Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuvat Pixabay. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuvat Pixabay. Näytä kaikki tekstit

26.2.2019

Tuhansien vuosien takaisia tarinoita







Vanhimmat sadut ovat yli 4 000 vuoden ikäisiä.
Suurin osa saduista perustuu ikivanhaan, kansainväliseen perinteeseen. 

Sadut ovat melko lyhyitä, juoneltaan selkeitä mielikuvituksellisia tarinoita, jotka kuvaavat ihmisten elämään ja erityisesti kasvamiseen liittyviä vaikeuksia. Tapahtumien tarkkaa aikaa ja paikkaa ei yleensä kerrota tarkasti, vaan tärkeintä on päähenkilöiden elämäntilanne. 




Joitain yleisiä satujen teemoja ovat lähteminen, matka, 
päähenkilössä tapahtuva muutos 
ja heikomman taistelu vahvempaa vastaan. 




Saduissa on usein tarunomaisia hahmoja, kuten keijuja, 
noitia, peikkoja, haltijoita, lohikäärmeitä tai jättiläisiä. 


Sadun ja myyttisen kertomuksen eli tarun erona pidetään sitä, että satuihin ei oikeasti uskottu, kun taas myyttisiin kertomuksiin uskottiin ainakin vertauskuvallisesti. 
 
Esimerkiksi Kalevalan taustalla olevat kansanperinteelliset kertomukset eivät ole satuja, koska niitä on pidetty tosina tavalla tai toisella.

Kansansadut perustuvat suulliseen kansanperinteeseen. Kansansadut ovat tyyliltään melko yksinkertaisia, ja ne sisältävät runsaasti toistoa. Tarinat ovat usein kaavamaisia ja opettavaisia. Samat satuaiheet esiintyvät paikallisina muunnoksina eri maissa.

Kansansatujen systemaattinen kerääminen ja tutkimus saivat alkunsa 1800-luvulla, kun saksalaiset Jacob ja Wilhelm Grimm julkaisivat kansansatujen kokoelmansa. 




Saduissa voidaan erotella useita lajityyppejä. Näitä ovat muun muassa eläinsadut, ihmesadut ja pilasadut. 





Taidesadut poikkeavat kansansaduista monin tavoin, vaikka taidesatujen pohja onkin usein kansanperinteessä. Taidesadut ovat tunnettujen kirjailijoiden kirjoittamia, ja ne ovat usein taiteellisesti kunnianhimoisia teoksia. 





Satuja ovat kertoneet myös kaikenikäiset lapset. Sadutusmenetelmän avulla saadaan talteen lasten (ja myös aikuisten) vapaata tarinan kerrontaa. Näitä satuja on Suomessa koottu jo vuodesta 1995. Lasten kertomissa saduissa mielikuvitus lentää usein vilkkaammin ja monisäikeisemmin kuin perinteisissä aikuisten saduissa. Lasten omat sadut ovat avanneet uusia näkökulmia lasten kerrontakulttuuriin. Nuorimmat sadunkertojat ovat olleet yhden vuoden ikäisiä. Nämä sadut vaihtelevat sisällöltään, muodoltaan ja kerrontatavaltaan aikuisten kertomista saduista. 





Kerro satu -päivä on juurikin nyt, tänään. 
Mikä on sinun lempisatusi kautta aikojen? 


Kerrottiinko/luettiinko se sinulle 
lapsena vai luitko tarinan itse? 







Netistäkin löytää nopeasti 
satuja ja tarinoita: 
 

Iltasatu-palvelu: Lue satuja lapselle ilmaiseksi 
milloin ja missä vain

Satupalvelu: Päivi Honkakosken opettavaisia satuja

Iltasatu: Lyhyt satu lapselle 



****************



Tänään on myös Pistaasipähkinäpäivä
jos sellaisista satut pitämään.


28.9.2018

Maailman merenkulku- ja vesikauhupäivä






Ensimmäisen kerran ihmisten tiedetään ylittäneen merialueita veneellä, kun austronesialaiset saapuivat Tyynenmeren saarille 4000 eaa.-2500 eaa. He levittäytyivät myös Intian valtamerelle. Heistä polveutuvat polynesialaiset löysivät Havaijin 400 jaa., Uuden-Seelannin 1200-luvulla ja Chathamsaaret 1500-luvulla.

