Sielun peilit suojaan

 Tänään vietämme Aurinkolasipäivää,
sekä Kuurosokeuspäivää.
On myös Helen Kellerin syntymäpäivä. 

Helen Adams Keller, 27.6.1880 – 1.6.1968,  
oli yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija, 
aktivisti ja luennoitsija.

Keller ei syntynyt kuurosokeana, vaan oli syntyessään terve lapsi. Hän sairastui 1 vuoden ja 7 kk:n iässä aivokuumeeseen. Sairaus tuhosi Kellerin näön, kuulon ja orastavan puhekyvyn. Seitsemänvuotiaana hän oli keksinyt yli 60 viittomaa, joilla hän pystyi keskustelemaan perheensä kanssa. Jos perhe ei ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti, hän sai raivokohtauksen.

Vuonna 1886 Anne Sullivan, itsekin näkövammainen opettaja, saapui auttamaan Heleniä. Näin alkoi heidän 49 vuotta kestänyt yhteistyönsä. Suuri läpimurto oppimisessa tapahtui, kun Helen ymmärsi eräänä päivänä, että kuviot, joita Anne teki hänen toiselle kämmenelleen samalla kun pumppasi vettä pumpusta toiselle kämmenelle, symboloivat vettä.

Kellerin puhekieli oli epäselvää, 
ja vain läheiset ymmärsivät hänen puhettaan.

Vuonna 1888 Helen Keller alkoi opiskella Perkinsin sokeiden koulussa ja v. 1894 Wright-Humasonin kuurojenkoulussa. V. 1898 Keller meni Cambridge school for young ladies -opistoon ja pääsi v. 1900 Radcliffe Collegeen. 

Vuonna 1904 hän valmistui 24-vuotiaana humanististen tieteiden kandidaatiksi arvosanalla cum laude, ollen ensimmäinen yliopiston suorittanut kuurosokea.  

Valmistuttuaan Helen Keller aloitti elämäntyönsä sokeiden ja kuurosokeiden auttajana. Hän kiersi maailmaa luennoimassa sekä kirjoitti useita teoksia ja artikkeleita. Hänen panoksensa sokeiden ja muiden syrjittyjen aseman parantamiseksi oli merkittävä. 

Suomessa Keller vieraili toukokuussa vuonna 1957.
Keller ei ollut koskaan naimisissa.

Teoksia:
Helen Keller: The Story of My Life, 1903
Helen Keller: Light in My Darkness, 1927
Helen Keller: Elämäni tarina, 1957 


Helen Kellerin elämästä tehtyjä elokuvia:
Deliverance, mykkäelokuva, 1919
Ihmeidentekijä 1962,
Helen Keller and Her Teacher, 1970

Helen Keller: The Miracle Continues, 1984

Lähde: Wikipedia

Kuurosokeuspäivä Facebookissa 



*********

Tänään on myös 
kaikkien aistien iloksi 
Appelsiininkukkapäivä. 

Joulupullia, sahramipullia, rusinasaranoita, Luciapullia

...rakkaalla pullalla 
on monta nimeä... 


 Minun jouluisia sahramipulliani, 
aka rusinasaranoitani. 

Älä laita koskaan sahramia liikaa 

koska se tekee pullasta melko 

kuivakkaa. 

Vain ihan hitunen väriksi. 

Gluteeniton sahramipulla: 

3,5 dl maitoa
25 g tuoretta hiivaa
15 g psylliumia
1 kananmuna
60 g sokeria
1 pieni ripaus sahramia
350-400 g Schär Mix jauhoa
rusinoita
1 kananmuna voiteluun 

Vinkki: 
Jos liotat rusinoita hetken vedessä, 

ne eivät pala uunissa. 

  Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon hiiva.
 
  Lisää psylllium ja sahrami. 
Anna seoksen paksuuntua muutama minuutti.
 
  Lisää kananmuna, sokeri ja sekoita hyvin.
 
  Lisää jauhot vähitellen kunnes taikina on kiinteää mutta tahmaista.
 
