Näytetään tekstit, joissa on tunniste Fredrika Runeberg. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Fredrika Runeberg. Näytä kaikki tekstit

5.2.2024

Kiitos kansallisrunoilijalle

 

 



 
Tänään on kansallisrunoilijamme J.L.Runebergin
syntymäpäivä, jonka kunniaksi syömme mm torttuja, 
kakkuja yms, jotka liitetään tähän mieheen tai ainakin 
hänen Fredrika-vaimoonsa. 
 
Voisimmehan me heidän kunniakseen vaikkapa laulaa lurauttaa tällaisen, päivänsankarimme aikoinaan kirjoittaman laulun, jonka kymmenes säkeistö on minulle erityisesti mieluinen.
- Oletko muuten tiennyt, että Maamme-laulussa 
on oikeasti 11 säkeistöä?

 
 
 
Maamme
 
 
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien!
 
On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret,
ne meist on kultaiset.
 
Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht'yömme, kesät kirkkahat,
kaikk'kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen.
 
Täss auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat,
kun päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.
 
Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi,
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?
 
Täss on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss iloaan on nauttinut
ja murheitansa huokaillut
se kansa, jolle muinaisin
kuormamme pantihin.
 
Tääll' olo meill on verraton
ja kaikki suotuisaa,
vaikk onni mikä tulkohon,
maa isänmaa se meillä on.
Mi maailmass on armaampaa
ja mikä kalliimpaa?
 
Ja tässä, täss' on tämä maa,
sen näkee silmämme.
me kättä voimme ojentaa
ja vettä rantaa osoittaa
ja sanoa: kas tuoss' on se,
maa armas isäimme.
 
Jos loistoon meitä saatettais
vaikk' kultapilvihin,
mis itkien ei huoattais,
vaan tärkein riemun sielu sais,
ois tähän köyhään kotihin
halumme kuitenkin.
 
Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss' elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.
 
Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
viel lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.
 
 
 
Sanat:  Johan Ludvig Runeberg
Sävel:  Fredrik Pacius
 
 
 
 
 
 
 Samaa aihetta aiemmilta vuosilta: 

 
Runoilijankakkua Runebergin ystäville 
 
Runebergin synttärikahveilla   

Runeberginkin takana oli nainen
( Melkein samoja sanoja on taas käytetty yhdessä uudessa julkaisussa...) 
 
 







Torttukuva on vuosien takaa 
  Punaisen Pikkutalon ajoilta... 
 
Tänä vuonna en raaskinut ostaa gluteenittomina, enkä jaksanut tehdä itse, mutta muistan kyllä miltä tuokin maistuu. 
 
 


5.2.2021

Puhu Ruuneperin lailla

 

 



Kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin syntymästä on jo 217 vuotta!
Kerrotaan, että hänen syntymäpäiviään alettiin juhlia suurella ystäväjoukolla siitä alkaen, kun hän täytti 50 -vuotta. Me tavallamme jatkamme näiden Johanin syntymäpäivien perinnettä, tosin ilman päivänsankaria.

Runebergin kuuluisin teos on Vänrikki Stoolin tarinat (1848 ja 1860)  jonka avausrunosta Maamme-laulusta tuli Fredrik Paciuksen säveltämä Suomen kansallislaulu. Maamme-laulusta lauletaan yleensä ainostaan ensimmäinen ja viimeinen säkeistö, mutta itse runo on 11-säkeistöinen.


”Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss’ elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.”
- Maamme-laulun, 10. säkeistö, se kaikkein kaunein, Vänrikki Stoolin tarinat

J.L. Runeberg oli varsin tuottelias runoilija, joka kirjoitti runojen lisäksi myös virsiä.
Suomea ja suomalaisuutta ihannoivista, sotaisista ja uskonnollisista teemoistaan tunnettu Runeberg taisi myös romanttisen kielen: 
 
Niin päivä haihtuu,
pois vuosi kiitää,
ja yksi muisto
nyt ajaa toistaan.
Tuo lyhyt hetki
jäi ikuiseksi:
se tuskan hetki,
se onnen hetki.

-Ainoa hetki, Idyllejä ja epigrammeja 
 
 


Sanonnalla ”puhuu kuin Runeberg” viitataan taitavaan sanakäyttöön, eli henkilö pystyy herättämään tunteita puhuen kauniisti ja vuolaasti. Runeberg lausui runojaan ulkoa ja esiintyi mielellään etenkin naisille. 

