Hyvää sydänkesää!

 

 

 

 

 

🌿 No nyt voi sanoa, että on keskikesä & 💚 sydänkesä! Nyt viettämään niitä keskikesän juhlia! Kesää on vielä puolet jäljellä. 🌸

 

🌿 Vuosina 1881–1950 tehtyjen lämpötilamittausten mukaan vuoden lämpimin ajankohta sattuu 13.7. tienoille. Kalenterisauvoissa oli tälle päivälle merkitty heinäharava, koska heinänteko aloitettiin tänä samana päivänä. 

 

🐻Tätä päivää pidettiin myös karhunpäivänä. Puoli vuotta aikaisemmin (13.1.) väitettiin karhun kääntävän kylkeään, koska talvi on puolessa välissä eli oli ns. keskitalvi. Karhunpäivää pidettiin karhun syntymäpäivänä.

🐻Myös Virossa on tänään Karhupäivä, karuse päev, karo püha, eli karhun pyhä.
Koko heinäkuuta on Virossa ennen kutsuttu karhukuuksi.
Virolaisen kansanuskomusten mukaan tänä päivänä oli oltava karhulle mieliksi, muuten karhu tekisi vahinkoa paimenille, karjalle ja mehiläispesille.
Päivää vietettiin välttämällä työntekoa sekä esimerkiksi viemällä kirkkoon kuparilantteja uhrina Pyhälle Margareetalle. 

 

Lähteet:
Almanakka
Taivaannaula
Wikipedia

 

Näistä olen kirjoittanut mm vuosi sitten tuonne.

  

 

 

Nyt voit viettää keskikesän juhlaa

Juhannus ei oikeasti

ole mikään "keskikesän juhla". Sehän sijoittuu alkukesään. 

Nyt vasta on keskikesä, eli

vanhan kansan  lempeästi 💚 sydänkesäksi nimittämä aikakausi. 

Muutaman viikon takainen kesäpäivänseisauskaan ei tarkoittanut, että kesä olisi jo mennyt, vaikka jotkut olivat silloin jo ihan myrtsinä: "Nyt se syksy sit alkaa!"  

Valoisuus vaan vaihtelee, 

se hirmu valoisa

aika hieman tummuu. 

- Mutta onhan kesä toki muutakin kuin aurinkoa! 

Ja ainakin minusta on ihanampaa nukkua pimeässä, kuin valoisassa yössä. :)

 

Tänään on myös 

muinaissuomalaisten juhlima

 Karhunpäivä  

 

"Vuoden lämpimin päivä, keskikesän päivä 13.7. on myös Karhunpäivä, jolloin juhlitaan karhun syntymäpäivää." /Nuuksion taika

"Joiltakin seuduilta Virosta on olemassa tietoja heinäkuun 13. päivä vietetystä ”karhun päivästä” tai ”karhun pyhästä”. Virolaisten kansanuskomusten mukaan tällöin oli oltava karhulle mieliksi, jotta se ei repisi karjaa. Päivää vietettiin välttämällä työntekoa sekä esimerkiksi viemällä kirkkoon kuparilantteja uhrina Pyhälle Margaretalle. Heinäkuusta tunnetaan myös Virossa kansanomainen nimitys karhukuu." /Taivaannaula

 

"Puoli vuotta aikaisemmin (13.1.) väitettiin karhun kääntävän

kylkeään, koska talvi on puolessa välissä eli oli ns. keskitalvi. " /Almanakka 

  #Karhunpäivä 

#BearDay 

#Karupäev 

#Keskikesä 

 

Kesää

on vielä

puolet

jäljellä! 

 

#keskikesä

♡

Karhuja, heinää ja pilvilinnoja

Miksi Juhannusta sanotaan keskikesän juhlaksi 

kun kesä on silloin vasta aluillaan? 

Tänään olisi keskikesän ja pohjoisen saagan, 

 eli karhun päivä. 

"Päivä on koko itämerensuomalaisella alueella ollut karhun syntymäpäivä, 

jolloin laulettiin karhulle ja vietettiin keskikesän juhlaa. Puoli vuotta 

aikaisemmin (13.1.) väitettiin karhun

kääntäneen pesässään kylkeään, koska oli keskitalvi.

