Stressiä, hääsuunnittelua, kahvia ja etätöitä

 

 

 

 

 Tänään on Baristapäivä

Kahvista on tullut keskeinen osa elämäämme. Kahvi on elämäntapa. Juomme sitä joka päivä aloittaaksemme päivän, poistamaan unenrippeet ja voidaksemme keskittyä töihimme. 

Baristapäivä on perustettu antamaan kiitokset kaikille niille ihmisille, jotka kasvattavat kahvipapuja, käsittelevät sitä, toimittavat pavut eteenpäin, jalostavat pavut käyttökelpoisiksi ja heille jotka valmistavat kahvijuomasi. 

Kahvikupillisesi perustuu satojen ihmisten työlle, jotka työskentelevät ahkerasti toimittaakseen juotavaa kahvinystäville. Ilman työntekijöitä kahvi, jonka ihmiset nauttivat paikallisissa kahviloissaan, ei olisi yhtä herkullista kuin se on. Kahvikupillisenkin takana on paljon työtä. 

 

 

 

 

Baristapäivä on keino tehdä kahvijuomasi mahdollistajat näkyviksi. 

 

 

 ********

 

 

 

 

 

 

 

Tänään alkava Etätyöntekijöiden arvostusviikko kertoo etätyön eduista ja siitä, miten se voi auttaa työnantajia ja työntekijöitä olemaan tuottavampia. Yrityksen kannalta se vähentää kustannuksia ja mahdollistaa tuottavamman työn, mukaan lukien ylityömahdollisuudet.

Etätyö poistaa häiriötekijöitä, helpottaa toipumisaikaa ja mahdollistaa luonnollisemman tasapainon koti- ja työelämässä. 

Etätyöllä on myös terveyshyötyjä, se vähentää hiilijalanjälkiä, vähentää stressiä ja antaa perheellisille suurempaa joustavuutta työskentelyyn. 

 

 ********

 

 

 

Tänään on myös Hääsuunnittelupäivä

Jos valmistaudut menemään naimisiin, tiedät varmasti stressitason, joka voi saapua suuren päivän suunnittelun seurauksena. Hääsuunnittelupäivässä on kyse asioiden kokoamisesta ja järjestämisestä varmistaaksesi, että häät sujuvat ongelmitta. 

Kaikki alkaa suunnitelmien laatimisesta. Monet ihmiset kuvittelevat itselleen kauniit häät, mutta heillä on hyvin vähän käsitystä siitä, mitä heidän on tehtävä. Kun sinulla on käsitys siitä, mitä haluat, on aika alkaa tehdä luetteloita muun muassa miten aiot käsitellä kutsut, listata kaikkien vieraidesi ruoka-aineallergiat, valita häiden teemavärit, ja paljon, paljon muuta...

Jos mahdollista, on parasta hankkia hääsuunnittelija, jolla on kokemusta näistä asioista. 

Älä anna stressin pilata suurta päivääsi. Suunnittele!

 ********

 

 

Tänään on myös Nimesi hauskojen faktojen päivä 

Eri sukupolvilla on erilaiset etunimet. Jotkut nimistä ovat suosituimpia kuin toiset, ja monet nimistä annetaan ajan trendien mukaan. 

Ehkä sinut nimettiin kuuluisan elokuvatähden tai kirjan hahmon mukaan, josta vanhempasi pitivät. Voisit kysyä vanhemmiltasi, miksi he nimesivät sinut juuri tietyllä nimellä, tai kysy vanhemmilta sukulaisiltasi sukunimesi historiasta.

Sukunimillä on vielä enemmän historiaa takanaan. Monille esi-isille sukunimi tuli alun perin heidän ammatistaan. Suomessa nimiä myös suomalaistettiin, kun kyllästyttiin monisatavuotisen ruotsinvallan aikaisiin sukunimiin. 

Jotkut nimet ovat tulleet avioliittojen myötä kaukaakin. Sukunimesi saattaa viedä sinut jopa toiselle puolella maailmaa.

