The Spirit of Finland

Pitäisikö listaa näistä Suomen kansan kansallisaarteista päivittää ainakin osin nykyaikaan, jos katsotaan asiaa suomalaisuuden näkökulmasta ja juuri tästä hetkestä? Eletään kuitenkin vuotta 2026. Mitä mieltä sinä olet? Enkä todellakaan tarkoita kuvan aarteen kaltaista teosta päivitettävissä asioissa. Kuvassa on Akseli Gallen-Kallelan teos, nimeltään Ad Astra, vuodelta 1907. Hyvä taide ei vanhene. 

 

 

KANSALLISELÄIN 

Karhusta tuli Suomen kansalliseläin vuonna 1985 järjestetyssä yleisöäänestyksessä, jonka toteuttivat Suomen luonnonsuojeluliitto ja Helsingin Sanomat. Karhu voitti äänestyksen ylivoimaisesti, sillä se on ollut suomalaisille vuosisatojen ajan pyhä ja kunnioitettu eläin, joka symboloi voimaa, sitkeyttä ja suomalaista metsää. 

 - Kaikille ei tule hesaria!  Nykyäänkään. Kaikki eivät seuraa sitä edes somesta...

 

 

KANSALLISLINTU  

 

Suomen kansallislintu on laulujoutsen (Cygnus cygnus). ). Tämä suuri, valkoinen sorsalintu valittiin kansallislinnuksi vuonna 1986 järjestetyssä lintutieteellisten yhdistysten äänestyksessä. Laji pelastettiin sukupuuton partaalta 1900-luvulla, ja se on nykyään tärkeä Suomen luonnonsuojeluliiton symboli.

 

 

KANSALLISKUKKA  

Suomen kansalliskukka on kielo (Convallaria majalis). Se valittiin kansalliskukaksi vuonna 1967 itsenäisen Suomen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

 

 

KANSALLISPERHONEN  

 

Suomen kansallisperhoseksi valittiin vuonna 2017 järjestetyssä yleisöäänestyksessä paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus). Se voitti äänestyksen täpärästi ennen toiseksi tullutta neitoperhosta.

- Rakastan molempia...

 

 

KANSALLISPUU 

Suomen kansallispuu on rauduskoivu (valittu vuonna 1988 kansanäänestyksellä). Koivu valittiin kansallispuuksi sen pitkän kulttuurihistorian, monikäyttöisyyden ja suuren symboliarvon vuoksi.

 

 

KANSALLISJÄRVI  

 

Saimaa on vakiintunut Suomen epäviralliseksi kansallisjärveksi. Se on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi.  

 

 

KANSALLISMARJA 

Suomella ei ole virallista kansallismarjaa, mutta epäviralliseksi kansallismarjaksi on vakiintunut puolukka. (Mitä ihmettä????) Sitä pidetään suomalaisen metsäluonnon perikuvana, sillä se kasvaa yleisenä kaikkialla maassa ja edustaa pohjoisen luonnon sitkeyttä, terveellisyyttä ja omavaraisuutta. Puolukan lisäksi toinen vahva ehdokas kansallismarjaksi on mustikka, joka on myös erittäin rakastettu ja arvostettu marja suomalaisessa perinteessä. 

- Mustikan ymmärtäisin paremmin... Onhan mustikkapiirakka, joka koostuu taikinapohjasta ja mustikoista, kuitenkin yksi suomalaisten rakastetuimmista herkuista ja se on valittu Suomen luonnon päivän omaksi leivokseksi ja viralliseksi juhlaherkuksi. 

 

  

KANSALLISHYÖNTEINEN 

Suomen kansallishyönteinen on seitsenpistepirkko eli leppäkerttu. Se valittiin tehtävään vuonna 1996 järjestetyssä yleisöäänestyksessä.

 

 

KANSALLISKIVI 

 

Suomen kansalliskivi on graniitti. Se valittiin kansallissymboliksi, koska se on maamme kallioperän yleisin ja tunnetuin kivilaji. Graniitti symboloi suomalaisten luonteenpiirteiden tapaan kestävyyttä, sitkeyttä ja vankkumattomuutta.  