 Tänään on Maailman merenkulkupäivä 



Tänään on myös Maailman vesikauhupäivä. 

Vesikauhu, raivotauti, lat. rabies ja kreikaksi lyssa tai hydrofobia) on virusinfektio, joka johtaa aivotulehdukseen. Rokottamattomilla ihmisillä vesikauhu johtaa lähes varmasti kuolemaan, ellei virukselle altistunut henkilö saa rokotusta ennen oireiden puhkeamista. 

Nimensä vesikauhu on saanut siitä, että jokainen yritys juoda vettä tai muuta nestettä aiheuttaa nielun lihaksissa erittäin kivuliaan kouristuksen. Tähän on syynä nielun lihashermoston lamaantuminen, jonka takia nestemäinen ravinto voi joutua henkitorveen ja synnyttää voimakkaan oksennusrefleksin. Myös syljen nieleminen käy mahdottomaksi, mistä johtuu raivotautisille koirille tyypillinen "vaahtosuu".

 Jos taudinkulkua ei estetä rokottamisella heti pureman jälkeen, kuolema on melkein varma jonkin ajan kuluessa oireiden alkamisesta. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että pieni, mutta merkittävä osuus vesikauhuun sairastuneista selviää taudista.

Vesikauhu on yksi maailman pelätyimpiä ja vaikeimpia sairauksia. Ennen oireiden puhkeamista tauti voidaan estää rokotteilla ja seerumeilla. Jo puhjenneesta vesikauhusta parantuminen on hyvin harvinaista
 ilman rokotusta. 

Vesikauhun itämisaika vaihtelee muutamasta päivästä kuukausiin – aikaan vaikuttaa merkittävästi se, kuinka lähellä aivoja puremakohta on.  

Vesikauhu siirtyy ihmiseen sairaan eläimen pureman välityksellä. Myös muu kontakti sairaan eläimen sylkeen aiheuttaa tautiriskin, koska virus voi esimerkiksi joutua ihmisen elimistöön silmien limakalvojen kautta eläimen nuollessa ihmisen kasvoja. 

Koirat, kissat, hevoset, ketut ja lepakot sekä muiden muassa näätäeläimet voivat sairastua ja näin levittää tautia. Jyrsijät eivät kuitenkaan korkeamman ruumiinlämpönsä takia ole yhtä herkkiä raivotautivirukselle. Tyypillisimmin virus leviää lihansyöjäeläimissä, mutta myös hevoset ja naudat voivat saada tartunnan. 

 Raivotautisen eläimen syljessä elävä virus pääsee pureman synnyttämästä haavasta ihmisen vereen. Virus kulkeutuu uhrin hermoja pitkin aivoihin Aivoihin ehtineen viruksen aiheuttamat oireet ovat lihasjäykkyys, kouristelut, ärtyvyys, tajunnan häiriöt ja raivonpuuskat. Tavallisimmin vesikauhu mielletään nimenomaan raivoisuutena, mutta hermoston lamaantuminen voi johtaa myös apaattiseen, passiiviseen tilaan.  


Vesikauhurokotteen kehittäminen oli modernin tieteen suuria sankaritarinoita. Rokotteen kehitti 1880-luvun alkupuolella ranskalainen tiedemies Louis Pasteur.

Vesikauhu on melko yleinen tauti monissa kehitysmaissa. Alueilla, joilla hygienia on huono, lääkintäpalvelut kaukana ja paljon eläimiä irrallaan, vesikauhu on nykyäänkin melko merkittävä kuolinsyy. 

Kuolemaan johtavia vesikauhutapauksia esiintyy vuosittain noin 50 000–100 000, erityisesti Aasiassa ja Afrikassa, ja ehkäisevää hoitoa annetaan noin 10 miljoonalle ihmiselle vuosittain. 


23.9.2018

Syyspäiväntasaus hyvästelee kesän

 








Syksy on punertuvia lehtiä, 
lämmintä kaakaota 
ja pimeneviä iltoja. 

Syksyyn kuuluu myös tärkeä astronominen merkkipäivä
syyspäiväntasaus, eli hetki, jolloin Aurinko ohittaa taivaan ekvaattorin 
ja on suoraan päiväntasaajan yläpuolella. 

Täsmällinen hetki on klo 04.54 Suomen aikaa. 
-Tieteen kuvalehti









Syyspäiväntasaus enteilee talvea.






