

nenänpäästäkin kipeästi nipistellen

joten palloa tulista yhä pakenen

varjoissa mielummin kuljen  

Sen sijaan kuuta

öisin kaihoisasti kauankin ihailen  
Tähtiä takapihalla tuijottelen 
kaakaota hörppien 

Kesä viiltävän hektinen
kuultaa läpi vuoden 
miltei kaikissa lauseissani 

alati kaipuuna puheissani

Leukanivelet hellinä muistan maistelleeni
 suvea, simaa ja salmiakkia

Ruusuja nirvanaan asti nuuskutelleeni

Poimineeni satoja kukkia

Kuin ahvenvita kesälämpöisen järven

kietoutuvat hiukset iltaisin harteilleni

Takkaloimun punaamina

valkoapilan tuoksuisina

nojatessani armaan käsivarteen

timoteikulmiani nostellen 

Menneisyyden haamuja olkapäiltäni 

surumielisesti pois pyyhkien 

-Una Reinman-

Sain blogihaasteen mielenkiintoisine kysymyksineen Leila Kastellillta Metsätontun Ruusutarha-blogista, kiitos Leila, ja niihin tällä edellä olevalla, ihan väkisin runomittaan syntyneellä postauksellani koetin vastata. Tällaisia olivat Leilan kysymykset: 

1. Mikä maisema lepää sinun otsallasi, ehkä se minkä ajattelet olevan myös mielimaisemaasi.

2. Mikä kuva on silmäsi iiriksessä? Mitä mielelläsi katselet?

3. Mikä lepää poskipäilläsi, poskillasi?

4. Mikä/kuka kuiskuttelee korvaasi, ehkä istuu korvalehdelläsi?

5. Mikä kuva nenäsi päässä?

6, Mikä lause, asia, huulillasi?

7. Mitä kuvaa leukasi tahto?

8. Mitä on kaulallasi?

9. Entä hiukset, mistä ne ovat tehty?

10. Entä kulmakarvasi?

11. Kuka/mikä istuu olkapäälläsi ja onko se painava vai kevyt?   

Sain myös oheisen palkinnon.  

 Tunnustushaasteen säännöt:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkitä hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkitä oma postauksesi heille, 
jotta he tietävät mistä on kyse.  

Tässä minun kysymykseni Sinulle: 

 

1. Oletko onnellinen? 

2. Kuka oli lapsuudensankarisi? 

3. Mistä et luovu mistään hinnasta?

4. Ovatko kaikki haaveesi toteutuneet?

5. Miten olet ajatellut viettää ensi kesän? 

6. Lempipuusi? 

7. Mieliaskareesi?

8. Salainen paheesi?

9. Pitkä vai lyhyt?

10. Kylmä vai kuuma?

11. Kuka tietää lisäksesi kaikki/jonkun tunnussanasi? 

Seuraavat haastan ja palkitsen tunnustuksella mukaan:  

Anna Amnellin, Blogisisko-blogista
Satu Tannisen, Naisen silmin blogista

Pirjo W:n blogista Virtuaali Moleskine 
Mallan, Picha moja kwa siku moja-blogista,

Henrietan blogista Homesick

Mymskän, Toisaalta ja toisaalta-blogista

Inkabellan

Ritan, Kieltenopen blogista

Tarjan, Kesän taikaa-blogista

Aimariin, Kuvakirjeitä Karsikonperältä-blogista sekä Hitusen  

PS: Huomasin jossakin vaiheessa, laittaneeni kysymykset pääasiassa sellaisille bloggaajille joiden kanssa olen myös fb-ystävä. =)))

Nämä minun kysymykseni saa kylä napsaista mukaansa 

myös ihan kuka vaan niihin haluaisi vastailla.  =)

 

Vastauksia Leilalle

 .•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.