 

 

KANSALLISKOIRA  

 

Suomen kansalliskoira on suomenpystykorva. Se on perinteikäs, luonnonkannasta jalostettu ketunpunainen metsästyskoira, joka on toiminut suomalaisten erämaiden luotettavana riistanhaukkujana jo satojen vuosien ajan. Arvostettu rotu on ollut virallinen kansalliskoira vuodesta 1979 lähtien. (Eikä sovi kerrostaloon!...) 

 

 KANSALLISRUNOILIJA 

 

Suomen virallinen kansallisrunoilija on Johan Ludvig Runeberg (1804–1877), joka kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi. Hänen tunnetuin teoksensa on Vänrikki Stoolin tarinat, jonka avausruno "Maamme" on Suomen kansallislaulu. Runebergin syntymäpäivää, helmikuun 5. päivää, vietetään liputuspäivänä, jolloin herkutellaan hänen nimeään kantavilla Runebergin tortuilla.  

 

- Entäs kansallinen naisrunoilija? Minä ehdotan Saima Harmajaa!

 

KANSALLISKIRJAILIJA 

 

Suomen kansalliskirjailija on Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall, 1834–1872). Hänen syntymäpäiväänsä 10. lokakuuta vietetään Suomessa liputuspäivänä, suomalaisen kirjallisuuden päivänä.  

 

KANSALLISSÄVELTÄJÄ  

Suomen kansallissäveltäjä on Jean,  Sibelius (1865–1957). Onko häntä suurempaa?

 

 

KANSALLISTAITEILIJA  

Suomen kansallistaiteilija on Akseli Gallen-Kallela (1865–1931). Hänet tunnetaan erityisesti Kalevala-aiheisista maalauksistaan, karelianismista sekä teoksista, jotka ovat vahvasti muovanneet suomalaisten visuaalista identiteettiä ja käsitystä kansallismaisemasta.

 

 

 KANSALLISVÄRIT 

 

Luonnollisesti Suomen kansallisvärit ovat sininen ja valkoinen. Sininen symboloi Suomen lukemattomia järviä ja taivasta ja valkoinen kuvaa talvista lunta. Tämä värimaailma vakiintui 1900-luvun alussa, ja virallisen kansallislippunsa Suomi sai vuonna 1918.  

 

 

KANSALLISSANKARI 

 

Suomen kansallissankariksi kutsutaan yleisimmin filosofi, lehtimies ja valtiomies J.V. Snellmania (1806–1881). Hän oli suomenmielisestä ajattelustaan huolimatta ruotsinkielinen, ja hän julkaisi valtaosan varhaistuotannostaan sekä lehtikirjoituksistaan ruotsiksi. Olisiko aika nostaa joku tuoreempi tapaus kansallissankariksi? Sauli Niinistö tms?   

 

 KANSALLISPUKU 

 

Suomalaiset kansallispuvut syntyivät 1800-luvun lopulla kansallisromantiikan ja suomalaisuusaatteen herätessä. Sivistyneistö halusi tallentaa katoavaa kansanperinnettä ja osoittaa ihailua tavallisen kansan käsityötaitoa kohtaan.  

 

 

 KANSALLISSOITIN 

 

Kantele on Suomen kansallissoitin, koska se on vuosisatojen ajan kietoutunut suomalaiseen kansanperinteeseen ja kulttuuriin. 💗  

 

 

KANSALLISRUOKA 

Suomen virallinen kansallisruoka on ruisleipä! Se valittiin tehtävään vuonna 2016 järjestetyssä suureessa kansanäänestyksessä, jossa se sai ylivoimaisesti eniten (lähes 10 000) ääniä. Äänestyksen toiseksi suosituin ruokalaji oli perinteikäs karjalanpaisti.  

- Pahus. Leipä olisi sopinut paremminkin välipalaehdokkaaksi... 

 

 

KANSALLISVILJA  

 

Suomen kansallisvilja on ruis. Rukiista tuli suomalaisten tärkein vilja ja kansallissymboli, koska se on sopeutunut täydellisesti Suomen luonnonolosuhteisiin ja sillä on pitkä, vuosisatojen mittainen historia osana suomalaista ruokakulttuuria. 

