Joko nukun tai sitten en

 

 

 

Maailman unipäivä eli Kansainvälinen unipäivä on vuosittainen tapahtuma, jonka tarkoituksena on muistuttaa uneen liittyvistä tärkeistä asioista.

Päivän tarkoituksena on vähentää uniongelmia paremman ennaltaehkäisyn ja unihäiriöiden hallinnan avulla. Kansainvälistä unipäivää vietetään vuosittain kevätpäiväntasausta edeltävänä perjantaina.

Tänään on myös
valtakunnallinen uniapneapäivä

Myös se vaikuttaa uneemme, 

jos vaikka asunnoissamme on jotain 

ylimääräisiä mikrobeja, 

jotka haittaavat hengitystämme...

Itse olen pikkulikasta saakka
nukkunut tosi huonosti...
Paitsi joskus täysikuun aikaan
nukun todella makeasti! =D 

 

🌕

Nokoset, päikkärit, siesta...

 

Think what a better world it would be if we all, the whole world, had cookies and milk about three o’clock every afternoon and then lay down on our blankets for a nap.

- Barbara Jordan 

 

Päiväunien nukkuminen 

on voimaannuttavaa! 

Sairaana ja toipilaana ainakin 

päikkärit ovat luvallisia. 

Suorastaan suositeltavia! 

Nokoset on hyvä pitää mielessä 

ja nukkua aina silloin, 

kun siihen on tilaisuus. 

Tänään vietetään torkkupäivää, nokospäivää, päikkäripäivää, tms eli 

#NappingDay 

 

#napping 

#nokoset 

#päikkärit 

#nukuvaan

#päiväunet

#siesta 

 

Lemmikit tarttuvat tilaisuuksiin 

ottaa hetki omaa aikaa 

Leväten tuon tuostakin 

Meidän pitäisi ottaa niistä oppia 

-Una Reinman 

 

 

 Joskus 

kun haikeus 

iskee sydämeeni 

tekisi mieli 

mennä itsekin 

tuollaiselle 

kissamaiselle 

pienelle 

kiepille 

- Una Reinman 

 

 

 

 

 

 

 

 

Unta ja adoptioita

 Sen lisäksi että on 
perjantai ja 13 päivä, 
tänään vietetään

Maailman unipäivää,

#WorldSleepDay

#SleepDay 

Juhli maailman unipäivää tavalla,
jota melkein kaikki rakastavat;
nuku!

   Jos tunnet olosi paremmaksi myöhemmin, se tarkoittaa, 

että todella tarvitsit unta.

Jos uskot, että sinulla on unihäiriöitä, kuten uniapneaa tai unettomuutta, keskustele asiasta ammattihenkilön kanssa, koska unihäiriöisten on haasteellista saada tarpeeksi unta.   

 
Jaa tämä päiväsi  sosiaalisessa mediassa hashtagin #WorldSleepDay avulla ja kerro ystävillesi, perheellesi ja seuraajillesi, kuinka tärkeä uni on meille kaikille. 

Maailman unipäivästä, 

olen kirjoittanut aiemminkin mm tuolla... 

***********

Tänään vietämme
Adoptoitujen päivää 

#Adoptionilo -viikko  
9.–15.3.2020

Adoptio eli lapseksiottaminen on oikeudellinen toimenpide, jolla adoptiovanhemman tai adoptiovanhempien ja adoptoitavan välille muodostetaan uusi perhesuhde, vanhemman ja lapsen suhde. Adoptiossa adoptoitavan juridinen suhde syntymävanhempiin puretaan.

Adoptiovanhempi ottaa lapsen, josta biologiset vanhemmat eivät pysty tai halua huolehtia, pysyvästi omaksi lapsekseen. Lapsen biologiset vanhemmat luopuvat lapsestaan, ja lapsi itse siirtyy uuteen perheeseen kokien monesti samalla yhden tai useamman varhaisen kiintymyssuhteen katkeamisen.


Adoptiolla on yleensä elämän mittaiset vaikutukset kaikkien näiden kolmen osapuolen elämään.


