Tammikuu loppuu

 

Panosta parisuhteeseen 

Aviopuolisot saattavat usein pitää itsestäänselvyytenä tarvettaan käyttää omaa aikaansa. Lapset, työpaikat ja kiireinen elämä voivat verottaa parisuhdetta. 

Ajan käyttäminen puolison "deittailuun" saattaa tuntua oudolta, mutta se on elintärkeä investointi parisuhteen terveydelle ja pitkäikäisyydelle. Laittakaa elektroniset laitteet pois, tehkää pitkä kävelyretki tai vaellus (sään salliessa), järjestäkää piknik kahdelle paikallisessa puistossa, nauttikaa romanttisesta illallisesta, tutustukaa museoon tai taidegalleriaan, nauttikaa kasvitieteellisestä puutarhasta, tehkää kierros panimossa tai rentoutukaa kylpylässä. Olipa kyseessä yksinkertainen tai monimutkainen aktiviteetti, tarkoituksena on tehdä se yhdessä ja nauttia toistenne seurasta.  

Muistelkaa, miksi alun perin menitte yhteen. Kaivakaa esiin valokuva-albumi tai selailkaa kuvia suhteen alkuvaiheista. Kuunnelkaa kappaleita, jotka olivat suosittuja seurustelun alussa, tai katselkaa ensimmäinen yhdessä näkemänne elokuva. Nauttikaa hyvien aikojen muistelemisesta ja sitoutukaa luomaan lisää hyviä aikoja tulevaisuudessa. 

Yksi haastimmista asioista parisuhteessa on se, kun tavallinen arki muuttaa elämän tylsäksi ja ankeaksi. Loistava tapa piristää tunnelmaa on miettiä luovasti, miten nauttia toistenne seurasta tekemällä jotain epätyypillistä. Olipa kyseessä uuden taidon oppiminen, taide- tai kokkauskurssin käyminen tai uuden polun vaellus, uuden kokeileminen yhdessä luo mahdollisuuksia vahvistaa sidettä ja elvyttää suhteen kipinää. 

Jokainen päivä on loistava päivä osoittaa arvostusta puolisoa kohtaan. Tee pieniä asioita, eikä sen tarvitse olla kallista tai aikaa vievää. Pienikin huomaavaisuus ja ele voi olla hyvin merkityksellinen. Kokeile tehdä hänelle kuppi kahvia /teetä, valmistaa hänen lempiruokansa tai ehdota, että katsot hänen lempielokuvansa hänen kanssaan. Mikä tahansa, mikä saa hänet hymyilemään, on merkityksellistä.  

Pue tunteet sanoiksi. On tärkeää muistaa sanoa "kiitos", "rakastan sinua" ja muita myönteisiä sanoja puolisolle koko ajan. 

Useiden psykologisten tutkimusten tulokset korostavat kiitollisuuden merkitystä terveiden ihmissuhteiden ylläpitämisessä. Kiitollisuuden johdonmukainen ilmaiseminen on yhdistetty vähentyneisiin konflikteihin ja lisääntyneeseen tyytyväisyyteen, mikä korostaa sen roolia kestävissä kumppanuuksissa. 

Voit kirjoittaa erityisen runon, kortin tai kirjeen, joka ilmaisee syviä tunteita. Ne, jotka eivät ole yhtä luovia sanojen kanssa, voisivat antaa lahjaksi runokirjan tai tehdä erityisen soittolistan suosikkirakkauslauluistaan, jotka muuttavat sanoiksi tunteita. 

Rakentakaa jotain yhdessä. Olipa kyse sitten palapelin ratkaisemisesta, suurten voileipien kokoamisesta, jäätelöannosten valmistamisesta tai jopa Lego-palikoilla leikkimisestä, yhdessä rakentaminen voi olla hyväksi yhteenkuuluvuuden luomiselle – ja myös ihan vain hauskaa!
Ota kuvia tuloksista ja pohdi, miten asioiden rakentaminen muistuttaa elämää, jota olette pystyneet (ja tulette jatkossakin) rakentamaan yhdessä.  

