Näin taas yöllä ihan outoa unta, sellaisena rauhattoman yön hetkenä, kun pidemmäksi toviksi nukahdin:
Sain unessa suuren paketin jossa oli mukana kirje. Kirje oli kirjoitettu kauniilla, säännöllisellä käsialalla. Kirjeessä kiiteltiin ”orvokkikuvaa todella kauniiksi”, ja todettiin:
"teillä näköjään osataan antaa anteeksi.”
Paketista itsestään paljastui suuri seinävaate, joka oli syvänvioletin ja yönsinisen sekoitus väriltään ja ikään kuin ryppykangasta. Sen alaosassa oli samasta materiaalista tehtyjä lokerikkoja joista pilkisti esiin vanhoja mustavalkoisia valokuvia joiden reunat olivat joistain kohdin hiiltyneet. Itse kangasteoksessa ja sen lokerikoissakin oli muutamia mustiksi hiiltyneitä kohtia... Se oli siis ollut tulipalossa? Kirjeessä sanottiin: ”En tarvitse tätä enää...”
Ja minä nostin seinävaatteen seinälle, ja siihen se hyvin asettui, ikkäänkuin imeytyi paikoilleen ilman mitään työvälineitä, peittäen monta neliötä. Ja mie mietin että se on hieno. Eivätkä palaneet ja hiiltyneet paikat ja kuvien reunat minua haitanneet. Se oli hyvä just noin...
Mukaan haastetut kertovat 7 satunnaista faktaa/tapaa itsestään sekä pelin säännöt omassa blogissaan. Sitten heidän tulee haastaa 7 muuta bloggaajaa mukaan ja ilmoittaa haastettujen nimet. Heidän tulee myös jättää kommentti asiasta ko. henkilöiden blogeihin, jotta nämä tietävät ottaa osaa peliin ja katsoa ohjeet haastajan blogista.
1.
Perhe on minulle maailman tärkein ja rakkain asia. Mikään muu ei mene perheen edelle.
2.
Olen ihmisarka kuin orpopiru Kalajoen markkinoilla. Mutta onko ihmisarkuus ihmeteltävää kun samalla olen ruma kuin navetan seinästä talikolla irti revästy pirunraato. -Piruparka. =)
3.
TUMMA suklaa on suuri intohimo ja lohduttaja...
4.
Inhoan melua ja hälinää ja pelkään ihmispaljoutta... Välttelen sellaisia tilanteita joissa voin joutua meluun, hälyyn ja ihmispaljouteen... Onko niin, että koko ikäni muistan koulukiusattuna olemisen ja väistelen vaistomaisesti ihmismassoja?
5.
Olen selkeästi kissaihminen. Koiraroduissa on vain muutama minua koskettava rotu Kissat koskettavat enemmän...
6.
Olen köyhä. Se on niin suuri fakta että se pitäisi lukea ensimmäisenä, mutta olen oppinut elämään sen asian kanssa niin, että se on sivuseikka arjessani. Olen oppinut jo vuosia sitten nyhjäämään tyhjästä.
7.
Nautin kaiken kauniin näkemisestä. En niinkään omistamisesta. Tavarataivas ei ole mua varten. Mutta mie säilön kaiken kauniin näkemäni sieluni silmillä sisimpääni. Säilön onnellisia kokemuksia. Valitettavasti sielussani on tallella myös niitä satuttavia muistoja. Olen kokemustensäilöjä.
En laita erikseen haasteita, vaan halukkaat voivat itse napata seitsemän faktaa ja kertoa omista totuuksistaan. Uskon, että muilla on 100 kertaa iloisempia faktoja kuin minulla. Se on fakta juttu. =)
Jo ennen juhannusta näin tuon ruusun eräässä kaupassa.
Se näytti hylätyltä. Yksinäiseltä. Nuutuneelta. Nääntyneeltä.
Kukaan ei ollut aikoihin antanut sille valoa tai ravintoa.
Se suorastaan kiljui vettä juurilleen. Kaupan henkilökunta
vaan ei kuullut sen ääntä...
Sen nuput ja auenneet kukat aikoivat jo kallistaa
päätään väsyneesti kohti maata.
Ruusu jäi mieleeni. Pohdiskelin sen kohtaloa juhannuksena.
Antaakohan kukaan sille vettä? Ostaakohan joku sen?
Kauniin ruusun ruukussaan...
Sen väri oli ihmeellinen. Kuin ruusu olisi ollut vihreä.