Adoption syyt vaihtelevat. Monesti adoptioon päädytään, jos biologinen vanhemmuus ei onnistu tai tunnu houkuttelevalta esimerkiksi hedelmättömyyden, synnytyspelon tai sairauden takia.


Aina taustalla ei kuitenkaan ole tahatonta lapsettomuutta tai muuta edellä mainitun kaltaista syytä vaan adoptio voi olla myös ensisijainen lastenhankintakeino.


Vierasperheisiin tehtyjen adoptioiden lisäksi monissa maissa, kuten Suomessa, tehdään perheen sisäisiä adoptioita, joissa yleensä äidin tai isän uusi aviopuoliso adoptoi puolisonsa jo olemassa olevan lapsen.


Vuosittain tehdään myös jonkin verran aikuisadoptioita, joissa adoptoitava on täysi-ikäinen ja voi itse antaa suostumuksen adoptioon.


Ensimmäinen kotimaan lapsia koskenut adoptiolaki säädettiin jo vuonna 1925.


Kotimaisia adoptioita välittää kuntien sosiaalitoimistojen lisäksi Pelastakaa Lapset ry. Kotimaisia lapsia adoptoidaan nykyään muutamia kymmeniä vuosittain. Interpedia, Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin kaupungin sosiaalitoimisto välittävät kansainvälisiä adoptioita.


Lapseksioton jälkeen adoptoija on huoltajuusvelvollinen ja vastuussa lapsesta. Suomen laki ei tee eroa adoptoidun ja biologisesti saadun lapsen välille, vaan katsoo lapsen huoltajien olevan hänen viralliset vanhempansa.

Lisätietoja sivustolla 

Adoptioperheet.fi

***********

 Tänään on myös Jalokivipäivä, #JewelDay,

josta olen kertonut mm tuolla aiemmin... 

Kuukausikiviopas kertoo faktaa 

ja fiktiota syntymäkuukautesi jalokivestä. 

Klikkaa esiin oman syntymäkuukautesi kivi.  

Mene takaisin nukkumaan!

Tänään me joiden 

ei tarvitse mennä töihin  

kodin ulkopuolelle, 

voimme viettää 

Nukkumispäivää 

tai upeasti sanottuna 

 Unifestivaalia.

#FestivalOfSleepDay 

Uni on ihmisen perustarve ja antaa kehollemme takaisin energiaa seuraavaan päivään, pitää mielen valppaana ja valmiina toimintaan.

Unenpuute voi olla kohtalokasta ihmisen keholle ja mielelle. 

Unenpuute voi aiheuttaa ajoneuvoliikenteen onnettomuuksia, joita tapahtuu päivittäin. 

Unella on tärkeä rooli ajattelun ja oppimisen prosesseissa. Tiedämme että unenpuute haittaa näitä kognitiivisia prosesseja monin tavoin. 

Unenpuute heikentää huomiota, tarkkaavaisuutta, keskittymistä, päättelyä ja ongelmanratkaisuja. 

Uni auttaa säilyttämään muistoja päivän kokemuksista. Jos meillä on unenpuutetta, emme muista paljonkaan edellisen päivän kokemuksista.

Tämä tekee nukkumisesta uskomattoman tärkeää. 

Luultavasti vaarallisin vaikutus  pitkäaikainen unenpuutteella on, että se voi aiheuttaa monia, jopa tappavia terveysongelmia. Tässä muutamia unenpuutteen aiheuttamia esimerkkejä: 

-Sydänsairaudet 

-Sydänkohtaus 

-Sydämen vajaatoiminta

-Epäsäännöllinen syke

-Korkea verenpaine

-Aivohalvaus

-Diabetes 

Nukkumispäivän perusti varmaankin joku syvällinen henkilö joka rakasti nukkumista.

Tänään on myös 

 Kirsikkasuklaapäivä. 

#ChocolateCoveredCherry

Suklaakirsikat otettiin käyttöön Cellan konvehdeissa New Yorkissa, vuonna 1929 eli pian sata vuotta sitten!

Kirsikkasuklaa oli välitön hitti ja niitä on yhä valikoimissa. Myynnissä on toki muidenkin valmistamia  kirsikkakonvehteja sekä muunlaisia kirsikkasuklaita. 