  Nosta taikina pöydälle ja jaa se paloiksi.
 
  Muotoile taikinasta haluamiasi muotoja.
 
  Anna kohota liinan alla n. tunti
 
  Voitele pullat kananmunalla ja koristele rusinoilla.
  
Paista 200 asteessa 10-15 minuuttia.
 

Tässä tavallinen sahramipulla

200 g huoneenlämpöistä voita  
1/2 g sahramia 
5 dl täysmaitoa 
50 g hiivaa 
n.1 dl sokeria  

2 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa 
1 kananmuna 
n. 17 dl vehnäjauhoja 

Voiteluun kananmunaa
Koristeluun rusinoita

Kuumenna maito kädenlämpöiseksi.

Murenna hiiva joukkoon. 

Lisää myös sahrami, sokeri, suola, 

vaniljasokeri sekä  kananmuna 

ja puolet voista ja jauhoista. 

Sekoita tasaiseksi. 

Lisää loput jauhot sekä voi ja vaivaa 

taikinaa, kunnes se irtoaa kulhon reunoista. 

Kohota taikina liinan alla n. 40 minuuttia. 

Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja vaivaa. 

Jaa taikina kahteen osaan ja molemmat osat 

edelleen 20 osaan. 

Muotoile palat sormenpaksuisiksi tangoiksi (n. 20 cm) 

ja rullaa tangon päät eri suuntiin kierteelle.

Kohota pullia pellillä liinan alla. 

Voitele pullat kananmunalla 
ja koristele rusinoilla.

Paista 225 asteessa 8 - 10 minuuttia. 

Kun teet taikina niin tee 

samalla oikein reilu sellainen. 

Tuo ohjeen taikinamäärä on vain 

ns puolen litran taikina, mutta 

se on helppo muuttaa vaikkapa 

litran taikinaksi josta saat jo 

kaikenlaista muutakin 

kuin rusinasaranoita. 

 Kierrepulliakin voi leipoa samalla.

 Bostonpullaakin pitää 

jouluna hieman tuunata. 

Nam.

Joulupullassa pitää olla paljon ihanaa täytettä. 

No leipastaanpa parit korvapuustitkin samalla! 

Kaikki pullathan voi pakastaa joulua odottamaan. 

Tai voihan niitä syödä koska vaan!

Kuva Mishka Reinman

Ai niin ja tähtitorttujakin voisi leipoa! 

Lucia on sokeiden ja 
näkövammaisten pyhimys

 Pyhä Lucia (lat. Sancta Lucia, 283–304) on katolisen kirkon 

kanonisoima ja ortodoksisen kirkon muistelema pyhimys, 

joka koki marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen hallituskauden lopulla noin vuonna 304. 

Mitään muuta Luciasta ei varmuudella tiedetä. 

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. 

Muistopäivä kuului alun perin katoliseen 
pyhimyskalenteriin, 

mutta nykyisin sitä vietetään 

(jostain ihmeen syystä, 

vaikka nuo eivät kovin uskovaisia olekaan!)

 ruotsinkielisessä kulttuurissa. 

-Lähde ja kuva Wikipedia- 

Näkövamma ja muuta asiaa

Tänään alkaa Sokeain viikko. 

1. Pilaavatko television tai tietokoneen ruudun tuijottelu näön?

Eivät. Se uutinen, jonka mukaan tietokoneen ruudun katsominen lisäisi glaukooma-riskiä ei pidä paikkaansa.
Totta on, että tietokoneella pelaaminen ja työskentely kuivattavat silmiä. Se johtuu siitä, ettei silmiä räpytetä riittävästi. Kuiva ilma ja ilmastointi pahentavat tilannetta.

2. Vievätkö silmälasit tai muut optiset apuvälineet lopunkin näön?

Eivät vie. Tutkijat ovat kyllä kiistelleet siitä, vaikuttavatko silmälasit likinäön etenemiseen, mutta jos niin olisi , näyttö olisi jo saatu.

3. Aiheuttaako selällään lukeminen taittovirheen?

Ei.

