Näytetään tekstit, joissa on tunniste Finlandia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Finlandia. Näytä kaikki tekstit

6.12.2019

Sinivalkoiset onnittelut = luukku 6












Paljon onnea 
rakas Suomineito.  

Tänään painamme 
kuvitelluille 
hiuksillesi 
sydänjäisen kruunun 
ja laulamme 
muutaman 
onnittelulaulun. 







Tänään soi tämä biisi... 






Minulle Suomi 
on kaikkea tätä... 




Se on siinä... 







...ja tässä. 
 




Suomalaisuus on
meillä suomalaisilla
sielussa ja
sydämessä.

Vähän kuin sisu,
jonka saamme
jo äidinmaidossa. 








Tämä alin tykkylumikuva on ihan 
kuin Joulupukin asuinpaikalta, 
Korvatunturilta... 


Tiedätkö mikä on Joulupukin 
oikea nimi? Sehän on Nikolaus.
Ja tänään on
Pyhän Nikolauksen päivä. 



Tänään on myös

Eli tekoturkiksia 
vaan päälle ja juhlimaan... 








Onnea 
itsenäinen Suomi, 
102-vuotta! 




















8.12.2018

Mokkapaloja ja Finlandiaa pöytään





Erityisen mielelläni muistutan 
tänään olevasta mokkapalapäivästä, jee! 


Amerikkalaisten kuuluisia mokkispalaohjeita on melkein yhtä paljon 
kuin niiden leipojiakin, mutta tässä yksi 
testattu, komea mokkapalapellillinen: 


MOKKAPALAT: 

n: 10 dl vehnäjauhoja
tai 9,5 dl gluteenittomia vaaleita hienoja jauhoja
1 dl tummaa kaakaojauhetta
2 rkl leivinjauhetta
(Tai 1 rkl leivinjauhetta ja
1 rkl soodaa)
4 tl vaniljasokeria
7-8 kananmunaa
6 dl sokeria
4 dl maitoa
400 g voita sulatettuna


Kuorrute:
1dl tummaa kaakaojauhetta
1 pkt tomusokeria (500g)
50 g voita sulatettuna
3/4 dl vahvaa kahvia
tilkka sitruunanmehua
(tarvittaessa hieman vettä)




Tarvitset ison leivinpellin, reunojen korkeus 5 cm. 
 Laita leivinpellille leivinpaperi ja aseta uunin 
lämpötilaksi n 200 astetta.

Mittaa kuiva-aineet kulhoon.
Vaahdota toisessa kulhossa munat ja sokeri vaahdoksi.
Siivilöi kuiva-aineet munasokerivaahtoon.
Lisää maito ja rasva.
Sekoita varovasti kääntelemällä tasaiseksi.
Kaada taikina pellille.
Kypsennä uunissa noin 40 minuuttia.

Anna hieman jäähtyä ennen kuin sekoitat
kuorrutteen ainekset keskenään ja levitä seos
paistoksen päälle. Lisää halutessasi
pinnalle nonparelleja tai stösseleitä. 
Anna jäähtyä.
Leikkaa leivoksiksi. 


Ohje on muokattu versio 
joskus jossakin naistenlehdessä olleesta.  

Vink:
Tästä tulee niin paksu suklaakakkupohja,
että sen voisi katkaista keskeltä ja halkaista
puolikkaat, kostuttaa ja laittaa väliin vaikkapa
appelsiini tai vadelmamarmeladia... =)





 
Tänään on myös Suomalaisen musiikin päivä
ja on myös liputuspäivä sekä alkoholismiin ja masennuskausiin taipuvaisen säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäpäivä.


Johan Julius Christian Sibelius, jonka lempinimiä olivat ”Jean” ja "Janne" eli 8.12.1865-20.9.195. Sibelius on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia ja esitetyimpiä suomalaisia säveltäjiä. Harva tietää että hän todellakin käytti paljon alkoholia, lukuunottamatta kurkkukasvaimen poistoleikkauksen jälkeisiä aikoja, jolloin hänen Aino-vaimonsakin oli hetken onnellinen. 
 