Myös Virossa on tänään kesksuve püha ja karusepäev. 

Koko heinäkuuta on Virossa ennen kutsuttu karhukuuksi. 

Virolaisten kansanuskomusten mukaan tänä päivänä oli 

oltava karhulle mieliksi, muuten karhu tekisi vahinkoa 

paimenille, karjalle ja mehiläispesille. 

Päivää vietettiin välttämällä työntekoa." (Ainakin täällä

Saarenmaalla se vain sopii, koska nyt on sadepäivä. 

Vihdoin! Siksi minäkin olen sisällä, koneen 

ääressä. Olisi kyllä ollut mainio vesakonraivauspäivä. 

- Pähkinäpensaat leviävät silmissä jos niitä ei poista. 

Suomessa pähkinä on harvinaisuus ja täällä riesa...) 

"Vuosina 1881–1950 tehtyjen lämpötilamittausten mukaan 

vuoden lämpimin ajankohta sattuu 13.7. tienoille. 

Kalenterisauvoissa oli tälle päivälle merkitty heinäharava, 

koska heinänteko aloitettiin tänä samana päivänä." 

Lähteet:

Karhun kansa.fi

Almanakka

Taivaannaula

Wikipedia

Nykyään päästää paljon aikaisemmin heinätöihin. 

Tällä saarellakin jo juhannusviikolla niitettiin 

ensimmäiset heinät kumoon. 

********** 

*Kun olin peruskoulussa, keräsin suuriin, kovakantisiin vihkoihin 

kaikenlaisia runoja, kuvia, muistoja ja kirjoittelin omiakin 

juttuja. Muistan eräänkin pienen runon, joka meni näin:

Älä rakenna linnoja pilviin 

sillä tuuli ne hajottaa 

Älä katsele syvälle silmiin 

joita et voi unhoittaa 

- Tuntematon 

Sellainen on pilvilinna. 

Fool's Paradise. 

Hölmön paratiisi. 

Ensimmäistä kertaa kirjallisuudessa käytettiin termiä 

jo 1400-luvulla. William Shakespeare käytti termiä 

Romeossa ja Juliassa vuonna 1592. 

Miten voit viettää tänään pilvilinnapäivää?

Jotkut, jotka juhlivat sitä, sanovat, että se on myönnytys  

pienelle naiiviudelle, uskoa mihin tahansa kaukaa 

haettuun lupaukseen. Päivä, jolloin voi jättää todellisuuden 

taakseen, unohtaa elämän ongelmat ja päästä omaan mielen paratiisiin, omiin pilvilinnoihin.

Toiset taas näkevät tämän päivänä, jolloin vältetään 

visusti kaikenlaisia haaveita ja pilvilinnoja. Tämä on heille 

se päivä, joka muistuttaa, ettei saa uskoa asioihin, jotka ovat petollisia ja antavat väärää toivoa.

#FoolsParadiseDay

*Harmi että jossain vaiheessa tuhosin kaikki nämä pulleiksi,

täyteen kaikenlaista keräämääni sisältöä sisältäneet

leikekirjani, joita voisi kutsua nykyisin Scrapbookeiksi...

Vielä on puolet kesää jäljellä!

 

 

 

 

 

Sen lisäksi, että 13.7.2022 on täysikuu 

ja sekin on superkuu, on sydänkesän, 
eli keskikesän aika 

 

 Juhannushan ei oikeastaan 

olekaan mikään keskikesän juhla. 

Kesä on silloin vasta alkanut.

Vahingossa itsekin olen
syyllistynyt kutsumaan juhannusta 

keskikesän juhlaksi,
Dääm! 

Anteeksi vaan!

Koetan
tästedes muistaa välttää 

nimittämästä juhannusta näin! 

 

Juhannus on kesäjuhla. 

Kesäkuun juhla. 

Alkukesän juhla.  

Perinnekesäjuhla. 

 Jussinpäivä. 

Jussinpäivänjuhla. 

(Paitsi että Suomessa Juhannuksen 

olemassaoloon jatkuvasti puututaan, eikä se saa 

olla omalla paikallaan rauhassa... ) 

Kesäpäivänseisaus ei toki tarkoita,
että koko kesästä olisi jo
puolet mennyt!