Mikä voisi olla parempi lahja puolisolle kuin investoida suhteeseen ja työskennellä ahkerasti sen parantamiseksi? Jopa parhaisiin liittoihin on keinoja, joilla ne voivat parantua, joten on hienoa panostaa parisuhteeseen. 

Puolisoiden päivä keksittiin 2000-luvun alussa ja se on kasvattanut suosiotaan ja nykyään pariskunnat juhlivat sitä kaikkialla maailmassa. Puolisoiden päivä on kiitollisuutta parisuhteelle. /Doty 

#QualityTime
#MarriageMatters
#NationalSpousesDay
#SpousesDay

 

 

Tänään vietetään myös kansainvälistä puhtaan energian päivää. 

#CleanEnergy
#EnergyTransition
#SDG7
#ClimateAction
#SustainableEnergy
#GreenEnergy
#InternationalDayofCleanEnergy
#CleanEnergyDay
#RenewableEnergyDay

 

Lisäksi tänään on Australiapäivä josta olenkin jo tehnyt ison postauksen. Siellä maassa haluaisin päästä käymään joskus... Harmi vaan että sinne kestää lentää vähän turhan kauan. 

#AustraliaDay2026
#InvasionDay
#SurvivalDay
#ChangeTheDate
#WugulOra
#ReflectRespectCelebrate
#AustraliaDay

 

 

 

 
Lumenveistoviikkoa voimme viettää ajalla 24.1.- 3.2.2026 

 

 

  

Suklaakakkupäivä, 
#ChocolateCakeDay, on puolestaan huomenna tiistaina, 27.1. 
josta enemmän omassa postauksessaan. 

Keskiviikkona 28.1. on mustikkalettupäivä, tai mustikkapannaripäivä, ihan miten haluat. #BlueberryPancakes

Samana päivänä voit viettää  

 kansainvälistä LEGO-päivää. 
#LEGODay2026, #LEGO &
#InternationalLEGODay 

 

 

 

  

Opaskoirapäivä, #ServiceDogs on 29.1. ja siitäkin olen kirjoitellut aiemminkin. Tärkeitä ihania luontokappaleita!  

Palapelipäivääkin, #PuzzleDay vietetään sinä päivänä.

30.1.2026 on vuorossaan myös croissantpäivä, josta olen niin ikään kirjoitellut jo ennenkin. Esimerkiksi täällä ja täälläkin... 

#Croissants #FrenchPastry
#InternationalCroissantDay
#CroissantDay

 

 Kun on viimeinen päivä tammikuuta, nauttikaamme kuumasta suklaajuomasta, eikö? Suklaa sopii pakkaspäiviin. Mikä ihana ajatus joka lämmittää sisäisesti, kuuma kaakao! Voihan sen kanssa jo nautiskella vaikkapa talvipullia, eli laskiaispullasia... Eikö?! 

Kaakaopäivästä aiemmin mm tuolla... 

#HotChocolate
#HotCocoa
#HotChocolateDay
#CozyDrinks
#WinterWarmers
#ChocolateLovers
#HotCocoaDay
#WarmUpWithChocolate
#ChocolateTime
#WinterDrinks

DOTY 

Tammikuu päättyy

 

 

 

 

 

 Tänään 26.1.2022 on Puolisoiden päivä. 

💗

Olethan huomioinut hänet 

tänään jotenkin?

#SpousesDay

 

 Hyvää puolisoiden päivää...

 

Tänään on myös Australia -päivä, 

Australia Day 

josta olen kirjoittanut aiemminkin. 

 

Kuvassa Australian alkuperäiskansojen lippu.  

Australia 2020

Walkabout

Torstaina 27.1.2022 voimme kaikki viettää 

Suklaakakkupäivää!

