Näytetään tekstit, joissa on tunniste kielo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kielo. Näytä kaikki tekstit

14.6.2026

Laakson liljoja





🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿


On erityistä onnea
saada poimia
kimppu kukkia
suoraan pihalta

- Una Reinman



🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿


Sunnuntaina 14.6. on yhteispohjoismainen Luonnonkukkien päivä, jonka teemalajina on kielo Convallaria majalis, #convallariamajalis. 

Muutama kielon kukka on ihana lisä luonnonkukkakimpussa tuomassa tuoksua.

Kielojen poimiminen on pääosin sallittua, mutta siihen liittyy alueellisia poikkeuksia. Tarkista aina kyseisen alueen säännöt ennen poimimista.

Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa: Kielo on rauhoittamaton luonnonkukka, joten sitä saa poimia jokaisenoikeudella.

Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa): Kielo kuuluu alueellisesti rauhoitettuihin kasveihin. Pohjoisessa sitä ei saa poimia, vahingoittaa eikä ottaa elävänä tai kuolleena talteen.

Luonnonsuojelualueet: Kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kukkien poimiminen on yleensä kiellettyä.

Turvallisuus ja hyvät poimintatavat:

Kielo on erittäin myrkyllinen, koko kasvi, erityisesti lehdet ja marjat. Pese aina kätesi kielojen käsittelyn jälkeen.

Poimi kieloja vain sen verran kuin tarvitset ja vältä esiintymien hävittämistä. 




 


Kielossa on todella voimakas tuoksu. Joillekin jo tämän kokoinen kimppu saattaa olla jo aivan liian tuoksuvainen... 



💚




Lisää Luonnonkukkien päivästä:

Suomen luonnonsuojeluliitto

Luonnonkukkien päivän fb-sivusto




🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿




17.12.2025

Joulukukkien aika





Upea amaryllis eli jaloritarinkukka (Hippeastrum) on epäilemättä joulun komein kukka. Mutta miten sitä tulisi hoitaa? Amaryllis on hyvin vähähoitoinen eikä aluksi välttämättä vaadi edes vettä. Kukintojen avautuessa säästeliäs kastelu on kuitenkin paikallaan. Anna vettä maltilla ja kastele vain multa, ei sipulia. Voit antaa kastelun yhteydessä myös lannoitetta parin viikon välein.




Perinteikäs hyasintti (Hyacinthus orientalis) tuo kotiin nopeasti joulun tunnelmaa, lämpimässä se voi avautua täyteen kukkaansa jo parissa päivässä! Kukintaa saat pidennettyä viemällä kukan yöksi viileään. Hyasintti on yksi helppohoitoisimmista joulukukistamme, sillä se viihtyy kaikenlaisissa valo-olosuhteissa ja tarvitsee vain vähän vettä. Kastele siis varovasti, ettei kukkavarsi kasva liikaa. Pitkiksi venähtäneet varret kannattaa leikata ja asetella maljakkoon niukkaan ja kylmään veteen.



 

 


Etsitkö hillittyä ja eleganttia joulukukkaa, joka sopii jokaiseen kotiin ja tyyliin? Jouluruusu (Helleborus) on kasvattanut suosiotaan uudelleen viime vuosien aikana ja se on helppohoitoisempi kuin uskotkaan.
/Teksti ja hoitoniksit: Substral, Näin onnistut, joulukukkien hoito

 

 

  

Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) eli tähtilatva, on yksi perinteisimmistä joulukukistamme. Joulutähti on kylmänarka eikä siedä yhtään vetoa. Suojaa kasvi kuljetuksen ajaksi hyvin. Anna paketin olla tunti huoneenlämmössä, ennen kuin avaat sen. Sijoita joulutähti kotona lämpimään ja vedottomaan paikkaan.
Joulutähden multa saa hieman kuivahtaa, mutta ei kuivua kastelukertojen välissä. Kasvin hennot juuret eivät kestä liikaa märkyyttä. Kokeile sormella, milloin mullan pintakerros tuntuu kuivalta ja kastele vasta sitten. Kastele aina haalealla vedellä. Huolehdi, että vesi ei jää seisomaan ruukkuun tai lautaselle.
/Martat