Sibelius kärsi kuulemma nuoruudesta saakka vapinasta. 
-Jokin sairaus? 
 
Sibeliuksen esi-isät olivat suomenkielisiä talonpoikia. Sibelius oli pitänyt itseään aatelissukuisena ja tämä sukututkimuspaljastus hänen täyttäessään 50-vuotta, sai hänet raivoihinsa. -wp



"Työnsä vuoksi Sibelius oli hyvin herkkä kaikille äänille. Aino varjeli miehensä työrauhaa niin että jopa kotiapulainenkin sai askeliinsa hiljaiseloa kahvitarjotinta kantaessaan. Ainolassa ei Sibeliuksen elinaikana ollut edes vesiputkea, sillä putkista lähtevät äänet olisivat häirinneet säveltäjän työtä."/Visit Tuusulanjärvi

Tiesitkö tätä Finlandia-hymnistä:
 
Sibelius sävelsi sinfoniateoksen v 1899 jonka loppuosaa eli sävelrunoa Finlandia on. Alunperin teosta ei oltu tarkoitettu laulettavaksi mutta silti tämä sinfonian loppuosa muuttui protestilauluksi 1800-luvun lopussa. Sille oli tehty provosoivat sanat, jota opiskelijat lauloivat kadulla mielenilmauksena

Sävelruno muutettiin Finlandia hymni nimiseksi v 1901.


Tällä videolla Joel Hallikainen esittää Finlandia-hymnin sen toisilla sanoilla. Ensimmäisiin protestilaulun sanoihin verrattuna kauniimmat, mutta uskonnolliset sanat kirjoitti Yrjö Sjöblom vuonna 1919. 

 

 

Tenori Wäinö Solan tehtyä oman sanoituksensa vuonna 1937 Sibelius taipui sovittamaan Finlandia-hymnin mieskuorolle.
- Sekä Sola että Sibelius olivat vapaamuurareita. (!!!!)
Vapaamuurarillisissa tilaisuuksissa Finlandiaa lauletaan edelleen yleensä Solan sanoin!


-Finlandia hymni on Vapaamuurari-
rituaalimusiikkia!!! 



Mieskuoro Laulu-Miehet tilasi vuonna 1940 uuden Finlandian sanoituksen runoilija V. A. Koskenniemeltä ja tämä kirjoitti nykyään yleisesti käytössä olevat sanat. Ensiesitys oli 7. joulukuuta 1940.


Nykyisin käytettävät Finlandian sanat ovat  järjestyksessään jo neljännet...



Finlandia-hymni valittiin afrikkalaisen, Nigeriasta 1967 irtautuneen Biafran valtion kansallislauluksi nimellä ”Land of the Rising Sun”.

Verisen sisällissodan ja katastrofaalisen nälänhädän jälkeen Nigeria valtasi Biafran takaisin vuonna 1970.

Melodiaan on kirjoitettu myös uusia sanoja ja sitä käytetään virsien ”Be Still, My Soul” ja ”This Is My Song” sävelenä.

Peter, Paul and Mary ja Joan Baez ovat tehneet Finlandia-hymnistä myös rauhanlaulun A song of peace.


Kansallisen symboliarvonsa vuoksi Finlandia-hymniä ehdotetaan aika ajoin myös Suomen kansallislauluksi Maamme-laulun tilalle. /wikipedia

- Mutta hei:
Finlandian sävel ON JO  JONKUN TOISEN MAAN KANSALLISLAULUNA.

 

Tehdään hei Suomelle uusi kansallislaulu tästä!






 Tiesitkö myös, että vanhoista kotimaisista elokuvista tuttu, 
  Ruth Snellman oli yksi Janne ja Aino Sibeliuksen 
kuudesta tyttärestä? 

