Varmasti niitä on jälleen ainakin miljoona...

Ruusurakkaus pääsee jälleen valloilleen! 

Nämä tässä ovat Valamonruusuja jotka kukoistavat 

meidän ja tehdasnaapurin rajamailla, 

usean neliön alueella. 

Ensi kertaa tänä kesänä ovat kaikenlaiset 

lentävät pörriäiset liikkeellä 

ruusujen tuoksun hurmaamina.  

Harmi etten saa sitä lempeää tuoksua 

tähän mukaan... 

Myös villiruusut ovat 

kukassa ja osa jopa kukkinutkin 

helteessä jo kukkansa. 

Juhannusruusu melkein ehti jo 

kukkia ennen juhannusta 

helteiden herättelemänä.

Vaikka itse en helteestä pidäkään 

niin ruusut rakastavat aurinkoa. 

Minulla on ikävä viime kesää 

jolloin kaikki kasvillisuus kukoisti 

kun luonto sai kerrankin 

tarpeekseen vettä. 

Nyt on jouduttu kantamaan 

kallista vesijohtovettä pihamaalle... 

 

Se aika vuodesta

Suomessa juhlitaan juhlapäiviä 
jo aattona, joka on monelle vielä 
samalla työpäivä: vappua vapunaattona,

joulua jouluaattona, juhannusta juhannusaattona jne. 

Me otamme vähän ennakkoa juhlasta kuin juhlasta 

joita useissa muissa maissa vietetään 
vasta varsinaisena juhlapäivänä. 
Mutta yhtä kaikki, ihan sama. 
Juhlia on niin harvoin niin mikä 
ettei niitä saisi viettää usean 
päivän ajan. 


Säästä ja itikoista viis, 
otetaan taas 
juhannus haltuun! 

Juhannus on vuoden valoisimman ajan juhla, 

jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen lähellä. 

Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana 
sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. 

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä.
 Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. 

 Pahoja henkiä karkoitettiin juhannuskokkoja polttamalla. Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. 
Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla. Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja. 

Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan. Katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua.
 Suomessa juhannusta juhlitaan kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina,näin on ollut vuodesta 1955 lähtien.

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä. Pihoille tehtiin lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltiin haavan- ja pihlajanlehtiä. Koivunoksista sidottiin vihtoja.

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin. 

Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.  

^{1950-luvulla Aavasaksalle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko matkailijoita keskiyönauringon juhliin. Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.}

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja, joka koristellaan lehdin ja kukin.
On arveltu keskiajan Hansa-kauppiaiden tuoneen salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.

Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyllä.

Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. 

^-Wikipedia-  

Juhannusaattona on myös 
Suomen lipun päivä 

 ja liputuspäivä.

Lippu nostetaan salkoon virallisesti aattoiltana klo 18.00

 ja lasketaan salosta juhannuspäivän iltana klo 21.00. 
Mutta monesti näkee että lippu on jo aattoaamusta 
salossa ja on siellä kaksi päivää. Ei se ole niin 
vakavaa. 

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja.  Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä vihdoilla.

 Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. 

-Wikipedia-

Lisää juhannustaikoja...

Katso vuoden 2017 juhannussää täältä. 

Katso juhannuksen aukioloajat täältä

23.6. on Kansainvälinen leskien päivä. 

24.6. Juhannuspäivänä on myöskin Käy uimassa -päivä, 
jos tarkenet ja samalla on myöskin Keijukaispäivä. 

25.6. on Hirsimökkipäivä ja monethan ovatkin 
tällä hetkellä jollain mökillä... =) 

26.6. On vuorossa Kanoottipäivä. 
Sekin sopii varmasti monelle juuri nyt, kuin nenä päähän. 
Samana päivänä on niin ikään Suklaavanukaspäivä. 
Se onkin vähän erikoisempaa juhannusruokaa. 

Kaiho iski

Kesäikävä

 Tyhjästä pihasta puutarhaksi...

Juhannuksen ruusuja

 Monille tämä on se perinteinen juhannusruusu, 

valkoinen ja ihanasti tuoksuva! 

Rosa pimpinellifolia "Plena". 

Viaton valkoinen 

mutta NIIN piikkinen!

Tässä oman pihan juhannusruusu joka

vasta alkoi kukkia. Sen ruusuja ehkä on siis

jäljellä myös suven juhlassa. 

Suvesta puheen ollen, olisiko tämä suviruusu? 

Kummankaan kuvaamani vaaleanpunaisen juhannusruusun
lajike ei ole tiedossa, mutta ihania ne ovat! 

Tämä kaunotar kasvaa Mamani kesäpaikan puutarhassa. 

Suloisuudestaan huolimatta se ei juuri tuoksu. 

Silmänruokaa siinä on sitäkin enemmän.

Tämä vaaleanpunainen juhannusruusu kasvaa naapurustossani.

Se muistuttaa valkoista juhannusruusua kovin, ainoastaan värinsä
on hempeän vaaleanpunainen ja pensas on hyvin
iäkäs. Leviää helposti juuriversoista. 

Meidänkin pihallamme on tämän naapurustoruusun poikanen, 

jonka tosin rusakot söivät viime talvena mutta sieltä se ihanuus 

kasvaa jälleen esiin.
Ensi talveksi pitää muistaa verkottaa myös ruusut. Ihmeellistä
että jokin eläin voi pistellä (sananmukaisesti) poskeensa 

jotain niin piikkistä! 

Valamonruusutkin aloittelevat pihassa 

jo kukintaansa, mutta niistä lisää 

toisen kerran. 

Keskitytään nyt ensin näihin ihanuuksiin
ja juhannustaikaan. 

Hassuissa teemapäivissä on vuorossa
20.6.2016 Päivänvalon arvostuksen päivä.