 


Kielo (Convallaria majalison ollut Suomen kansalliskukka vuodesta 1967. Kangasmetsien kaunotar kuuluu monen suomalaisen perinteiseen ja rakastettuun mökkimaisemaan, ja aikoinaan se on ollut suosittu myös joulukukkana. Nykyisin kieloa myydään kukkakaupoissa vain harvoin, mutta toivon mukaan sen suosio nostaa taas pikku hiljaa päätään. Kielon puhtaanvalkoiset, kellomaiset kukat ovat ihastuttavan vähäeleisiä, ja niistä erittyvä tuoksu on päätähuumaavan kesäinen. Vaikka tuoksua ei heti mieltäisikään jouluun kuuluvaksi, se toimii virkistävänä kesämuistona vuoden pimeimpänä aikana.
Kuinka kieloa hoidetaan ruukussa?
Hyvällä tuurilla voit löytää tuoksuvan kieloruukun lähimmän kukkakauppasi valikoimasta. Kielot puhkeavat hiljallee kukkaan lämpimässä, mutta kukinta jatkuu pidempään, jos ruukun siirtää yöksi taas viileämpään. Täydessä kukassa oleva kieloruukku kannattaa sijoittaa pysyvästi viileämpään paikkaan.
Anna kasvualustan kuivahtaa kevyesti kastelujen välissä. Joulukuussa luonnonvaloa on niukasti, mutta kielokin kaipaa valoa kukoistaakseen. Sijoita se siis mahdollisimman lähelle ikkunaa.
Kuinka kieloa hoidetaan leikkokukkana?  

Kielo kaipaa maljakkoon viileää vettä.
Leikkaa varsiin uudet imupinnat. Pehmeät ja ohuet varret voi olla helpompi leikata saksilla. Sijoita maljakko mieluiten viileään. Yöksi voit siirtää esimerkiksi jääkaappiin.
Vaihda puhdas maljakkovesi ja leikkaa uudet imupinnat noin parin päivän välein. /e-kukka



❀❀❀❀❀❀❀❀❀❀

Tiesitkö tämän joulukukista:


Hyasintti sisältää alkaloideja, jotka suurina määrinä ovat myrkyllisiä. Kasvin myrkyllisin osa on sen sipuli, jota ei pidä missään tapauksessa syödä. Lisäksi hyasintista haihtuvat tuoksuvat eteeriset öljyt saattavat aiheuttaa allergiaa.
 Jouluruusut ovat hyvin myrkyllisiä, koska ne sisältävät sydämeen vaikuttavia glykosideja. Jouluruusu voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Jo pienen määrän kasvia syönyt voi saada oireita.
Jaloritarinkukka on lievästi myrkyllinen kasvi, joka sisältää mahdollisesti ärsyttäviä aineita erityisesti sipulissa. Myrkytystapauksissa kannattaa juottaa nestettä tai antaa lääkehiiltä ja ottaa yhteyttä Myrkytystietokeskukseen.
Kielo on kaikilta osiltaan myrkyllinen kasvi, ja siitä on löydetty ainakin 38 sydämen toimintaan vaikuttavaa ainetta. Tästä syystä sitä on käytetty myös muun muassa sydänlääkkeenä jo vuosisatojen ajan. Kielo aiheuttaa syötynä mahan ärsytysoireita. Myös kielojen maljakkovesi on myrkyllistä. Jos kasvia on syöty runsaasti vakava myrkytys on mahdollinen. Jos kasvia on nautittu, annetaan lääkehiiltä ja jos oireita ilmenee, toimitetaan lääkäriin.
Joulutähti saattaa aiheuttaa mahan ärsytysoireita sekä ihoärsytystä. Jos oireita ilmenee, suu ja iho huuhdellaan. Jos myrkkykasvia on nautittu, ei saa oksentaa. Ensiapuna toimii lääkehiili, joka estää myrkyllisten aineiden imeytymistä.