Joulupukki toi minulle jouluna 

(näiden sijaan, joita pukki ei kuulemma enää kaupoista löytänyt) tosi tummaa
kirsikkachilisuklaata! 

Pelästyin ensin, olisiko chiliä 

ehkä liikaa, mutta onneksi ei ollut.

Hyvää oli! 

Tänään on myös 
#DrinkingStrawDay,

Mehupillipäivä. 

Nyt kun käydään keskustelua siitä, miten muoviset mehupillit pitäisi korvata paperisilla, olisi otettava huomioon, ettei aiheutettaisi uusia ongelmia, mm paperipillien liiman muodossa. 

Liiman pitäisi olla luonnollista ainetta, joka ei aiheuttaisi kellekään minkäänlaisia ongelmia. Ei ihmisille, eläimille eikä viime kädessä luonnolle. 

 

Uni on tärkeää

Uni palauttaa elimistön rasituksesta ja väsymyksestä ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Uni vahvistaa vastustuskykyä aktivoidessaan sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismeja elimistössä. Se vaikuttaa myös muihin elimistön säätelyjärjestelmiin, kuten hormoneihin.

Unessa mieli käsittelee tietoa ja tunteita

Mieli ja aivot tarvitsevat unta, joka poistaa väsymyksen, palauttaa vireyden ja havaintokyvyn sekä ylläpitää hyvää mielialaa. Uni on oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys.  Unen aikana aivot ovat vapaat välittömistä virikkeistä, joten mielellä on tilaa käsitellä edellisen päivän tapahtumia ja tietoa. 

Unessa aivot lajittelevat tietoa edeltävien päivien tapahtumista ja omaksutut asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin. Näin kaikkialta tulvivat virikkeet ja tieto voi jäsentyä mielekkäiksi, ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. 

Unen aikana mieli käsittelee myös tunteita, jotka usein päivän askareissa jäävät vaille huomiota. Alitajunta saa unessa tilaa työskennellä.  Nukkuminen on näin myös mielikuvituksen ja luovuuden edellytys ja auttaa ihmistä sopeutumaan muuttuvissa tilanteissa. 

Unen tehtävät pähkinänkuoressa:

•    Palauttaa elimistön voimatasapainon ja lataa akut.
•    Ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia.
•    Ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa.
•    Palauttaa henkisen voiman ja vireyden.
•    Auttaa käsittelemään tunteita.
•    Ylläpitää muistin ja oppimisen edellytyksiä. 

/Unen merkitys, Suomen mielenterveysseura 

Tänään on Maailman unipäivä. 


 Miten sinä nukut? 

Nukkuminen tai uni on heikentyneen tietoisuuden tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita ja aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljettu pois tietoisuudesta. Unessa on kevyempiä ja syvempiä vaiheita, ja joinakin hetkinä nukkuja näkee unia. 

Aivot pysyvät unen aikana aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä, kuten lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota. Aivot myös puhdistuvat kuona-aineista ja keho palautuu. Aikuinen ihminen tarvitsee unta yleensä 7–9 tuntia vuorokaudessa, lapset sitäkin enemmän. Valvominen ja unihäiriöt voivat aiheuttaa väsymystä ja vakaviakin terveysongelmia.

Nukkuminen on elintärkeä osa ihmisen luontaista vuorokausirymiä, eikä ihminen elä kovinkaan kauan ilman unta. Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia.
Univaje aiheuttaa sairastumisia ja ennenaikaista vanhenemista sekä yleisen suorituskyvyn heikkenemistä. 
 

Glymfaattinen kierto puhdistaa aivoja nukkumisen aikana. Nukkuessa aivot myös painavat valveilla koettuja tärkeitä asioita mieleen ja unohtavat tarpeettomia. Myös kehomme palautuu nukkuessaan, sillä elimistö lisää sellaisten hormonien tuotantoa, jotka kiihottavat elintärkeitä aineenvaihduntatapahtumia ja vahvistavat muun muassa immuunijärjestelmää. /Wikipedia

Minä olen aina nukkunut huonosti... 