Valoisuus vaan vaihtelee, eli se hirmu valoisa
aika hieman lieventyy. 

- Mutta onhan kesä toki muutakin 

kuin auringonvaloa. 

Ainakin minulle! 

Kesä on luonnon mahtavaa runsautta,
rehevyyttä ja vehreyttä
ja lämmöntunnetta, niin kropassa kuin sielussa.

Se on lämmintä uimavettä johon pulahtaa. 

Kesä on lomaa töistä. 

Lomaa talvesta. 

Lomaa arjesta. 

Lomaa koulusta. 

Kesä on satoa,
ja sadonkorjuuta
vuoroin mansikkamaalta, 

vuoroin kasvimaalta, vuoroin
luonnon omista antimista. 

 

 

Kas näin tästä päivästä on kirjoitettu:

"Keskivertoisesti vuoden lämpimimmät ajat osuvat juuri näille
päiville, eli jos halutaan viettää lämmön taittumista
kylmenemiseen, niin nyt on keskikesän aika. 13.7 tienoilla
onkin vietetty kesän käännekohdan juhlapyhiä."
/Mielikin metsä


"Puoli vuotta aikaisemmin (13.1.) väitettiin karhun kääntävän
kylkeään, koska talvi on puolessa välissä eli oli ns. keskitalvi.
Karhunpäivää pidettiin karhun syntymäpäivänä. 

Esimerkiksi Virumaalla asuvilta koottujen uskomuksen mukaan
silloin ei pitänyt tehdä töitä, muuten karhu tekisi vahinkoa
paimenille, karjalle ja mehiläispesille." /Almanakka

Vielä on siis puolet
kesää jäljellä! 

 

 #keskikesä 

Mamba/

 Vielä on kesää jäljellä 

 

 

Hyvää Juhannusta

"Juhannuksena luonto on vehreimmillään ja kasvit alkavat tehdä hedelmää. Samoin ajateltiin ihmisestä, ja moni juhannustaika ennustaakin naimaonnea. Tunnetuin taioista on kukkien tyynyn alle laittaminen ja tulevasta puolisosta uneksiminen. Taiasta ja kukkien määrästä on useita variaatioita eri puolilta Suomea.

- Ennen siihen ei kylläkään liittynyt ajatusta romanttisesta rakkaudesta modernissa mielessä, vaan taustalla oli ajatus toimeentulon turvaamisesta ja suvun jatkamisesta. Nuoret naiset ja miehet tietysti toivoivat mieluista puolisoa: kilttiä, kunnollista ja sellaista, jonka kanssa yhteiselämä sujuisi.

Juhannus on ollut vanhastaan kukkien ja tuoreiden lehvien juhla, siksi myös taiat liittyivät vahvasti luontoon. Nykyäänkin taloa ja pihaa koristellaan aattona juhannuspuilla, lehdillä, oksilla ja kukilla. Ennen koristelulla oli tärkeä maaginen merkitys, niillä varmistettiin karjaonnea ja esimerkiksi lattioiden runsaalla lehdityksellä taattiin hyvä rehuvuosi.

Vaikka sananjalka ei kuki koskaan, uskomusten mukaan juhannusyönä saattaa nähdä senkin tapahtuvan. Jos joku onnistuu saamaan haltuunsa sananjalan kukan siemenen, hän saa erityisiä taikavoimia, kuten taidon muuttua näkymättömäksi. Uskomus oli niin voimakas, että vuonna 1612 Ferraran yleisessä kirkolliskokouksessa katolinen kirkko kielsi sanajalan siementen keruun juhannusyönä."

Teksti: Lauri Levola/Turun sanomat 

Suomalaiset juhlivat kaikkia juhlapäiviään jo niiden aattoina. Siksi Juhannusaattokin on monelle juhlavampi päivä kuin vaikkapa Juhannuspäivä. 

Tietenkin olisi mukavaa jos Juhannuksen sijaintiin ei koskettaisi allakantekijöiden taholta, jotka siirtelevät juhlapäiviä siksi, etteivät suomalaiset vaan saisi liikaa vapaapäiviä keskelle viikkoa... 