#ChocolateCakeDay

 

Chocolate cake day

Suklaa 

***********************************

Toinen, vakavampi teema, on 27.1.2022

vietettävä Vainojen uhrien muistopäivä.

"Päivän vietto alkoi Euroopan parlamentin 1995 

antamasta suosituksesta, että jokaisessa EU:n 

jäsenmaassa tulee viettää holokaustin muistopäivää.

Tänä päivämääränä puna-armeija 

vapautti Auschwitzin keskitysleirin vuonna 1945." 

 

/Wikipedia

***********************************

 

 

29.1.2022, lauantaina 

 Palapeli voisi olla kivaa ajanvietettä, 

jos ulkoilu ei syystä tai toisesta huvita. 

#PuzzleDay

 

Sunnuntaina 30.1.2022 meitä kehotetaan

Jodlaamaan naapureille... 

- Ilahtuisivatkohan he? =D 

#YodelForYourNeighborsDay

 

 

Itse kuitenkin kallistuisin viettämään 

rauhallisempaa ja herkullisempaa

 Voisarvi - eli croissanttipäivää 

#CroissantDay. 

Kuinka croissant syntyi?

 

- Tai paistamaan mustikkalettuja. 

#BlueberryPancakeDay

 

 

 

 

 

 

Maanantaina 31.1.2022 

on Kaakaopäivä,

#HotChocolateDay

 

Croissantit ovat todella herkullisia kaakaon kanssa. 

Tai, jos sinulla on torstaista vielä jäljellä suklaakakkua, 

niin ah, mikä onnellinen makujen harmonia 

siitä combosta syntyisikään!  

 

Suklaa on jumalten lahja ihmisille

 

  

Tammikuun viimeisenä maanantaina 

voit myös joko Inspiroida sydäntäsi taiteella

#InspireYourHeartWithArtDay 

tai poksutella kuplamuovia, 

vaikkapa yksitoikkoisen musiikin tahdissa, 

jos on ihan, ihan tosi tylsämielinen päivä. =D

#BubbleWrapDay

 

 

 

Australiapäivä

Australian nimi 
tulee latinan sanasta 
australis, eteläinen 


Australia on ainoa valtio,
joka kattaa kokonaisen mantereen. 

- Se ei siis ole mikään "saari"... 

Australia on myös ainoa asuttu maanosa,
joka sijaitsee kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla.

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Australiaan Aasiasta noin 60 000 vuotta sitten. Sen mahdollisti nykyistä matalammalla ollut merenpinta, jolloin maasiltoja pitkin liikkuminen onnistui. Joissakin paikoissa oli kuitenkin täytynyt käyttää veneitä, mikä oli maailmanhistorian vanhinta tunnettua merenkäyntiä. Noin 35 000 vuotta sitten asutus oli levittäytynyt koko mantereelle.

Alkuperäiskansat eli kivikauden ihmiset, ovat nykyisten aboriginaalien esi-isiä. He puhuivat yli kahtasataa kieltä. Alueellisesti jakautuneita heimoryhmiä saattoi olla jopa viisisataa. Heimojen jäsenet muodostivat keskenään omalaatuisen tapakulttuurin, mutta eivät olleet taloudellisesti tai poliittisesti järjestäytyneitä. Useat heimot on nimetty ja jaoteltu niiden puhuman kielen mukaan.   

Eri ryhmät olivat voimakkaassa kanssakäymisessä toistensa kanssa, kulttuurivaihtoa tapahtui laajalti ja erilaisia verkostoja muodostui sukulaisuuksien, avioliittojen, vaihtokaupan ja uskonnollisen kanssakäymisen myötä. Heimojen väliset raja-aidat ja konfliktitilanteet samoin kuin ”etnosentrismi” olivat yleisempiä tiheämmin asutuilla, luonnonvaroiltaan rikkaammilla alueilla.

