Tämän vuoden joulukuusi

Tältä se nyt näyttää! 

Ah sitä tuoksua kun kuusi 

kannettiin sisälle! 

Se olisi ihan tällaisenaan 

riittänyt joulupuuksi... 

Pelkin valoin. 

Mutta tällainen siitä tuli 

kaikin koristein. 

Tai en kyllä ihan kaikkia koristeitamme 

siihen tällännyt, vaan tarkoin harkitut... 

Kuuseen pääsi mm keskimmäisemme 

Miihkalin,  Kalifornian matkan tuliaisina 

tuomat ihanat uudet joulukoristeet. 

Lasilintu, lasiset lamput, sekä 

alakuvan kiva poro. 

Saimme paikallista suklaatakin. 

Tämä oli ihana, suussasulava herkku! 

Espanjalaisia orvokin siemeniä

Otin matkalta mukaan valkoisten orvokkien siemeniä jotka laitoin maahan 

heti toukokuussa ja nehän lähtivät reippaaseen kasvuun, kasvattaen 

kookkaammat lehdet ja aivan yhtä suuret kukat kuin edeltäjissään oli. 

Kun kotomaassa olen tallettanut ja
uudelleenistuttanut orvokkien, Viola, siemeniä,

 ne ovat kasvaneet paljon pienempinä,
miniversioina emoihinsa verrattuna.

Hieman lamoava on tämä valkoinen orvokki, 

mutta siksi omiaan vaikkapa amppeliin.

Kas tässä, amppeliorvokki omista siemenistä. 

- Tai siis matkamuistoista. =)

 Näitä orvokkeja kasvaa myös parissa muussakin paikassa.

Valkoisten orvokkien joukkoon on yllättävästi

ilmaantunut myös muutama violetti kukka. 

Valkoisten mukana on myös
kellertäviä kukkia, joissa on ripaus violettia...

Tai tällaisia versioita...

Tai tällaisia valkovioletteja kukkia...

Ja tällaisiakin hassuja yksilöitä.
 

Enimmäkseen kukat ovat kuitenkin muutamia poikkeuksia 

lukuunottamatta puhtaan valkoisia.

Päiväretki meren taakse

Käväisimme viime lauantaina Virossa, lähinnä Tallinnan 

seutuvilla katsomassa millaiselta siellä näyttää tähän aikaan 

ja varsin syksyistähän siellä jo oli. 

 Kiertelimme rautakaupoissa ja ajelimme mm 

täällä Kakumäe suunnalla, kun teki mieli 

mennä merta katsomaan. 

Tällaisen rotkon reunalla me sitten ihailimme 

jonkin aikaa merta ja maisemia.

Syksy oli meren rannalla jo pitkällä. 

Käsin kosketeltavissa...

 Bongasin muutaman lentävän merimetsonkin... 

 Läheisellä hiekkasärkällä niitä oli enemmänkin... 

Laiva matkallaan jonnekin... 

Merenrantaa...  

Vai pohjaa? 

Visionääri Peeter Kernin muhkea 

puulankkuteos oli meren rannalla, 

luullakseni penkkinä. 

Oli muutes KOMEAA puuta! =D 

Syksy tuo talventörröt jo esille...  

Näyteikkunabongauksia:
Tuo leivoskupu oli suloisen 

kaunis ja suloinen oli hintakin. =D

Söpö sininen pyörä! 

Olenkohan jo kyllästynyt pinkkiin 

pyörääni? En kai!  

 Kettuovistopparit... 

Taas mun silmät sellaisetkin löysi. 

Jopa nätimmät kuin Lahdessa 

bongaamani. Tai no ei niitä voi verrata! 

Molemmat ihania kettuja.
Ketut on. =) 

Poislähtiessä kävimme sataman Kahvituvassa. 

Hienot nuo puuovet! =D 

Hurmaannuin niihin täysin! 

Tällaiset kalusteet ovat söpöjä 

mutta ah, kovin painavia! 

Herttaisia kukkia oli 

kaikissa kukkalaatikoissa. 

 Otimme yhteisesti tuollaisen gluteenittoman 

marenkitortun mutta se tuntui olevan 

kokonaan raaka... Ehkä se oli sellainen 

raakakakku? Ei ollut oikein meidän juttu. 

 

Sydän...

 Pulu alkoi tanssia viereisen 

pöydän päällä tangoa... 

Se oli merkki että nyt
meidän pitää poistua. 

Paluumatkalla näin pilvilaivan. 

Ihan oikeasti! Mutta kamera oli autossa 

laivan autokannella enkä kännykällä 

saanut pilvilaivasta kunnon kuvaa 

ihmisten päiden takaa... 

Näetkö sinä sen? =) 

Ostin reissulta meille unkarilaiset,
mielestäni kauniit aamiaiskulhot. 

Tuossa ne ovat jo astiakaapissa
pestyinä ja kuivattuina.  