 23.6. Aaton päivä voisi aina olla Juhannusaatto, (josta yhteydestä se on varmaankin nimityksensäkin joskus muinoin saanut) ja Juhannuspäivä saisi aina sijaita 24.s kesäkuuta, Jussin päivänä.

Taas on aika auringon

Kun taas on aika auringon, niin uskon, siinä taikaa on.
Mä sulle taitan kukkasen, kun vastaan riennät nauraen.
Ja tanssipaikan suuntaan päin näin lähdetään me käsikkäin.
Sun naurus tarttuu ihmisiin, ja uskon jälleen haaveisiin.

Ihmisten mielet lannistaa talvella pakkassää.
Reippaankin miehen astuntaa huopanen hiljentää.
Tuntuu kuin vuotta kymmenen jatkunut talvi ois.
Nähdessäs vihdoin peipposen heität taas turkin pois.

Juhlat kun Jussin päivän on, silloin taas tarkenee.
Loisteessa öisen auringon yksin en taikaa tee.
Kokkoihin liekit leimahtaa, samoin myös sydämiin.
Monikin kenties ehdottaa toiselle: ”Eikös niin?”

Kun taas on aika auringon,… 

suom. san. Jukka Virtanen 
sov: Jaakko Salo 
esittänyt mm: Reijo Salminen

19.6 on muuten myös sellainen kuin Varvastossupäivä...

20.6. On Päivänvalon arvostuspäivä 
& Juhannuspäivä 

Minä toivon Sinulle
onnellista Juhannusta!

 

Sunnuntaina, 21.6. on 

Kesäpäivänseisaus
sekä Musiikin päivä. 

Keskikesä

Nyt juuri on Keskikesä

sekä Karhunpäivä. 

Hyvää Juhannusta!

✿•*¨`*• Kesä •*¨`*•✿

Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. 

Juhannus on Suomessakin ollut muinaisuskontoon liittyvä Ukon juhla,  sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. 
 
Juhannuskokkojen poltto on alunperin tapahtunut pahoja henkien karkotuksena. Niitä poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.
  Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla.
 

Juhannustaiat

 Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri, katsomalla  keskiyöllä lähteeseen. 

Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä Vihdalla. 

Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan. 

 

 Juhannuskoivu

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytettiin juhannuskoivuja. Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja. 
 

Muut perinteet

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.  
 
Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.  Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla. 
 
 Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa. 

Suomessa juhannus on yöttömän yön juhlaa. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. 
 Suomessa juhannus on virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.  



Lähde: Wikipedia 


*****************************

Toivottavasti sinun 
juhannuksenvietto-
paikkakunnallasi 
on kiva sää oleskella ulkosalla. 

Juhlavaa Juhannusta!

Tänään onkin sitten vihdoin Mittumaari, taikayö eli juhannusaatto. 

Koko alkukesän tätä päivää 
niin palavasti odotellaan... 

Juhannus on erityisesti järven rannalla ihanaa. 

Jos sinulla ei ole omaa mökkiä, eikä kukaan kutsu sinua mökilleen
voit myös ehkä vuokrata sellaisen, 
mutta varaus kannattaa tehdä ajoissa 
suuresta kysynnästä johtuen. 

Luonnonhelmassa voi ymmärtää
miten ihmeellinen aika juhannus 
meille suomalaisille on aina ollut. 

Juhannustaikoja on mm täällä ja täällä. 

 Joillekin tämä on ihan tavallinen kesäviikonloppu, 
ilman kummempaa hössötystä tai juhlaa. 

Mutta hei, jos aiot juhlia kesämökillä, 

vilkaise tätä 
Hyvien naapurisuhteiden julistusta.

PS:

Tänään on myös 

Vie koirasi työpaikallesi -päivä,

sekä Sipulirengaspäivä.

Valoa, musiikkia ja juhlaa

Tänään on  
Päivänvalon arvostuksen päivä.

Tänään on myös tietenkin
 Kesäpäivänseisaus, 
yksi vuoden pisimmistä päivistä 
ja lyhyimmistä öistä. 