Kuva elokuvasta Ihana seikkailu/Elonet







6.12.2018

Onnea kotimaa




 
 
Laita tänään pöydälle liina juhlava 
ja hemmottele herkuilla rakkaita. 





***********************







Tänään on myös Pyhän Nikolaoksen päivä. 
Legendan mukaan hän syntyi Turkissa ja eli vuosina n. 270 – 6.12.343. Nikolaoksen isä Theophanes ja äiti Nonna menehtyivät ruttoon. Teini-ikäisen Nikolaoksen luostarin esimiehenä toiminut setä ryhtyi hänen kaasvatusisäkseen ja niin Nikolaoksesta tuli luostariveli. 


Nikolaos auttoi nälänhädän uhreja ja ongelmissa olevia ihmisiä. Legendan mukaan hän kohdisti paljon huomiota erityisesti lapsiin, jonka vuoksi häntä pidettiin keskiajalla lasten suojelijana.

  Pyhä Nikolaos on edelleen mm Napolin, Sisilian, Liègen,  Freiburgin ja monien muidenkin kaupunkien suojeluspyhimys, monien maiden lisäksi. 
 Häntä pidetään merenkävijöiden, matkustajien ja kalastajien suojelijana, sekä asianajajien, apteekkarien, oikeusmurhien uhrien ja lapsien suojeluspyhimyksenä.  


Nikolaos on joulupukin esi-isä  

 Pohjois-Amerikassa Nikolaoksen legendasta muokkautui Santa Claus, amerikkalainen punanuttuinen joulupukki-hahmo.

Suomessa lahjoja jakava Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvulla. Se yhdistyi muiden suomalaisten joulunajan naamiohahmojen kanssa, (Tiernapojat, Nuuttipukki) jolloin syntyi suomalainen harmaaturkkinen joulupukki. Toisen maailmansodan jälkeen pukki kuitenkin vaihtoi pikkuhiljaa asunsa punaiseksi ja ilmestyi taloihin joulupäivän aattona. /Lähde Wikipedia 



 










16.7.2018

This is Finland






 


Erityinen jokamiehenoikeus antaa meidän 
vaeltaa luonnonrauhaan aina kun me 
sinne kaipaamme. Saamme kerätä luonnostamme 
mielin määrin marjoja, sieniä ja sieluumme kokemuksia. 
Näin ihan kuka vaan voi tuntea puna-apilan, 
Trifolium pratense, ihanan tuoksun 
tulvivan nenäänsä niityn laidalla.





 

Viimeiset maitohorsmat loistavat 
kaikkialla todella runsaina 
Niiden violettipuna on kaunista 
 kun miltei kaikki muut tienvierikasvit 
ovat helteiden ansiosta 
  jo viikkoja sitten kukkineet 

Maitohorsma on todella 
kaikkien rakastama lemmikkikukka 

Lempinimiä sillä on lukemattomia; 
 hepohäntä, horma, häränhäntä, 
  maitiainen, maitohorma, paloheinä, palohorma, palohorsma, palokukka, paloruoho, rieskaruoho, 
tuliheinä, tulivormu, vormuruoho 
 ja mitä lie kaikkia muita. 



 




Rubus arcticus, kuva: Wikipedia 

Mesimarjalla on runollinen ja kaunis nimi 
ja se maistuu viehkolle. Tätä ihmeellistä 
maamuuraimen marjaa voit tavata 
hyvällä onnella jopa tienvarsillakin. 



Achillea millefolium


Tässä on kukka jonka nimi on outo, siankärsämö.  
Olen aina ollut pahoillani siitä nimisuomennoksesta, 
koska silläkin kukalla olisi ollut useita hauskojakin nimivaihtoehtoja, kuten aivastusjuuri, akantupakki, hurstinkukka, häränhukka, häränhäntä, juhannuskukka, kaljanen, kuperkeikka, kärsäheinä, mäntäheinä, mäntäpää, nenätiisti, pellonpekko, pellonvanhanen, peltohumala, pietarinkukka, pyörtänäpöllö, satalatva, siankärsäheinä, timpurinkukka, tupakkikukka, jne.