Reissumme oli hyvin kansainvälinen sillä
ostimme myös ukrainalaisen arbuusin,
komeita espanjalaisia jättisipuleita 

ja paikallisia valkosipuleita ja nilkkasukkia,

laivalta suomalaista suklaata. Pelastin
rautakaupan ale-osastolta jälleen
yhden 2,50 € orkideankin...

Se edelliskerralla pelastamani orkidea
on nyt tehnyt kukkaputken. Sen väri
on vielä yllätys. Varmasti kerron
sitten sinullekin, millaisia kukkia se tekee...

Unikkoja ja eläimiä

Tällaisia ihania silkkiunikkoja kasvaa 
huhtikuun lopulla kaikkialla Espanjassa, 

tienpientareilla, pelloilla jne. 

Näiden kuvien kukat kasvoivat tuolla 
rypsi/rapsipellon seassa. 

23.4.2017: Päiväkirjamerkinnät jatkuvat

Hotelliaamiaisella Osunassa sain banaanin 
 kahvin ja yhden lämpimässä säilytetyn jogurtin.

-Ei ole, vastattiin kun kysyttiin jotakin gluteenitonta. 

Hani paahtoi itselleen virnistellen leipää, 
otti Manchegojuustoa, kinkkua, ja 

mussutti kahta muffinssiaan. =D

Itse en uskalla enempää kokeilla 
suolistoni kestävyyttä. 

  Jos sinulla on jokin erikoisruokavalio,
saattaa espanjassa olla hankalaa ruokailla.  

Lähdimme ajelemaan kohti Andaluciaa. 
Peltojen ja hedelmä/oliivipuuviljelmien lisäksi 
näkyi myös valjastamattomia maaplänttejä 
ja toisinaan jopa metsää. 

Vehnäpeltoa... 

Tässä on auringonkukkapeltoa. 

Kuten kuvasta näkyy. 

Ensimmäinen laguuni jossa kuvasin unikkoja, 
oli kuivunut. Tuo harmaa kuvien taustalla 
on kuivunutta laguunia.

Ostettiin vaatteita suuresta supermarketista 
itsellemme, lähinnä t-paitoja ja Hanille sortsit. 
Läysimme myös Murusille tuliaisia. 
- Ja lisää mansikoita ja retkieväitä. 

Kunnes palasimme takaisin Osumaan. 
Päätimme oleskella siinä hotellihuoneessa 
vain yöt, eli pienimmän 
mahdollisen ajan. 

24.4.2017: 

Sain hotelliaamiaisella  teetä, mehua ja banaanin.

-Ei ole. 
Mutta emme me sitä taaskaan jääneet 
suremaan. Onneksi Hanille oli syömistä. 

Sunnuntaina muut lähtivät kirkkoon 
paitsi perheiden mustat 
lampaat ja työssä olevat. Upeasti pukeutuneita 
pieniä ja suurempia ihmisiä näkyi siellä täällä. 
Eilen näimme kun kirkkoon vietiin upeita 
suuria kukkakoreja 
joissa erityisesti violetteja kukkia. 

Me pakkasimme jälleen reissukengät ja eväät 
mukaamme ja kiersimme seutua autolla. 
Hani ajoi tänäänkin n. 400 km vuoristoteitä. 

Ajelimme sinne tänne tuolla 
kauniissa maastossa, ja välillä 
pysähdyimme vaeltelemaan.

Montako eläintä löydät tästä kuvasta? 

Nautaeläinten vaellus... 

Miten kauniita ihania puita... 

Hän oli mennyt varjoon 
alta polttavan auringon... 
Sinä päivänä olikin kuuma. 
Helleraja ylittyi minullakin. 

Lampailla  oli jotain omaa kivaa...

Olisikohan tämä kenties muuli? 

Kovin oli eläimellistä tämän päivän 
reitti. =) 

Söimme taas ihanassa maisemassa 
sunnuntaieväämme. Vai mitä?
Kun siinä istuimme pyyhkeen päällä 
puun alla eväitämme mussuttaen 
niin nappasin tämän kuvan. 

Eväspaikan lähellä kuten muuallakin 
maastossa kasvoi tätä tupsulaventelia. 
Ne olivat jo kaikki miltei kukkineet.

Andalucian vuorten välisissä 
laaksoissa olikin rehevämpää 
ja kosteampaa kuin muualla.

Romulus ja Remus-patsas. 

Mutta kumpiko tämä on? 
Missä toinen susi on? 

Sevillan kautta ajelimme takaisin Osunaan. 

Bongasimme jättimäisen supermarketin, 

josta ostin itselleni omia gluteenittomia 

tuotteita aamupalapöytään. 

Löytyi mm maukas Schär-leipä 
ja sitruunakakku.  
Hyvin sieltä olisi löytynyt kaikkea 
muutakin gluteenitonta... 

Osunassa oli illalla jonkinlaiset markkinat, 

josta löytyi vielä Murusille tuliaisia...