Kun nukun, näen paljon unia ja 

valitettavasti myös painajaisia. 

En usko siihen kun jotkut väittävät 

pystyvänsä ohjailemaan painajaisia, 

tai yleensä uniaan. 

Uni on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia. Unen sisältö saattaa muistuttaa tarinaa, joka etenee epäloogisesti ja absurdisti; arkielämän ilmiöt näyttäytyvät vääristyneinä ilman minkäänlaisia ”rajoja”. Erityisesti REM-univaiheen aikana esiintyvät unet ovat surrealistisia ja epäloogisia.

Pahaa tai ahdistavaa unta sanotaan painajaiseksi. Unta, jossa unennäkijä tiedostaa unensa olevan unta, sanotaan selkouneksi. /Wikipedia 

Unen merkitys terveydelle

Unen aikana aivo-selkäydinneste huuhtoo aivoissa soluja kuin vuorovesi rantaviivaa. Unitilan, niin luontaisen unen kuin nukutuksen aikaisen tajunnantilankin, aikana aivo-selkäydinneste pääsee huuhtelemaan soluvälitiloja syvemmältä kuin valvetilan aikana ja kuljettaa solujen aineenvaihdunnan kuona-aineet pois. Siten voidaan sanoa, että uni puhdistaa aivot. 

Unen aikana soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat etenkin muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla. Toisaalta tarpeettomia synapsiyhteyksiä karsiutuu paitsi tilan säästämiseksi mahdollisesti myös energiakulutuksen minimoimiseksi. 

Mitä pitempi vuorokauden uniaika nisäkäslajilla on, sitä paremmin se on suojassa paitsi loistartunnoilta myös mahdollisesti muilta tartuntataudeilta. Kuten ihminenkin, useimpien eläinlajien poikaset ja nuoret eläimet nukkuvat enemmän kuin täysikasvuiset, mikä viittaa unen merkitykseen myös yksilönkehityksessä. 

Uni on herkkä terveysmittari. Niin psyykkiset kuin fyysiset rasittavat tekijät häiritsevät herkästi unta. Tämän seurauksena yöuni voi lyhentyä tai pidentyä normaalista. 

Myös uni-valverytmin häiriöt ilmenevät joko unettomuutena tai liikaunisuutena. Ne johtuvat ristiriidasta henkilön sisäisen kellon synnyttämän vuorokausirytmin ja hänen ympäristönsä noudattaman ulkoisen aikataulun välillä.

Unettomuuden yleisyys Suomessa

Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin diabeteksen riskiä.

Esimerkiksi 10 maassa 35 327 henkilölle yhdestä yöstä tehty kyselytutkimus osoitti, että 32 % vastaajista kärsi unettomuudesta kyseisenä yönä. Vähintään kolmena yönä viikossa ilmenevästä unettomuudesta kärsii joka viides aikuinen.

Arviolta 3 % aikuisista ja 15 % nuorista kärsii liikaunisuudesta.

 

Unettomuuden hoito

Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Se on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on nukahtamisen vaikeus tai unesta kesken herääminen ja unessa pysymisen vaikeus. Uneton ei virkisty unestaan vaan kärsii väsymyksestä. 

Se, että ei ehdi tai halua nukkua tarpeeksi, ei ole unettomuutta. 

Liikaunisuus tarkoittaa poikkeavaa uneliaisuutta. Liikaunisuus on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on liiallinen väsymys. Liikauninen ei virkisty nukkumastaan unesta, vaikka se on kestoltaan normaalia pitempi, ja kärsii uneliaisuudesta. 

Niin unettomuuden kuin liikaunisuuden syy on tunnistettava ja hoidettava asianmukaisesti. Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsivien hoidossa. 

Lisäksi niin unettomia kuin liikaunisuudesta kärsiviä on kannustettava säännölliseen elämänrytmiin. Lyhyet (10‒20 minuutin) ja ajoissa (kello 12 ja 15 välillä) nukutut päivätorkut usein virkistävät, mutta sitä vastoin pitkät tai liian myöhään nukutut nokoset väsyttävät ja voivat haitata nukkumista seuraavana yönä. /Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

  Miten sinä hoidat unettomuutta? 

