Nimipäivät

 

 

 

 

 

Nimipäiviä vietetään enää harvoin. 

Kun olin lapsi, meille piipahti vieraita aina kun oli 

jonkun perheenjäsenen nimipäivä. 

Ja meiltä piipahdettiin muiden nimipäivillä. 

Jossain vaiheessa se sitten loppui... 

 

Aika aikaansa kutakin? 

 

Nimipäivän vietto juontaa juurensa keskiaikaisesta pyhimyskalenterista. Sekä katolinen että ortodoksinen kirkko nimesivät kalenteriin pyhimysten muistopäiviä, usein joko heidän syntymä- tai kuolinpäiviensä mukaan, ja nimipäivät vakiintuivat osaksi suomalaista arkielämää jo 1300-luvulla. Nimipäivät olivat tärkeitä vuodenkulun merkkipäiviä; niiden mukaan ajoitettiin vuotuiset työt, kuten kylvö, sadonkorjuu, teurastus ja niin edelleen. Reformaatio karsi luterilaisesta kirkosta suuren osan katolisista perinteistä, mutta nimipäivien vietto oli niin vakiintunut käytäntö, että se jäi elämään.

Erioikeus almanakan julkaisemiseen oli yliopistolla, jonka kansanalmanakka ilmestyi suomenkielisenä vuodesta 1705. 1800-luvulle tultaessa nimipäiväkalenteria alettiin täydentää myös ei-kristillisperäisillä nimillä.

Suomenkielisen väestön etunimistö suomalaistui kansallisuus- ja suomalaisuusaatteen myötä melko perinpohjaisesti vuosien 1880–1930 aikana. Omakieliset tai suomalaistetut etunimet tulivat esille etenkin Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882. Suurimmat muutokset yliopiston nimipäiväkalenteriin tehtiin vuosina 1890, 1908, 1929 ja 1950. 

 

Vuonna 1929 tehtiin erityisen suuria muutoksia, jotka muuttivat selvästi suomalaisen ja suomenruotsalaisen kalenterin nimipäiviä. Tuolloin aikaisemmin yhteissuomalainen nimipäiväkalenteri eriytettiin suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen versioon. Suomalaisesta nimipäiväkalenterista poistettiin varsin suuri joukko ruotsinkielisiksi katsottuja nimiä, mutta ne jäivät yleisesti suomenruotsalaiseen nimipäiväkalenteriin. Poistettujen nimien tilalle otettiin vielä suurempi määrä uusia ja varsinkin omakielisiksi katsottuja nimiä. Tällöin almanakkaan otettiin joukko sellaisiakin muinaissuomalaisia nimiä, jotka eivät olleet tulleet uudestaan käyttöön, mutta jotka tällä tavoin pyrittiin elvyttämään.

Nimipäiväkalenteriin lisätään nimiä nykyisin yleisyysperiaatteen mukaan. Aikaisemmin nimellä täytyi olla tuhatkunta kantajaa, vuodesta 2010 alkaen noin viisisataa. Nimipäiväkalenteriin otetaan uusia nimiä nykyisin viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2025.

Jos henkilön nimeä ei ole nimipäiväkalenterissa, juhlapäivä voidaan kiinnittää itse sopivaan ajankohtaan tai nimipäiväjuhlat voi järjestää toisen tai kolmannen etunimen päivänä. Myös suomalaiset etunimet -sivusto koostaa omaa nimipäiväluetteloa nimistä, joita ei edellä mainituista luetteloista löydy. 

Yliopistolla on tekijänoikeus omaan nimipäiväluetteloonsa, eikä kilpailevia nimipäiväluetteloita ole toistaiseksi tullut. On julkaistu myös kalentereita, joissa on lueteltu yleisimpiä lemmikkieläinten nimiä. 

 
Nimipäiväsankari saa usein ottaa vastaan onnitteluja nimipäivän johdosta. 1950-luvun Emännän tietokirjassa kehotetaan nimipäivän viettäjää varustautumaan vastaanottamaan onnittelijoita esimerkiksi kahvitarjoilulla. Työpaikoilla tällainen käytäntö elää vahvasti esimerkiksi Ranskassa ja Puolassa. 

Suomessa lapset saavat usein nimipäivänään pieniä lahjoja. Suomen lisäksi samaan tapaan nimipäivää on vietetty viime aikoina vain Ruotsissa, joskin Norjassa on perinteen palaaminen kasvussa. /Wikipedia

 

Mitenkähän tämän seuraavan viikon
nimipäiväsankarittaret? 

- Saavatkohan he onnitteluja, kakkua,
kukkia ja lahjuksia? =)

Naistenviikosta olen kirjoittanut aiemminkin. 

 

Mätäkuukin ehtii alkaa  

naistenviikon lopulla, eli 23.7. 2022 

 

 

 

Maaliskuu alkoi...

Joko saa todeta lintujen 

laulelevan keväisesti? 

Tammikuussa sen toteaminen oli jonkun mielestä suorastaan rikollista, mutta minkäs minä niille pikkulinnuille voin! =D

Osa kesän muuttolinnuistamme on jo saapunut maahamme ja loppuja odotellaan...