Leila Kastelli lähetti minulle 

ihastuttavan kyselyn, johon koetan tässä nyt vastailla.
Leilan kysymykset vaaleanpunaisella,
miun vastaukseni mustalla:

1. Mitä yleensä näet, kun aamulla heräät? 

Kun herään aamulla, näen Hanin. Arkena hänen herätyskellonsa soi 5.20 ja siihen miekin herään. Kurkottelemme ensimmäiseksi antamaan suukon toisillemme, sanomme sitten huomenet, ja hän kipittää keittiöön keittämään vahvaa pannukahviaan. Joskus mie en jaksa vielä siihen aikaan nousta vaan käännän kylkeäni ja jatkan uniani. Useimmiten kyllä miekin nousen, keitän itselleni vettä teetä varten ja istun silmät vielä unessa muki kädessäni Hanin viereen olohuoneen sohvalle viltin alle, katsellen telkusta BBC:n uutisia tai sitten Hani laittaa telkusta tulemaan Voicen musiikkivideoita herätäkseen, läppäri sylissään pannukahviaan juoden... 

Uups, jo ensimmäinen vastaus venähti pituutta!

2. Mitä mietit  tänä aamuna, kun heräsit? 

Tänä aamuna oli sellainen suuri väsyolo
etten jaksanut ihan niin aikaisin nousta ylös.
Jatkoin uniani vielä muutaman tunnin. 
Ensimmäisiä ajatuksiani herättyäni
oli muistella yöllä näkemääni hassua unta,
joka jatkui ja jatkui vaikka heräilin välillä.

3. Mikä on päivän suunnitelmasi? 

Päiväsuunnitelmissani oli käydä etsimässä pikkumetsästä valkovuokkoja, joita siellä ei vielä kuitenkaan ollut, kastella kaikki kasvihuoneessa jo oleskelevat ja kasvavat ja tasoitella pihasoraa, joka siihen toissa viikolla lätkäistiin ja jonka tasoitus jäi silloin hiukan vaiheeseen. 

Jatkoin sitten päivällä myös pihapolkua niin, että se järkevästi ylettyy ja nivoutuu sorapihaan... Semmoista pääosin lapiohommaa.

4. Tekisitkö siitä runon? 

Hahaa, ai runo...
Noh tälleen päiväni meni:

Rappusilla vihellellen punarinnan kanssa musisoin

Pohjoistuulessa pihaa lapioin

tuulitukkana kumarassa urakoin

Variskaverin vierelläni moneen kertaan huomioin 

Parin tunnin päästä työhöni katseen loin

sisälle tupaan kapusin ja murukahvit join 

5. Missä paikassa haluaisit tanssia? 

Haluaisin tanssia kesäyössä tyynen järven rannalla laiturilla... 

Kuun loisteessa. =)

6. Minkä musiikin kanssa haluaisit tanssia? 

Akustinen kitara olisi ihana ja tunnelmallinen taustamusiikkina.

Kitaran soittaja voisi näppäillä hitaita sentimentaalisia latinalaissävelmiä 

- tai tangoa.

Paremman puutteessa kävisi haitarikin, 

joka soittelisi kaihoisaa vanhaa kotimaista valssia... =)

7. Mikä satuolento olisi silloin mukanasi?

 Tuulentyttö voisi hyvinkin tanssia kanssani...

On se tanssinut ennenkin.

8. Mikä on sinun itsesi satusielu? 

Hallatarhan se sieluni satuolento taitaapi olla. 

Sellainen eteerinen, näkymätön, hiljainen ja viileä.

9. Mikä kaunis sana tulee keväästä mieleesi? 

Nuppunen. Kevät on itsekin sellainen nuppu. 

Uuden alku. 

Heräävä kaiken herättäjä.

10. Mitä haluaisit taikoa eteesi juuri nyt? 

Sillan, jota pitkin voisin nopeasti liidellä äitiäni katsomaan...

11. Mitä sille tekisit/sanoisit? 

Pyytäisin sitä odottamaan näkymättömänä paluutani, 

toivoen, ettei sillä ole taksamittaria.. =)




Eikös tässä samalla jo tullut minusta 11 asiaakin..? =)
Vai pitääkö ne olla erikseen?