Mutta siitä tehtiin sitten sikapossun kärsäkukka. 
Se tyytyy silti nimeensä 
kuin suomalainen omaansa, koska 
eihän nimi miestä, eikä kukkaakaan 
ainakaan pahenna. 





Phleum pratense

Timotei jakaa mielipiteitä.
Toiset silmäilevät sitä hymyilevin 
silmin ja toiset nuhaisin nenin. 

Se on niin tuttua suomalaisellekin. 
Kaikkia ei voi aina miellyttää, 
vaikka sitä kuinka parhaansa yrittää. 





Tällä pellolla on rypsiä tai rapsia. 
Suomalaisella sisulla olemme täällä 
pohjoisessa maassa keksineet itse jopa oman 
ruokaöljymme. Menemme vaikka läpi harmaan 
kiven ja litistämme siinä samalla kuivasta keltaisesta 
kasvista tipan kultaista öljyä ja sillä ylpeilemme, 
kehottaen kaikkia edes sitä maistamaan 
vaikka salaa ostammekin oliiviöjyä kaappiimme
niin silti kotimaista puolustamme... 




Rakastamme myös villiniittyjämme. 
Rakastamme soitamme. 
Rakastamme pohjoisen vaarojamme 
ja tuntureitamme. 
Rakastamme merenrantojamme ja 
kesämökkikuntiamme. 
Rakastamme kyläkauppojamme, 
peruskoulujamme ja lapsiamme... 




Rakastamme vuodenaikojamme. 





Rakastamme maalaismaisemiamme. 
Rakastamme mummoloitamme ja 
rintamamiestalojamme. 
Rakastamme sorateitämme. 
Jotkut rakastavat jopa ralleja 
niillä pölyävillä teillä ja sama porukka 
hurraa talvella kuraisilla hangilla 
nille kovaäänisille autoille. 
Jotkut rakastavat hengellisyyttä, 
 jotkut raskaampaa heviä. 
Jotkut laulavat kansanlauluja 
tai tanssivat lavatansseja.



Rakastamme metsiämme, peltojamme, 
puistojamme, puutarhojamme ja takapihojamme. 
- Ja me rakastamme niitä kaikkia kasvejamme, 
joskus jopa rikkaruohojamme.  







Elämä on ylä- 
ja alamäkiä, 
ja sen me suomalaiset 
jos ketkä tiedämme. 
Kaikki meistä tietävät 
millaista on mäen alla. 
Ihan melkein ojassa, 
muttei kuitenkaan 
ja josta ainoa reitti on nousta... 







Pitkän ylämäen päällä voi huokaista
ja katsella maailman kauneutta. 
Voisi samalla myös itseään kiitellä 
mutta sitä harva suomalainen osaa...  
Olemmehan niin vaatimattomia. =D






Vaikka viime vuonna juhlittiin Suomen itsenäistymisen 
satavuotista taivalta, ei Suomi ole vasta 100-vuotias. 

Suomi, Finlandia on paljon vanhempaa perua.
Suomen kielikin on jo yli 6000 vuotta vanha. 
Sisukkuudellaan tämä pieni kansa piti kiinni 
sisimmässään suomalaisuudestaan ja sinnitteli 
 jo tuhansia vuosia. Kansa kertoi iltapuhteillaan 
toisilleen Kalevalan taruja ja sisuuntui entisestään. 
Heidän ansiostaan Suomi on mitä on, meille rakas 
rauhantyyssija, täynnä sisukkaita, sielukkaita, 
rehellisiä ihmisiä. 