Nämä lumikellot ja ylimmän kuvan lumipisarat eli kevätkellot olen kuvannut Keravalla  24. päivä  helmikuuta.

Aikaisessa ovat. 

 Köynnöshortensiatkin ovat heränneet...

Myös angervot ovat tunkemassa jo vihreitä lehtiään esiin, samoin moni muu pensas keskellä Keravaa, samoin leskenlehdet kukkivat ojien pientareilla...

Maaliskuu on monestakin syystä lempikuukausiani. 

Ihanaa kun saavuit 
rakas maaliskuu. 

Se on kevättä 
nyt kaikkialla. 

Ainakin siis täällä 
eteläisessä Suomessa! 



Maaliskuussa muuten vietetään
Naisten historian kuukautta
ja esim Sateenvarjojen kuukautta...

Pari myrskyn myräkkää on tuhonnut jo pari 
sateenvarjoani... 

Puiden silmutkin ovat jo pulleita. 

Tosin esim syreenissä ne ovat 
pulleita jo syksyllä. 

Talvipäivä

 Usvakuvat jatkuvat tälläkin sivulla. 
Usva oli meilläpäin oikein 
viikonlopun teemana.

 Pupukin oli täällä...

Teemapäivissä on tänään mm Kohteliaisuuspäivä, 

Naisten terveellisen painon päivä, 

Maapähkinävoin päivä, 

Oluttölkkien arvostuksen päivä

sekä Röhönaurupäivä, 
näin muutamia mainitakseni. 

Omaishoitajien viikko

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. 
Omaishoito/Sosiaali- ja terveysministeriö

Tänään alkaa valtakunnallinen omaishoitajien viikko. 

******************

On myös kansainvälinen päivä naisiin 

kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. 


******************




Kevyempiin teemoihin kuuluu 
että tänään on jouluhankintojen tekemisen 
muistutuspäivä. 

Meidän jouluhankintoihin kuuluu 
jouluisten herkkujen ostelua ja valmistelua, koskapa 
Murusia on tulossa jouluna iloksemme. ❤️

Paras lahja

Tänään on teemapäivissä 

Jouluhankintojen tekemisen muistutuspäivä. 

Aiotko hankkia paljon lahjoja läheisillesi? 

Sitten vakavampaan teemaan, 

tänään on myöskin

Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan 

väkivallan poistamiseksi /-YK- 

Eurooppa-neuvosto on hiljattain hyväksynyt ns. Istanbulin sopimuksen allekirjoittamisen Euroopan unionin puolesta.
Istanbulin yleissopimus koskee naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista.

Sopimus on kokonaisvaltaisen lähestymistapansa ansiosta sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan kulmakiviä. Se perustuu ennaltaehkäisyyn, suojeluun, syytteeseen saannin tehostamiseen ja johdonmukaiseen politiikkaan.
Sopimus on oikeudellinen keino tukea naisia ja tyttöjä ylipäätään, mutta erityisesti myös vammaisia naisia ja siirtolaisnaisia.
Euroopassa joka kolmas nainen on kokenut sukupuolittunutta väkivaltaa. Naispuolisista työntekijöistä ja johtajista 75 prosenttia on kokenut sukupuolista häirintää. Joka kymmenes nainen on joutunut verkkohäirinnän tai -ahdistelun kohteeksi. 

Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen hyvin yleistä Euroopassa. Naiset kohtaavat esimerkiksi perheväkivaltaa, työpaikalla tapahtuvaa seksuaalista häirintää, ahdistelua tai pakkoavioliittoja.
Lisäksi naiset kärsivät hyväksikäytöstä, syrjinnästä ja stereotyyppisistä käsityksistä, jotka estävät heitä hyödyntämästä kaikkia mahdollisuuksiaan ammatillisesti ja sosiaalisesti. 

Moni nainen jättää edelleen ilmoittamatta kokemastaan väkivallasta. Miksi? Koska yleiset käsitykset saavat naiset luopumaan ajatuksesta.
Useampi kuin joka viides eurooppalainen ajattelee, että naiset keksivät usein pahoinpitely- tai raiskaussyytteet omasta päästään tai liioittelevat tapahtunutta.
Tätä ei tietenkään voi hyväksyä, ja meidän on ponnisteltava entistä lujemmin ilmiön lopettamiseksi. Meidän kaikkien on kyseenalaistettava stereotyyppiset ajatukset, jotka ovat haitaksi naisille. 

Ellemme nouse vastustamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kaikki toimemme sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi eri elämänalueilla menettävät merkitystään. Kyse ei ole pelkästään uhreista itsestään – myös yhteiskuntamme kärsivät.

Tarkoituksemme on lisätä vuonna 2017 tietoisuutta asiasta kampanjalla ”Sano EI! Stop naisiin kohdistuvalle väkivallalle”. Pyrimme saamaan EU-maat, kansalaisjärjestöt ja eri ammattiryhmät, kuten lääkärit ja poliisit, yhteiseen rintamaan.
Sukupuolittunut väkivalta voidaan poistaa vain yhteisin ponnistuksin. Muun muassa lainsäätäjien, tuomioistuinten, terveydenhuollon, tiedotusvälineiden, koulujen ja perheiden on kaikissa EU-maissa yhdyttävä samaan viestiin: väkivaltaa ei voi hyväksyä eikä sallia. 