Ja kuitenkin keskellä joissakin kukissa, oli ihana
vaaleanroosa herkkyys. Vihreänroosa ruusu.
Tänään pääsin siihen samaan kauppaan. Menin heti katsomaan
ruusua ja siellä se oli. Kuivuneena ja nääntyneenä. Vain hiukan
henkeään enää haukkovana.
Otin sen mukaani ja menin kassalle. Kysyin saisinko tämän
kukan alennuksella, sillä se on puolikuollut vedenpuutteesta ja
kaksi oksaakin on poikki?
Sain sen. Alennuksella.
Vein kotiin ja upotin sen heti pesuvatiin
Ja se joi.
Se joi melkein koko vadillisen.
Se paisui nuppujen alta ja nosti ne
jälleen pystyyn. Sen auenneet kukat heräsivät eloon ja alkoivat
ikäänkuin hehkua ihmeellistä väriään ja se nosti ja suoristi jo
kurttuun menossa olleet lehtensä ja aivan kuulin miten se huokaisi
kiitoksensa, kun mie olin sen pelastanut. Kun se oli tointunut,
leikkasin hellästi siltä kuolleet ja kuihtuneet osat pois.
Nyt se hehkuu parvekkeellani. Tuo ihmeellinen ruusu.
Tunnen siis vain ihan pikkuriikkisen huonoa omaatuntoa
siitä, että olen mennyt ja ostanut jotakin ihan itselleni. =)
Ruusun kauneudesta on iloa muillekin.
Ja sain tänään myytyä (huuto.netissä)yhden kirjan hyllystäni,
joita maitorahoiksi on pitänyt näinä vuosina myydä pois,
joten olen nyt oikeastaan ostanut kirjalla tuon ruusun. =)
Yleensä, jos raaskin ostaa jotain kaunista, en voi pitää sitä itse, vaan minun on annettava se jollekulle muulle lahjaksi. En ikään kuin tunne itseäni kelvolliseksi pitämään itselläni jotain kaunista,
vaan se on annettava eteenpäin sellaiselle,
joka on sen arvoinen...
PS2:
Haluaisin vielä kerran tuollaisen vihreävaaleanpunaisen ruusun...
Istuttaisin sen puutarhaan...
Jos vain jostakin sellaisen löytäisin.
Se oli niin ihmeellinen...
Kertokaa jos joskus löydätte sellaisen...
Nam! Maman lärvilaudat ovat parasta! Miunkin ihan pikkusen piti maistaa. =)
Miihkalikuva
Kaksitoistakielinen kitara soi ja ihana puolikuu teki siltaa järvelle. Ihan hyviä hetkiä muisteltaviksi ja sydämeen talletettaviksi.
PS: Tiedän, että jossakin Lärvilauta on juotavaa, ja jossakin se on peli. Meilläpäin Lärvilauta on muhkea paikalliskaupan herkku; kilon painoinen valkosipulimarinoitu grillifilee, joka on pakko leikellä pienempiin osiin jotta se kunnolla grillaantuisi...
Kesä on kausimainosten kulta-aikaa. Mutta mää sitten inhoan tuota "Puuhamaa on paras paikka"-renkutusta! Eikö sitä voisi mitenkään vaihtaa!!!!!? Toinen inhokki on "Vaasalandia, Vaasalandia"... Kuin myös "Visulahti, Visulahti..." Aaargh! NeKIN voisi muuttaa vuosittain! Sekä musiikin että esittäjän! Niinko melkein kaikki muutkin kausimainokset. Auttamatta sitä näpsäisee kaukosäätimestä jollekin muualle kanavalle kun noita iänikuisia renkutuksia kuuluu telkusta!
Ainoa kausimainos josta pidän, on Sokoksen herkkä joulunajan mainosmusa: "Tule joulu kultainen..." =) Siis vain se musiikki ja tunnelma, ei se tavarataivas. Ja kaiholla muistelen "Kun taas saapuu hetki sininen" eli Fazerin suklaamainoksen Katri-Helenan esitystä. -Suklaata tietenkin... =) Fazer on viimeksi toukokuussa 2007 voittanut MTV:n Parhaat sekunnit mainoskisan kunnon leivällä. =) Tosin siinäkin kisassa sattuu välillä arvosteluraadilla mokia, esim valitsemalla huhtikuussa tämän ärsyttävän mainoksen kuukauden parhaaksi...
Onko sinulla inhokkimainoksia? Esim vaikkapa puhelinliittymämainokset? Pesuainemainokset? Vaippa- tai terveyssidemainokset yms...?