1 Olen hassu haaveilija.
2 Kuvaan kaikkea mahdollista.
3 En halua itse olla kuvattavana.
4 Kuvattavana olosta tulee häkeltynyt olo.
5 En viihdy väkijoukoissa.
6 En ole koskaan ollut raitiovaunussa.
7 En ole koskaan olut metrossa.
8 Lempivuodenaikani on kevät.
9 Minulla on kissakuume. 
10 Haluaisin kutoa mattoja. =)
11 Tykkään kesäisestä matonpesusta,
oikein juuriharjalla ja mäntysuovalla. =)

.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.

Omat kysymykseni Sinulle, 

kuka tahansa, ole hyvä.

1 Mikä ihme teki sinustakin bloggarin?

2 Kevät, kesä, syksy vai talvi?

3 Lempikukkasi ja miksi se on suosikkisi?

4 Uisitko mieluiten meressä, järvessä, joessa, lammessa, 

  altaassa vai pujahtaisitko vain paljuun? 

5 Lempisävelmäsi ja kuka sen esittää?

6 Mieluisin kirjasi, jota luet uudelleen ja uudelleen?

7 Lempijuomasi ja missä nautittuna?

8 Mielivärisi?

9 Mikä metsässä on mukavinta?

10 Lempitähtesi?

11 Onnellisin paikka maailmassasi?

Muista viikonloppuna laskea lintuja

Pihabongaus 25.–26.1.2014 

Kaikkialla Suomessa

 

Osallistu pihabongaukseen!

 ¸.•♥´¨`♥•.¸¸.•♥´¨`♥•.¸¸.•♥´¨`♥•.¸ 

"Hauskaa, helppoa, hyödyllistä ja siihen kuluu vain tunti! www.pihabongaus.fi Pihabongaus-tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 25.1. tai sunnuntaina 26.1. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Pihabongaus ei ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole ratkaisevaa. Osallistumismaksua ei ole eikä ilmoittautumista tarvita. Pihabongaukseen osallistuminen on helppoa: -Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.  -Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).  -Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät viimeistään 31.1. verkkolomakkeella (www.pihabongaus.fi) tai postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Pihabongaukseen osallistuneiden kesken arvotaan  helmikuun lopussa lintuaiheisia palkintoja. Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta." Pihabongauslomake esille!  Lähteet ja ylin kuva: BirdLife Suomi, Pihabongaus.

Ne kahdeksan

Mona Lisa, Oriental lilja. 
 ♥

Heidi R, Rakastuin runoon-blogista haastoi kertomaan 8 asiaa miusta.

Olenhan mie niitä jo muutamaan kertaan vuosien varrella postanutkin tänne blogiini mutta niiden entisten asioiden lisäksi täytyyhän olla jotakin ihan uuttakin kerrottavaa.... Pohdittuani päädyin siihen tulokseen että kahdeksan uusinta asiaa minusta ovat, tadaa...

Ensiksi kerrottakoon suuresta puutarhankaipuusta. Meidän pihamme ei todellakaan ole mikään puutarha. Se oli alunperin tyhjä kukkien osalta. Siellä oli vain muutama liian isoksi kasvanut ja pystyynlahonnut puu jotka piti turvallisuussyistä kaataa pois. Nyt siellä on pari hiljattain istutettua omenapuuta, yksi päärynä ja yksi terijoensalava ja pari kukkapenkkiä joissa kasvaa vaihtelevalla menestyksellä muutama kukka. Ihailen suuresti vanhoja puutarhoja joissa on komeita vänkkyrärunkoisia omenapuita ja vahvoja, korkeita perennoja... Jaa tää ei kait sitten ollutkaan mikään yllätys? Tällaista on ollut jo havaittavissa? Jaahas... =)

Toiseksi, en ole käynyt tänä kesänä kuin kerran uimassa. Miten kala-horoskoopin omaavalle on voinutkin käydä näin? Mutta on ollut vähän muuta puuhaa ja ne tutut järvet ovat niin kaukana...

No kolmanneksi, olen vallan hämmästynyt kun luonto alkaa jo nyt näyttää syksyiseltä. Kesä mennä hujahti (taas) joka kesäisen taloremontin merkeissä ja luonnon kukkaloisto katosi. Nyt ei kuki juuri mikään... Ihania liljoja lukuunottamatta.

Myös äitienpäiväruusu on alkanut kukkia uudelleen.   