Teemapäivissä on tänään unen lisäksi mm 
Ihmeellisten lasten päivä  
Kaikki mitä tiedät - on väärin -päivä 
Tunnustuspäivä 
 Maailman kuluttajan oikeuksien päivä 


PS: 
Opiskelijat ja koululaiset osoittavat 
tänään mieltään ilmastonmuutoksen 
vuoksi, mutta hei, maapallo on muuttunut
ihmisistä huolimatta miljoonia vuosia 
ja muttuu meistä huolimatta edelleen... 
Ajatelkaa vaikka jääkausia; vähitellen 
jäästä on päästy prosessi jatkuu yhä. 

Ihmisten tehtäväksi jää tosin pitää 
huolta ettemme me ihmiskunta tuhoa 
tätä rakasta ja ainutlaatuista Tellusta, 
saastuttamalla ja 
liikaa maapalloa muokkaamalla ja raivaamalla, 
jätteitä sen sisuksiin tunkemalla. 


Säästäminen ja hiilijalanjäljen 
mielessä pitäminen ja sen lyhentäminen 
ovat kyllä ok. 


Ilmastonmuutokselle emme oikeastaan 
voi mitään, koska sen määrää avaruus. 

Unipäivä

Tänään on Mailman unipäivä. 

Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista 

kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa 

sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. 

 

Tuolla sivulla on aiempi 
postaus tästä aiheesta. 

Minä itse olen nukkunut 

aina huonosti... 

Minulle on varsin vieras 

käsite hyvät yöunet 

tai pitkään nukkuminen... 

Kalevalaa ja hammaskeijuja

Tänään on kansalliseepoksemme Kalevalan päivä 

joka on samalla suomalaisen kulttuurin päivä. 

Elias Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835. Teos ilmestyi painosta saman vuoden lopulla. Myöhemmin Lönnrot kuitenkin julkaisi laajennetun laitoksen, niin sanotun Uuden Kalevalan vuonna 1849. 

Tänään on myös Hammaskeijupäivä.

Ei muuten haittaa vaikka lapsen 

irronnut hammas katoaisikin, 

silti Hammaskeijun pitää tuoda 

tyynyn alle ainakin euro.

On myös Julkisella paikalla nukkumisen päivä. 

On tosin aikas hurja pakkanen... 

mutta huomenna alkaa kevät. =) 

Petaa sänkysi

Onko sinulla tapana sijata vuode heti herättyäsi 

vai uskotko väitteeseen että peti pitää ollakin 

jonkin aikaa niin sanotusti levällään 

että kosteus joka nukkujasta on 

jäänyt, kuivahtaisi pois? 

Vai petaako joku toinen 

sinunkin vuoteesi? 

Ennen petasin aina heti ylösnoustuani 

mutta viime aikoina olen lipsunut 

tavoistani. Kyllä minä sänkyni johonkin 

aikaan päivästä aina petaan. 

Tänään teema-aiheena on 

tietenkin Petaa sänkysi. 

Unipäivä

Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista 

kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa 

sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. 
 

Tänään on Maailman unipäivä 

Ihminen ei elä kovinkaan kauan ilman unta, sillä uni on elintärkeää. Nukkuessa keho ja aivot saavat mahdollisuuden palautua.

Uni on heikentyneen tietoisuuden tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita ja aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljettu pois tietoisuudesta.


Unen aikana aivoissa toimii niin sanottu glymfaattinen järjestelmä, joka puhdistaa aivoista sinne kertyneet myrkylliset kuona-aineet. Prosessissa aivoista puhdistuvat vaaralliset proteiinit, kuten beeta-amyloidi, joka takertuessaan hermosoluihin alkaa muodostaa Alzheimerin taudin esiasteita. Puhdistusjärjestelmä käyttää hyväksi gliasoluja ja aivoissa kulkevia kanavia.

Ihmisruumis palautuu nukkuessaan ja ylläpitää nukkumisen aikana ruumillisia ja henkisiä toimintojaan. Energiavarastot täyttyvät, kun hengitys ja sydämen syke hidastuvat, ruumiinlämpö alenee ja lihakset rentoutuvat. Elimistö lisää sellaisten hormonien tuotantoa, jotka kiihottavat elintärkeitä aineenvaihduntatapahtumia ja vahvistavat muun muassa immuunijärjestelmää.