Entäpä suosikkimainoksesi? Laitatko tv:n ääntä kovemmalle kun joku kiva mainos tulee? Entä mitä teet inhokkimainoksen kohdalla?
Näin jos ei nimenomaan ajatella musiikkia vaan itse mainosta, niin uusi Keiju-mainos saa miulta sympatiapisteet. =)
Ja se Saariosten mainos jossa se pikkutyttö hiekkalaatikolla kehui jotta hänen äitinsä"tekee teijän äitien ruuat", oli ihana. Sillä tytöllä oli niin velmu ilme. Minkähän ikäinen tuokin mainoksen tyttö jo onkaan?
PS: Tässä muuten samasta aiheesta käytyä keskustelua Ellit plazalla:
"Simo ja Irmeli on paras"
Ja toinen kiva kommentti: "Naureskelin eilen Jaffa-mainokselle. Vanha pariskunta on ostanut Jaffaa ja unelmoi keinuhevosten kyydissä. Sitten tupaan tupsahtaa aikuinen lapsi perheineen. Vaimo nappaa Jaffa-pullot selkänsä taakse ovela hymy huulillaan. Tykkään tuosta mainoksesta. Hyväntuulisia ja ikäisensä näköisiä ihmisiä. Unelma (vai tunnelma?) sellainen, jossa itsekin haluaisin olla mukana."
Enkelit kuvataan aina naishahmoisiksi olennoiksi. Mutta kyllä enkeli voi olla mieskin. =)
Vai onko enkeli nainen, mies vaiko androgyyni? "Ihmisten enkelikokemuksissa enkelien sukupuoli vaihtelee, mutta niiden oletettujen tehtävien kannalta sukupuolella tuskin on merkitystä."
Wikipediassa kerrotaan että ensimmäiset enkeliä kuvaavat teokset ovat näyttäneet miehisiltä...
Suojelusenkeli-sivulla kerrotaan seuraavaa: "Ortodoksissa ikoneissa kuvatut suojelusenkelit ovat paljon maskuliinisempia ja voimakkampia kuin lastenhuoneen tauluenkelit. Ikonien suojeluenkelillä on yleensä miekka kädessään."
Mikä enkeli sitten on? Tällä enkeli-sivulla todetaan viisaasti: "Psykologisesti tulkiten enkelit - sekä hyvät että pahat - edustavat ihmisen omia sisäisiä pyrkimyksiä, kuten rakkautta, vihaa, pelkoa, armeliaisuutta, kateutta, viattomuutta, sääliä, toivon ja epätoivon syövereitä."
Millainen enkeli sinä olisit? Seuraa kysymyksiä, laita kohtiin oma vastauksesi ja generaattori kertoo millainen enkeli sinä olisit.
Odottelemme, että huuto.netistä huutamani sohva tuodaan... =) Ollaankin jo vuosi oltu ilman sohvaa. Nyt satuin huomaamaan, että samassa kaupungissa asuva myyjä on muuttamassa ja sohva oli edullisesti ostettavissa. Milloin mitäkin olen yrittänyt laittaa sohvan asemasta istuimeksi olkkariin... Nyt meillä on ystävieni huhtikuisesta vierailusta asti ollut olohuoneessa Jyskin ilmatäytteinen patja sohvana, mutta se on suoraan sanottuna hankala tapaus; Se tyhjenee salakavalasti itsekseen, se pitää ihme mekkalaa, eli sille ei kertakaikkiaan voi laskeutua hiljaa, ja siitä ei pääse helpolla ylös kun se on niin matala. Mutta NYT siis on sohva tiedossa.
Samalla huusin saman myyjän valkoisen kattolampun. Sellaisen kynttelikkömallin. Miun vanhassa sellaisessa, jossa roikkuvat kaikki rakkaat prismani, ei toimi yksi lamppu lainkaan... Jospa nyt saatais toimiva valaisin tilalle. Saa pestä kaikki prismat ja muuttaa ne siihen uuteen lamppuun. Ja siitä vanhasta valaisimesta teen järjestään kynttelikön. Otetaan vaan pois hehkulamput ja napataan se irti sähköistyksestä, lintataan koukkuun toisaalle kämpässämme ja laitetaan lamppujen tilalle kynttilät. =)
Raha sohvaa, kattolamppua ja kuljetusta varten on jo hyvissä ajoin laitettu talteen peltipurkkiin keittiönkaappiin. Myyjä tuo aarteet muuttonsa yhteydessä tällä viikolla meille. =) Jee!