On se sitten iäkäs ihminen tai 
esine jolla on jo historiaa mukanaan, 
niin muistaa pitää että vanhoissakin 
on voimaa joka on kulkenut kanssaan... 

Suvun vanhinta pitää arvostaa. 
Niitä hartioita pitää halata. 
Heidän sanoihinsa paneutua. 
Sanoissa on mukana 
salaisuuksia, jos vain osaat kuunnella. 




Juuri kun olemme unohtamaisillamme 
identiteettimme, luonto hellii meitä 
sinisillä lähteillä, kukilla ja kesätaivaalla... 

Trifolium repens

...talven valkoisella hangella, kesän 
pilvilampailla ja vaikka tällä viattomalla apilalla. 




Kesäinen heinänteon taika 
on monelle kesän paras aika. 





On onni vaeltaa vapaana pitkin 
maamme mutkaisia teitä, sinne tänne. 






Mutkan jälkeen on tietenkin 
taas uusi mutka 
ja tie jatkuu loppumattomiin. 
Päättyen usein järvien rannoille, 
mökeille ja  
maalaistalojen pihoille... 




Tie vie viljapelloille ja levenee 
antaakseen tietä kaupungeille. 
Niissäkin asuu sisukasta kansaa 
rakastaen betonista kotiaan, 
niin kuin me muut maalla 
omiamme.



Tällainen on minun Suomeni. 
Se on kaunis maa. Se on ollut sitä aina. 
Finland. Se voisi nykyään olla myös Windland, 
koska meillä usein tuulee, paitsi nyt kun on helleaalto... 
Tämä tavallinen, tavallisten ihmisten maa, jossa 
on vielä sininen taivas, valkoisia pilviä ja 
raikas ilma hengitellä. 
Jossa on niemiä, saaria ja notkoja mutta ei vuoria. 
Jossa ihmiset rakastavat luontoaan ja antavat kaikelle 
mahdolliselle lempinimiä. Kukillekin. 

Tämä on maa, jossa ollaan puolueettomia 
ja diplomaattisia. 
Jossa rakastetaan omaa maata ja ollaan 
ystävällisiä naapureille. 
Toivotetaan heidät tervetulleiksi ja 
kestitään vieraanvaraisesti vatsansa pulleiksi. 
Vilkutetaan lähtiäisiksi ja 
toivotaan hyvää kotimatkaa. 
Ja jos naapuri tarvitsee apua, 
sitä empimättä annetaan.
Koska sellainen on suomalainen. 









5.12.2017

Lauri Schreck - Finlandia






Upea, erilainen, hieno esitys. 
Kiitos Lauri! 

Tiesitkö, että alunperin Finlandia-hymnin nimi ei toki ole ollut sama, vaan se oli eräänlainen
protestilaulu, jonka nykysanat, jotka me
tunnemme ja tiedämme, on siihen
tehty vasta n 60 v sitten. Eli sanatkin olivat aluksi varsin erilaiset. Nämä nykyisetkin voisi jälleen päivittää.

Sibeliuksen syntymäpäivä on
muutaman päivän päästä, 8.12.







1.12.2017

Joulukalenteri alkaa: Jotain punaista





Onhan kirjeet jo kirjoitettuna Joulupukille? 
Nyt viimeistään kannattaa lähettää ne,
että ehtivät ajoissa Suomen Korvatunturille, 
jossa se oikea Joulupukki asustaa. 




Tiedäthän Joulupukin osoitteen
Santa Claus Villageen?
Joulupukki 
Tähtikuja 1 
96930 Napapiiri 
Suomi
 FINLAND 




Minun perinteinen joulukalenterini teille 
alkaa täten myös nyt näillä sanoilla, 
joissa on jotakin punaista: 
Tervetuloa joulukuu! 







Nyt olisi myöskin
Pukeudu tänään hameeseen 
-päivä. Hamekin voisi olla punainen...