Kesäpäivänseisauksen jälkeen 
yö alkaa taas pidentyä eli tummua 
ja valo vuorokautta kohti vähentyä...  

Myös Musiikin juhlaa, Fête de la Musique 
(tehkää musiikkia), eli Musiikin päivää, 

vietetään tänään tai oikeammin ensi yönä. 

Tapahtuman tarkoituksena on edistää kulttuuria kahdella tavalla. 

Se innostaa harrastajia musisoimaan vapaaehtoisesti kaduilla ja julkisilla paikoilla. Toisaalta festivaali tarjoaa suurelle yleisölle mahdollisuuden nauttia erilaisista musiikkityyleistä lukuisissa harrastajien ja ammattilaisten järjestämissä ilmaiskonserteissa.

 Juhla osuu samaan aikaan pakanallisten juhlien kanssa, joita jo antiikin ajoista asti on omistettu luonnolle tai sadonkorjuulle. 

Mm kesäkuun 24. päivänä vietettävä Pyhän Johanneksen juhla (Suomessa juhannus), jota Ranskassa vietettiin polttamalla suurta nuotiota läpi yön vuoden pisimpien päivien kunniaksi. Näitä keskikesän kansanjuhlia vietettiin Ranskassa aina 1990-luvulle asti, jolloin suurin osa nuotioista kiellettiin turvallisuussyistä. Tästä säädettiin myös lakeja, joiden tarkoituksena oli ehkäistä tulipaloja ympäristönsuojelualueilla tai alueilla, joilla veden käyttöä on kesäaikaan rajoitettu. 

Vastaavanlaiset keskikesän juhlat ovat tuttuja myös täällä pohjoisessa yöttöminä öinä, jolloin aurinko ei laske ollenkaan. 

 Pietarissa vietetään Valkeat yöt -kesäfestivaalia, jolloin taiteita juhlitaan kaikissa muodoissaan.

 

Fête de la Musiqueta vietetään noin sadassa eri maassa. 

Tämä suosittu tapahtuma on otettu osaksi monien kesäpäivänseisauksen aikaan järjestettävien musiikkifestivaalien ohjelmaa eri puolilla maailmaa. 

Festivaalin ajaksi monia aukioloaikoja on pidennetty. Esimerkiksi kirjastot ja kahvilat saavat tuona yönä olla auki normaalia pidempään yleisöä varten. 

Monet kadut suurimmissa kaupungeissa ovat suljettuja liikenteeltä, jotta tilaa olisi järjestetyille ja improvisoiduille näytöksille ja esitysten välejä kulkevalle yleisölle. 

Esityksiä saatetaan järjestää myös rajatummissa tiloissa kuten puistoissa ja urheilutiloissa. Joissain konserttisaleissa ja teattereissa esitykset ovat poikkeuksellisesti ilmaisia. 


Ilmaisesitysten ja harrastajamuusikoiden katunäytösten ohella maksullisiakin konsertteja voidaan järjestää, mutta niiden yhteydessä ei saa käyttää nimeä Fête de la Musique. 

Juhla tunnetaan myös englanninkielisellä nimellä World Music Day, maailman musiikkipäivä, Suomessa nimellä Kansainvälinen nykymusiikin festivaali, joskin ranskankielistä nimeä käytetään yhtä usein eräissä englannin- tai saksankielisissä maissa. Nimeä voidaan käyttää rinnakkain Make Music! -nimityksen kanssa, jonka suora käännös ranskaksi on Faites de la musique! (tehkää musiikkia!), jossa faites ääntyy samalla tavoin kuin fête. Joissakin maissa käytetään myös suoraan käännettyjä nimityksiä kuten Fiesta de la Música (espanjaksi), Festa della Musica (italiaksi), Święto Muzyki (puolaksi), Praznic Musike (bosniaksi) 

tai Dünya Müzik Günü (turkiksi). -Wikipedia-

Samalla tänään on myös 

Maailman humanistipäivä,

Ateistien solidaarisuuspäivä, 
sekä Surffauspäivä ja 
Mene rullalautailemaan -päivä.  