Syyspäiväntasauksesta eteenpäin yöt ovat pitempiä kuin päivät. Yöt pitenevät joulukuulle saakka. 
-Verneri.net







Syyspäiväntasaus on hetki, jolloin aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle.

Sekä kevät- että syyspäiväntasauksessa aika auringonnoususta auringonlaskuun on 12 tuntia koko maapallolla.

- Wikipedia 















23.12.2017

Ulkoilua ja kynttilänvaloa







Mennään tähään hieman ulkoilemaan 
ja punaisia poskia tavoittelemaan
Hetken tauko jouluvalmisteluista on 
varmasti paikallaan. 



Ei kukaan katso kaappeihin 
eikä niiden taakse, 
eikä nurkkiin 
eikä ullakolle. 
Relaa vähän! 




Jos on suojasää, rakennetaan 
lumiukkoja, -linnoja ja -lyhtyjä. 
Ja tietenkin tehdään 
lumienkeleitä. 

Jos on pakkasta, ehdit vielä 
tehdä jäälyhtyjä pihamaalle. 











Sitten sisälle juomaan kuumaa 
kaakaota, ettei palelluta!  
Nyt ei saa sairastua! 
Olisi kurjaa olla flunssassa jouluna! 






Illan saapuessa laitetaan kynttilöitä palamaan 
pihalle ja valaisemaan joululle tietä...  






Jos ulkona on ihan mahdoton sää, 
ota esiin palasokerit ja erikeeperiä 
ja tee minilumilinna tai anna lastesi 
tehdä sellainen. 
Tämä linna on mieheni tekemä. 
Totta kai insinöörimäinen, 
kaksinkertainen ja upea! =) 






Itse sain sokeripaloista 
aikaan ihan vaan yksinkertaisen 
ja naisellisen pyöreän linnan.





Joko teillä on kinkku paistettu 
vai meneekö se tänä yönä uuniin? 





5.12.2017

Joulukuuta jo viisi päivää








Joko on muuten tonttuja 
näkynyt teilläpäin? 




Tänään on maamme itsenäisyyspäivän aatto. 
Ainahan meillä kaikkia muitakin juhlia 
vietetään jo aattona, niin miksei tätäkin.  
Mutta mitä ihmettä ovat etkot
Eikö se ole varsin turha nimike 
moiselle itsestäänselvyydelle? =D 















Oletko koskaan työskennellyt vapaaehtoistyössä? 
Onko sellaiseen mahdollisuutta asuinpaikkakunnallasi. 
Tänään sattuu olemaan
Kansainvälinen vapaaehtoistyön päivä
International Volunteer Day








Ja Disneyn ystäville 
olisi tarjolla tänään


16.11.2017

Karhuja ja nappeja






Tiesitkö, että 27.10.2017 tuli täyteen 115 vuotta 
siitä kun presidentti Theodore Roosevelt kieltäytyi 
karhujahdissa ampumasta karhua.   

Hänen lempinimensä 
oli Teddy ja hänen mukaansa lelukarhuja alettiin 
nimittää Teddy-karhuiksi


Voihan se oma karhunen olla 
vaikka koirimus...  




Tänään on myöskin 
Nappipäivä mitä siitä kullekin 
sitten tulee mieleen.



14.11.2017

Diabetesta, rentoutusta & piristystä






Tänään on Maailman diabetespäivä


Diabetes, diabetes mellitus, on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Nuoruus- eli ykköstyypin diabetes (diabetes mellitus juvenilis) johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai lakkaamisesta haimassa.  
Aikuis- eli kakkostyypin diabetes johtuu insuliinin käsittelyn heikkenemisestä elimistössä. Jos aikuistyypin diabeteksen etenemistä ei saada pysäytettyä, se alkaa vähitellen muistuttaa nuoruustyypin diabetesta. Kahden päätyypin lisäksi diabeteksesta on lukuisia välimuoto- ja erityistyyppejä, joista yleisin on raskaudenaikainen diabetes. 



Diabeteksessa verensokeri nousee liian korkeaksi. Ravinnossa olevat hiilihydraatit hajoavat glukoosiksi (rypälesokeri) ja kulkeutuvat vereen. 