- Hmmm... Ruis vaan ei sovi meidän kaikkien suolistolle. Mites ois kaura? =D 

 

KANSALLISJUOMA

 

Suomella ei ole virallisesti määriteltyä laillista kansallisjuomaa, mutta epävirallisessa kansanäänestyksessä ja kulttuurissa kahvi on noussut ehdottomaksi ykköseksi.    

- Ihme kun ei sahti? Kotikalja? Tai vaikka keltainen Jaffa? Ei, ei, en valita! Rakastan kahvia, mutta suomalainen juoma...

 

 

KANSALLISKALA

Suomen kansalliskala on ahven (Perca fluviatilis). Se valittiin tehtävään Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä suuressa yleisöäänestyksessä vuonna 1994. No tämä on hyvä. Nam.

 

KANSALLISKOTIELÄIN 

 

Suomen virallinen kansalliskotieläin on suomenhevonen. Se sai kyseisen arvon vuonna 2007. Kotieläin?

- Hmmm... Ei meillä kyllä ollut kotieläimenä tämmöstä eikä kellään naapurillakaan. Oli kissoja ja koiria... =D

 

KANSALLISEEPOS 

 

Suomen kansalliseepos on Kalevala. Elias Lönnrot kokosi sen 1800-luvulla yhdistelemällä suullisen perinteen ja Vienan Karjalan runolaulajien lauluja. Elias Lönnrot (1802–1884) oli suomalainen kirjailija, kielitieteilijä, lääkäri ja kansanrunouden kerääjä. Entäs jos pävittäisimme tämänkin muutamalla sadalla vuodella johonkin edes hieman nykyaikaisempaan ja vähemmän väkivaltainen tarinaan?

 

KANSALLISURHEILULAJI 

Suomen kansallisurheilulaji on pesäpallo. Sen kehitti 1920-luvulla Lauri "Tahko" Pihkala, joka halusi luoda suomalaisille fyysisesti monipuolisen, taktisen ja nopean pallopelin. Lajin juuret ovat vahvasti vanhassa suomalaisessa kuningaspallossa sekä amerikkalaisessa baseballissa. Voisiko tämänkin yli satavuotisen lajin päivittää, vaikkapa jääkiekoksi? Vai pitäisikö olla eri lajit kesälajina ja talvilajina?

 

KANSALLISELOKUVA 

 

Suomella ei ole virallista lakisääteistä kansalliselokuvaa, mutta epäviralliseksi kansalliselokuvaksi on vakiintunut Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas (1955). Siis 71 vuoden takaa? Tämänkin voisi päivittää vaikkapa Aku Louhimiehen versioksi Sotaromaaniin perustuvasta kirjasta. Tai sitten se voisi olla elokuva, jossa ei sodita... Äänestys?

 

KANSALLISNÄYTELMÄ 

 

Suomen kansallisnäytelmäksi kutsutaan usein Artturi Järviluoman vuonna 1914 kantaesittämää näytelmää Pohjalaisia...

- Tästä en ollut ikinä kuullutkaan!!! Nyt on kyllä aika kaukaa haettua... Olisiko aika päivittää tämäkin. Onhan tuo tapaus jo 112 vuoden takaa... 

 

 

Millainen olisi sinun suomalainen kansallisaarrelistasi? 

Kerro kommenteissa!  

Sinivalkoisuutta 💙🤍

Tänään on suomalaisuuden päivä sekä suomalaisuuden puolestapuhujan J.V. Snellmannin päivä. Johan Vilhelm Snellman (12.5.1806 - 4.7.1881) oli fennomaani – suomalaisuuden kannattaja, lehtimies, filosofi, professori, senaattori, talousmies, valtiopäivämies ja perheenisä.

Snellman vaati suomen kielen edistämistä. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin tuoman kieliasetuksen,
jolla sovittiin, että Suomesta tulee virallinen kieli
oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle.

Suomesta tuli lopulta tasavertainen kieli ruotsinkielen kanssa
vasta 1.1.1923 kielilaissa! Nyttemmin tuon ruotsin kielen voisi tiputtaa pois
jo vihdoin kokonaan! Se kieli vaan muistuttaa viheliäisestä ruotsin ajasta! 

- Suomi tarvitsisi jonkun uuden Snellmannin
joka ajaisi tätä asiaa.

Jos kakkoskieli on pakko olla, olkoon se englanti,
sitähän hurritkin käyttävät työkielenä suomalaisten kanssa.

