Pölyttäjien rooli luonnon monimuotoisuudessa

 

Vuosituhansien ajan mehiläisillä ja ihmisillä on ollut läheinen ja kehittyvä yhteys, jota ovat muokanneet yhteisöjen eri puolilla maailmaa käyttämät mehiläisperäiset ravinnon ja toimeentulon lähteet. Aina hunajanmetsästyksestä monenlaisiin mehiläishoitojärjestelmiin ala on jatkuvasti sopeutunut erilaisiin ympäristöihin, teknologioihin ja sosiokulttuurisiin tarpeisiin. 

 

Maailman mehiläispäivä 2026 korostaa mehiläishoidon kehitystä eri kulttuureissa ja maisemissa tuhansien vuosien aikana ja edistää innovatiivisia lähestymistapoja, jotka parantavat mehiläisten tuotantoa ja terveyttä sekä tukevat mehiläishoitajien, mukaan lukien naisten ja nuorten, toimeentuloa.  

 Mehiläispäivä korostaa myös sitä, miten perinteinen tieto sekä moderni teknologia voivat edistää kestävää mehiläishoitoa ja miten kumppanuudet ja osallistavat lähestymistavat voivat auttaa turvaamaan kestävän tulevaisuuden sekä pölyttäjille että ihmisille ja samalla edistää maatalous- ja elintarvikejärjestelmien muutosta. 

Maailman mehiläispäivän teema on läheisessä yhteydessä vuoden 2026 kansainväliseen laidunmaiden ja paimentolaisten vuoteen sekä vuoden 2026 kansainväliseen naisviljelijöiden vuoteen ja tarjoaa arvokkaita tilaisuuksia pohtia mehiläishoidon roolia maaseudun ja paimentolaisten toimeentulossa sekä sen vaikutusta naisten voimaannuttamiseen. 

 

Mehiläisten ja muiden hyönteisten määrä vähenee

Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä. Maailman ruokakasveista pölyttäjiä tarvitsee 75 prosenttia ja pölyttäjien vaikutus koskee 35:tä prosenttia maailman viljelymaasta.

Nälän poistaminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja mehiläisiä tarvitaan, jotta tavoite voidaan saavuttaa. Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruuantuotannon kannalta katsottuna. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin vaarassa ihmisten aiheuttamien toimien vuoksi. /Suomen YK-liitto

Viettämällä Maailman mehiläispäivää joka vuosi, voimme lisätä tietoisuutta mehiläisten ja muiden pölyttäjien olennaisesta roolista ihmisten ja planeetan terveyden ylläpitämisessä, sekä monista haasteista, joita ne kohtaavat tänä päivänä.

 

 

 

Vuoden 2026 teemoja 

Pölyttäjien suojelu:
Keskitytään keinoihin, joilla suojellaan mehiläisiä 

ja muita pölyttäjiä, kuten kimalaisia ja perhosia.

Luonnon monimuotoisuus: 

Korostetaan pölyttäjien roolia luonnon 

monimuotoisuuden ylläpitämisessä.

Kestävä kehitys: 

Päivä liittyy laajempaan tavoitteeseen 

edistää kestävää kehitystä 

 

 

 

 

Mehiläispäivän historia 

YK:n Maailman mehiläispäivä, World Bee Day,  on perustettu vuonna 2017  lisäämään tietoisuutta mehiläisten merkityksestä. Teemapäivä valittiin slovenialaisen kirjailija, luennoitsija, taidemaalari ja mehiläishoitaja Anton Janšan (1734-13.9.1773) mukaan. Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä, mutta hänet kastettiin 20. toukokuuta 1734. Janša tuli mehiläishoitajaperheestä Sloveniasta, jossa mehiläishoito oli tärkeä maataloustoiminta. Hänen isällään oli 100 mehiläispesää. 

Janša itse oli alunperin taitava taidemaalari, mutta lopulta mehiläiset saivat hänen kaiken huomionsa ja hänestä tuli modernin mehiläishoidon edelläkävijä ja hän kirjoitti aiheesta useita kirjoja, jotka ovat toimineet alkusysäyksenä mehiläistarhaukselle. 

 

Maailman mehiläispäivä 
World Bee Day 

#WorldBeeDay 

 

   

Lähteinä 

Wikipedia  

Suomen YK-liitto 

 The Food and Agriculture Organization (FAO)

 

  

Mehiläispäivä 2025

 

 

 

 

Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruuantuotannon kannalta katsottuna. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin vaarassa ihmisten aiheuttamien toimien vuoksi. Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä. Maailman ruokakasveista pölyttäjiä tarvitsee 75 prosenttia ja pölyttäjien vaikutus koskee 35:tä prosenttia maailman viljelymaasta. 