Lisätietoja: 


Myrkytystietokeskus p 09 471 977 
Hätätilanteessa ota yhteys suoraan hätänumeroon p 112


Doty
Substral 
Wikipedia


 

 

 

 


Tämän päivän makea syötävä juttu on vaahterasiirappi. Tämä terveellinen  luonnon eliksiiri sopii mm aamiaislettuihin, köyhiin ritareihin ja miksei jäätelöön ja muihinkin jälkiruokiin.
Kokeile erikoiskahvia vaahterasiirapilla! Se on herkullinen, usein mantelimaidolla tai muulla maidolla valmistettu juoma, joka yhdistää kahvin täyteläisyyteen vaahterasiirapin makean, hieman karamellisen vivahteen, usein vaniljan kanssa, luoden pehmeän ja aromaattisen nautinnon, joka sopii niin arkeen kuin herkutteluun. Voit valmistaa sen itse lisäämällä vaahterasiirappia ja vaniljaa suoraan kahviin.




Tämän päivän joulukalenterissa oli joulukukkia ja vaahterasiirappia

26.6.2017

Juhannuksen muistoja





Osa Murusista ja me kaksi olimme 
Mamani mökkivieraina juhannuksena. 

Mansikkamäen ihana tila otti 
meidät vastaan emäntänsä tapaan 
viraanvaraisena ja ihastuttavana.



Maman rhodot kukkivat ihan 
mielettömästi! 



Itselläni on tämän värinen rhodo 
jossa on YKSI kukka. 


Maman useissa pensaissa oli 
satoja ellei tuhansia kukkia. 
Näissä kuvissa on niistä vain murto-osa. 


 Mamalla on viherpeukalo!




 Mamani rakastaa sinisiä orvokkeja.



Tämä on Maman edelliseltä mökiltä 
Asikkalasta tähän pihaan 
siirretty erikoiskielo. 
Kookas ja kaunis. 


Raesateet ovat yrittäneet tehdä tuhoa... =(  
Saisivat mokomat rakeet nyt 
jo loppua!!!! Miekin pelkään 
pionieni puolesta...



Äiti-Mama on siirtänyt metsäkurjenpolvia 
tonttinsa metsäosuudelta puutarhaan 
jossa niistä kasvaa tietenkin hänen hoidossaan 
mahtavan kokoisia ja uhkeita. 



 Aikoinaan Hollolassa asuessamme ihailimme äidin 
kanssa Salpakankaan seurakuntakeskuksen 
seinällä kasvavaa piippuköynnöstä. 
Mama hankki sellaisen tänne mökilleen vuosia 
sitten ja kesäisin köynnös peittää pihan vanhan 
pienen navetan miltei näkyvistä. 


Piippuköynnös yrittää 
kurkottaa taivaalle. 



Kevään viimeisiä tulppaaneja 
lemmikkien kera.


 Päivänliljoja kukassaan.








 Eri syreenilajikkeita Maman pihalta. 
Kaikkia en edes älynnyt kuvata... 





Maman mökki on kuin 
suoraan Karjalasta, vaikka 
Hämeessä sijaitseekin. 







Akankaali koreana. 
Olen saanut tätä Mamalta 
meidänkin pihaamme mutta ei 
se meillä lähtenyt kasvamaan. 
Jospa minulta puuttuu se jokin 
tietty kosketus? 









Vein mukanani Mansikkamäelle 
tietenkin mansikkakakun...  
Lisäsin päälle vielä kirsikoitakin 
kun itse olen niihin ihan hupsuna! 


Meitä hemmoteltiin kaikella ihanalla! 
Oli leivitettyä kananrintaa, uusia perunoita 
valkosipulivoilla, ihanaa salaattia, 
savukinkkua juustolla, ranskan 
perunoita jne...!