Alkuperäisasukkaat olivat metsästäjä-keräilijöitä, jotka eivät viljelleet maata tai kesyttäneet eläimiä, lukuun ottamatta dingokoiraa, joka saapui Australiaan noin 3 000–5 000 vuotta sitten. He olivat tämän johdosta hyvin riippuvaisia luontaisesta elinympäristöstään. Maaomistuksen katsottiin olevan uniajassa ennalta määrättyä, eikä sitä täten pystytty muuttamaan. Kotiseututunne omaa maa-aluetta kohtaan oli hyvin voimakas. Useimman osan ajasta väki oli kuitenkin jaettu pienempiin tavallisesti kahdesta tai useammasta perheestä koostuviin ryhmiin, jotka etsivät ruokaa ja vettä sekä omalta maa-alueeltaan että sen lähettyviltä. Ryhmien koko ja muoto saattoi vaihdella hyvinkin helposti aina tilanteen mukaisesti. Sen sijaan ydinperhe oli kulttuurissa tietyntyyppinen sosiaalinen ja taloudellinen perusyksikkö, joka muun muassa aina valmisti ruoan ja söi muista ruoankeruuryhmän perheistä erillään. Tiettyinä aikoina vuodesta, ruokavarojen niin salliessa, muodostettiin järjestelmällisiä suuria keräilijäryhmiä. Tälle lyhyelle aikajaksolle ajoittui myös suurin osa sosiaalisesta ja uskonnollisesta kanssakäymisestä.

Aboriginaalien maailmankatsomuksessa keskeisessä osassa oli uniaika, monimutkainen ja seikkaperäinen järjestelmä, jossa ilmeni mennyt aika, nykyaika ja tulevaisuus sekä kaikki muut elämän puolet. 

Aboriginaaliyhteiskunta muodostui monimutkaisesta taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja uskonnollisten tekijöiden summasta. Tärkeässä osassa olivat tietyn maa-alan jakaneet, pääasiassa isän puolen sukulaisuuden perusteella muodostetut joukot. Tällaisissa ryhmissä valtaa pitivät aikuiset miehet, jotka toimivat pyhän maan ja pyhien esineiden vartijoina. Naisen asumisoikeus oli sillä maa-alueella, jonka miehen kanssa hän oli naimisissa, joten heidän roolinsa päätöksenteossa oli varsin pieni, ja avioliiton jälkeen heidän täytyi muuttaa pois. Kuitenkaan siteet sukulaisiin eivät tämän myötä katkenneet. 

Eurooppalaisten saapuessa 1600-luvulla aboriginaalit olivat metsästäjiä ja keräilijöitä ja käyttivät aseinaan keihäitä, nuijia ja bumerangeja.

 

Erään teorian mukaan portugalilaiset löysivät Australian 1500-luvun alkupuolella.

Hollantilaiset tutkimusmatkailijat vierailivat tutkitusti Australiassa 1600-luvulla. Ensimmäinen Australian mantereen nähnyt eurooppalainen oli hollantilainen Willem Janszoon vuonna 1606. 

Hollantilaiset tutkivat Australian länsiosien rannikkoa ja alkoivat nimittää aluetta Uudeksi-Hollanniksi, mutta he eivät perustaneet sinne siirtokuntia. 

Englantilainen William Dampier kävi Australiassa vuosina 1688 ja 1699. 

Kapteeni James Cook julisti alueen Britannian omaisuudeksi vuonna 1770. 

Vuonna 1788 britit perustivat rangaistussiirtokunnan nykyisen Sydneyn paikalle. 
Noin 160 000 vankia joutui alueelle ennen kuin vankien kuljetukset Britanniasta lopetettiin 1800-luvulla. Alueelle saapui myös monia omasta tahdostaan muuttaneita siirtolaisia, ja 1850-luvulla kultakuume houkutteli yhä uusia muuttajia.

