Kävimme toissa viikolla retkellä
tällaisessa miljöössä, jossa aika on
pysähtynyt ja voit aistia menneiden
aikojen tuoksuja ja tunnelmaa.
on onneksi olemassa yhä, nyt museona.
Joskus siellä on asusteltu, saunottu,
kalasteltu ja vietetty aikaa kauniin
luonnon keskellä, Langinkosken
äärellä.
Saunamökki?
Hani meni lähempää kuvaamaan
Langinkosken kohinaa...
Tsasouna joka on suomennettu
kappeliksi, on pihapiirin vanhimpia
rakennuksia. Onneksi sitä on huollettu
vuosien varrella...
Ilman työtä se ei olisi enää tässä.
Kalastusmajan lähellä on 1800-luvun alussa rakennettu pieni ortodoksinen kappeli. Kappelin rakensivat Valamon luostarin munkit, jotka olivat vuonna 1797 saaneet koskeen kalastusoikeuden. Kotkan ortodoksinen seurakunta on pitänyt siellä kesäjumalanpalveluksia 1970-luvulta alkaen.
-WP-
Tsasounalta johtaa silta joen rannalle
ja metsään...
Metsät olivat vielä vihreitä ja
vehmaita Kotkassa. Meillä
sisämaassa on jo maailma syksyisempi.
Kalastusmajan 28 hehtaarin tontti julistettiin puistometsäksi vuonna
1938 ja suojeltiin asetuksella vuonna 1960. Luonnonsuojelualueen
eteläosassa sijaitsee 1,6 hehtaarin kokoinen puulajipuisto, joka
perustettiin vuonna 1959. Alueen kallioperä on tummaa viborgiittia, joka on rapakivigraniitin
muunnos. Varsinainen luonnonsuojelualue on metsäkuvioiltaan vaihteleva,
sisältäen paljon iäkästä puustoa. Luhtaisia ja lehtomaisia rantojaan
lukuun ottamatta alue on melko karu ja kivinen. Luonnonhoitometsä on
alueen rehevin osa. -WP-
Palasimme samaa siltaa takaisin
tsasounalle jonne joku oli tuonut kukkia.
Tämänhetkinen fb-kuvani on tuon saman
tsasounan rappusilla joskus kuvattu. Olin
äiti-mamani kanssa reissussa ja käytiin katsomassa
tätä paikkaa. Aprikoin Hanille ääneen tässä taannoin,
olisikohan tsasouna vielä paikoillaan ja siksi Hani
sanoi toissa sunnuntaina että laitas kuumaa vettä termariin
ja lähdetään katsomaan onko se siellä.
Ihana, spontaani ja rakas tuo mies.
Ja mehän lähdettiin.
Koski on yhä kalaisa,
niin kuin se on ollut muinoinkin.
Voit nähdä alueella sotamuistoja,
juoksuhautoja ja korsun.
Alueella on myös juoksuhautoja kahden sodan ajoilta,
vuonna 1918
venäläisten kaivamia ja toisen maailmansodan aikana
suomalaisten
kaivamia.
-WP-
Langinkosken puistoalueella sijaitsee marraskuussa 1896 paljastettu Aleksanteri III:n muistokivi. Suomen sisällissodan
aikana muistokiveen ammuttiin ja laatta yritettiin irrottaa.
Muistolaatassa olevat vauriot on säilytetty osana Suomen historian tätä
vaihetta. Muistolaatassa on seuraava teksti:
»Rauhanrakentaja Aleksanteri III nautti täällä lepoa, wiihdytystä
turvissa uskollisen kansan 1888–1894. Kymiläiset, kotkalaiset
pystyttivät muistotaulun»
-WP-
Aleksanteri
III vieraili Langinkoskella ensimmäisen kerran vuonna 1880
ollessaan kruununprinssinä. Vieraillessaan toisen kerran Langinkoskella
hän ilmoitti haluavansa pienen kalamajan kosken rannalle. Majan
rakentaminen aloitettiin kesällä 1888, ja se vihittiin käyttöön
seuraavana vuonna. Rakennuksen suunnitteli Magnus Schjerfbeck ja
sisustuksen Johan Jacob Ahrenberg. Aleksanteri III vietti
kalastusmajalla aikaa useana kesänä. Vuonna 1894 valtaan astunut keisari
Nikolai II vieraili Langinkoskella vain kerran, syksyllä 1906, ja
viipyi paikalla vain pari tuntia.
-WP-
Lopuksi piipahdimme Keisarin laiturille jossa
joimme eväskahvit.
Nykyaika on tullut vilkasliikenteisen
sillan myötä ihan liian lähelle, mutta
niinpä se nykyaika kaikkialla tekee.
Langinkosken alemman osan ylitse kulkee nykyisen Langinkoskentien silta,
jonka rakentaminen oli kiistelty. Kymenlaakson luonnonystävät,
Kymenlaakson maakuntaliitto ja Kymenlaakson matkailijayhdistys
perustivat Langinkoski-toimikunnan, joka vetosi huhtikuussa 1960 Kotkan kaupunginvaltuustolle
silta- ja tiehankkeesta luopumiseksi. Sillan ja sen tuoman liikenteen
ei katsottu sopivan Langinkoskelle. Langinkosken ollessa ainoa mereen
vapaana laskeva koski Suomessa, silta rikkoisi myös näkymän
kalastusmajalta merelle. Vastustuksesta huolimatta silta kuitenkin
rakennettiin. Siltaa alettiin rakentaa syksyllä 1962 ja se vihittiin
käyttöön 30. syyskuuta 1963.
-WP-
Sillan yli ajellessa voi tähän rantaan
ja sen rakennuksiin luoda vielä
viimeisen silmäyksen.
Ja hei, oli siellä muitakin,
mutta minulla on tapana odotella niin
kauan kameran kanssa, että saan kuvan
jossa ei ole muita ihmisiä, koska se on
mielestäni kohteliasta, enhän voi mennä
kaikilta pyytään kuvauslupaakaan...
Kiitos Hanille reissusta!
Suomen itsenäistymisen jälkeen Langinkosken alue siirtyi rakennuksineen
valtiolle ja kalastusmajaa käytettiin senaattorien ja ministerien
kesäasuntona. Kymenlaakson museoseura tarttui rappeutuvan majan entisöintiin 1933, ja silloin perustettiin museo. Nykyään rakennuksia hallinnoi Museovirasto.
-WP-
Sinäkin ehdit vielä käydä katsomassa
Langinkoskenparrasta syyskuun ajan.
1.9. alkaen olemme avoinna tiistaista sunnuntaihin 11-16.
Maanantaisin suljettu 3.9. alkaen. Tervetuloa!
”Tulen varmasti takaisin!” ‒ näin totesi Venäjän tuleva
keisari Aleksanteri III kesällä 1880 vieraillessaan luonnonkauniilla
Langinkoskella ja sen ympäristössä. Keisariperheelle rakennettiinkin
kalastusmaja, missä heillä oli mahdollisuus olla vapaina Pietarin
ankarasta hovielämästä ja nauttia kalastuksesta, puunhakkuusta,
ruuanlaitosta ja toistensa seurasta. Kalastusmaja on avoinna yleisölle
1.6.‒30.9.2018, toukokuussa ryhmille tilauksesta.