Aivojen valveillaolokeskukset sammuvat nukkumisen ajaksi GABA-välittäjäaineen vaikutuksesta. Ihmisen nukkuessa aivot pysyvät aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä. On arveltu, että nukkumisen aikana aivot lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota. Nukkuessa aivot saavat tilaisuuden painaa valveilla koettuja tärkeitä asioita mieleen ja unohtaa tarpeettomia.

Paitsi yöunet, myös päiväunet edistävät aiemmin opittujen asioiden muistamista. Nokosten pituudella tai unen syvyydellä ei ole suurta merkitystä. Pitkät nokoset edistivät muistamista paremmin, mutta jopa kuuden minuutin nokoset riittävät merkittävästi tehostamaan muistia.

Vireys vs väsymys 

Ihmisaivojen vuorokausirytmi riippuu kahden molekyylin pitoisuuksien vaihtelusta. Aamulla aivoissa alkaa syntyä vireysmolekyyli oreksiinia, joka aktivoi hermosoluja ja pitää aivot hereillä. Päivän aikana aivoissa muodostuu adenosiinia, joka väsyttää aivoja. Iltapäivällä vireysmolekyyli oreksiinin tuotanto alkaa hiipua. Myöhään illalla adenosiinipitoisuus aivoissa on niin suuri, että ihminen nukahtaa.  Aivojen käpyrauhanen alkaa pimeän tullen tuottaa yöhormoni melatoniinia, joka edistää unta. 

Ihmisellä avautuu vuorokauden aikana niin sanottuja "uni-ikkunoita", jolloin nukahtaminen on helppoa. Kun uni-ikkuna ei ole auki, nukahtaminen on vaikeaa väsyneenäkin. Uni-ikkuna avautuu tiettyyn aikaan illalla sekä iltapäivällä yleensä lounaan jälkeen.

Mitä uni on?  

Uni on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia. Unen sisältö saattaa muistuttaa tarinaa, joka etenee epäloogisesti ja absurdisti; arkielämän ilmiöt näyttäytyvät vääristyneinä ilman minkäänlaisia ”rajoja”. Erityisesti REM-univaiheen aikana esiintyvät unet ovat surrealistisia ja epäloogisia.

Unen syvyys aivoissa on paikallista ja riippuu aivojen alueiden ja yksittäisten aivosolujen unentarpeesta: mitä enemmän jotain aivojen aluetta on käytetty, sitä syvempään uneen se vaipuu palautuakseen. Aivot ovat edelleen toiminnassa, vaikkakin vähemmän aktiivisina kuin valvetilassa, ja nukkumisen aikana voi herätä helposti sopivaan ärsykkeeseen.

Kuinka paljon unta 

Jokaisen ihmisen unen määrällä on tietty ihannetaso. Aikuinen ihminen tarvitsee unta yleensä 7–9 tuntia vuorokaudessa. Ihannepituutta lyhemmät tai pidemmät unet voivat aiheuttaa terveysongelmia. Ihmisten unentarve on yksilöllistä ja vaihtelee voimakkaasti iän mukaan.

Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän unta. REM-unen aikana lapsen valveilla kokemat asiat muuntuvat pysyviksi muistoiksi ja taidoiksi lapsen plastisissa aivoissa. Ilman REM-unta aivot unohtaisivat opitut asiat. REM-uni auttaa kasvavia aivoja säätämään neuroniyhteyksiensä vahvuutta ja määrää vastaamaan ulkopuolelta saatujen ärsykkeiden määrää.

Sisäinen kello

Ihmisellä on sisäinen kello, joka säätelee uni-valverytmiä. Se noudattaa niin sanottua sirkadiaanista rytmiä ja varmistaa, että ihminen nukkuu säännöllisesti.
Sisäisen kellon jätättämisestä johtuen ihmisen vuorokausirytmi pyrkii pitenemään ja nukkumaanmeno siirtymään koko ajan myöhäisemmäksi. Sisäinen kello reagoi esimerkiksi valoon, sosiaaliseen ympäristöön ja säännöllisyyteen nukkumaanmenossa ja ylösnousemisessa. Kellomme voi joutua epätahtiin esimerkiksi vuorotyön tai mannertenvälisen lennon seurauksena.