Lähdimme illalla massut pullolaan 
ja suupielet kohollaan. 











Maistelimme meillä vielä lasilliset 
Oodi vapaudelle -kuoharia. 

Oli kyllä turhan hapanta (kuivaa) 
miulle, mutta muut pitivät siitä. 

Olen kai liikaa myynyt kirpparilla 
tavaroita kun ei meiltä löytynyt 
edes neljää samanlaista 
samppanjalasia. =) 




Sunnuntaina Muruset auttoivat Hania 
rakentamaan kesäkeittiön lattiaa. 
Siihen sitten kannettiin Tokmannista 
hankittu isompi hiiligrilli jossa 
paisteltiin kanankinttuja, ananasta, 
pottuja ja maggaraa ja vielä 
jälkiruuaksi lettuja. 

Kuvassa miun gluteenittomia lettusiani. 
Ne tavalliset, joita muut söivät, 
 taisivat pysyä koossa 
paremmin kuin nämä. 
Mutta makuhan se on tärkein. =) 









28.5.2016

Kieloja ja kerrattuja syreenejä



















Kielot tuoksuvat
samaan aikaa syreenien kanssa,
tontin toisella laidalla,
jossa niitä kasvaa
mattomaisena muodostelmana ojansivussa.





Siispä saappaat jalkaan, ojan ylitys, kyykistys
ja kohta hyppysissäni oli muutama tuoksuva hento
kellokukka.




Jo muutamasta kielonvarresta leviää lähitilaan hurmaava
jäljittelemätön tuoksu. Vaikka hajuvesiteollisuus on
kuinka yrittänyt tuottaa keinotekoisesti tämän kukan
parfyymia, ei se koskaan ole kuitenkaan 
täysin onnistunut.

Teollinen ei ole sama
kuin luomu,
tässäkään asiassa. 



Tämä valkoinen 
kerrattukukkainen
 syreeni ei juuri tuoksu. 
Se on vaan
- yksinkertaisesti -
tajuttoman kaunis.

KERRATTU
on muuten se oikea sanamuoto,
eikä mikään kerrottu! =) 
Tässä tapauksessa voisi myös puhua
kerrannaisesta kukinnosta.



Valkoinen syreeni sopii erityisen hyvin
kielojen hienostuneeksi kavaljeeriksi
samaan somaan kimppuun.

Tämä on joku niin vanha lajike,
etten löydä sille edes nimeä. 



Ihmeellistä kun akileijakin kukkii 
jo nyt toukokuussa?! Siispä sitäkin
poimin tähän herkkään kimppuuni.




Samoin päivänliljat yrittävät jo tehdä
kukkia? Uskomatonta!
Testaan aukeavatko niiden nuput
maljakossa.


Joku sanoi, on ihanaa kun näin keväällä 
kukkii kaikki. Minusta se on hieman
sydäntämuljauttavan huolestuttavaa,
jos kaikki nyt tosiaan kukkii
että mitä sitten luonnossa ihaillaan
myöhemmin kesällä, elo- ja syyskuussa...



Pioneissanikin on jo nuput.
Ihan merkillistä! 
Yleensä ne ovat parhaimmillaan
heinäkuun alussa, mutta Suomen kesän
rytmi on jotenkin muuttunut.

Eurooppalaiseksi, ehkä?






Toiseen kimppuun keräsin
kielojen lisäksi lemmikkejä
ja angervon oksia.

Kukkakimpun ei tarvitse olla suuri.
Tuoksu on ihana mutta niin vahva, 
että jätin kimpun terassin pöydälle.

Vanha ristipistoruusuliina on kirppislöytö vuosien
takaa ja ruukunsuojus on virolaiselta kirpputorilta
Pärnun reissulta viime kesältä.



Ihanaa elää jälleen
tätä aikaa vuodesta
kun kukkakimppuja 
voi kerätä 
ihan pihalta. 