 
 
Lähteet: doria.fi, fi.wikisource.org, runeberg.net


Runebergin pariskunnasta, Johanista ja Fredrikasta,
olen kirjoittanut blogissani ennenkin.

 

Tuolla sivulla on gluteeniton runoilijankakku...
- Otsikkoa avaavaa juttua mm täällä...


Olkoon päiväsi runollinen 
 





Mutta mitäs muuta tänään maailmalla juhlitaan? 

Tänään on muun muassa: 

 

Monarkkiperhospäivä

 Meteorologien päivä

Suklaafonduepäivä

Purukumipäivä  

sekä hah hah: 

Työskentele alasti -päivä

 (Saattaa olla ehkä hiukan liian kylmää...)


 


Koko helmikuun teemoja ovat mm Kirjaston rakastajien kuukausi.

 


 


 

 



 

4.2.2020

Runeberginkin takana oli nainen








Fredrika Charlotta Runeberg (2.9.1807–27.5.1879) oli vaimo, äiti kahdeksalle ja ensimmäisiä suomalaisia romaanikirjailijoita ja merkittävimpiä varhaisia naiskirjailijoita.

 

Romaanien ohella Fredrika Runeberg saavutti suosiota lyhyillä kertomuksillaan. 

1900-luvulla Fredrika Runeberg on nostettu merkittävien suomalaisten kirjailijoiden joukkoon. 




https://hallatar.blogspot.com/2019/11/anteeksi-porvoo.html




5.2.2020 voimme viettää Fredrikan puolison,
runoilija, opettaja, toimittaja ja professori
Johan Ludvik Runebergin (5.2.1804-6.5.1877)
216-vuotissyntymäpäivää.


Hänen syntymäpäiväänsä alettiin suuremmin juhlia v. 1854, runoilijan täyttäessä 50 vuotta.

 Runebergin päivä on liputuspäivä ja silloin on tapana syödä hänen vaimonsa Fredrika Runebergin aikoinaan keksinmurusista, omenahillosta ja muista kaapista löytyneistä aineksista ideoimia leivonnaisia.


Nykyään on olemassa vaikka millaisia ja minkäkin näköisiä ja -makuisia   
Runebergin nimiin tuunattuja leivonnaisia... 

Minäkin olen postannut gluteenittoman Runoilijan kakun vuosi sitten  blogiini, kas tässä





 
 
Sitten ihanuus jonka haluaisin nähdä 
tai jopa kuvan tavoin pidellä 
kämmenelläni: 
5.2.2020 on  

Kookkaan (8,5–12,5 cm) Monarkkiperhosen, Danaus plexippus, siivissä hohtaa kulta, punainen, keltainen ja oranssi. 
Naaraan siipien pääväri on vaaleampi kuin koiraalla ja siipisuonet tummempia.

Tuon siron pienen olennon erään alalajin vaellus kestää neljä sukupolvea!

 

Voitko kuvitella? 

Monarkkiperhosen alkuperäiseen levinneisyysalueeseen kuuluu Amerikassa alue Kanadan eteläosista Amazonasin alueelle.

 

Laji on levinnyt 1800-luvulla uusille alueille sopeuduttuaan uusiin ravintokasveihin. Sitä tavataan myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

 

Atlantin itäpuolella sen esiintymisalueeseen kuuluvat Kanariansaaret Lanzarotea lukuun ottamatta, Azorit ja Madeira.

 

Monarkkiperhonen puuttuu Aasian, Afrikan ja Euroopan mantereilta, mutta on satunnaisena vaeltajana tavattu monissa Atlantin rannikon maissa Euroopassa.

 

Lentoaika on ympäri vuoden. 

Se muuttaa Pohjois-Amerikassa sankoin joukoin etelään elokuusta alkaen. Itäinen kanta muuttaa Meksikon keskiosiin, läntinen talvehtii Kalifornian rannikon keskiosissa. Talvehtinut kanta alkaa yleensä lisääntyä vasta sen jälkeen, kun se jättää talvehtimispaikkansa helmi-maaliskuussa. Itäinen kanta muuttaa keväällä suunnilleen Yhdysvaltojen Teksasiin ja Oklahomaan. Seuraavat sukupolvet muuttavat pohjoisemmaksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa./Wikipedia