Ihmisillä voidaan erottaa vuorokausirytmin ajoituksen perusteella kolme erilaista muotoa eli kronotyyppiä: aamunvirkut, välimuotoiset ja illanvirkut. Aamuihmiset (aamuvirkut ja illantorkut) ovat aamuisin virkeitä, menevät iltaisin aikaisin nukkumaan ja heräävät aamulla aikaisin. Suomalaisista aamuihmisiä on joka viides. Iltaihmiset sen sijaan valvovat myöhään ja nukkuvat pitkään. Suomalaisista iltaihmisiä on joka kahdeksas. Aamu- ja iltaunisuudesta puolet määräytyy suoraan perintötekijöistä. Toinen puoli johtuu ympäristötekijöistä, sillä ihmiset sopeutuvat yhteiskunnan kellonaikoihin ja toisaalta päivän pituuden vaihtelu eli valonsaati tahdittaa nukkumista. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa illat venyvät usein aiempaa myöhäisemmiksi, joten iltaihmisiä, kuten myös univelkaisia ihmisiä, on enemmän kuin aiemmin.

Nukkumisasento

Nukkumisasennon valinta on yksilöllistä: jotkut suosivat nukkumista vatsallaan, jotkut selällään ja jotkut kyljellään. Ihminen kuitenkin yleensä vaihtaa asentoa useita kertoja yön aikana. Unitutkija Markku Partisen mukaan oikealla kyljellä nukkuminen on aikuiselle paras nukkumisasento, sillä silloin vatsan sisältö pääsee luonnollista kautta tyhjenemään. Tietyt terveysvaivat, kuten refluksitauti, voivat aiheuttaa sen, että jokin tietty nukkumisasento on muita parempi.

Univaje ja väsymys  

Valvominen ja unihäiriöt voivat aiheuttaa väsymystä ja vakaviakin terveysongelmia.
Univajeella on haitallisia vaikutuksia elimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan, se voi aiheuttaa väsymisen ja torkahtelun lisäksi esimerkiksi lihomista sekä keskittymis- ja oppimisvaikeuksia. Kasvuhormonin tuotanto estyy, stressihormonien eritys lisääntyy, vastustuskyky heikkenee sekä sairastavuus ja onnettomuusalttius kasvaa. Univaje aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista sekä yleisen suorituskyvyn heikkenemistä.

Unenpuute aiheuttaa myös esimerkiksi puheen sammaltamista, mielialan vaihteluja, muistivaikeuksia ja vainoharhaisuutta.

Väsymys on riski liikenteessä. Vuorokauden valvominen vastaa promillen humalatilaa. Suorituskyky heikkenee jo 4–5 tunnin yötyön jälkeen, 12 tunnin jälkeen tapaturmariski on kaksinkertainen ja 16 tunnin lopussa kolminkertainen normaaliin verrattuna. Lisäksi valvomisajan pidentyessä virheiden määrä kasvaa. 

Myös liian pitkistä yöunista voi olla haittaa 
 
Useiden laajamittaisten tutkimusten mukaan yhdeksän tai useamman tunnin nukkuminen joka yö on yhteydessä monenlaisiin terveysongelmiin, kuten diabetekseen, ylipainoon, päänsärkyyn, syöpään ja sydänsairauksiin.

Unihäiriöt

Yleisin unihäiriö on unettomuus. Siitä kärsii vuoden aikana ainakin joka kolmas aikuinen, ja joka kymmenes kärsii siitä yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan. Kun ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unentarpeensa edellyttää, syntyy ensin univajetta ja sen jatkuessa univelkaa. Muita unihäiriöitä ovat esimerkiksi uniapnea ja kuorsaus.