Viivyttely tai välttämättömien muutosten hidastaminen jättää miljoonat naiset haavoittuvaan asemaan. Kaikki EU-maat tunnustavat, että sukupuolittunut väkivalta loukkaa suoraan ihmisten perusoikeuksia, sillä kaikki EU-maat ovat erikseen allekirjoittaneet Istanbulin sopimuksen.

Vera Jourová /Keskisuomalainen/ Naisiin kohdistuva väkivalta huolestuttaa koko Euroopan unionissa

Mitä voit itse tehdä 

jos huomaat jotain naista 

kohdeltavan huonosti? 

Miten voit auttaa? 

 Luulen että jokaiselle, 
niin naiselle, miehelle kuin lapselle

paras lahja on elämä 

ilman minkäänlaista väkivaltaa.

Naistenpäivä

Kansainvälistä naistenpäivää 

on vietetty 1900-luvun alusta lähtien. 

Naistenpäivää vietetään

maaliskuun kahdeksantena päivänä. 

Päivän on tarkoitus juhlistaa 
naisten sosiaalisia, 

poliittisia ja taloudellisia saavutuksia 
 nostaen samalla esiin asianyhteyksiä, 
joissa edelleen tarvitaan edistystä. 

Tässä parin vuoden takainen 

naistenpäiväkirjoitukseni 

joka on yhä ajankohtainen. 

Kansainvälinen naistenpäivä

Naistenpäivänä on tarkoitus 

juhlistaa naisten sosiaalisia, 
poliittisia ja taloudellisia saavutuksia, 

mutta samalla myös nostaa esiin asianyhteyksiä, 

joissa edistystä edelleen tarvitaan.

Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin virallisesti ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911,
jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin
osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta,
oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan 
naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen.

Kansainvälisenä naisten vuonna 1975 päivän vietto laajeni koko maailmaan,
kun YK julisti naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivän vietettäväksi
kaikissa jäsenmaissa.

Joka vuosi, 8. maaliskuuta järjestetään maailmanlaajuisesti tuhansia tapahtumia,
joiden tarkoitus on ylistää naisia ja juhlia heidän saavutuksiaan.

Vuodesta 1996 Yhdistyneet kansakunnat on omistanut
naistenpäivän tietyn teeman ympärille.
Monet muutkin järjestöt ja tahot ovat seuranneet esimerkkiä.

Naistenpäivää alettiin Suomessa viettää 1910-luvulla. 

Naistenpäivä on virallinen juhlapäivä useissa maissa. 

Perinteen mukaan miehet kunnioittavat äitejään, vaimojaan, tyttöystäviään,
työtovereitaan ja muita läheisiä naisia. Itä-Euroopan maissa, mm.
Venäjällä naistenpäivä on yleinen vapaapäivä
ja naisia juhlitaan kukkatervehdyksillä ja lahjoilla.

Jossain maissa päivällä on  
yhtä vankka asema kuin äitienpäivällä.

Naistenpäivä on meillä enemmänkin naisten keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden
ja solidaarisuuden päivä 
ja siinä mielessä tasa-arvon päivä, että  
myös lapsettomat naiset voivat nyt juhlia naiseuttaan.

Kansainvälinen naistenpäivä on syntynyt samoihin aikoihin kuin äitienpäivä
eli 1910-luvulla, mutta poikkeaa siitä suuresti luonteeltaan.  
Kun äitienpäivä on porvarillinen perhejuhla, 
oli naistenpäivä pitkään 
vasemmistolainen mielenosoituspäivä.  



Naistenpäivä on nykyään
lähinnä kaupallinen juhla,
aivan kuin ystävän-, äitien- ja isänpäivätkin.
Kauppiaiden-kassakone-kilahtaa-rimpsuun
on keksitty lisukkeeksi vielä miestenpäiväkin... 


Heitä, meitä, teitä, 
aivan kaikkia 
pitäisi muistaa 
ja kunnioittaa 
joka ikinen päivä...

Nämä alunperin äitini puutarhassa kasvaneet ruusut
ojennan heille, jotka eivät muuten saa kukkia...




National committee Finland 

Naistenpäivänä ei ole syytä juhlaan: 
joka kolmas nainen maailmassa on yhä väkivallan uhri... 
Tänä naistenpäivänä pyydämme sinua lahjoittamaan naistenpäivän ruusurahat naisille,
joilla ei ole syytä juhlaan. Ruusut lakastuvat nopeasti, mutta tukesi vaikuttaa sukupolvien ajan.
 Lahjoituksen voit tehdä täällä tai lahjoittaa 10 € lähettämällä tekstiviesti UNW numeroon 16499.

#jokakolmasonliikaa

Wikipedia 
Kaikkijuhlista.fi
Juhlapyhät.fi
Suomen UN-Women