Nua kyynärsauvat saa palauttaa sairaalaan. Polven kanssa kärsii jo kävellä. Hitaasti...
Oloni on vaan yhä huonovointinen. Päätäkin särköö... =c Vältän kahvia. Koetan elää keltaisella jaffalla.
Edit 20.6.2007: Sohvan tuonti siirtyy ensi keskiviikkoon, 27.6.2007.
. Huomenna näytän tältä. Hups paketoin väärän jalan! Toivottavasti tua ei ole enne... =) Täytyy muistuttaa lekureita ennen nukutusta kumpi jalka se on...
Oikeestaan jalka tuntui tänään ihan hyvältä! Jos ne nivelkierukan kappaleet vaikka ei enää liikkuis siellä polvessa? Jos peruis koko jutun!!!!! Äsh. Ei voi enää perua. Johan mie sitä polvea puoli vuotta onnuin... Se on ny menoa lasarettiin.
See you soon...
PS: Nunnukka uhkasi laittaa tuon kuvan mun huoneeni oveen. ;D
Jossain päin maatamme oli ollut viime yönä kovia ukkosia ja kaatosadetta. Ei täällä. Illalla satoi kaksi tippaa neliömetrille ja jossakin kauempana jyrisi. Nyt hiostaa ja pilvistelee. Toivottavasti ei tule juur nyt sitä ukkosta tänne, tai edes parin tunnin päästä. Sittenhän en näkisi Vladimiria ja Annaa... Miehän nappaan töpselit sähkölaitteista jos jyrisee. En aio testata, kestävätkö meidän sähköiset rakkineet ukonilmaa. Ei olisi varaa mihinkään uuteen kummiskaan.
Bednaya Nastya- eli Anastasia-Sarjan tunnussävel videona:
Oi, tuo sarja on niin ihana... *huokaus* Kolahtaa kaltaiseeni haaveilijaan täysillä. Ainoa tv-sarja jota seuraan tällä hetkellä. =D
Kiitos Nelonen!
Tarkkasilmäisimmät erottanevat erään päähenkilön laulajien joukossa. =) .
Hoidin juoksevia asioita selväksi. Ja ostin ruokia ja paljon riisikakkuja lopettavasta Cassasta. Saan sitten potea sairaslomaani rauhassa. Pelottaapi jo etukäteen ylihuomisenhuominen...
Lupiinit - mokomat - kukkivat jo! Mitäs meille jää juhannuskukaksi kun jopa juhannusruusut ovat kukassa jo nyt... Koiranputkia?
Kesä mennä raksuttaa eteenpäin. Pysynkö mukana? Pysytkö Sinä mukana?
En voinut ihan todellisen syyn vuoksi mennä muiden kanssa mökille. Miehän en passaa saada polveeni mitään kolhuja, nirhaumia, haavoja tai edes hyttysenpistoa. Jos joku tällainen tulee polven ihoon, toimenpide täytyy siirtää... Enkä mää halua yhtään enempää odotella. Muahan ne hyttyset kuitenkin aina eniten pistelevät, niin en mennyt lainkaan mukaan. Mun täytyy pitää nyt huolta itsestäni, eiku polvestani. Pitää se ehjänä, sileänä ja kolhiintumattomana. =) Sitävastoin mää keskityin pesemään kloritella kylpyhuoneen ja saunan. Nyt on sauna puhtaana juhannusta silmälläpitäen. Kun miehän todennäköisesti hyppelen juhannuksena yhdellä jalalla. Tai kainalosauvoilla. Tai ainakin polvi on arka... Saas nähdä kuin mun käy. Jotkut kuulema nopeestikin lähteevät kävelee ja toiset sitten hitaammin... Nenässä, käsissä ja kämpässä haisee kuin olisin uimahallissa. Polvetkin ovat tosi puhtaat. =)
Syön päiväruuakseni jäätelöpuikon. Laitan taas silmät kiinni. Mielikuvitusmaailmassani istun omenapuiden allekootussa vanhan pöydän ja korituolien somistamassanurkkauksessa. Köynnöskuusama tuoksuu ja kiipeilee pitkin seinämäätakanani. Omenapuiden kukkia on tippunut maahan.Valkoinen, mummalta peritty sinisin ristipistokukin kirjailtu pöytäliina hohtelee auringossa. On raukea iltapäivän hetki, jota ei häiritse kuin mehiläisen surina, kun se kurkistaa jokaiseenomenapuun kukkaan ja tiputtelee niistä lisää terälehtiämaahan. Lasken kirjan käsistäni ja nostan aurinkohattuani.Siemaisen juomaa lasistani, jossa jääkuutiot ovat jo sulaneet.Pääskyset lentävät riemukkaasti kiljuen ohitse ja koira haukahtaa jollekin pihaantulijalle... -Äänen saikin aikaan naapurin parvekkeelle haukkumaan jätetty koira.