Parasomniat ovat unen erityishäiriöitä, joiden yhteydessä esiintyy sensorisia, motorisen tai autonomisen hermoston toiminnan muutoksia. Parasomnioita ovat esimerkiksi unissakävely, unissapuhuminen, unihalvaus, yöllinen kauhukohtaus, painajaisunet ja yökastelu.


Unihäiriöt johtuvat aikuisilla useimmiten elämäntilanteen muutoksista, stressistä, päihteiden käytöstä tai mielenterveyden häiriöistä kuten masennuksesta. Nuorilla unettomuuden yleisimpiä syitä ovat liian myöhäinen nukkumaanmeno, epäsäännöllinen nukkumisrytmi, liiallinen alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien käyttö ja niukka liikunta.Vääränlainen ruokavalio tai mielen ongelmatkin voivat olla syynä siihen, miksi heräilet joka yö samoihin aikoihin.


Jos heräät klo 21 - 23: Tämä on aika, jolloin elimistön hormonitoiminta ja entsyymitasapaino palautuvat. Nämä ovat yhteydessä myös aineenvaihduntaan ja hormoneihin, joten jos heräät alkuyöstä tai sinulla on vaikeuksia nukahtaa, se saattaa johtua huonosta ruokavaliosta tai liian raskaasta ateriasta. Muita syitä voivat olla ahdistus tai seuraavan päivän töiden murehtiminen.

Heräät Klo 23 - 01: Yin-energia muuttuu yang-energiaksi tässä vaiheessa, joten herääminen juuri tähän kellonaikaan voi johtua tilanteesta, johon olet juuttunut itsesi kanssa. Kun ratkaiset mieltä painavan ongelmasi, elimistösi pääsee takaisin tasapainoon ja uniongelmasi häviävät.

Herääminen tähän aikaan voi johtua myös sappirakon kyvyttömyydestä hajottaa epäterveellistä rasvaa.

Heräät klo 01 - 03: Kiinalaisen lääketieteen mukaan herääminen alkuyöstä voi johtua negatiivisista tunteista, kuten turhautumisesta tai vihasta. Tämä on myös aikaa, jolloin kehosi pyrkii puhdistautumaan, joten kyse voi olla myös maksaan liittyvistä ongelmista.

Heräät 03 - 05:

Jos heräät tässä unen vaiheessa, mielessäsi saattaa olla surua. Erilaiset hengitystekniikat saattavat hyödyttää surun valtaamaa mieltä, joten ne kannattaa opetella valmiiksi.

Herääminen tähän aikaan saattaa myös olla merkki herkkyydestä epätavallisia ääniä kohtaan, palelusta tai selkounista.  (Minä tapaan herätä itse tähän aikaan... )

Heräät 05 - 07:

Tähän aikaan paksusuoli on erittäin aktiivisena; se hajottaa myrkkyjä ja pyrkii poistamaan ne kehosta. Jos heräät tähän aikaan, se voi johtua huonolaatuisesta ravinnosta tai liian myöhäiseksi venyneestä ateriasta.

 

Unta voi parantaa

Yöunta voi parantaa ja unettomuutta torjua kiinnittämällä huomiota nukkumisolosuhteisiin, liikuntaan ja rentoutumiseen, nukkumisaikoihin ja ravintoon. Pimennetyssä ja viileässä makuuhuoneessa voi nukahtaa helpoimmin. Säännölliset nukkumisajat parantavat unta, myös viikonloppuisin. Runsas alkoholi sekä piristävät kahvi, vahva tee, kaakao ja tumma suklaa voivat myöhään illalla nautittuina vaikeuttaa nukkumista. Hiilihydraattipitoiset ruoat sen sijaan auttavat nukahtamista. Myös kehon ja mielen rentouttaminen helpottaa nukahtamista.

Rasittava liikunta häiritsee nukahtamista vielä noin kahden tunnin ajan. Unilääkkeet voivat helpottaa unettomuuden oireita, mutta niillä on sivuvaikutuksia, ja ne voivat keventää unenlaatua haitallisesti.

Lapsilla univaje lisää ylivilkkautta 

ja haastavaa käytöstä. 

Lähteet:
mtvlifestyle, jonka lähde: Highperspectives
sekä Wikipedia