Normaalioloissa veren glukoosipitoisuuden kasvaessa haima erittää insuliinia, joka auttaa siirtämään glukoosia soluihin ja alentamaan veren glukoosipitoisuutta. 
Kun ihminen sairastaa diabetesta, glukoosia ei siirry verestä solujen käyttöön riittävästi sen vuoksi, ettei keho tuota tarpeeksi insuliinia tai insuliinin vaikutus on heikentynyt. Koholla oleva verensokeri voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa monia kehon kudoksia, kuten silmiä, munuaisia, sydäntä ja verenkiertoa.



Tänään on myös



12.11.2017

Näkövamma ja muuta asiaa






Tänään alkaa Sokeain viikko. 


1. Pilaavatko television tai tietokoneen ruudun tuijottelu näön?

Eivät. Se uutinen, jonka mukaan tietokoneen ruudun katsominen lisäisi glaukooma-riskiä ei pidä paikkaansa.
Totta on, että tietokoneella pelaaminen ja työskentely kuivattavat silmiä. Se johtuu siitä, ettei silmiä räpytetä riittävästi. Kuiva ilma ja ilmastointi pahentavat tilannetta.

2. Vievätkö silmälasit tai muut optiset apuvälineet lopunkin näön?

Eivät vie. Tutkijat ovat kyllä kiistelleet siitä, vaikuttavatko silmälasit likinäön etenemiseen, mutta jos niin olisi , näyttö olisi jo saatu.

3. Aiheuttaako selällään lukeminen taittovirheen?

Ei.

4. Heikentääkö hämärässä lukeminen näköä?

Ei se näköä vahingoita, mutta rasittaa kyllä silmiä enemmän kuin valoisassa lukeminen.

5. Miksi silmät kannattaa suojata auringolta?

Voimakas ultaraviolettisäteily vaurioittaa silmänpohjien aistinsolujen toimintaa, mistä voi olla ajan mittaan seurauksena silmänpohjan rappeutuminen ja näön heikentyminen. On jopa todettu, että UV-säteily ja voimakas valo voisivat laukaista silmänpohjan verkkokalvon perinnöllisen retinitis pigmentosa -rappeumasairauden joillakin henkilöillä, joilla on soluissaan piilevänä tämän sairauden geenivirhe.

6. Voiko Makuladegeneraatiota ennaltaehkäistä?

Tämänhetkisen tiedon mukaan ei ole mitään varmaa keinoa. Uskotaan kuitenkin, että C- ja E-vitamiini sekä beetakaroteeni ja sinkki hidastavat verkkokalvon rappeutumista. Lisäksi väestötutkimusten mukaan voi päätellä, että runsas vihannesten sekä hedelmien ja marjojen käyttö, ylipainon välttäminen ja tupakoimattomuus ainakin hidastaisivat rappeutumista.

7. Miltä tuntuu, kun silmänpaine on kohonnut?

Silmänpaine saattaa olla pitkäänkin kohonnut ilman, että se tuntuu mitenkään. Kohonnut silmänpaine vaurioittaa näköhermoa, minkä vuoksi on tärkeää, että 45 ikävuoden jälkeen käy mittauttamassa silmänpaineensa säännöllisesti esimerkiksi kolmen vuoden välein.

Silmänpaineen voi mitata silmälääkäri tai optikko.

8. Voiko glaukooman eli silmänpainetaudin parantaa?

Glaukooma on periaatteessa elinikäinen tauti kuten verenpainetautikin useimmiten, joten hoitoa ja seurantaa jatketaan koko loppuiän. Jos on tehty silmänpainetta alentava leikkaus, saattaa paine pysyä hyvänä ilman myöhempiä lääkityksiä, mutta silti tulee tilannetta seurata ainakin parin vuoden välein.

Tällä hetkellä markkinoilla on hyviä lääkkeitä, joilla silmänpainetta voidaan alentaa, mutta mikäli paikallinen tippahoito ei auta riittävästi, ovat tarpeen laser-hoidot ja leikkaukset.

Sen sijaan kohonneen silmänpaineen vaurioittamia näköhermoja ja sen aiheuttamaa näön heikkenemistä ei voida parantaa.

9. Milloin heikkonäköistä voi kutsua näkövammaiseksi?

Näkövammaisuuden määrittelee aina silmälääkäri. Suomessa noudatetaan WHO:n luokitusta, jonka mukaan heikkonäköiset kuuluvat luokkiin WHO 1-2. Luokitukset perustuvat pääasiassa näöntarkkuuteen.