 

 🇫🇮

Suomalaisuutta, fibroa & hoitajia

Tänään on maailman fibromyalgiapäivä.

Sairautta kutsutaan myös pehmytkudosreumaksi. 

Pukekaamme violettia päälle, meille kaikille, jotka tätä ikävää särkysairautta sairastamme. 

Lisäksi tänään on kansainvälinen sairaanhoitajapäivä

Tänään on myös suomalaisuuden päivä ja suomalaisuuden puolestapuhujan Johan Vilhelm Snellmanin päivä. (12.5.1806-4.7.1881) 

Hän oli lehtimies, filosofi, professori, senaattori, talousmies, valtiopäivämies ja perheenisä.

Snellman vaati suomen kielen edistämistä kansan sivistystason nostamiseksi.

Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863  kieliasetuksen, jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle.

Suomesta tuli tasavertainen kieli ruotsin kanssa vasta 1.1.1923 kielilaissa!!!!!

/Yle 

- Vain 100 vuotta sitten!!!

Nyttemmin tuon ruotsin kielen voisi tiputtaa pois jo vihdoin kokonaan! Se olisi oikeaa itsenäisyyttä ja suomalaisuutta! 

 

Suomi ei ole vieläkään itsenäinen... 

 

- Suomi tarvitsisi jonkun uuden Snellmannin, joka ajaisi tätä asiaa! 

Jos kakkoskieli on pakko olla, olkoon se englanti, sitähän ne ruotsalaisetkin käyttävät työkielenä suomalaisten kanssa. 

 

Suomen pitäisi ottaa esimerkkiä Virosta. Ei sielläkään maassa kumarrella todellakaan kolonialismia ja ekspansiota. 

Mm katukyltit ovat vain eestiksi. 

 

💙 

 

 

Hyvää itsenäisyyspäivää

 

Minkään maan itsenäisyys
ei ole itsestäänselvyys...

 Suomi oli Ruotsin vallan alaisena satoja vuosia 

 

"Ristiretkiä Suomeen tekivät ruotsalaiset ja tanskalaiset, mahdollisesti myös saksalaiset ja norjalaiset. Myös ortodoksinen Novgorod kävi ajalle tavanomaista sotaretkin käytyä sotaa Suomen heimoja vastaan. Hämäläiset, tai yleisemmin länsisuomalaiset, olivat käyneet vähintään vuodesta 1042 lähes jatkuvasti sotaa Novgorodia ja Karjalan alueen itämerensuomalaisia kansoja, kuten vatjalaisia ja inkeroisia, vastaan. Nämä yhteenotot vaikuttivat osaltaan ruotsalaisten mahdollisuuksiin valloittaa alueita Suomesta.

Ensimmäinen viite ruotsalaisten valtaan Suomessa on Pyhän Eerikin legenda, jonka mukaan kuningas Eerik Pyhä ja englantilainen piispa Henrik tekivät 1150-luvulla niin sanotun ensimmäisen ristiretken Suomeen.

Lyypekin kronikassa on vuoden 1266 kohdalla toteamus: ”Birger-herttua pakotti Suomen kuulumaan Ruotsiin”. Mahdollisesti samaa tapahtumaa käsittelee 1320-luvulla kirjoitettu Eerikinkronikka, joka kuvailee uplantilaisten sotaretkeä hämäläisiä vastaan. Kyseisen sotaretken on katsottu olleen mahdollisesti vuosina 1249–1250 tehty, niin sanottu toinen ristiretki Suomeen. Eerikinkronikan mukaan ristiretken seurauksena aloitettiin linnan rakentaminen Hämeeseen.

Ruotsalaiset aloittivat myös Suomen rannikon kolonisaation vaiheittain ristiretkien aikoihin Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomesta alkaen. Suomen rannikon asuttaminen kristityllä väellä oli keskeinen keino uskon levittämisessä. Näistä siirtolaisista ja heidän jälkeläisistää kehittyivät ajan saatossa suomenruotsalaiset. 