Nunnukka kyseli; -Jos salama iskee maissipeltoon, tuleeko siitä valtavasti popcornia?
Säätiedoissa luvattiin tälle seudulle kaunista
päivää. Mutta illalla voi tilanne olla aivan toinen.
Nyt vielä tiirat, kala- ja naurulokit huutelevat,
räkättirastaat tappelevat varisten kanssa, ja
varpuset zirpattavat kilpaa muuten hiljaisessa
lauantaiaamussa, jossa vain ohi pyyhältävä
moottorivene katkoo toisinaan aamun rauhaa.
Purjeveneitä lipuu purjeet hohtavina järvellä.
Musta vesitaso kierteli järven yllä ja laskeutui
niemen lahdelmaan...
Lämpötila on jo korkealla. Kesä saapui ihan
yllättäin. Yhtäkkiä se vaan oli täällä. Meillä
osa porukasta vielä koisaa makeaa untaan.
Mielikuvituksessani istun oman tuvan kuistilla, kaffeekupin kanssa ja lähden onnellisena kastelukannu kädessäni kastelemaan navetan seinustalla kasvavia pontevia tomaatteja. Kuljen avojaloin ja aamukaste hellii jalkapohjiani. Aamukalassa olleet poikani tuovat pulskia ahvenia mukanaan. Koira nukkuu rappujen vieressä ja kissa kiehnää jaloissani. Ojennan kättäni kohti pehmeää turkkia...
Ja havahdun todellisuuteen. Jossain naapurissa
hellanduudelijälkikasvu aloittaa huudon, ovien
paiskonnan juoksun ja tappelunsa. Heillä alkaa
tavaroita lennellä seinille ja lattioille, huudon
yltyessä. Jossain linkoaa äänekäs pyykinpesukone.
Herkkä aamuhetki katosi jonnekin. Menee kylmät
väreet. Miun unikekoni heräsivät mekkalaan.
Hyvää huomenta kaikille.
Tulkaas kaffeelle.
Kun ennusteista oli tuossa jo puhetta niin muistinpa tällaisen Enkelin ennuste linkin.
Minulle se kertoi:
MAHDOLLISUUS
Tämä viesti ehdottaa että jotain on tullut mahdolliseksi, ja sinusta itsestäsi riippuu käytätkö sitä suurimmaksi hyödyksesi. Ole tarkkana, ole tietoinen ja valmistautunut. Voi olla että ovi, joka on aikaisemmin ollut kiinni on nyt auennut. Hiljennä mielesi ja pyydä enkeleiltäsi apua. Ole valmis kaikille mahdollisuuksille.
Otsikko tulee suoraan SPR:n vesipullosta, jonka sai mukaansa jokainen verenluovuttaja. Myös mie, vaikkei mun vertani edes huolittu. Kun kerroin että menen leikkaukseen viikon päästä niin miulle sanottiin että "Eihän me sitten sun verta huolita. Sä tarvit kaikki sun veret ihan itse." Tietoihini kirjattiin karenssiaika. No voi. =( Olisin ihan mielelläni luovuttanut. On niin vähän asioita mitä voin tehdä lähimmäisten hyväksi ja tämä on ollut yksi niistä.
Reumalääkkeestä en edes ehtinyt kertoa, mutta luulen, että sen käyttö lopettaa kokonaan verenluovutukseni. Mun saldokseni taisi jäädä 12 verenluovutuskertaa...