Sanotaan, tiedäthän,  
omenan päivässä 
pitävän lääkärin loitolla. 
Josko se on totta, josko ei, 
mutta omenan syönti kannattaa silti.  
Teemapäivissä onkin tänään: 
Syö punainen omena -päivä.  

Ja lääkäreistä aasinsiltana: 
tänään alkaa IBD-viikko.


Viikko on samalla myös
Kehitysvammaisten viikko. 

Tänään on myöskin 
Osta työtä Suomeen -päivä! 
Eli suosi suomalaista! 





23.11.2017

Ei SUOMI täytä 100 vuotta...











...vaan Suomen itsenäisyys. 
Monessa paikassa on 
väärin kirjoitettuna tämä asia. 
Nyt ei ole Suomen syntymäpäivä. 





SUOMI, FINLANDIA, 
on ollut olemassa ikuisuuden, 
minkä näkee vanhoista kartoista. 
Ihana FINLANDIA, kaunis maa,
on ollut tässä paikoillaan
jo tuhansia vuosia, ja 

maapallon syntygrafiikassa 
Suomi erottuu selkeästi 
miljardien vuosien takaa. 

Suomen kielenkin on todettu olevan
yli 6000 vuotta vanhaa. 

Ei siis todellakaan mikään 
syntymäpäivä, varsinkaan 
vain 100 vuotta. 




 Mutta... 

länsinaapurimme pitää meitä yhä
näpeissään niin kuin on pitänyt jo satoja vuosia.
Suomalaiset unohtavat ne yli 600 vuotta 

historiastamme, kun ruotsi hallitsi 
tätäkin maata.

- Niin sen kuulemma unohtavat
ruotsalaiset itsekin...

Länsinaapurimme koitti orjuuttamisensa lisäksi 

kitkeä ja kieltää kansaamme 
puhumasta suomea, jopa lailla, 
joka aataminaikaisena pykälänä on yhä 
 riesanamme ja vitsauksenamme.
Kunpa moinen kielilaki vihdoin 

lakkautettaisiin maastamme. 


Juha Hurme: Suomen kieli on erityisoikeutemme. 
Suomen puhuminen ei tee meistä juntteja. 
Kaksikielisyys pois lakipykälistä!
Ei ruotsi ole mikään kotimainen kieli vaan
vieras kieli, jonka ylläpito on ihan turhaa. 


Tämän kansanhan piti olla vapaa? 
Vapautta on myös se, 
haluammeko puhua ruotsia vai emme. 

Englanti voisi olla toinen kielemme.
Myös venäjän kieltä tarvitaan 

yhä enenevämmässä määrin.
Missä ruotsin kieltä muka tarvitaan?
- Hehän puhuvat itsekin mm työkielenä 

englantia meikäläisten kanssa.
Englanti onkin kansainvälinen työkieli.

Ylioppilaskirjoituksissa huomaa, miten 

maamme nuorisokin on viimein tajunnut
tämän pakkokielen turhuuden.  

Englanti on myös opiskelukieli. 
Englanniksihan ne useat päättötyötkin tehdään.

Ruotsalaiset pitäessä pientä maatamme
ikeensä alla he mm lähettivät suomalaiset 

puolestaan sotiin. Niinhän he nytkin haluaisivat 
suomalaisten puolustavan itseään! 
Historia kertoo mitä tapahtui 1800 -luvulla,
kun ruotsi oli pitänyt tätä maata 
hallussaan satoja vuosia:

Napoleonista tuli 1800-luvun alussa Ranskan sekä myös Saksan hallitsija. Solmittuaan Venäjän keisarin Aleksanteri I:n kanssa rauhan ja liiton, nuo kaksi suurvaltaa jakoivat Euroopan keskenään.