 ♥
 

Neljänneksi, kärsin ihan kauhiasti jälleen kissakuumeesta. Ihan kuin tuo mieskin alkaisi jo pehmetä vihdoin kissamaisuusajatuksille. Kissat kun ovat niin siistejä ja puhtaita eläimiä. Ne pitävät itse huolta vessakäynneistään ja turkistaan. Toisin kuin... jotkut muut lemmikit.  =)

Viides kohta: miepä en ossoo puhdistaa Canonin linssiä/kennoa ja siksi kuvissani näkyy jotain ihme möykkyjä joita suuresti häpeän... Mihinkään liikkeeseen miulla ei ole varaa mennä kameraani puhdistuttamaan.

Kuudes seikka jota ennen en olisi koskaan uskonut toteavani ihan hymy huulillani: huomaan että ehtii ilman hötkyilyäkin tehdä sen mitä pitää ja sillä lopulla ei ole niin väliä tekeekö sitä lainkaan. Ainakaan tänään. Ehkä huomenna? Slowlife alkaa ottaa miusta otettaan yhä vahvemmasti. Silti ehdin tehdä sen mitä minun täytyykin, ihan ilman panikkia.

Seitsemäs kohta kertoo, että olen entistä vähemmän utelias muiden asioista, jos koskaan ikinä olen tippaakaan utelias ollutkaan! Nyt en ole siis senkään vertaa. =)

Kahdeksas kohta: toisin kuin useimmat immeiset, mie kaipaan nyt juuri auringon sijaan sadetta. Niin kaipaavat kipeästi nuo rehupiiklesit meidän pihassakin...

Heinäkuun toiseksi viimeisen aamun terveisin 

Una 

 ♥

PS: niin ja tämän haasteen  saa taas napata följyynsä se ken ehtii ja haluaa... 
  

Tänä kesänä aion / This summer I'll

[] ryypätä / get drunk
[] bailata / party
[] mennä mökille / go to cottage
[x] istua nuotion ääressä / sit around the campfire
[x] grillata / barbecue
[x] uida paljon / swim a lot ***********
[] ottaa aurinkoa / sunbathe
[] pelata rantapalloa / play beach ball
[x] syödä jäätelöä, / eat ice cream
[x] mansikoita, / strawberries
[x] mustikoita, / blueberries
[] raparperia / rhubarb
[x] ja makkaraa / and sausages
[x] katsella tähtitaivaalle / watch the starry sky
[x] juosta pellolla... / run on the field
[x] keskellä yötä / at night
[ ] shoppailla / shop
[x] ajaa pyörällä / cycle
[x] hengata kavereiden kanssa / hang out with my friends
[x] ja nauttia elämästä! / and enjoy the life! 


...Koska kalathan rakastavat uimista... Valitettavasti meidän porukoillamme ei ole enää mökkiä järven rannalla...

 Hengata kavereiden kanssa tarkoittaa miun tapauksessani lähinnä ikiomaa perhettä.  =)  
En shoppaile syystä ettei ole millä shoppailla ja aurinkoa välttelen, silti pihatöissä väkisin ruskettuen. Ja tuota raparperia mää inhoan. Mie annan niiden puutua rauhassa eli kasvaa ja kukkia kuin perennat konsanaan. =)


Tämä kesäinen lista on napattu Imlacking Kesäisestä blogista. Kiitos kesäfiiliksistä!

Saa käyttää mut ei oo pakko...

Tarjuska-armas ihanainen lähetti miulle tällaisen.
Kiitos Tarjuskainen!

Tähän pitäisi laittaa nyt kaikenmaailman tunnustuksia ja lähetellä etieppäin...
No tunnustellaanpa nyt ensin niitä tunnustuksia...

1. En ole koskaan matkustanut raitiovaunun kyydissä.
-Tänä tulevana kesänä viimeistään tahtoisin sellaisen kyytiin päästä.