Tietoisuuden kasvattamiseksi YK päätti vuonna 2017 julistaa toukokuun 20. päivän Maailman mehiläisten päiväksi.

Päivän tavoitteena vahvistaa keinoja, joiden avulla mehiläisiä ja muita pölyttäjiä voidaan suojella. Nälän poistaminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja mehiläisiä tarvitaan, jotta tavoite voidaan saavuttaa.

World Bee Day

	#WorldBeeDay

 

Teemapäivän kotisivu

YK-liitto 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

🌞

Nyt on myös turvallisen auringon viikko, #SafeSunWeek

 

Mehiläiset ovat tärkeimpiä eläimiä

 

Ilman mehiläisiä meillä ei olisi ruokaa 

Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on lentävien hyönteisten ryhmä. Mehiläisiä on ollut olemassa tuhansia vuosia. Vanhin argeologinen mehiläislöytö on ollut yli 100 miljoonaa vuotta vanha.

Mehiläiset saattoivat olla ensimmäinen laji, joka päätti ryhtyä kasvissyöjäksi. Alun perin surisevat ystävämme söivät muita hyönteisiä, mutta ne kehittyivät syömään nektaria ja siitepölyä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että mehiläispopulaatiot vähenevät maailmanlaajuisesti elinympäristöjen katoamisen, torjunta-aineiden ja ilmastonmuutoksen vuoksi.

Huoli mehiläisten uhanalaisuudesta on noussut laajalti esiin kaikkialla maailmassa, mutta tiedot siitä, miten asian suhteen toimia, ovat olleet niukkoja. Maailman mehiläispäivä on olemassa muistuttaakseen ihmisiä mehiläisten tärkeydestä ja siitä, kuinka me voimme auttaa suojelemaan niitä.

Ensimmäisiä ihmisiä, joka auttoi tuomaan mehiläisten tärkeyden esiin, oli Anton Janša joka aloitti modernin mehiläishoitotekniikan kotimaassaan Sloveniassa 1700-luvulla ja kirjoitti aiheesta kaksi kirjaakin. Siitä lähtien mehiläishoidosta on tullut elintärkeä välttämättömyys maailman ekosysteemeissä ja talousjärjestelmissä.

 

 

 

 

Moni ei ymmärrä mehiläisten tärkeyttä tai osaa auttaa mehiläisten pelastamisessa, mikä johti YK:n julistamaan Maailman mehiläispäivän, World Bee Day, lisätäkseen tietoisuutta mehiläisten merkityksestä.

Mehiläiset ovat jatkuvan ihmisen toiminnan vuoksi uhattuina, mukaan lukien torjunta-aineet, maankäytön muutokset ja yksiviljelykäytännöt, jotka ovat tuhonneet mehiläisyhdyskuntia.

Mehiläiset auttavat kasvattamaan 90 prosenttia maailman luonnonkasveista. 35 prosenttia maailman sadoista riippuu mehiläisten määrästä ja hyvinvoinnista.

Teemapäivä on avoin myös muille pölyttäjille, kuten lepakoille, kolibreille ja perhosille. Yhdessä nämä välttämättömät eläimet auttavat pitämään ekosysteemejä terveinä ja ylläpitämään biologista monimuotoisuutta.

Mehiläiset ja muut eläimet auttavat meitä myös torjumaan globaalin tason ongelmia, kuten nälänhätää ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Nämä upeat eläimet auttavat pitämään kasvimme ja planeettamme elossa.

Hunajasta on moneksi 

Hunajamehiläiset valmistavat hunajaa imemällä nektaria kukista, ruokkimalla sitä takaisin pesään ja vähentämällä sitten vesipitoisuutta kuljettamalla sitä suusta suuhun, kunnes se muuttuu hunajaksi. 

 

 

Hunaja oli esi-isillemme monumentaalinen löytö energian antajasta, ruoan makeuttamisesta aina antiseptiseksi lääkkeeksi, sekä palovammojen ja haavojen sitomiseen.

Rakastamme hunajaa niin paljon, että lapsiamme edelleen nimetään mehiläisten mukaan. Nimet Melissa ja Ali, tarkoittavat mehiläistä kreikaksi ja urduksi, mikä osoittaa, että kaikkialla maailmassa arvostetaan mehiläisiä.

 

 

Tiesitkö tätä hunajasta?

Hunajassa on eläviä entsyymejä. Jos se joutuu kosketuksiin metallin kanssa,
nämä entsyymit kuolevat. Siksi paras tapa syödä hunajaa on puu- tai muovilusikalla.

Mehiläisten tuottama propolis on yksi tehokkaimmista luonnollisista antibiooteista

Hunaja on yksi harvoista elintarvikkeista maan päällä, joka voi ylläpitää ihmiselämää.
Yksi teelusikallinen hunajaa riittää ylläpitämään ihmiselämää 24 tuntia.