Ruotsi valloitti nykyisen Suomen alueet ristiretkien myötä. Niiden seurauksena Moisioiden suurtalonpojat joutuivat luopumaan asemastaan ja heidän tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja kirkon omistukseen. Ristiretkien yhteydessä toteutetun rannikon kolonisaation vuoksi sen suomalaiset asukkaat menettivät lähtökohtaisesti kalastusoikeutensa alueella. Yhteenottoja tulokkaiden ja suomalaisten välille syntyi myös viljelyoikeuksista. Ruotsin kielestä tuli aateliston ja ylemmän porvariston kieli ja myös pappien sekä oppineiden oli pakko käyttää sitä virkakielenään. (Pakkoruotsi eli ns toinen "kotimainen"kieli... eikä asiaa ole vieläkään muutettu!) 

Suomen kieli oli vaarassa näivettyä, sillä sitä ei voinut käyttää viranomaisten kanssa, eikä sillä kirjoitettu sanomalehtiä tai laadittu riittävästi tietokirjallisuutta.

Maiden koko yhteyden ajan suomalaisia pidettiin erillisenä kansana ja kielikysymyksestä johtuen heillä ei ollut samoja oikeuksia kuin ruotsalaisilla. Ruotsin kuninkaat kävivät Suomessa harvoin ja suomalaisia pidettiin alkukantaisempina kuin ruotsalaisia tai saksalaisia ja heidän kieltään alempiarvoisena. Esimerkiksi Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna piti suomalaisia 1600-luvulla elukoina..."

 

 

 Seuraavat satakunta vuotta  

 

 Venäjän ja Ruotsin välinen sota käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia. Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha.

Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan. Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit eli Suomen alue liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian pohjalle, Suomen suuriruhtinaskunnaksi.

 Suomi oli vuosina 1809–1917 Suomen suuriruhtinaskuntana,
joka oli itsehallinnollinen osa Venäjän keisarikuntaa.  

Triviaa: Johan Vilhelm Snellman esitti 1840-luvulla, että suomenkielistä kirjallisuutta on pyrittävä edistämään kansan sivistystason kohottamiseksi ja kansallishengen kehittämiseksi. Snellmanin syntymäpäivänä 12. toukokuuta vietetään edelleen suomalaisuuden päivää. Vuonna 1841 suomen kieli otettiin ensimmäisen kerran oppiaineeksi kouluihin.

 

 

Viimeiset reilut sata vuotta 

 

 Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota
vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien.
Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi.

Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla-
ja vapaapäivänä."  /wikipedia  

 

 

 

 

 

Tänään ajatuksissa 

on jotain sinistä 

jotain valkoista 

jotain lainattua 

jotain uutta 

ja jotakin vanhaa 

 

Se kaikki on pieni pala Suomea 

- Una Reinman

 

 

Sisu

 

Tänään vietetään Sisun 

ja Onnin nimipäivää! 

Suomalaisuus on 

meillä suomalaisilla 

sielussa ja 

sydämessä 

Vähän kuin SISU 

jonka saamme 

jo äidinmaidossa 

-Una Reinman 

Suomalainen sisu, eli mielestäni suomalaisuuden sielu, on osa identiteettiämme. 

********

PS: 

Tänään on myös suomalaisen kulttuurin,  suomalaisen
 ruokakulttuurin, sekä rukiin ja 
Ruisleivän päivä! 

Ruisleipäkin on suomalaisuutta. 

Rakas Sauna

Saunominen edistää terveyttä 

"Säännöllisellä saunomisella on tutkitusti useita terveydelle suotuisia vaikutuksia. Löylyistä on parasta nauttia rennosti, omaa kroppaa kuunnellen. 

Saunominen kuuluu monen suomalaisen arkeen vuodenaikaan katsomatta, mutta erityisen tiuhaan kiukaat kuumenevat mökeillä ja kodeissa kesäisin. Lauteilla kelpaakin rentoutua, sillä saunomisen tiedetään vaikuttavan terveyteen positiivisesti monella tapaa. 

– Saunomisen terveysvaikutuksia on tutkittu pitkään, ja mitä pidemmälle on päästy, sitä myönteisemmiksi näkemykset ovat muuttuneet. Saunomisella on osoitettu olevan suotuisia vaikutuksia sekä fyysiselle elimistölle että henkiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Jarmo Kantonen Terveystalosta. 

