Lauantaina 13.3.2021 on muun muassaadoptoitujen päivä. Kampanjan tarkoituksena on tuoda esille, että elämä adoptioperheissä on samanlaista elämää kuin muissakin perheissä iloineen ja suruineen. Kannustamme adoption koskettamia – niitä noin 100.000 adoptoitua ja heidän läheisiään – jakamaan ilonpilkahduksia tunnisteilla #adoptionilo ja #adoptionsglädje ja #adoptionjoy.
Jos tunnet olosi paremmaksi myöhemmin, se tarkoittaa,että todella tarvitsit unta.
Jos uskot, että sinulla on unihäiriöitä, kuten uniapneaa tai unettomuutta, keskustele asiasta ammattihenkilön kanssa, koska unihäiriöisten on haasteellista saada tarpeeksi unta.
Jaa tämä päiväsi sosiaalisessa mediassa hashtagin #WorldSleepDay avulla ja kerro ystävillesi, perheellesi ja seuraajillesi, kuinka tärkeä uni on meille kaikille.
Adoptio eli lapseksiottaminen on oikeudellinen toimenpide, jolla adoptiovanhemman tai adoptiovanhempien ja adoptoitavan välille muodostetaan uusi perhesuhde, vanhemman ja lapsen suhde. Adoptiossa adoptoitavan juridinen suhde syntymävanhempiin puretaan.
Adoptiovanhempi ottaa lapsen, josta biologiset vanhemmat eivät pysty tai halua huolehtia, pysyvästi omaksi lapsekseen. Lapsen biologiset vanhemmat luopuvat lapsestaan, ja lapsi itse siirtyy uuteen perheeseen kokien monesti samalla yhden tai useamman varhaisen kiintymyssuhteen katkeamisen.
Adoptiolla on yleensä elämän mittaiset vaikutukset kaikkien näiden kolmen osapuolen elämään.
Adoption syyt vaihtelevat. Monesti adoptioon päädytään, jos biologinen vanhemmuus ei onnistu tai tunnu houkuttelevalta esimerkiksi hedelmättömyyden, synnytyspelon tai sairauden takia.
Aina taustalla ei kuitenkaan ole tahatonta lapsettomuutta tai muuta edellä mainitun kaltaista syytä vaan adoptio voi olla myös ensisijainen lastenhankintakeino.
Vierasperheisiin tehtyjen adoptioiden lisäksi monissa maissa, kuten Suomessa, tehdään perheen sisäisiä adoptioita, joissa yleensä äidin tai isän uusi aviopuoliso adoptoi puolisonsa jo olemassa olevan lapsen.
Vuosittain tehdään myös jonkin verran aikuisadoptioita, joissa adoptoitava on täysi-ikäinen ja voi itse antaa suostumuksen adoptioon.
Ensimmäinen kotimaan lapsia koskenut adoptiolaki säädettiin jo vuonna 1925.
Kotimaisia adoptioita välittää kuntien sosiaalitoimistojen lisäksi Pelastakaa Lapset ry. Kotimaisia lapsia adoptoidaan nykyään muutamia kymmeniä vuosittain. Interpedia, Pelastakaa Lapset ry ja Helsingin kaupungin sosiaalitoimisto välittävät kansainvälisiä adoptioita.
Lapseksioton jälkeen adoptoija on huoltajuusvelvollinen ja vastuussa lapsesta. Suomen laki ei tee eroa adoptoidun ja biologisesti saadun lapsen välille, vaan katsoo lapsen huoltajien olevan hänen viralliset vanhempansa.
***********
Tänään on myös Jalokivipäivä, #JewelDay,josta olen kertonut mm tuolla aiemmin...
Kuukausikiviopas kertoo faktaaja fiktiota syntymäkuukautesi jalokivestä.Klikkaa esiin oman syntymäkuukautesi kivi.
Adoptio eli lapseksiottaminen on oikeudellinen toimenpide, jolla adoptiovanhemman tai adoptiovanhempien ja adoptoitavan välille muodostetaan uusi perhesuhde, vanhemman ja lapsen suhde. Adoptiossa adoptoitavan juridinen suhde syntymävanhempiin puretaan. Kotimaiset adoptiot ovat olleet peruuttamattomia eli vahvoja adoptioita vuodesta 1980 ja kansainväliset adoptiot vuodesta 1985 alkaen. Vuoden 2012 adoptiolakiuudistuksen myötä mahdolliseksi tuli myös avoin adoptio, joka on laissa ilmaistu lapsen oikeutena pitää yhteyttä syntymävanhempaansa tai -vanhempiinsa. Myös avoimessa adoptiossa juridinen suhde syntymävanhempiin katkeaa, mutta lapsella säilyy mahdollisuus pitää yhteyttä heihin.
Adoptiovanhempi ottaa lapsen, josta biologiset vanhemmat eivät pysty huolehtimaan tai halua huolehtia, pysyvästi omaksi lapsekseen. Lapsen biologiset vanhemmat luopuvat lapsestaan, ja lapsi itse siirtyy uuteen perheeseen kokien monesti samalla yhden tai useamman varhaisen kiintymyssuhteen katkeamisen. Adoptiolla on yleensä elämän mittaiset vaikutukset kaikkien näiden kolmen osapuolen elämään.
Adoption syyt vaihtelevat. Monesti adoptioon päädytään, jos biologinen vanhemmuus ei onnistu tai tunnu houkuttelevalta esimerkiksi hedelmättömyyden, synnytyspelon tai sairauden takia. Aina taustalla ei kuitenkaan ole tahatonta lapsettomuutta tai muuta edellä mainitun kaltaista syytä vaan adoptio voi olla myös ensisijainen lastenhankintakeino. Vierasperheisiin tehtyjen adoptioiden lisäksi monissa maissa, kuten Suomessa, tehdään perheen sisäisiä adoptioita, joissa yleensä äidin tai isän uusi aviopuoliso adoptoi puolisonsa jo olemassa olevan lapsen. Vuosittain tehdään myös jonkin verran aikuisadoptioita, joissa adoptoitava on täysi-ikäinen ja voi itse antaa suostumuksen adoptioon.
Adoptio on hieno tapa tulla perheeksi! Sen rikkautta on perheytymisen tuoma onni sekä turvallisten vanhempien ja kodin saaminen lapselle. Adoptioprosessin lopputuloksena on omia lapsia ja oikeita vanhempia eli perhe kaikessa ainutlaatuisuudessaan.