Ps: Harmi kun en muistanut kuvata syreeninkukkia
kun ne olivat komeimmillaan.
Kukka muistuttaa
mme lemoinea.
Suurempi ja ihanampi kukinto
kuin Moskovan kaunotar- syreenissä.











14.6.2015

Terveisiä kielojen laaksosta









Hiljainen vesisade kastelee maailmaa perjantaiaamuna mutta mikä ihaninta, 
ei tuule yhtään! On tyyntä ja hiljaista. Kuuntelen sateenropinaa kun sadetakissani 
kitken kukkapenkkiä pihamaalla. On vaan sellainen fiilis että ne olisi nyt kitkettävä, 
vaikka hieman sataakin.

Sadetta ei sitäpaitsi ole tullut tarpeeksi. 
Meidän savinen maa huutaa paljon enemmän vettä, 
pitääkseen kaiken istutetun kukoistuksessaan. 

Joten odotan mieluusti säätiedotuksen lupaamia sunnuntain 
ja maanantain vesisateita. Sadevesitynnörit täyteen, please ja kiitos.





Rikkaruohot lähtevät paljon paremmin irti maasta kun maa on kostea. 
Kuivasta maasta, aurinkoisena päivänä, 
on joskus hankalaa kiskoa rikkojen juuria irti. 
Ne suorastaan porautuvat alustaansa. 
Eivät tahdo millään pois valtaamastaan maapläntistä. 






Lupasin edellisessä jutussani kielon kuvia, ja tässähän niitä.
Kun olin kitkenyt kukkapenkit 
ja penkkien reunukset vaelsin hakemaan kielolaaksostamme
valkoisia nuokkuvia kellokukkia ison tuoksuvan kimpullisen. 

Kun kerää kieloja kimppuun, voi samalla kuulla kuinka pienet kellot 
hiljaa ja käheästi ihan kuin yrittäisivät helähtää ilman kaikua, 
sillai ihan vaimean pehmeästi. Kif-kaf. 




Kielot menevät kesänlapsi Pikkuveikan tuliaiseksi Maman mökille, 
veikan syntymäpäivän johdosta. Samalla viemme 
hänelle mansikkakermavalkosuklaakakun.

Aina kolmastoista päivä ei ole epäonnen päivä.
Perheessäni kahdella on 13 pv jopa syntymäpäivänä,
joten se luku tuokin toisinaan paljon hyvää tullessaan. 







Karsin omia, liian pitkäksi kasvaneita ovenpieliruukkujen orvokkeja, ja niitä
kielojen sekaan lisäämällä se on ihan täydellinen kukkakimpuksi. Kukkaruukut
pitänee muutenkin siirtää kauemmaksi ovelta, koska kohta ovestamme
viskellään purkujätettä ulos ja kannetaan uutta materiaalia sisään. 


Nämä ovat ihan viimeisiä rauhallisia Nuuskamuikkusen introverttihetkisiäni
moneen viikkoon. Miehen viimeinen työpäivä on ohi ja alkaa hänen
kesälomansa, eli meidän totaalinen työleirimme.






Myös Pikkusisko oli vienyt jo aiemmin kieloja Mamalle. 
Siskon kimppu oli paljon upeampi kuin minun. =)


Mikä olisi ollut parempi tapa viettää lauantai-iltapäivää kuin seurustella lastensa, 
perheensä ja puolisonsa kanssa ihanan Maman seurana tunnelmallisen mökin 
puutarhassa jossa oli niin jo kesä. Ei kyllä mikään! 

Pikkuveikan syntymäpäivän kunniaksi päivä oli todellinen ensimmäinen kesäpäivä. 
Tunnelma oli niin ihana, ettei olisi haluttu lähteä lainkaan kotiin.





Mentiin kyllä vihdoin kuitenkin. Lämmitettiin viimeisen kerran meidän sauna,
ja huomenissa aletaan repiä eteistä, saunaa ja kylpyhuonetta...

Tulen viipyilemään seuraavissa blogikuvissani vielä
ihanassa Maman puutarhassa...