Ruotsi koetettiin pakottaa mukaan Britannian kauppasaartoon. Diplomaattisen taivuttelun osoittauduttua tuloksettomaksi Aleksanteri joutui Napoleonin painostuksesta julistamaan vuonna 1808 Ruotsille sodan, joka tunnetaan Suomen sotana. Sodan seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Suomesta tuli tällöin Venäjän vallan alainen ja 1809 perustettiin Suomen suuriruhtinaskunta.
-Wikipedia- 



Venäjä pelasti meidät ruotsilta!
Muuten olisimme tänä päivänä osa sverigeä.
Kauhea ajatus! Emme saisi 

edelleenkään puhua suomea,
ääntämyksestämme ei saisi kuultaa 
suomalainen ruotsalaisten halveksima 
ääntämys ja meidän pitäisi ruotsintaa 
jopa tyypilliset suomalaiset sukunimemme... 

Venäjän alaisia olimme vain 100 vuotta.
Venäjä antoi meille autonomian, 

sekä Suomen senaatin 
eli oikeuden päättää omista asioistamme,
jollaista ruotsi ei ollut koskaan meille antanut, 

ja näin syntyi Suomen suuriruhtinaskunta. 


Jostain ihmeen syystä kansa täällä 
ja muualla muistaa vain tämän ajan...




Emme unohtaneet juuriamme
emmekä kaunista kieltämme.
Jo kauan sitten sai alkunsa suomalainen SISU, 

joka meillä on jo äidinmaidossamme. 
Emme unohtaneet keitä olemme.
Itsenäistyimme. 
Jouduimme maailmansotien 
pyörteisiin. SISU voitti jälleen...


Nyt Suomi-neito on nukkunut 
100 vuotta kuin prinsessa Ruusunen. 
Nyt sen on vihdoin aika herätä 
ja muuttua oikeaksi suomalaiseksi. 

Huomaamattamme olemme siis tauon 
jälkeen yhä ruotsin hallinassa: he 
ostavat tehtaitamme ja tietotaitoamme...
Suuri osa mediastamme on ruotsalaisten 
käsissä...  

Meillä kumarrellaan ihan liikaa länteen. 
Ruotsi ei ole meitä parempi. 
Ruotsissa ei mene hyvin.
Missään tapauksessa ruotsista ei
kannata ottaa esimerkkiä.
- Missään asiassa.
He ovat itsekin todenneet tämän. 


Napanuoran länteen saisi 
leikata jo mieluusti.  



Suomen pitäisi olla vapaa maa.
Nostakaamme päämme pystyyn
ja kerätkäämme itsetuntomme.
Me olemme ainutlaatuisia ja erityisiä.
Olkaamme ylpeitä
suomalaisuudestamme. 
 

Tehkäämme asiat suomalaisittain.
Lakatkaamme
nöyristelemästä 

ja kyyristelemästä ja vilkuilemasta 
mihinkään ilmansuuntiin.
Olkaamme suomalaisia.



Maamme näennäinen
itsenäisyys viettää vuosipäivää 

6.12.2017. 

Juhlitaanhan me toki sitä. 
Vaikka itsenäisyyspäivän juhlintakin 
meillä on tönkköä, riippuen ehkä pohjoisesta 
sijainnistammekin ja siihen vedetään mukaan  
talvisodat ja jatkosodat ja unohdetaan, 
etteivät ne (yksin) tehneet maastamme 
Suomea. 

Suomi on paljon muutakin.
Maamme ei ole vain satavuotias. 
Se on ikivanha. 


Suomalaisuus 
on mielentila.



Tässä vielä Joel Hallikaisen 
esitys satavuotiaalle Suomelle: 
Finlandia hymni erilaisilla sanoilla. 
 


Hakusanat: 

100 vuotta, Finland, Finlandia, Itsenäisyyspäivä, 
Prinsessa Ruusunen, suomalaisuus, suomen kieli, 
Suomi, Suomi 100, Suomi on suomalainen, 
suomenkielinen, kirjallisuuden Finlandia