10. Voiko sokean silmässä olla pilkettä?

Kyllä voi. Varsinkin silloin, jos ihminen on sokeutunut aikuisena ja hänellä ovat ilmeikkäät silmät. Pilkahdus voi näkyä vielä sokeutumisenkin jälkeen, koska se on ihmisen ilmemuistissa.

11. Kun näkö menee, paranevatko muut aistit?

Kyllä. Aivotutkijat ovat esittäneet, että aivoissamme on runsaasti enemmän kapasiteettia kuin mitä tavallisesti käytämme. Aivojen yleinen vireystaso voi nousta, ja monet aivoalueet pystyvät aktivoitumaan ja toimimaan "hätätilanteessa" tehokkaammin. Näön menetyksen haitta vähenee, kun muun muassa kuulo-, tunto- ja hajuaistin herkkyys lisääntyy.









Tänään on myöskin
(iik, kuka sitä muka muutenkaan...) 








30.8.2017

Vaahtokarkkien ja kadonneiden päivä






Tänään on
Vaahtokarkkien päivä.

Vaahtokarkki on makeinen,
joka valmistetaan yleensä liivatteesta,
sokerista, vedestä, maissista ja siirapista.


Voit tehdä vaahtokarkkeja itsekin. 
Tässä esimerkkinä 
Dansukkerin Vaahtokarkki ohje


7 liivatelehteä
3 munanvalkuaista
2 rkl tomusokeria
(elintarvikeväriä)
2 ¼ dl taloussokeria
2 rkl glukoosisiirappia
½ dl vettä

½ dl vettä liivatteiden liuottamiseen
2 dl tomusokeria
1 dl perunajauhoja 



- Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.
- Vaahdota valkuaiset ja tomusokeri kestäväksi vaahdoksi. 
Jos haluat, voit lisätä seokseen elintarvikeväriä.
- Mittaa kattilaan taloussokeri, glukoosisiirappi ja vesi.
- Anna kiehua, kunnes seos on 100-asteista. 
Käytä lämpötilan mittaamiseen digimittaria.
- Kuumenna ½ dl vettä esimerkiksi juomalasissa 
ja liuota joukkoon vedestä puristetut liivatelehdet.
- Jatka sokeriliemen kuumentamista.
- Kun seos on 127-asteista, ota se pois liedeltä 
ja kaada valkuaisvaahdon joukkoon 
koko ajan voimakkaasti vatkaten.
- Lisää liivateneste vaahtoon ja jatka vatkaamista, 
kunnes massa on kiinteää ja kiiltävää ja alkaa jäähtyä.
- Sekoita tomusokeri ja perunajauhot keskenään 
ja kaada uunipellille. 
Laita karkkimassa pursotinpussiin 
ja pursota uunipellille tomusokeriperunajauhoseoksen 
 päälle tankoja tai yksittäisiä vaahtokarkkeja.
- Anna jäähtyä huoneenlämmössä. 
Leikkaa tangot paloiksi.
- Pyörittele palat tomusokeri-perunajauhoseoksessa.

Säilytä vaahtokarkit suljetussa purkissa 
huoneenlämmössä.




Rocky road

Sulata suklaata josta itse pidät, hyvin miedolla lämmöllä 
kattilassa/vesihauteessa, sekoita ja lisää seokseen tilkka voita, 
suolapähkinöitä ja pieneksi leikattuja vaahtokarkkeja, 
keksejä, kuivahedelmäpaloja, muroja, rusinoita, 
gojimarjoja, jne, vain mielikuvitus on rajana. 

Sekoita kevyesti 
ja kumoa seos astiaan leivinpaperille. 
Anna jähmettyä jääkaapissa. 
Leikkaa sopiviksi paloiksi. 
Nauti hyvässä seurassa.





Pohjois-Amerikassa, Britanniassa, Uudessa-Seelannissa 
ja Australiassa on tapana paistaa vaahtokarkkeja nuotion 
äärellä. Joskus paahtunut vaahtokarkki laitetaan 
vielä keksien väliin, = S'more, sen päälle suklaapalanen 
ja sitten nautitaan...  

Elokuun 10.s on muuten
S'mores päivä








Tänään on myös  

Kansainvälinen 
kadonneiden päivä
Minäkin olen kadottanut jonkun 
ja tunnen asian vuoksi suurta surua. 
Hän on ollut kadoksissa jo monta vuotta. 