Silmäs unessani näin niiden valtaan taas mä jäin Siniseen usvaan upposin siinä hiljaa uin Silmies loisteessa hehkuin ja onneen pukeuduin Nyt hyrisee mun sielu kuin pieni keijuntiuku
Perinnöllistähän se... Olen saman todennut itsekin. Monesti. =) Millainen äiti, sellainen tytär, sanotaan. Tai poika on kuin vanhempansa... Luin otsikon aiheesta uusimmasta Kuntoplus-lehdestä(8/2007), artikkelista:
"Hyväntekeväisyys lähtöisin aivoista, ei sydämestä"
"Hyvän tekeminen tuo hyvän mielen. Joillekin hyvät teot antavat erityisen hyvän olon. Yhdysvaltalaisyliopisto valitsi tutkimuskohteikseen tällaiset hyvät ihmiset. Tutkimuksessa selvisi että epäitsekäs toiminta aktivoi aivoissa alueen, jota kutsutaan nimellä temporale cortex. Aluetta käytetään arvioitaessa ja havaittaessa muiden tunteita. Sen lisäksi että tukijat paikallistivat empatiapisteen he havaitsivat, että epäitsekkyys on todennäköisesti perinnöllistä." Lähde: Duke University Medical Center, Durham, North Carolina, USA
PS: Tämä nyt ei liity epäitsekkyyteen, vaan ehkä paremminkin perinnölliseen hirvikärpäs-hyttys-ja-ötökkä-kammoon, mutta samasta lehdestä bongasin, jotta nyt olisi myynnissäötökkätorjunta-aineella käsiteltyjä takkeja, jolloin mitkään purevat ötöt eivät hyökkää kimppuun! Niillähän kelpaa mennä sieni- ja marjametsään! Torjunta-aine kestää takissa 50 pesun ajan. Lisätietoa takista: http://www.jack-wolfskin.com/
-Tosin, mitä sellaisesta aineesta sanoo herkkä iho?
Päivän motto: Aina oppii uutta kun pitää silmät auki.
Kuorruteeseen: 1 pkt tomusokeria 3 rkl vettä pari tippaa sitruunanmehua hieman punaista karamelliväriä
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon pehmeä voi ja nypi seos murumaiseksi. Lisää seokseen kananmuna nopeasti sekoittaen. Kauli taikina leivinpaperin päälle 30 x 25 cm kokoiseksi levyksi ja paista leivospohjaa 175 asteessa 15 minuuttia. Jaa levy lämpimänä kahtia ja peitä toinen puolisko hillolla. Nosta toinen levyn puolikas sen päälle. Leikkaa kerrostettu levy suorakaiteenmuotoisiksi paloiksi ja anna jäähtyä rauhassa.
Sekoita tomusokeri, sitruunanmehu ja vesi ja värjää karamellivärillä. Levitä kuorrutus kostutetun veitsen avulla leivospalojen päälle.
Kuva on Mamin Aleksanterinleivoksista. Lisää ohjeita tällä sivulla.
Olen aivan varmasti ikivanhassa blogissani kertonutkin,
millaisen puheen eräs opettaja piti Lahden kansanopiston
kevätjuhlassa v: 1998, mutta tässä se nyt on - yleisön pyytämättä - uudestaan:
"Ulf Sundqvist joi eräänä aamuna kahvia vaimonsa kanssa. Vaimo katsoi ikkunasta ja totesi: -Ompa kaunis päivä! Hän meni toisen ikkunan luo ja sanoi jälleen: -Kyllä onkin kaunis päivä! Hän meni vielä kolmannenkin ikkunan luo ja hihkaisi: -Voi että kun osaakin olla kaunis päivä! Ulf hermostui: -No mitä sä nyt niin hoet sitä kaunista päivää? -No sinähän olet sanonut, että jonain kauniina päivänä sinä otat ja lähdet! vaimo vastasi."
Koulut loppuvat. Nunnukalla on pitkä päivä, kun hän osallistuu ysiluokkalaisten kunniaksi vietettävään kevätjuhlaesitykseen. Harmi kun sinne voi mennä vain ysiluokkalaisten vanhemmat katsomaan esityksiä... Laitoin tytölle eväsrasiaan mukaan pullia, omppuja ja mehua. Aamulla ollaan jo ehditty paistaa pellillinen pullaa tässä. Poikien toiveesta. =) Taisi Jakekin ottaa töihinsä mukaan terveellisten eväidensä lisukkeeksi pullasen...
Oma olkapää, joka ei ole antanut kunnolla nukkua pariin kuukauteen, on hiukan jäykkä, eilisen kortisonipiikin ansiosta. Eilen illalla sain vihdoin kivuilleni diagnoosin. Olin sen jo toki tiennyt. Kyhmyily on toistaiseksi pysähtynyt peukalon niveleen. Mutta onneksi en kirjoitakaan kymmensormijärjestelmällä joten omalla sekajärjestelmälläni en edes tarvitse oikean käden peukaloa tässä, kirjoittamisessa. Kyllä tämä tästä.