 ********

 

1. - 7. 3. 2021 vietetään

Maailman orpojen viikkoa

 

Maailman orpojen viikko alkoi vuonna 2005 SOS: n lasten kylissä Iso-Britanniassa. SOS-lastenkylät tunnetaan hyväntekeväisyysjärjestönä, joka pyrkii tukemaan orpoja ja hylättyjä lapsia. SOS-lapsikylät työskentelevät orpolasten kanssa kodin, perheen, koulutuksen ja lääketieteen saamiseksi. 

 

 

 ********

 

 

 

Koko maaliskuu on mm:  

 

Stressitietoisuuskuukausi 

Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa taistelevat stressin kanssa. Stressillä voi olla vaikutusta terveydellemme sekä fyysisesti että henkisesti. Terveysongelmat voivat olla ahdistuksesta ja masennuksesta aina jopa sydänsairauksiin. Selviytymismekanismien oppiminen ja tietoisuus stressistä voi auttaa yksilöä, joka tuntee olevansa ahdingossa. Stressin syistä ja siitä, miten reagoimme siihen, on tehty monia tutkimuksia ja tutkimuksia.

Maaliskuu on myös

MS -tietoisuuskuukausi 

Endometrioositietoisuuskuukausi

Autismitietoisuuskuukausi  

 

 

 

...sekä lisää kahvia, koska koko maaliskuu on myös  

Kofeiinitietoisuuskuukausi 

 

 

  ********

 

 

 PS: 

 

Maaliskuu maata näyttää... Tämän kuun  mullanvaihto-, pistokas-, istutus-, ja siementen kylväaika on  14.-27.3. 

 

 

Rakkaat, tarpeelliset lemmikit

"Lemmikit lievittävät stressiä. Niiden seurassa ihmisen pulssi laskee ja stressihormoni kortisolin tuotanto vähenee", kertoo lääkäri ja kipututkija Helena Miranda.

Stressin helpottumisen lisäksi myös kipu lievittyy lemmikin silittelyllä.

"Eläimen läheisyys ja koskettaminen käynnistää tai lisää ihmisen oksitosiinin tuotantoa. Oksitosiini on kipua lievittävä hormoni", kertoo Miranda, joka on käsitellyt eläinten merkitystä kroonisen kivun hoidossa teoksessaan Ota kipu haltuun.

–"Amerikkalaisella kipuklinikalla on tehdyssä tutkimuksessa noin  kolmesataa potilasta odotti pääsyä lääkärille. Odotushuoneessa hosa heistä sai rapsutella ja silitellä terapiakoiraa 10–15 minuutin ajan. Vertailuryhmään kuuluvilla  kipupotilailla ei ollut koiraa odotushuoneessa.

Niillä, jotka olivat tekemisissä koiran kanssa, oli vähemmän kipuja ja stressiä kuin verrokkiryhmällä."

Koiran kanssa lenkkeilevät ihmiset myös kävelet reippaalla sykettä kohottavalla tahdilla. Tutkimukseen osallistuneet koiran kävelyttäjät pääsivät välillä jopa noin 5 kilometrin tuntivauhtiin.
Kävely kyseisellä nopeudella alentaa tehokkaasti korkean verenpaineen, korkean kolesterolin ja tyypin kaksi diabetesriskiä.

Jo se, että eläimet helpottavat stressiäsi, voi todennäköisesti pidentää elinikääsi, koska stressihormoni kortisolin tiedetään lyhentävän elinikää. 

Stressaantuneella ihmisellä sydämen lyöntitiheys ja verenpaine ovat jatkuvasti korkealla. Tutkimusten mukaan stressi kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonitauteihin jopa 20 prosentilla.

"Tutkimuksissa on todettu maatilojen lapsilla olevan vähemmän allergiaa kuin kaupungissa asuvilla. Samoin lapsilla joiden perheeseen kuului koiria, oli vähemmän allergiaa kuin perheissä, joissa ei ollut koiraa", kertoo eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio. 

Maatilalla ja koiraperheissä asuvat lapset altistuvat  erilaisille maabakteereille ja –mikrobeille, koska niitä kantautuu kotiin mm lemmkkien jaloissa, joka vahvistaa lasten immuunipuolustusta.  