Säännöllisen saunomisen on osoitettu hyödyttävän etenkin sydän- ja verenkiertoelimistöä. Saunominen saa lihakset rentoutumaan ja ääreisverisuonet laajenemaan, minkä voi huomata veren pakkautumisena ja esimerkiksi naaman punoituksena ja ihon laikkuisuutena. 

– Verisuoniston laajeneminen laskee verenpainetta, mikä tietysti hyödyttää sydäntä. Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnasta kärsivä henkilö voi tätä kautta hyötyä saunomisesta, sydän pääsee saunassa ikään kuin helpommalla. Saunominen tekee hyvää myös monille astmaatikoille, sillä limakalvot pitävät saunan lämpimän kosteasta ilmasta, mikä voi vähentää astmaoireilua.  

Löylyttely hellii myös aivoja: tutkimuksissa saunomiseen on pystytty yhdistämään alentunut riski sairastua muistisairauksiin. Saunomisen vaikutus kroppaan voi muistuttaa jopa pientä urheilusuoritusta, sillä korkea lämpötila saa hien virtaamaan ja sykkeen kohoamaan. 

– Kun kuumuus saa veren pakenemaan kehossa, sydän kompensoi tilannetta lisäämällä tahtia, jotta veri jaksaisi kiertää ja jottei ihminen pyörtyisi. Vaikka toisin voisi luulla, sopivina annoksina tällainen pieni stressitila tekee elimistölle ainoastaan hyvää, Kantonen sanoo.  

Sauno rennosti ja kuuntele omaa oloasi 
Saunominen sopii lähtökohtaisesti kaikille, mutta tilannetaju on paikallaan. Lapset voivat saunoa siinä missä aikuisetkin, kunhan riittävästä nesteytyksestä ja tauotuksesta huolehditaan. Myös kuuman kiukaan kanssa on syytä olla tarkkana etenkin pienten lasten kohdalla. 

– Myös vanhukset voivat hyvin saunoa, joskin monet iäkkäämmät nauttivat hieman matalammista lämpötiloista ja lyhyemmistä saunomisajoista. Kaatumisriski ja esimerkiksi voimakkaat huimauskohtaukset on syytä huomioida, sillä saunassa horjahtaminen voi olla kohtalokasta. Saunoessa ja uidessa on aina parempi, jos on kaveri mukana. Silloin apuakin saa tarvittaessa nopeammin. 

Moni kammoaa etenkin yleisissä saunoissa lauteilta mahdollisesti tarttuvia tauteja, mutta tämä huoli on tutkimuksissa osoitettu aiheettomaksi. Sukupuolitaudit ja virukset eivät saunan lauteilta tartu, mutta hygieniasyistä oman laudeliinan käyttö on toki suotavaa. 

Vaikka saunomisella on paljon hyviä puolia, kohtuus on hyvä muistaa. 
– Ongelmia voi ilmetä, jos saunotaan liian pitkään ja liian kuumassa, tällöin saunomisen hyödyt menetetään. Omaa oloa kannattaa kuunnella: saunomisen on tarkoitus tuntua hyvältä. Jos havaitsee itsessään kuivumisen merkkejä ja päässä heittää, on saunominen mennyt överiksi. Myöskään runsas alkoholinkäyttö ei sovi yhteen saunomisen kanssa, sillä saunaan sammuessa vaarana on lämpöhalvaus, Kantonen muistuttaa. 

Kun turvallisuudesta huolehditaan, löylyistä voi nauttia hyvillä mielin useammankin kerran viikossa. Virkistävän olon lisäksi saunomisella on runsaasti positiivisia vaikutuksia mielen hyvinvointiin. 

– Saunominen lisää rentoutuneisuutta ja yleistä hyvinvointia, ja on monelle iso osa mukavaa illanviettoa. Lauteilla oleilu vähentää ahdistusta ja stressiä sekä lähentää ihmisiä, saunassa ollaan tasavertaisia. Saunominen vaikuttaa merkittävästi psyykkiseen hyvinvointiin!  

Muista nämä 5 asiaa saunoessasi: 

Huolehdi riittävästä nesteytyksestä ja taukojen pitämisestä, etenkin lasten kohdalla


Saunassa kaatuminen on vaarallista: jos liikut huonosti, sauno mieluiten kaverin kanssa


Runsas alkoholinkäyttö ei sovi saunaan


Sinilevävettä ei tule käyttää edes kiuasvedeksi


Säännöllisellä saunomisella on runsaasti suotuisia vaikutuksia terveydelle, joten nauti löylyistä muutaman kerran viikossa!"