Uudisasukkaiden voimakas kulttuuri rajoitti alkuperäisväestön itsehallintoa ja perinteistä elämäntapaa. Aboriginaalit joutuivat tekemään kompromisseja ja muuttamaan elintapojaan sopeutuakseen uudisasukasväestöön. Ensimmäiset kontaktit olivat usein epäileviä, mutta kuitenkin ystävällismielisiä. 

Vaikka Lontoosta tuli määräys taata alkuperäisväestön oikeudet ja kohdella heitä Britannian alamaisina, kehittyi uudisasukkaiden ja paikallisten välille kitkaa, pitkää konfliktien sarjaa aboriginaalien ja siirtolaisten kanssa kutsutaan Australian rajaseutusodiksi.

Keskinäinen kommunikaatio oli hyvin vähäistä ja kulttuurilliset erot suuret. Sittemmin eurooppalaisasutus laajeni sisämaahan aboriginaalien maille ja oli ristiriidassa heidän pyhänä pitämiensä maanomistustensa kanssa.

 

Uudisasukkaiden mukana tulleisiin kulkutauteihin ja väkivaltaisissa konflikteissa kuoli runsaasti alkuperäisväestöä. Australian kaakkoisosassa alkuperäisväestön määrä väheni niin radikaalisti, että heidän kaikkien uskottiin pian kuolevan. 

Sittemmin huolestuneisuus humanitäärisistä asioista sai siirtokunnan laatimaan lakeja alkuperäisväestöstä huolehtimiseksi, ensimmäisenä vuonna 1856 Victoriassa.

Alkuperäisväestö siirrettiin reservaatteihin ja heille annettiin ruokaa ja vaatteita. Lait eivät kuitenkaan suoneet alkuperäisväestölle minkäänlaista asemaa yhteiskunnan jäsenenä ja heidän tilanteensa vain heikkeni, kun heidät oltiin häädetty perinteisiltä asuma-alueiltaan, missä he olisivat selviytyneet metsästämällä ja keräilemällä.
 
Aseellista toimintaa seurasi pyrkimys sopeuttaa aboriginaalit yhteiskuntaan. Aboriginaalien ja eurooppalaisten lapsia otettiin huostaan aina 1940-luvulle saakka. Köyhyys oli ja on edelleen merkittävä ongelma alkuperäisväestön keskuudessa. 
 
1920- ja 1930-lukujen taitteessa perustettiin alkuperäisväestölle suoja-alueita, mutta useat aboriginaalit joko halusivat tai pakotettiin itse asumaan kaupunkien reuna-alueille, missä he muodostivat kielellisesti ja heimollisesti monimuotoisia yhteisöjä. 

Pian syntyi uudenlainen elämänmuoto aboriginaalien keskuuteen, joka kuului rakenteellisesti laajemmin australialaiseen yhteiskuntaan. 1960-luvun lopulla viimeisetkin perinteistä elämänmuotoaan harjoittaneet alkuperäisasukkaat muuttivat Isolta Hiekka-aavikolta kaupunkeihin. 

Perinteisten elämänmuotojen ja tapojen perinne kuitenkin säilyi jossakin määrin muotoaan muuttaneena uusissa kaupunkiyhteisöissä Australian kaakkois-, lounais- ja keskisissä itäosissa.

2000-luvulle tultaessa on ollut havaittavissa kulttuurillista elpymistä. Australian keski- ja pohjoisosissa perinteinen elämäntapa säilyi hieman muotoaan muuttaneena. Syrjäseuduilla alkuperäisasukkaitten on yhä mahdollista elää pitkälti samalla tavoin kuin ennen eurooppalaisen uudisasutuksen tuloa, kuitenkin lain puitteissa.


1900-luvun loppua kohti tultaessa alkoi esiintyä vaatimuksia Australian valtionhallintoa kohtaan anteeksipyynnöstä alkuperäisasukkaita kohtaan.