Teksti alunperin: Yle/pidempää ikää ja kivunlievitystä

Ihmiset, jotka liikkuvat ja harrastavat lemmikkiensä kanssa, jaksavat ja voivat paremmin. Koiranomistajat ulkoilevat useita kertoja päivässä. Lyhyelläkin lenkillä on merkitystä terveyden kannalta.

Mitä enemmän koiran kanssa liikkuu, sitä suuremmat ovat terveydelliset vaikutukset. Kuntokin saattaa kohentua. Koiran kanssa voi myös juosta, pyöräillä, hiihtää tai harrastaa vauhdikasta agilitya.

Lemmikki antaa seuraa ja saa ihmisen tuntemaan itsensä vähemmän yksinäiseksi. On kiva tulla koulusta tai töistä kotiin, kun vastassa on häntäänsä heiluttava koira tai tyytyväisesti kehräävä kissa.

Lemmikki auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin ja juttelemaan ventovieraiden kanssa. Esimerkiksi koiran kanssa ulkona liikkuva törmää helposti muihin koiranomistajiin. Eläimet yhdistävät. Joillekin nämä kohtaamiset ovat ainoita sosiaalisia kontakteja, mikä tekee niistä mielenterveyden kannalta varsin merkittäviä.

Eläimen koskettaminen lievittää läheisyyden kaipuuta. Kosketuksen kautta syntyy vilpitön tunneyhteys toiseen elolliseen ja tuntevaan olentoon.

Tätä hyödynnetään nykyisin erilaisissa hoitolaitoksissakin, joissa vierailee säännöllisesti koiria, kissoja, kaneja, marsuja ja muita eläimiä, joita asukit saavat helliä. Tällä on todettu olevan elämänlaatua parantava vaikutus.

Joissakin vanhainkodeissa asustaa myös kissoja, joista puhutaan hyvästä syystä hännällisinä hoitajina. 

Paljon kotona yksin oleva vanhus piristyy eikä tunne oloaan niin yksinäiseksi, kun kotona on esimerkiksi koira tai kissa.

Lemmikki antaa omistajalleen myös ilonaiheita, jotka voivat olla yksinäisellä ihmisellä muuten vähissä.

Eläimen paijaaminen rauhoittaa ja rentouttaa sekä ruokkii hyvänolontunnetta. Hoivaamalla eläintä ihminen tuntee usein hoivaavansa itseään. Lemmikki myös lohduttaa, ja hyvin usein eläin pystyy lievittämään surua ja pahaa oloa.

Pelkästään lemmikin silittäminen tai esimerkiksi kissan kehräyksen kuuleminen laskee verenpainetta ja vähentää stressiä.

Tutkimukset tukevat väitettä, että lemmikin omistajan riski sairastua useisiin sairauksiin on pienempi kuin ihmisen, jolla ei ole lemmikkiä.

Tämä on kokonaisvaltaista eli fyysistä, mentaalista ja psykologista.

Eläimen kanssa liikkuminen voi alentaa verensokeria, verenpainetta ja kolesteroliarvoja, joka voi ehkäistä tyypin II diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. 

Ihmisten on todettu myös toipuvan nopeammin sairauksista ja leikkauksista, kun lemmikkieläin on läsnä.

Lemmikit ovat sensitiivisiä huomaamaan, jos omistajalla on vaikeuksia. Ne pystyvät joskus toteamaan diabeetikon veren sokeripitoisuuden laskun, maanisuuden tai maanis-depressiivisen käyttäytymisen alkamisen ja jopa syövän puhkeamisen.

Ratsastusterapian avulla on hoidettu mm aivohalvauspotilaita, CP- ja kehitysvammaisia, autistisia sekä MS-taudista, ADHD:sta ja ortopedisistä ongelmista, kuten selkäkivuista kärsiviä. 

Lasten, joilla on vaikeuksia oppia lukemaan, on helpompi lukea ääneen eläimelle kuin ihmiselle. Joissakin kirjastoissa työskenteleekin erityisiä lukukoiria joiden tehtävänä on kuunnella lasten ääneenlukemista.