Lainattu teksti: Terveystalo 

Suomalaisuutta, fibromyalgiaa ja sairaanhoitoa

Tänään on Suomalaisuuden päivä 

mutta yleensä kalentereissa ja allakoissa lukee vain J. V. Snellmanin päivä. Muutamissa lukee tuon edellisen tiedon jälkeen (pienellä, ihan kuin anteeksipyydellen) sentään lisäksi suomalaisuuden p. ja joissakin sitä ei todellakaan lue lainkaan!?

Hei!

Haloo!

Eikö juuri se nimenomainen suomalaisuus tässä ole päivän juhlan aihe?

Päivä nimettiin virallisesti Suomalaisuuden päiväksi vuonna 1978 eli jo 42 vuotta sitten! 

- Olisiko aika allakantekijöidenkin 
oppia tämä seikka? 

Tällä samalla päivämäärällä

on perustettu myös Suomalaisuuden liitto.

Suomalaisuuden puumerkki
on lujaa laatua.

Tänään voit kantaa taas 
violettia nauhaa. 

Purppura/Violetti tietoisuusnauha 
tarkoittaa monia asioita:


Crohnin tauti, Colitis,
Fibromyalgia, Migreeni, sarkoidoosi, alzheimer,
Kystinen fibroosi, Lupus, kilpirauhassyöpä,
perheväkivaltauhrit,
ikääntyneiden kaltoinkohtelun vastustamisen
ja ihmisarvoisen ja turvallisen vanhuuden puolesta
sekä laulaja Princen muisto

  Tänään on  
Maailman
fibromyalgiapäivä

josta olen kirjoittanut 
 mm tuolla.  

Tänään on myös
Kansainvälinen
sairaanhoitajapäivä
ja heistäkin meillä on syytä
olla erityisen ylpeitä!

Kansainvälinen sairaanhoitajapäivä on vuosittain Florence Nightingalen syntymäpäivänä 12.5. vietettävä vuosipäivä, jolla juhlistetaan sairaanhoitajien panosta yhteiskunnassa.




Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto on viettänyt kansainvälistä sairaanhoitajapäivää vuodesta 1965.

Hyvää Suomesta -merkki allekirjoittaa Suomalaisen ruoan päivän

 

Karjalanpaisti, kuva Kodin kuvalehti

Tänään on maailman ensimmäinen 
 suomalaisen ruuan päivä

 Juhlapäivän resepti on mutkaton: poimi ruokakauppasi hyllyiltä suomalaista ruokaa ja juomaa joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki. Sitten vaan porukalla pöytään nauttimaan  maan parhaista antimista yhdessä. 

Suomalainen ruoka on ainutlaatuinen yhdistelmä 
puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta 
– siksi Suomalaisen ruoan päivä on juhlapäivä!

Sama resepti toimii joka päivä. Löydät helposti hyvää.  Ruokakaupoissa on tarjolla 12 000 erilaista Hyvää Suomesta -merkittyä tuotetta, 330 eri valmistajalta. Hyvää Suomesta -tuoteperhe kasvaa ja elää ajassa: uusia tuotteita syntyy koko ajan.
Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisen ruokaketjun yhteistyön tunnus. Merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: raaka-aineet ja työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Mukana ovat maatalous, teollisuus ja kauppa, sekä pienet että suuret yritykset. Niinpä on luontevaa, että juuri Hyvää Suomesta -merkki allekirjoittaa Suomalaisen ruoan päivän. 

Kuva:Yhteishyvä

Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita sekä idästä että lännestä. Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista, mutta energiapitoista ruokaa, pääasiassa aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti mausteita on käytetty hyvin niukasti, joskin suolaa melko paljon.  Toki esimerkiksi Turun linnassa ja Viipurissa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita.

Monenlaisia maitotuotteita käytetään paljon, samoin leipää. Kolmannes Suomessa kulutetusta leivästä on ruisleipää. Maan eri osissa on erilaisia perinneruokia. 