Monella alkaa tänään kesäloma. 
Monet aloittavat tänään juhannuksen vieton 
ja juhla-ajan, 
onhan suurimman kesäjuhlamme 
juhannuksen aatonaatto. 
- Hyvää juhannusta heille. 
Ja hauskaa kesälomaa. =) 

On tullut pionien aika loistaa

Saan sielulleni voimaa 
näistä kukkien täyttämistä päivistä. 

Pitkä pioninkukkien odotuksenikin 
on nyt viimein ihanasti palkittu.

Nämä runsaat vesisateet ovat
saaneet luonnon muhkean reheväksi.
En muista kesää jolloin olisi ollut näin
vihreänvehreää ja kaikki kasvit hyvinvoipia.
Vaikka joku ihmisistä ei sateesta pitäisi
niin luonto rakastaa sitä. Aina.
Vesi on kaiken elämän perusedellytys.

Kahdeksas päivä heinäkuuta aukesi 
yksi nuppupallo kukaksi 
ja siitä se 

sitten lähtikin kukoistamaan 
koko pionipalleroiden 
uusi uhkeampi elämä. 

Avoimien kukkien 
ilotulitusmainen vyöry 

on samalla juhlavaa ja 

kutkuttavan ihanaa. 

Hädintuskin maltan 
tähän aikaan vuodesta 
edes nukkuakaan! 

Aamulla ennen naapurin 
kukonlaulua on jo oltava usein 
pihamaalla katselemassa 
mitä muuta uutta ihanaa 
kesä on tuonut tullessaan. 

Kyllä näitä 
silkkimäisiä kukkia taas 

niin jo ehdinkin kaivata 

ja odottaa sekä hekumoida 

niiden ihanasta tuoksusta. 

Rakastan pioneja! 

Ne ovat niin hurmaavia!

Pionissa on lempeä 

ja hienostunut tuoksu. 

Niissä on nuppuja vielä paljon, paljon... 

Pihamme pionipenkissä 
on yhteensä 10 pionia. 

Niistä on tänä kesänä kukassa 
kuusi pionipuskaa.

Ne loput neljä on istutettu niin 

hiljattain etteivät ne vielä kuki. 

Joskus pionin kukkimista saa odottaa vuosia. 

Eikä pioni pidä siitä että sen juuriin kosketaan. 

Siksi se loukkaantuu istuttamisesta ja 

varsinkin siirtämisestäkin niin että 

nikottelee vuosia.

Ihan pikkusen hirvittää nuo 

hassut pihamme variksenpoikaset 

jotka viihtyvät pionien läheisyydessä 

kuin vartioiden niitä. 

Ne syövät pois pioneita vaivanneita 

muurahaisia kasveista, kukista ja 

mullasta kasvien alta. 

Samalla ne kaivelevat kyllä 

multaakin, tehden itselleen 

mukavia makuupaikkoja. 

Se lämmin multa siinä 

ympärillä tuntuu varmaan 

pesän lämmöltä. 

Nautiskelkoon. 

Itse linnut ovat niin 

rohkeita ja hauskoja 

seurattavia etten ala niitä 

ajamaan pois pionien läheisyydestä. 

Joka aamu aukeaa uusia kukkia. 

Keskellä penkkiä on vanha päivänvarjo 

suojaamassa hieman sekä auringolta 

että liialliselta sateelta, sillä vaikka 

sade on tärkeää, pisarat saattavat tiputtaa 

pioneista terälehdet ennen aikojaan. 

Päivänvarjo on kuin pionien 

salainen kauneudenhoitoväline. =) 

Voi että ne ovatkin kauniita! 

Tällä luonnon kauneuden ylitsepursuavalla 

hetkisellä pärjään taas pitkän aikaa. 

Minä lupaan...

Olen raaskinut vain muutaman 

kukan poimia ja tuoda sisälle 

iloksemme. 

Tuntuu että pionin kukka 

kestää paljon kauemmin omassa 

varressaan pihalla kukkiessaan kuin 

taitettuna pois muiden kauniiden kukkien 

joukosta sisätiloihin nostettuna. 

Silti ihan hieman pitää ruokkia 

oman sielunsa kauneudenkaipuuta 

tämän ihanuuden terälehtiä 

maljakossa ihailemalla...