Näytetään tekstit, joissa on tunniste koski. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koski. Näytä kaikki tekstit

27.4.2019

Koivun hiirenkorvien taika






Se on nyt. 
Koivuissa on kasvupaikasta riippuen 
jo erikokoisia korvia, täällä eteläisessä Suomessa.
Tällaisia hiirenkorvia oli Pukkilassa 25.4.





Tämän saman pikkukosken maisemissa 
olemme olleet jo viime syksynä
sekä talvella

Joka vuodenaikana maisema on hieman 
erilainen. Keväällä se on tällainen. 

Tulemme taas kesällä uudelleen. 







Vanha tuomikin on jo nupuilla... 



Pienet pelto-orvokitkin ovat jo heränneet... 

Orvokki-sanan toi suomen kieleen Elias Lönnrot kasviossaan Flora fennica vuonna 1860. Aivan kokonaan hän ei silti sanaa keksinyt, sillä kansa puhui jo ennestään ”orvon kukasta”.  /Suomen luonto
 




Pikkukäenrieskakin jo kukkii. 
Ne ovat kuin minipäivänliljoja 
tai minimininarsisseja... 








Kallion päällä kukki komeaksi kasvanut 
posliinihyasintti. 





Kevättaskuruohon kukkia on 
tänä keväänä yllättävän paljon! 

Se on tosin niin pieni kukka, 
muistuttaa kauempaa valkoapilan 
kukkaa, että saattaa jäädä 
huomaamatta monilta. 




Kevättunnelmia... 








Metsäkurjenpolvetkin aloittelevat 
jo kasvuaan. 



Samoin poimulehdetkin heräilevät...




...ja valkovuokot... 






Pajut kukkivat hurjasti. 
Kunnon sade puhdistaisi 
maailmaa ja tekisi hyvää 
rutikuivalle luonnolle 
muutenkin... 


...ja perhoset...  
Niin yö- kuin päiväsemmoiset. 
Erityisen paljon näkyy sitruunaperhosia. 

Tämän erikoisen kiitäjän/yökkösen
kuvasi Hani miun kamerallani.  

Sen selässä on sydän. <3 






Harmaiden lehtien seasta nostaa päänsä 
myös lupiini. Toisten iloksi ja toisten riesaksi. 
Sanotaan että se ei ole Suomen luonnon kasvi... 
On se täällä niin kauan kasvanut että annetaan sen 
jo olla. Niin moni muukin meillä kasvava on 
alkujaan kulkeutunut tänne omia reittejään... 

Antaa kaikkien kukkien kukkia. 

PS: lupiini on helppo pitää kurissa 
pihapiirissä. KUN se on kukkinut, 
leikkaa sen kukkaset pois. 
 Näin se ei leviä muualle vaan 
kasvaa vain sillä omalla kasvupaikallaan. 










25.1.2019

Jäätyneitä maisemia






Näillä seuduilla käväisimme viimeksi lokakuussa 
kameroita ulkoiluttamassa. 

Maisemat olivat verhoutuneet nyt niin paksuun 
lumeen että kahlaaminen oli osittain mahdotonta. 

Varsinkin tien pientareilla oli niin paljon 
lunta etten päässyt mm lähemmäs jokea. 



Kuvasin myös kauniita pihoja...





Puitakin tuli ihailtua...





Tuollakin kävimme lokakuussa viimeksi.













19.10.2018

Lokakuun toinen viikonloppu





Tässä hieman sumuisia näkymiä lähiseuduilta viime viikonlopulta. 

















Ihana mustarastas kierteli omenapuiden 
viimeisten omenien kimpussa. 
Sain siitä kuvan napattua sen istuttua 
yhteen lehdettömään puuhun... 




Ihan liian pian kaikki puut 
ovat lehdettömiä...