Aboriginaaleja syrjivät kohdat poistettiin maan perustuslaista VASTA toukokuun 1967 kansanäänestyksen jälkeen, kun yli 90 prosenttia australialaisista kannatti muutosta. Vuonna 2008 Australian hallitus pääministeri Kevin Ruddin johdolla esitti parlamentissa anteeksipyyntönsä aboriginaaleille. Anteeksipyyntö televisioitiin koko maahan, sille hurrattiin, mutta aboriginaalien edustajat sanoivat, että pahoittelun lisäksi heidän pitäisi saada korvauksia. 

Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpäämies on kuningatar Elisabet II, joka on myös Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar ja asuu siksi Lontoossa. Australiassa hänen valtaansa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa pääministeri, jolla on laajat toimeenpanovaltuudet.

Australiassa elää monia endeemisiä eläin- ja kasvilajeja, joita ei tavata missään muualla maapallolla. Tunnetuimpia australialaisista kasveista ovat eukalyptukset. Australia on suurimmaksi osaksi aavikkoa tai savannia. Vain itärannikolla on trooppisia ja subtrooppisia sademetsiä ja lounaisosassa on nahkealehtistä kasvillisuutta.

Australiassa on arvioitu elävän 300 000 eläinlajia, joista tunnetaan vasta kolmannes. Nisäkkäitä tunnetaan 280 lajia, lintuja yli 700 lajia, matelijoita 380 lajia, sammakkoeläimiä 120 lajia ja makeanveden kaloja noin 200 lajia. Loput lajit ovat selkärangattomia.

 
Mantereelle erityisen luonteenomainen on runsas pussieläinlajisto, johon kuuluvat muun muassa yli 50 kengurulajia sekä koala ja vompatit. Australian eläimistöön kuuluu myös vesinokkaeläin, joka on neljän nokkasiililajin ohella yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista. Australian pohjoisosien sademetsäalueilla elää krokotiileja, joiden saaliiksi jää silloin tällöin ihmisiäkin.

* Huom: viime kuukausien valtaisat metsäpalot ovat muuttaneet kasvi-ja eläinlukuja rankasti pienemmiksi.  

Australian nykyinen väkiluku on noin 25 miljoonaa, ja se on keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: Sydneyyn, Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin ja Adelaideen.

Suurin osa australialaisista on kolonialismin aikana Australiaan tulleiden eurooppalaisten jälkeläisiä, jotka muodostavat noin 90 prosenttia väestöstä. Suurin osa eurooppalaisista tuli Britteinsaarilta.

Vuoden 2006 väestönlaskennassa suurin osa ilmoitti olevansa taustaltaan ”australialaisia”, heitä oli 37,13 prosenttia väestöstä. Muita ryhmiä olivat englantilaiset (31,65 %), irlantilaiset (9,08 %), skotit (7,56 %), italialaiset (4,29 %) saksalaiset (4,02 %), kiinalaiset (3,37 %) ja kreikkalaiset (1,87 %).

Alkuperäisasukkaita eli aboriginaaleja on koko väestöstä 2,2 prosenttia.
Vuonna 2007 aboriginaaleja oli noin 460 000.

Tänään on

Australiapäivä 

#AustraliaDay

Australiapäivää vietetään vuosittain 26. tammikuuta. Se on vuosipäivä Britannian laivaston saapumisesta mantereelle v.1788. 

Maassa järjestetään monia yhteisöjen ja perheiden tapahtumia, sekä erilaisia juhlia, joissa mm toivotetaan uudet maahanmuuttajat tervetulleiksi.

Koska alkuperäisväestö koki nopeaa vähenemistä brittien saapumisen jälkeen Australiaan, jotkut haluavat kutsua Australiapäivää Invaasiopäiväksi, muistaen heitä, jotka kuolivat eri sairauksiin yms, 18. ja 19.vuosisadoilla. 

*******************

Tänään on myös

Puolisoiden päivä

#SpousesDay 

Hemmottele tänään puolisoasi.