Johan Ludvig Runeberg syntyi tänä päivänä 221 vuotta sitten. Tämä toimittaja, pappi, opettaja ja runoilija loi 1830- ja 1840-luvuilla ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta. Runeberg oli hyvin huomattava lyyrillinen ja eepillinen runoilija. Suomalaisten silmissä Runebergin merkitystä lisäsi aikakausi, jona hän toimi. Yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän oli luomassa suomalaisista kulttuurikansaa sen omissa ja muiden silmissä.
Hän nousi suurmiehen asemaan ja Runebergin päivää alettiin juhlia hänen eläessään, jo 50-vuotissyntymäpäivänään.
Päivää vietetään yhä vuosittain runoilijan syntymäpäivänä 5. helmikuuta, joka on vakiintunut 🇫🇮 liputuspäivä.
Tämä päivä korostaa myös kirjallisuuden merkitystä maan kulttuurin muovaamisessa. Juhlimalla Runebergiä suomalaiset pohtivat yhteisiä arvojaan ja perintöään.
Runeberg sai pian kuolemansa jälkeen osakseen lukuisia kansallisia kunnianosoituksia. Varhaisimpia näistä oli hänen Porvoon keskustassa sijainneen Runebergin kodin muuttaminen Suomen ensimmäiseksi kotimuseoksi. Museo avattiin yleisölle vuonna 1882, vain viisi vuotta J. L. Runebergin kuoleman jälkeen ja kolme vuotta hänen vaimonsa Fredrika Runebergin kuoleman jälkeen. Se kuuluu edelleen Porvoon merkittävimpiin matkailunähtävyyksiin.
Vuoden 1986 suomenkielisessä virsikirjassa on edelleen 17 hänen kirjoittamaansa virttä.
Suomessa on useita Runebergille pystytettyjä patsaita tai muistomerkkejä. Näistä vanhimmat ja huomattavimmat ovat vuonna 1885 paljastetut Helsingin ja Porvoon patsaat, molemmat runoilijan pojan Walter Runebergin veistämiä. Esplanadin puistossa sijaitsevassa Helsingin patsaassa on kaksi pronssista hahmoa: Korkean jalustan huipulla seisova, lyseonlehtorin virka-asussaan kuvattu Runeberg sekä hänen jalkojensa juuressa oleva Suomi-neito, joka kannattelee kuparitauluun kaiverrettuja Maamme-laulun sanoja, koska Runebergin tunnetuimman runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinoiden esirunosta tuli sanat Maamme-lauluun, Suomen kansallislauluun.
- Tosin eduskunnassa on tehty lakialoite Finlandia-hymnin asettamisesta viralliseksi kansallislauluksi. Asiasta tehtiin vuonna 2014 myös kansalaisaloite. Vaihtamisen syyksi on esitetty sitä, että Maamme-laulun säveltäjä on saksalainen Fredrik Pacius ja samaa sävellystä käytetään myös Viron kansallislaulussa Mu isamaa, mu õnn ja rõõm. On myös väitetty, että laulu on vahvistettu Viron kansallislauluksi ennen kuin se vakiinnutti asemansa Suomessa. Viron parlamentti käsitteli asiaa vuonna 1922, mutta se ei ole sitä missään vaiheessa virallistanut.
Maamme-laulun tavoin myös Mu isamaa on noussut asemaansa kansallislauluna kansan keskuudessa.
Runebergin päivä
#RunebergDay
Wikipedia
DOTY
Kuva sivulta Doria
Marttojen torttuohje, joka saattaa olla lähimpänä alkuperäistä Fredrikan reseptiä. Kuva: Martat
ja hänen puolisostaan Fredrikasta aiemminkin.