3.9.2018

Langinkoski

















Kävimme toissa viikolla retkellä 
tällaisessa miljöössä, jossa aika on
 pysähtynyt ja voit aistia menneiden 
aikojen tuoksuja ja tunnelmaa.



on onneksi olemassa yhä, nyt museona. 
Joskus siellä on asusteltu, saunottu, 
kalasteltu ja vietetty aikaa kauniin 
luonnon keskellä, Langinkosken 
äärellä. 







Saunamökki?








Hani meni lähempää kuvaamaan 
Langinkosken kohinaa... 










Tsasouna joka on suomennettu 
kappeliksi, on pihapiirin vanhimpia 
rakennuksia. Onneksi sitä on huollettu 
vuosien varrella... 
Ilman työtä se ei olisi enää tässä. 

Kalastusmajan lähellä on 1800-luvun alussa rakennettu pieni ortodoksinen kappeli. Kappelin rakensivat Valamon luostarin munkit, jotka olivat vuonna 1797 saaneet koskeen kalastusoikeuden. Kotkan ortodoksinen seurakunta on pitänyt siellä kesäjumalanpalveluksia 1970-luvulta alkaen. 
-WP- 



Tsasounalta johtaa silta joen rannalle 
ja metsään...






Metsät olivat vielä vihreitä ja 
vehmaita Kotkassa. Meillä 
sisämaassa on jo maailma syksyisempi. 


Kalastusmajan 28 hehtaarin tontti julistettiin puistometsäksi vuonna 1938 ja suojeltiin asetuksella vuonna 1960. Luonnonsuojelualueen eteläosassa sijaitsee 1,6 hehtaarin kokoinen puulajipuisto, joka perustettiin vuonna 1959. Alueen kallioperä on tummaa viborgiittia, joka on rapakivigraniitin muunnos. Varsinainen luonnonsuojelualue on metsäkuvioiltaan vaihteleva, sisältäen paljon iäkästä puustoa. Luhtaisia ja lehtomaisia rantojaan lukuun ottamatta alue on melko karu ja kivinen. Luonnonhoitometsä on alueen rehevin osa. -WP-





Palasimme samaa siltaa takaisin 
tsasounalle jonne joku oli tuonut kukkia. 







Tämänhetkinen fb-kuvani on tuon saman 
tsasounan rappusilla joskus kuvattu. Olin 
äiti-mamani kanssa reissussa ja käytiin katsomassa 
tätä paikkaa. Aprikoin Hanille ääneen tässä taannoin, 
olisikohan tsasouna vielä paikoillaan ja siksi Hani 
sanoi toissa sunnuntaina että laitas kuumaa vettä termariin 
ja lähdetään katsomaan onko se siellä. 
Ihana, spontaani ja rakas tuo mies. 
Ja mehän lähdettiin. 








Koski on yhä kalaisa, 
niin kuin se on ollut muinoinkin. 









Voit nähdä alueella sotamuistoja,
 juoksuhautoja ja korsun. 

Alueella on myös juoksuhautoja kahden sodan ajoilta, 
vuonna 1918 venäläisten kaivamia ja toisen maailmansodan aikana 
suomalaisten kaivamia. 
-WP- 








Keisari Aleksanteri III:n muistolaatta. 

Langinkosken puistoalueella sijaitsee marraskuussa 1896 paljastettu Aleksanteri III:n muistokivi. Suomen sisällissodan aikana muistokiveen ammuttiin ja laatta yritettiin irrottaa. Muistolaatassa olevat vauriot on säilytetty osana Suomen historian tätä vaihetta. Muistolaatassa on seuraava teksti:
»Rauhanrakentaja Aleksanteri III nautti täällä lepoa, wiihdytystä turvissa uskollisen kansan 1888–1894. Kymiläiset, kotkalaiset pystyttivät muistotaulun»
-WP-  

Aleksanteri III vieraili Langinkoskella ensimmäisen kerran vuonna 1880 ollessaan kruununprinssinä. Vieraillessaan toisen kerran Langinkoskella hän ilmoitti haluavansa pienen kalamajan kosken rannalle. Majan rakentaminen aloitettiin kesällä 1888, ja se vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Rakennuksen suunnitteli Magnus Schjerfbeck ja sisustuksen Johan Jacob Ahrenberg. Aleksanteri III vietti kalastusmajalla aikaa useana kesänä. Vuonna 1894 valtaan astunut keisari Nikolai II vieraili Langinkoskella vain kerran, syksyllä 1906, ja viipyi paikalla vain pari tuntia.
-WP- 












Lopuksi piipahdimme Keisarin laiturille jossa 
joimme eväskahvit. 



















