Parkinsonia, lemmikkejä ja lakimiehiä

Tänään on Parkinson-päivä,

joka aloittaa Valtakunnallisen Parkinson-viikon, 11.–17.4.2017.

Parkinsonin tauti ( parkinsonismus idiopathicus) on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jonka motoriset perusoireet ovat lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus ja hankaloitunut kävely.  Dementia, masennus ja ahdistus ovat yleisiä. Taudin oireet johtuvat keskiaivojen mustatumakkeen dopamiinia tuottavien hermosolujen tuhoutumisesta. Hermosolujen tuhoutumisen syytä ei tunneta tarkkaan, mutta tiedetään, että siihen liittyy Lewyn kappaleiksi kutsuttujen proteiinirakenteiden kertyminen hermosoluihin. Parkinsonin tautia ei pystytä parantamaan, mutta sen oireita voidaan lieventää lääkehoidolla. 

Yleensä Parkinson todetaan 50–80-vuotiailla. Taudin toteaminen ennen 30 vuoden ikää on harvinaista. Sairauden tiedetään olevan miehillä jossakin määrin naisia yleisempi.
Potilailla saattaa esiintyä esioireena ummetusta jopa kymmenen vuotta ennen Parkinsonin taudin puhkeamista. Toinen mahdollinen varhaisoire on hajuaistin katoaminen. 

Parkinsonin tauti on yhteydessä myös silmiin ja näkökykyyn liittyviin poikkeavuuksiin kuten harventuneeseen silmien räpyttelytaajuuteen ja kuivasilmäisyyteen. Aisti- ja havainnointikyvyn muutoksiin voivat kuulua heikentynyt hajuaisti, kiputuntemukset ja parestesia. Parkinson voi aiheuttaa myös unettomuutta, uupumusta ja laihtumista. 

Oireiden painottuminen ja oireiden aiheuttama haitta ovat potilailla yksilölliset. Kaikki eivät välttämättä saa kaikkia mahdollisia oireita. Jonkun sairastuneen toimintakyky saattaa huonontua muutamassa vuodessa olennaisesti, ja joku säilyy vähäoireisena useita vuosikymmeniä.

Päävamma lisää Parkinsonin taudin riskin lähes nelinkertaiseksi ja myöhemmin saatu uusi päävamma kasvattaa riskiä entisestään. On olemassa viitteitä siitä, että lievähkökin päävamma altistaa merkittävästi Parkinsonin taudille. Riskiryhmässä ovat etenkin nyrkkeilijät. Parkinsonismia aiheuttavat myös eräät aivoja vaurioittavat huumausaineet, kuten ekstaasi. 

Torjunta-aineille altistumisen ja päävammojen on havaittu myös olevan yhteydessä lisääntyneeseen riskiin saada Parkinsonin tauti. Maaseutuympäristö sekä kaivoveden juonti voivat olla riskitekijöitä, sillä nämä ovat epäsuoria tapoja altistua torjunta-aineille. 

^{Lääkehoidon ohella tarvitaan fysioterapiaa, jolla voidaan tehokkaasti ehkäistä lihasjäykkyyden ja tasapainohäiriöiden tuottamia ongelmia. Ilman fysioterapiaa lihas- ja tasapaino-oireista voi kuitenkin tulla tautia sairastavalle elämää rajoittava ongelma, joiden takia monet joutuvat muuttamaan hoitokotiin tai järjestämään kotihoitoa selvitäkseen päivittäisistä toimista.} 

-Wikipedia-

Suomen parkinson-liitto Ry 

Tänä päivänä on myöskin lemmikkien päivä, 

sekä Ole kiltti lakimiehille... 

****

PS: Postita viimeistään tänään 

pääsiäiskortit niin (ehkä) ehtivät perille. 

Aivoviikko alkaa torkkupäivällä

Viikko 11 on Kansainvälinen aivoviikko. 

Aivoviikolla 13.-19.3.2017 Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) tuovat esiin neurologisesti sairaiden ja vammaisten tuen tarpeita. Viikon aikana eri puolilla Suomea järjestetään avoimia yleisötilaisuuksia, joissa kerrotaan neurologisista sairauksista ja vammoista sekä niiden kuntoutuksesta ja hoidosta. 

Neurologiset vammaisjärjestöt on perustettu vuonna 1976 ylläpitämään ja edistämään yhteistoimintaa jäsenjärjestöjensä sekä muiden vammais- ja kansanterveysjärjestöjen, viranomaisten ja muiden yhteisöjen kesken.

Hyvä elämä neurologisesti sairaille ja vammaisille on NV-järjestöjen yhteinen tavoite. NV-järjestöjen yhteistyötä ohjaa ja sitä koskevia päätöksiä tekee järjestöjen toiminnanjohtajista koostuva työvaliokunta.  

-Neurologiset vammaisjärjestöt- 

Anna aivoillesi hyvää tekevää lepoa,
koska samalla tänään on Torkkupäivä.  

Torkut, päikkärit, eli nokoset ovat lyhyet päiväunet. Nokosilla voidaan korvata lyhyeksi jääneet yöunet ja välttää univaje, tai ne voivat olla osa ihmisen normaalia unirytmiä. Joissain kulttuureissa, kuten Japanissa ja Kiinassa, nokosten ottaminen aina tilaisuuden tullen on melko yleistä. Espanjalaiset ovat perinteisesti vetäytyneet pitkille nokosille eli siestalle iltapäivisin.
Sopivan mittaisten nokosten on todettu vähentävän väsymystä, parantavan kognitiivisia suorituksia sekä vakauttavan tunne-elämää. Jo kuuden minuutin nokosten on osoitettu auttavan muistamaan juuri opitut asiat paremmin. Nokosten ihannepituutena pidetään 10:stä 20–30:een minuuttia. Hiukan sitä pidemmät nokoset aiheuttavat sen, että aivojen aineenvaihdunta hidastuu ja herättyä on tokkurainen olo usein jopa puolen tunnin ajan. Jo vähintään tunnin pituisten nokosten avulla voi päästä syvään uneen, jonka jälkeen suorituskyky on yhtä hyvä kuin aamulla. 90 minuutin nokosista voi herätä REM-univaiheen aikana kuten aamullakin.
Nokkosten suositeltu ajankohta on iltapäivällä kello 15 aikoihin, joka on useimmille päivän keskikohta. Tällöin ihmisen biologinen kello avaa uni-ikkunan, ja hänen on helppo nukahtaa. Liian myöhään pidetyt pitkät nokoset voivat vaikeuttaa nukahtamista yöksi. -Wikipedia- 

Tänään sattuu olemaan myös  

Täytä nitojasi päivä,

jos et muulloin sitä ole 

huomannut täyttää...