Sanonta honeymoon, "kuherruskuukausi" tulee siitä, kun tuore pariskunta nautti häiden jälkeen hunajaa hedelmällisyyden turvaamiseksi.

Hunajalla ei ole viimeistä käyttöpäivää.

 

 

 

Miten voin auttaa mehiläisiä?

Monet järjestöt tarjoavat mehiläiskoruja tai vaatteita, joiden voitoista osa saattaa mennä mehiläisten hyväksi. 

Mehiläisjärjestöt järjestävät myös omia tapahtumia, tiedotuskampanjoita ja erityisiä lahjoitustapoja. 

Jos sinulla on parveke tai terassi, voit ostaa mettä kantavia kukkia ja istuttaa ne mehiläisten ja omien silmiesi iloksi.

Auringonkukat, unikko ja rakastetut maustekasvimme, kuten timjami, tilli ja fenkoli, sopivat täydellisesti pölyttäjille. Luo ystävällinen ympäristö mehiläisille, perhosille ja kaikille paikallisille pölyttäjille auttaakseen niiden elinympäristöä.

Mene paikallisen mehiläishoitajan luo, osta heiltä hunajaa ja mehiläisvahatuotteita.  

Mehiläishoitajan kanssa voit myös löytää sopivia tapoja pitää puutarhasi tai ulkotilasi mehiläisystävällisenä ympäristönä.

Haitallisten torjunta-aineiden välttäminen pitää pölyttäjät tyytyväisinä. Jos sinun on ruiskutettava jotain, ruiskuttamalla se myöhään illalla/yöllä varmistat, etteivät mehiläiset joudu ristituleen.

Jos sinulla on suurempi tontti, joka on täynnä luonnonkukkia, osan säilyttäminen villinä tarkoittaa, että mehiläisilläsi on täydellinen luonnonympäristö.

Jaa ja levitä uutisia maailman mehiläispäivästä sosiaalisessa mediassa.

/DOTY

 

Maailman mehiläispäivä

#WorldBeeDay

#BeeDay

#worldbeeday

#savethebees

#beeday

#bees

Suomen YK-liitto/

maailman mehiläispäivä

 

 

PS:

 

Annetaan niiden voikukkien kukkia.
Tähän aikaan vuodesta se on tärkeä kasvi mehiläisille.

"Voikukkaa (Taraxacum officinale) pidetään usein rikkakasvina,
mutta se on mehiläiselle ja monille muille pölyttäjille tärkeä ravintokasvi.
Voikukasta saatava hunaja on keltaista ja voimakasaromista."

/Suomen mehiläishoitajain liitto

PS2:

Yhdessä maailman ensimmäisistä kolikoista oli mehiläissymboli.

Älä sano "pörriäinen" - sano pölyttäjä

 

 

Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on mesipistiäismäisten (Apoidea) yläheimoon kuuluva lentävien hyönteisten ryhmä. 

Hunajamehiläiset tuottavat hunajaa ja mehiläisvahaa, minkä vuoksi ihminen kasvattaa niitä hyötyeläimenä.

Mesipistiäiset ovat välttämättömiä hedelmien ja vihannesten pölyttäjiä kuljettaessaan siitepölyä kukasta kukkaan. 

 

"Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruuantuotannon kannalta katsottuna. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin vaarassa ihmisten aiheuttamien toimien vuoksi. Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä. Maailman ruokakasveista pölyttäjiä tarvitsee 75 prosenttia ja pölyttäjien vaikutus koskee 35:tä prosenttia maailman viljelymaasta.

Tietoisuuden kasvattamiseksi YK päätti vuonna 2017 julistaa toukokuun 20. päivän Maailman mehiläisten päiväksi. Päivän tavoitteena vahvistaa niitä keinoja, joiden avulla mehiläisiä ja muita pölyttäjiä voidaan suojella. Nälän poistaminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja mehiläisiä tarvitaan, jotta tavoite voidaan saavuttaa." 

YK-päivä: Maailman mehiläispäivä 

 World Bee Day 

#BeeDay
#WorldBeeDay 

#worldbeeday 

#savethebees 

#beeday  

#nature 

 #bees  

 

 

🐝

Ilman mehiläisiä 

meillä ei olisi ruokaa 

Mesipistiäisten uhkana ovat niiden elinympäristöjen katoaminen, tuholaistorjunta-aineet ja taudit. 

/Wikipedia 

World Bee Day /DOTY

 

🐝

PS: 

Kaikki pölyttäjät eivät "pörise" ja "pörriäinen" on ihan vauvakieltä. Älä siis sano pörriäinen, sano pölyttäjä.