2. Haluaisin kokeilla ihan oikeaa jousiammuntaa.
Villinä ja vapaana lapsena tein itse jousia ja nuolia tämän tästä,
kirmaillen pihan poikki ne aarteet mukanani taisteluvalmiina, huutaen kovasti ja kuvitellen olevani vähintään Robin Hood. Kun sellaisella virityksellä sitten ampui sen ekan nuolen mukamas kaukaisuuteen, (lue puolitoista meteriä) niin koko jousipyssy yleensä taittui katkipoikki... =)

 3. Joudun jo käyttämään aurinkovoidetta tähän aikaan vuodesta. Oon sille allerginen mutta kuitenkin rakastan sitä. Eikö elämä ole joillakin sellaista esim rakkaan lemmikin kanssa?

4. Suuri pieni haaveeni on ollut päästä joskus silittämään delfiiniä... =)

5. En ole koskaan maistanut sushia.
Eikä sellaisen maisteleminen ole edes haaveissa.
Raakaa kalaa en kyllä syö ikuna-ikuna. (En syö suolakalaakaan, enkä mtn sillejä.) Kala pitää olla kypsää. Sen pitää olla paistettua. Voissa. =)

6. Joko nää tunnustukset riittää? Ei, yksi vielä:

7. Kärsin ajoittain pahasta migreenistä.


-Ja tätä haastekuvaa ja tunnustuksien kertomista saa käyttää mut ei oo pakko...


PS:
Kaikki, ihan joka ikinen Aku Hirviniemen Putous-sketsihahmo on olleet miun mielestäni tosi tylsiä, joten en tarkoita mitenkään otsikollani hänen lentävää lausahdustaan.

-Riku Niemisen sketsihahmoista olen kaikista pitänyt.

Eilen PHKS:n bussipysäkillä, ihailin metsikköä auringonpaisteessa, kun puiden oksilta tipahteli ihanasti lumiharsoja maahan korkeiden hankien päälle...

Puutarhastelua

Ystävä heitti minua puutarhahaasteella. 

1. Mikä herätti sinussa puutarhurin?
2. Oletko säntillinen puutarhuri, joka työstää järjestelmällisesti projektin kerrallaan vai rönsyilevä rallattelija, jonka päivittäisen reitin voi määritellä matkan varrelle unohtuneiden työvälineiden perusteella?
3.Omistatko kasvihuoneen, huvimajan tai katetun pergolan?
4. Mikä on suhteesi puutarhataiteeseen?
5. Jos hyräilet puutarhassa hyöriessäsi, mitä tai kenen lauluja useimmiten?
6. Suhteesi poikkeavan värisiin kasveihin (kirjavalehtiset, tummat, limenväriset, hopeiset...)
7. Puutarhasi ei olisi puutarha ilman...mitä/ketä?
8. Paras vuorokaudenaika puutarhassasi?
9. Kasvi, jonka aiot hankkia seuraavaksi?
10. Ihanin puutarha, jossa olet käynyt tai josta olet lukenut?
11. Kuva jostakin kohdasta puutarhassasi johon olet erityisen tyytyväinen? 

Ja miun vastauksiani haasteeseen:

1. Vaikka en olekaan oikeastaan mistään kotoisin 

niin pidempiaikainen lapsuudenkotipaikkani oli maaseudulla. Maatilallamme oli tietenkin lemmikkieläimiä ja navetassa karjaa ja 

puutarhaa, mansikka- ja kasvimaita talon ympärillä vähintään hehtaari.

Pikkulikasta asti olin mukana kaikissa tilan töissä ja sieltä se rakkaus maahan 

ja kaikkeen kasvavaan on jäänyt. 

Kaiholla muistelen niitä monen monituisia sen pihan omenapuita, 

tienvarren kirsikkapuskia 

ja kevään tuovaa syreenien tuoksua.

2. Olen säännöllisen epäsäännöllinen pihalla puuhastelija, 

joka toivoo että tämäkin piha joskus muotoituisi puutarhaksi. 

Varsin rönsyilevää tämä alkuvaihe luullakseni tosiaan on ollut... 

Tämän pihan kanssa on kaikki niin alussa koska kukaan muu 

ei ollut halunnut tähän puutarhaa koskaan perustaa, 

vaikka itse talo on seisonut paikalla vuodesta 1940. 

Vain pari hassua perennaa olen bongannut tontin aluleelta.