Myös autistien on usein helpompi ottaa kontaktia eläimeen kuin ihmiseen. Lemmikit voivat tarjota sellaista toveruutta, läheisyyttä ja tunnepitoista kiintymystä, mihin autistisilla lapsilla voi muuten olla vuorovaikutuksiin liittyvien vaikeuksien takia vähemmän mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla.

Teksti alunperin: Turun sanomat/Lemmikit tekevät hyvää 

Tänään on siis Rakasta lemmikkiäsi päivä

#LoveYourPetDay 

- josta olen kirjoittanut aiemmin mm tuolla... 

Miten olisikaan ihanaa
kertoa hassuja ajatuksiaan
tietäen ettei kuulija väheksyisi
paheksuisi mielipiteitäsi
puhuisi puheesi päälle
kertoisi muille salaisuuksiasi
koskaan sinua arvostelisi


Katselisi aina rakastavasti
seuraten tunnetilojasi
Läsnäolollaan ilahduttaisi
Sinun olemassaolostasi
joka päivä riemuitsisi
Alakuloinen ollessasi
tassunsa kädellesi nostaisi

-Una Reinman-

Nachoja, stressiä ja saksofonimusiikkia

Kaikki stressi ei ole haitallista. Ihminen kestää yleensä lyhytaikaista stressiä paremmin kuin pitkäkestoista. Stressi voi saada ihmisen tekemään parhaansa, ja stressaava tilanne saattaa myös ajaa eteenpäin esimerkiksi tekemään tarvittavia elämänmuutoksia. 

Stressitilanteessa elimistö erittää kortisolia eli stressihormonia, jonka alkuperäisenä tarkoituksena on suojella meitä antamalla energiaa stressaavan asian selättämiseen. 

Joskus henkilö saattaa kuitenkin kohdata niin paljon vaatimuksia, muutoksia tai muita stressitekijöitä, että omat käytettävissä olevat voimavarat menevät äärimmilleen tai ylittyvät. Yleisimmin stressi kumpuaa ihmissuhteista, omasta tai läheisten terveydestä sekä työstä. Jokaisella on oma yksilöllinen maksimimäärä, jonka kestää stressiä luhistumatta sen alle.

Stressin oireet ovat kirjavia

Haitallinen, jatkuva stressi aiheuttaa monenlaisia oireita ja voi pitkittyessään olla terveydelle vaarallista.

Tyypillisiä oireita ovat mm. stressivatsa eli ärtyvän suolen oireyhtymä, päänsärky ja erilaiset ihottumat. Stressivatsan oireita ovat kipu ja tukala tunne vatsan alueella, vatsan turvotus, ripuli ja ummetus. Se on vaaraton, mutta haittaa elämänlaatua. Stressivatsasta kärsii jopa yli puoli miljoonaa suomalaista. 

Iholla stressi voi näyttäytyä vilkastuneena talintuotantona ja finneinä, kutinana ja hilseilynä, sekä ajoittaisina punaisina läikkinä. Stressi-ihottuma nousee yleensä kaulalle ja dekolteen alueelle jännittävässä tilanteessa, stressihormonin ja adrenaliinin vaikutuksesta. 

Myös sydämentykytys tai rytmihäiriöt, hikoilu, tihentynyt virtsaamisen tarve, selkävaivat sekä toistuvat flunssat voivat kertoa liiasta stressistä.

Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, unihäiriöt, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat ja vaikeus tehdä päätöksiä. 

Stressi näyttäytyy herkästi myös perhe- ja parisuhdeongelmina tai toisaalta täydellisenä eristäytymisenä sosiaalisista suhteista.

Milloin stressin vuoksi lääkäriin?

Vakava stressitila voi johtaa totaaliseen lamaantumiseen eli burn-outiin, masennukseen, päihteiden liikakäyttöön ja jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. Tällöin lääkäriin on hakeuduttava välittömästi.