4. Heikentääkö hämärässä lukeminen näköä?

Ei se näköä vahingoita, mutta rasittaa kyllä silmiä enemmän kuin valoisassa lukeminen.

5. Miksi silmät kannattaa suojata auringolta?

Voimakas ultaraviolettisäteily vaurioittaa silmänpohjien aistinsolujen toimintaa, mistä voi olla ajan mittaan seurauksena silmänpohjan rappeutuminen ja näön heikentyminen. On jopa todettu, että UV-säteily ja voimakas valo voisivat laukaista silmänpohjan verkkokalvon perinnöllisen retinitis pigmentosa -rappeumasairauden joillakin henkilöillä, joilla on soluissaan piilevänä tämän sairauden geenivirhe.

6. Voiko Makuladegeneraatiota ennaltaehkäistä?

Tämänhetkisen tiedon mukaan ei ole mitään varmaa keinoa. Uskotaan kuitenkin, että C- ja E-vitamiini sekä beetakaroteeni ja sinkki hidastavat verkkokalvon rappeutumista. Lisäksi väestötutkimusten mukaan voi päätellä, että runsas vihannesten sekä hedelmien ja marjojen käyttö, ylipainon välttäminen ja tupakoimattomuus ainakin hidastaisivat rappeutumista.

7. Miltä tuntuu, kun silmänpaine on kohonnut?

Silmänpaine saattaa olla pitkäänkin kohonnut ilman, että se tuntuu mitenkään. Kohonnut silmänpaine vaurioittaa näköhermoa, minkä vuoksi on tärkeää, että 45 ikävuoden jälkeen käy mittauttamassa silmänpaineensa säännöllisesti esimerkiksi kolmen vuoden välein.

Silmänpaineen voi mitata silmälääkäri tai optikko.

8. Voiko glaukooman eli silmänpainetaudin parantaa?

Glaukooma on periaatteessa elinikäinen tauti kuten verenpainetautikin useimmiten, joten hoitoa ja seurantaa jatketaan koko loppuiän. Jos on tehty silmänpainetta alentava leikkaus, saattaa paine pysyä hyvänä ilman myöhempiä lääkityksiä, mutta silti tulee tilannetta seurata ainakin parin vuoden välein.

Tällä hetkellä markkinoilla on hyviä lääkkeitä, joilla silmänpainetta voidaan alentaa, mutta mikäli paikallinen tippahoito ei auta riittävästi, ovat tarpeen laser-hoidot ja leikkaukset.

Sen sijaan kohonneen silmänpaineen vaurioittamia näköhermoja ja sen aiheuttamaa näön heikkenemistä ei voida parantaa.

9. Milloin heikkonäköistä voi kutsua näkövammaiseksi?

Näkövammaisuuden määrittelee aina silmälääkäri. Suomessa noudatetaan WHO:n luokitusta, jonka mukaan heikkonäköiset kuuluvat luokkiin WHO 1-2. Luokitukset perustuvat pääasiassa näöntarkkuuteen.

10. Voiko sokean silmässä olla pilkettä?

Kyllä voi. Varsinkin silloin, jos ihminen on sokeutunut aikuisena ja hänellä ovat ilmeikkäät silmät. Pilkahdus voi näkyä vielä sokeutumisenkin jälkeen, koska se on ihmisen ilmemuistissa.

11. Kun näkö menee, paranevatko muut aistit?

Kyllä. Aivotutkijat ovat esittäneet, että aivoissamme on runsaasti enemmän kapasiteettia kuin mitä tavallisesti käytämme. Aivojen yleinen vireystaso voi nousta, ja monet aivoalueet pystyvät aktivoitumaan ja toimimaan "hätätilanteessa" tehokkaammin. Näön menetyksen haitta vähenee, kun muun muassa kuulo-, tunto- ja hajuaistin herkkyys lisääntyy.

Näkövammaisten liitto 

Tänään on myöskin

Pizza ilman anjovista -päivä 

(iik, kuka sitä muka muutenkaan...) 

sekä Kielivoimistelupäivä