-Mutta että ei edes yhtään omenapuuta... 

Sinkoilen kyllä siksakkia, koska tekee mieli olla kaikkialla yhtaikaa:  

sisällä remontoimassa ja ulkona pihaa laittamassa.

Työvälineitä en kyllä jätä pihalla hujan hajan. 

Emme me jätä niitä talorempassakaan sinne tänne. =)

3. Kasvihuone pihamme perälle tosiaan ilmestyi viime keväänä. 

Pergola on vielä vasta haaveissa ja paperille piirrettynä, 

mutta ei vielä fyysisesti olemassa. =)

4. Kaikenlainen hassuttelu puutarhassa on sallittua. =) 

Rakastan pajupunonnaisia, ja kivillä leikittelyä, istutusten 

ja puiden sijoittelua niin että ne muodostavat yhdessä taiteellisen kokonaisuuden, 

sekä kaikenlaisia puutarhapatsaita kuten keijuja ja enkeleitä ja suihkulähteitä,
mutta puutarhatonttuja ja peikkoja en voi sietää ainakaan omassa pihassa
mutta muut tehkööt niin kuin tykkäävät ja laittakoon niitäkin ihan vapaasti minne vaan. =)

5. Hmmm... mitähän mie yleensä hyräilen? Tottakai siis hyräilen, 

mutta ehkä mie hyräilen vähän kaikkea mielentilan mukaan. 

Joskus hyräily voi olla joku listahitti, joskus joku vanha biisi jota muistan mutsini hyräilleen...

6. Tykkään. Kovastipaljon. 

Kirjavalehtistä heinää olen joskus eräältä ystävältäni saanut pikkuisen palan, 

vienyt sen sitten mutsilleni ja hän antoi puolestaan minulle osasen siitä tänne 

ja se on aivan ihana lisä kukkivien joukossa pelkkinä viirullisina lehtinä. 

Viime vuonna meillä kukki limenvärisiä salkoruusuja. =)

7. Pihamme ei vielä todellakaan ole vielä puutarha, sanan varsinaisessa merkityksessä...

Puutarhamme on vasta raakile. 

Herkkä sellainen. 

Vasta muutaman vuoden kypsytelty ja kasvateltu. <3

8. Kevät ehdottomasti on ihaninta aikaa. 

On suloista katsella, mikä niistä omista, jopa siemenistä asti  

istuttamistani lähtee kasvamaan. <3 

On onni katsella, kuinka maa herää eloon ja 

joka paikasta pilkistää silmua ja vihreää... 

Ihan sitä aikaa jo tässä malttamattomana odottaa! <3

9. Köynnöskuusama sitten siihen pergolaan... 

Kuusaman tuoksu kesäilloin on muisto lapsuudenkodista 

ja tuoksuna mitä hurmaavin. <3

10. Tuttavan ihana puutarha hänen kesähuvilallaan
on aivan valloittava paikka vanhoine omenapuineen
monituisine rehevine perennoineen,
suloisine ruusuineen ja monine kärhöineen... 

11. Kuvia viime kesältä...

Omat puutarha-aiheiset kysymykseni ovat tässä, 
ken ne haluaa ottaa vastaan: 

1. Mikä sinusta piti tulla isona? 
2. Onko puutarharakkautesi periytynyt joltakulta? 
3. Vaikein kasvattamasi kasvi? 
4. Talvetatko kukkia? 
5. Mikä on mielestäsi lumoavin kukkaistuoksu? 
6.  Mieluisin kukkakimppusi? 
7. Mitä viet tuliaisena puutarhastasi? 
8. Sijaitseeko puutarhasi haasteellisella kasvualueella? 
9. Onko sinulla jo nyt unelmiesi puutarha 
vai onko siihen tavoitteeseen vielä matkaa? 
10. Mikä pihatyö on inhokkisi? 
11. Mikä pihatyö on suosikkisi? =)

Pihalla näyttää tällä hetkellä juuri tältä. 

Aurinko paistaa täydellä teholla lumihankiin niin 

että aurinkolasit pitää ottaa mukaan kauppareissulle. 

Kaunista torstaita kaikille!