Kahden viikon nyrkkisääntö

Psykoterapeutti Minna Tuominen Mehiläisestä painottaa, että vaikka tietty määrä stressiä kuuluu elämään, liian kauan ei pidä epäröidä avun hakemista. Hoitoon hakeutumisen aikarajana hän pitää kahta viikkoa.

–Jos stressioireita, esimerkiksi unettomuutta ja vatsaoireita, jatkuu kahden viikon ajan, ajatukset kiertävät samaa ahdistavaa rataa, ystävät kuormittuvat ongelmien vatvomisesta ja asioiden märehtimistä ei tunnu saavan poikki, on syytä hakeutua lääkäriin. 

Lue lisää sivulta:
Mehiläinen/hyvinvointi/stressi 





Stressitietoisuuspäivä on tänään
**************

Nachopäiväkin

on tänään 

Nachot ovat Meksikosta peräisin olevia juustokuorrutettuja tortillalastuja. Nachojen keksijänä pidetään meksikolaista Ignacio Anayaa, joka tarjoili lempinimensä mukaisia nachoja vuonna 1943. Sittemmin nachoista on tullut suosittuja ympäri maailmaa. 

 
**************  

Tänään on lisäksi myös

Saksofonipäivä, 

Asumattomalla saarella ilman kompassia, 
 sekä
Kansainvälinen päivä ympäristön hyväksikäyttöä 
vastaan sodassa 
ja aseellisessa konfliktissa -päivä 

Luonto parantaa stressinkin

Stressi on parhaimmillaan myönteistä, koska se valmistaa huippusuoritukseen.

Kohtuullinen väliaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta, keskittymis- ja suorituskykyä. 

Stressi voi siis olla myös positiivinen voimavara. 

Stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään. 

Sitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen, 

mutta liiallisena se on haitallista.

 

Stressinhallintaa opettelemalla stressi pysyy tasolla, jossa sen haittavaikutukset eivät häiritse. Stressioireiden tunnistaminen ajoissa mahdollistaa asioihin puuttumisen ennen kuin 

stressi kasvaa liian suureksi. 

Liiallinen paine sotkee elimistön palautumisjärjestelmän ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä jokaisen olisi hyvä tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi. 

Arkikielessä stressillä tarkoitetaan yleensä ihmisen omia kokemuksia kuormittavassa tilanteessa. Stressiprosessi on vuorovaikutusta ympäristön ja yksilön välillä. Siihen kuuluvat stressitekijät, stressireaktiot ja niihin liittyvät kokemukset. 

Mi­ten stres­si il­me­nee?

Stressin tehtävänä on ottaa ja saada voimavarat kokonaisvaltaisesti käyttöön. Alkuvaiheessa se myös saa havahtumaan siihen, että ollaan tilanteessa, josta ei selvitä tavanomaisilla keinoilla. Silloin vireystila kohoaa, sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihasjännitys lisääntyy. Kun stressi jatkuu, ihminen on usein touhukas, keskittynyt haasteesta selviytymiseen eikä havaitse tai muista muita asioita. 

Työn alla oleva tehtävä sekä rutiinit sujuvat hyvin, mutta erityistä panostusta vaativat toiminnot jäävät sivuun tai eivät onnistu. Myös tunteiden hallinta voi lopulta pettää, ihminen voi purskahtaa itkuun tai saada raivokohtauksen. Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja. Koko elimistö on aktivoitunut ja moni kokee oireita kehossaan. Rinnassa on painon tunnetta, henkeä ahdistaa, on vaikea rentoutua ja vatsa on sekaisin. 

Stressi vaikeuttaa unta. On nukahtamisvaikeuksia ja uni on katkonaista tai lyhyttä. Kaikki voimavarat suuntautuvat selviytymiseen ja muu toiminta jää taka-alalle eikä siihen jää energiaa. Usein oireitaan ei itse havaitse, koska on niin keskittynyt selviämiseen. 

Samoin kuin tunteet ja asenteet siirtyvät ihmiseltä toiselle myös stressi on sosiaalinen ilmiö. Se voi siirtyä ja tarttua ihmisten välillä sekä työpaikoilla että kotona. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista ja tavoitteista riippuen. 

Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä, minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai tapahtumat ihmisissä aiheuttavat. 

Mielekkäin stressitason mittari on oma kokemus. 

Kei­no­ja stres­sin­hal­lin­taan 

• Syö säännöllisesti.
• Nuku ja lepää riittävästi.
• Liiku säännöllisesti.
• Rentoudu.
• Ole jouten välillä.
• Pidä pieniä taukoja päivän mittaan, vaihda asentoa ja liiku.
• Käytä nautintoaineita vain kohtuullisesti.
• Hae tukea ystäviltä, tuttavilta, työtovereilta tai harrastuskavereilta.
• Hemmottele itseäsi.
• Pidä huoli rajoistasi, ole jämäkkä.
• Virkistäydy, hulluttele, käytä luovuuttasi.
• Puhu tunteistasi.
• Pidä yllä rakentavaa ajattelua, vastusta kielteistä ajattelua.
• Näe vastaiskut oppimiskokemuksina.
• Vältä mustavalkoista ajattelua.
• Huolehdi, että tavoitteet ovat realistisia ja johdonmukaisia.
• Luo aikataulu ja työjärjestys.
• Vaali itsellesi merkityksellisiä asioita. 

Tekstit sivulta: 

Suomen mielenterveysseura 

Tee seuran sivuille testi: 

Kuinka herkkä olet stressille 

ja samalla löydä keinoja selättää stressisi. 

 

 

 

 

Tiesitkö, että lyhytkin metsäkävely 

on hyväksi mielen hyvinvoinnille.

Luonto parantaa...  

 

Tänään on Stressitietoisuuden päivä. 

Metsä vie murheet mennessään

♥ ♥ 
Ei kauaksi tarvitse vaeltaa
eikä kauaa hengitellä
metsän parantavaa taikaa
kun taakka sielusta kevenee
Jätä huolet metsän vihreyteen
Kävele kotiin mieli tyynempänä
Marjakori täydempänä 

Metsä on paikka 

jossa ei tarvita sanoja

Metsä rauhoittaa hiljaisuudellaan 

Olemassaolollaan

-Una Reinman- 

Olemme Hanin kanssa vaeltaneet hieman 

paikallisissa päijäthämäläisissä metsissä. 

Tänä syksynä mustikkaa on aika huonosti.

Sitä on pakkasessa muutama litra. 

Oma lempiaamupalani on maustamaton 

jogurtti jossa on mustikoita ja hunajaa. 

Crohnintautinikin pitää siitä. Onneksi. 

Pari mustikkapiirakkaakin on jo leivottu. 

En laita enää ikinä mustikkapiiraan päälle 

muruseosta. Se kuivattaa mustikat ja piirakasta

(gluteenittomasta) tulee liian kuivaa pupellettavaa. 

En pidä myöskään rahkaseoksista mustikka-

piiraan kanssa. Rahkapiiras sitten ihan erikseen. 

Puolukka on vasta punastumassa mutta 

niitäkin olemme keränneet pakastimeen 

jo talvea odottelemaan, viimeksi 

viime sunnuntaina. 

On onni että näitä kotimaisia 

supermarjoja on edes hieman. 

 Talvi on pitkä ja C-vitamiinit 

tulevat tarpeeseen. 

Ja se hyvänolontunne 
metsässäkävelystä, 
- vaikka et saisi mitään 
marjaämpärin pohjalle -
on ihan korvaamatonta. 
Stressi katoaa, 
kokeile vaikka! 


Sieniä emme muuten edes 
paljon ole nähneet 
mutta niitä emme kerääkään, syystä. 

Metsän tunnelma jää sisimpään

Metsä lääkitsee

Rakas pikkumetsä 

Sammalentuoksuinen metsä 

valutti sisimpääni suitsuketta 

Joka askeleella luonto minua lääkitsi 

Stressitaakasta paransi 

Nyt sielu puolukanvarvun värisenä 

muistelee vain lintuauroja 

-Una Reinman-