Nykyaika on tullut vilkasliikenteisen 
sillan myötä ihan liian lähelle, mutta 
niinpä se nykyaika kaikkialla tekee. 

Langinkosken alemman osan ylitse kulkee nykyisen Langinkoskentien silta, jonka rakentaminen oli kiistelty. Kymenlaakson luonnonystävät, Kymenlaakson maakuntaliitto ja Kymenlaakson matkailijayhdistys perustivat Langinkoski-toimikunnan, joka vetosi huhtikuussa 1960 Kotkan kaupunginvaltuustolle silta- ja tiehankkeesta luopumiseksi. Sillan ja sen tuoman liikenteen ei katsottu sopivan Langinkoskelle. Langinkosken ollessa ainoa mereen vapaana laskeva koski Suomessa, silta rikkoisi myös näkymän kalastusmajalta merelle. Vastustuksesta huolimatta silta kuitenkin rakennettiin. Siltaa alettiin rakentaa syksyllä 1962 ja se vihittiin käyttöön 30. syyskuuta 1963. 
 -WP- 

 

Sillan yli ajellessa voi tähän rantaan 
ja sen rakennuksiin luoda vielä 
viimeisen silmäyksen. 

Ja hei, oli siellä muitakin, 
mutta minulla on tapana odotella niin 
kauan kameran kanssa, että saan kuvan 
jossa ei ole muita ihmisiä, koska se on 
mielestäni kohteliasta, enhän voi mennä 
kaikilta pyytään kuvauslupaakaan... 


Kiitos Hanille reissusta! 


Suomen itsenäistymisen jälkeen Langinkosken alue siirtyi rakennuksineen valtiolle ja kalastusmajaa käytettiin senaattorien ja ministerien kesäasuntona. Kymenlaakson museoseura tarttui rappeutuvan majan entisöintiin 1933, ja silloin perustettiin museo. Nykyään rakennuksia hallinnoi Museovirasto. 
-WP-

Sinäkin ehdit vielä käydä katsomassa
Langinkoskenparrasta syyskuun ajan.


1.9. alkaen olemme avoinna tiistaista sunnuntaihin 11-16. 
Maanantaisin suljettu 3.9. alkaen. Tervetuloa! 

”Tulen varmasti takaisin!” ‒ näin totesi Venäjän tuleva keisari Aleksanteri III kesällä 1880 vieraillessaan luonnonkauniilla Langinkoskella ja sen ympäristössä. Keisariperheelle rakennettiinkin kalastusmaja, missä heillä oli mahdollisuus olla vapaina Pietarin ankarasta hovielämästä ja nauttia kalastuksesta, puunhakkuusta, ruuanlaitosta ja toistensa seurasta. Kalastusmaja on avoinna yleisölle 1.6.‒30.9.2018, toukokuussa ryhmille tilauksesta. 

/Kansallismuseo 


**************************




Sitten ihan muuta asiaa:


Koko syyskuu on maailmanlaajuinen Kipukuukausi
Haastamme kaikki mukaan kiputalkoisiin: pue jonain syyskuun päivänä jokin vaatekappale päällesi nurinperin. Lähetä Suomen Kipu rylle kuvasi, tai julkaise se muualla somessa, haasta ystäväsikin mukaan ja kerro kysyjille asian tärkeydestä. Lisää allaolevia hastageja kuvaasi:

#suomenkipury 
#nakymatonkipu  
#kipukuukausi  
#nuttunurin 
/Suomen Kipu ry