Maitotuotteita kuluu melko paljon, ja erilaisia hapanmaitotuotteita on useita. Viiliä ja jogurttia syödään aamiaisella tai välipaloina, kermaviiliä ja smetanaa käytetään ruoanlaitossa. Piimää juodaan sellaisenaan tai käytetään leivonnassa tai juomissa. 

Kansallisista erikoisuuksista vientikelpoisiksi suomalaiset huippukokit ovat kelpuuttaneet ainakin leipäjuuston, lakat, poronlihan eri muodoissa, karjalanpaistin ja kalakukon. Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten katajanmarjoilla ja kuusenkerkillä. "Villiruoka" on omaleimainen vientituote, mutta sen saatavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. 


Suomalainen arkiruoka muistuttaa paljon muiden teollisuusmaiden ruokailutapoja. Arkisin aterioissa on yleensä vain pääruoka, joskus jälkiruoka, mutta ei juuri alkupaloja, ellei lisukesalaattia sellaiseksi lasketa. 

 
Ruoan ja ruoka-aineiden kotimaisuus on Suomessa arvostettu asia. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää. 

Suomalaisessa ruokakulttuurissa vallitsee sesonkiluontoisuus. Kesällä syödään uusia perunoita. Rapukauden alkaminen on lehtijuttujen arvoinen asia, vaikka rapujakin tuodaan pakastettuina ympäri vuoden. Samoin mansikoita ja mustikoita syödään oman maan marja-aikaan. Kaali, sienet, lammas, mämmi ja mäti ovat myös sesonkiruokaa. Joulupöytään kuuluvat muun muassa joulukinkku, rosolli sekä monenlaiset laatikot.
Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten suosituimmat einesruoat olivat maksalaatikko, hernekeitto, makaronilaatikko, karjalanpiirakka ja lihapullat.

Maaseudulla syötiin 1900-luvun alussa kolme lämmintä ateriaa päivässä. Usein tukevin oli keskipäivän aikaan nautittu lounas.  Lännessä ruokaa on tehty perinteisesti keittämällä ja leivinuunia lämmitettiin harvoin, jolloin arkileipä säilytettiin kuivattuna. Idässä uuni lämpeni usein ja sitä käytettiin ruoanlaittoon. 

Kalakukko, kuva: Kodin kuvalehti

Hapattaminen, sienet ja piirakat 
ovat itäistä perinnettä. 

Mustamakkara, kuva: Tapola

 

Lapin keittiöön kuuluu leimallisesti poronliha, riista, lakat sekä leipäjuusto. Muita esimerkkejä ovat oululainen rössypottu, nahkiaiset, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara, saaristoalueen mustaleipä sekä karjalaisten sultsinat. 

Lakritsimämmi, kuva Mauste-Sallinen

Ruokakulttuuri on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kansallista identiteettiä, suomalaisista perinneruoistakin, tai ainakin niissä käytetyistä raaka-aineista, on pyritty laatimaan sellaisia ateriakokonaisuuksia, joita voi viedä ulkomaille. Tälle suuntaukselle on annettu nimeksi "uusi suomalainen keittiö" 
eli la nouvelle cuisine finlandaise.

Katso myös: Saamelainen keittiö

Katso myös: Karjalainen ruokaperinne

Vuosittainen suomalaisen ruoan juhlinta 
aloitetaan nyt 
– klikkaa itsesi mukaan tästä!

#hyvääsuomesta #suomalaisenruoanpäivä 


Teksti: 
 Hyvää Suomesta 

#karjalanpaisti #karjalanpiirakka #ruisleipä #leipäjuusto #poro #villiruoka #villiyrtit #maksalaatikko #silakkalaatikko #sultisinat #lihapullat #kalakukko  #mustamakkara #hämäläinensahti #rönttöset #kokkelipiimä #talkkunat #mämmi #kotijuusto 
#imellettyperunamuusi #lanttulaatikko #porkkanalaatikko  

Mitä perinneruokia 
sinun kotiseudullasi valmistetaan? 

Mikä on oma perinneruokasuosikkisi? 

******

Lehdenjakajien päiväkin on nyt. 
Ihmiset taitavat aina vaan vähemmän 
tilata paperilehtiä koteihinsa?