Kun kaipaa jotakuta 
jokaikinen päivä on odotusta... 

Tärkeintä on 
ettei luovu toivosta. 
Toivo pitää sielunkin elossa... 



Onko sinulta kadonnut joku elämästäsi? 
Ystävä? Sukulainen? 



9.8.2017

Alkuperäiskansat, kirjat ja riisipuuro





Oletko miettinyt, että Suomessakin 
asuu maan alkuperäiskansaa? 


Saamelaiset ovat koko Euroopan 
ainoa alkuperäiskansa. 


Viimeiseksi vaan ei vähäisimmäksi 
teemaksi jää suuri suosikkiherkkuni, 
koska on 
RIISIPUUROPÄIVÄ

Nam. 
Puuroon kanelia, 
sokeria ja joskus myös hilloa ja 
lusikka iäntä kohti! 



8.8.2017

Onnellisuuspäivä





Se on tänään. 
Katso ympärillesi ja 
huomaa miten ihmeellistä 
onkaan elämä. 















Joku taho väittää tänään olevan 
mutta sehän on vasta 29.10. 2017
eli tänään on oikeammin 
 kansainvälinen kissapäivä.

Kissoihin liittyviä teemapäiviä mm: 

Vastaa kissasi kysymyksiin -päivä 22.1.
Rakasta lemmikkiäsi päivä 20.2.
Lemmikkipäivä 11.4.
Halaa kissaasi 4.6.
Kissamaisen käyskentelyn päivä 19.6.
Kissapäivä 8.8.
Villiintyneiden kissojen päivä 16.10.
Kansainvälinen kissojen päivä 29.10
Kissojen paimentajien päivä 15.12.


Kissanpäiviähän 
voi viettää tietenkin 
vaikka joka päivä 
ja niin ne kissat itse 
viettävätkin. =) 






25.7.2017

Totuus kylmästä kivestä







 

Ennen vanhaan Jaakon nimipäivää vietettiin vähän samaan tapaan kuin juhannusta ja päivä pyhitettiin Ukolle eli muinaisuskoisten ukkosen jumalalle, ja sitä kutsuttiin Ukkosen päiväksi. 

Ukkosen päivänä ei saanut kolistella eikä muutenkaan metelöidä. 

Äänekkäät työt oli siirrettävä seuraaviin päiviin, koska kova ääni saisi ukkosen äkeänä paikalle, minkä uskottiin pilaavan sadon. Ukkosen päivän aikoihin saatettiin aloittaa sadonkorjuu, mutta itse ukkosen päivänä ei saanut työskennellä.


Vanhan, sitkeän kansanuskomuksen mukaan Jaakko heittää  25.7.  kylmän kiven järveen, jolloin järvivedet alkavat viilenemään.  
Näin olikin, yli 200 vuotta sitten!  

Vuonna 1753 tapahtuneessa kalenteriuudistuksessa tuli parin viikon eroavaisuus entiseen, joten Jaakon päivänkin  paikka muuttui.  

Entisen Jaakon päivän tilalle  tulikin jo elokuun 5.s eli Salmen päivä. 

Ja "tästä päivästä alkaen vedet jäähtyvät, kunnes ne helmikuussa alkavat taas lämmetä, koska vanhan kansanuskomuksen mukaan Talvi-Matti pudottaa 24.2. kuuman kiven avantoon." /Asko Palviainen 

Siksi se onkin Salme, joka sen kylmän kiven veteen nakkaa!  

Jaakko on tähän kaikkeen ihan viaton, mutta vanhat kansanuskomukset elävät niin vahvasti omaa elämäänsä että vain harva on kuullut kalenteriuudistuksesta, vaikka siitä on jo todellakin pitkälti yli 200 vuotta!  😁

- Ei silti, jotta elämä olisi mahdollisimman sekavaa, joissain maissa eletään YHÄ juliaanisen kalenterin mukaan... 

Heillä on esimerkiksi vuodenvaihde pari viikkoa muuta maailmaa myöhässä...  



Mutta ole huoleti, 
eivät ne uimavedet vielä ala viilentyä! 
En minäkään ole vielä edes talviturkkia 
heittänyt! En ole sopivaa vesistöä löytänyt...  


 


Vielä on siis kesää jäljellä, 
ja ehkä minäkin ehdin 
talviturkkini heittää jonnekin, 
ennen kuin pitää pukea uusi... =)