Ruuan päivä

 

 

 

 

 

"Voitko kuvitella, että suomalaisella ruoalla ei ole ennen vuotta 2019 ollut omaa merkkipäivää? Mutta nyt onneksi on! Historian viidettä suomalaisen ruoan päivää nimittäin vietetään 4.9.2023."/Valio

"Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että itsestäänselvyytenä pitämämme maukas, ravitseva, puhdas ja riittävä ruoka onkin etuoikeus. Juhlistetaan siis sitä, että osaavat ruokaketjun ammattilaiset varmistavat, että voimme nauttia oman maan antimia joka päivä, sesongista tai maailman tuulista huolimatta.

Suomalaisen ruoan päivän resepti on mutkaton. Poimi ruokakauppasi hyllyiltä ruokaa ja juomaa, joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki.  Se on ainoa merkki, joka takaa, että myös raaka-aineet ovat kotimaisia. Sitten vaan porukalla pöytään ja nauttimaan. Juhlitaan yhdessä – rakkaudesta oman maan ruokaan!" /Ruokatieto.fi 

"Suomalaisen ruoan päivän on perustanut Hyvää Suomesta -merkki, yhdessä niiden yli 300 suomalaisen ruoanvalmistajan kanssa, joiden tuotteille kotimaisuuden takaava merkki on myönnetty. Juhlapäivällä halutaan nostattaa suomalaista ruokaa ja sen tekijöitä sekä vahvistaa kuluttajien tietoisuutta ruoan suomalaisesta alkuperästä."/Wikipedia 

 

 

 ********

 

11-17.9. vietetään puolestaan hävikkiviikkoa.

 

Ruoka on liian arvokasta hukattavaksi. Hävikkiviikko on viestintäkampanja, jonka tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien.

Ruokahävikki on syömäkelpoista ruokaa, joka on syystä tai toisesta päätynyt jätteeksi syömisen sijasta. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Siksi Hävikkiviikko pyrkii vaikuttamaan erityisesti kuluttajiin, jotta kotitalouksien ruokahävikkiä saataisiin vähennettyä. Kampanjaviestinnässä tuodaan esille ruokahävikkitietoutta ja arkisia vinkkejä, joiden avulla kuluttajien on helppo vähentää omaa ruokahävikkiään. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ruokahävikin vähenemiseen. Pienetkin teot ovat tärkeitä

 

Hävikkiviikon tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Kampanjaviikkoon voi osallistua haluamallaan tavalla.

Tänä vuonna kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset. Kampanjassa keskitytään myös edistämään kasvisten ja leivän fiksua hyödyntämistä, jotta niiden hävikki vähenisi./Kuluttajaliitto.fi 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomalaisen ruuan päivä

 

 

 

 

 

 Suomalainen ruoka on saanut nykyään paljon vaikutteita maailmalta. Alussa oli vain nauriita, kalaa ja riistaa. Sitten kotieläimet lisääntyivät ja saatiin maitotuotteita, munia, sekä muitakin juureksia. Yhteen väliin suomalainen ruoka oli perunoita, kastiketta ja ruisleipää. Jouluisin suomalaispöydissä on rakastettuja laatikkoruokia. Uuniruuat ovat muutenkin helppoja ja käteviä. Ajattele vaikka kaikenlaisia maukkaita pataruokia, jollaisia ns. "laatikkoruuatkin" alunperin olivat.  

 

"Suomalaisen ruoan päivän resepti on mutkaton: 

poimi ruokakauppasi hyllyiltä ruokaa ja juomaa, 

joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki. 

Sitten vaan porukalla pöytään ja nauttimaan oman 

maan parhaista antimista yhdessä. Suomalainen

ruoka on ainutlaatuinen yhdistelmä puhtautta, 

osaamista ja vastuullisuutta 

– ja siksi oman merkkipäivänsä ansainnut!" 

 /Hyvää Suomesta.fi

 

 

 

"Suomalaisen 

ruoan päivän on perustanut Hyvää Suomesta -merkki, 

yhdessä yli 300 suomalaisen ruoanvalmistajan 

kanssa, joiden tuotteille kotimaisuuden takaava merkki 

on myönnetty. Juhlapäivällä halutaan nostattaa 

suomalaista ruokaa ja sen tekijöitä sekä vahvistaa 

kuluttajien tietoisuutta ruoan suomalaisesta alkuperästä.
 

Suomen Elintarviketeollisuusliitto nimesi 

Suomalaisen ruoan päivän 

vuoden 2020 Tähtiteko ehdokkaaksi. "/Wikipedia

 

Aiheesta muualla: 

- Suomalaisen ruoan päivä /Valio 

- Suomalainen ruoka on päivänsä ansainnut /MTK

 

 

#suomalaisenruoanpäivä    

#hyvääsuomesta 

 

Aika hauskasti tänään on maailmalla myös Syö ylimääräinen jälkiruoka -päivä! 

 #EatanExtraDessertDay

 💗 

Ja kukapa ei rakastaisi vastaleivotun leivän tuoksua? 

Olisi varmasti vaikea keksiä mitään paljon parempaa! 

Juuresta leivottu hapanleipä, varsinkin ruisleipä 

kyllä on suomalaisuutta. 

Koko syyskuu onkin hapanjuuritaikinakuukautta.  

#SourdoughSeptember 

 

Hyvää Suomesta

#hyvääsuomesta
#suomalaisenruoanpäivä

Tänä vuonna vietetään toista kertaa Suomalaisen ruoan päivää valtakunnallisesti tänään perjantaina 4.9. 

Valmista ruoka lähialueen tuottajien kotimaisista raaka-aineista
tai osta valmista lähialueeltasi.
 

Vuosi sitten olen kirjoittanut Suomalaisen ruuan päivästä näin.

Tässä listassa on muutamia perinneruokia muistia virkistämään. Anna lisää perinneruokia kommenteissa, kiitos. Esimerkiksi saariston perinneruuista en tiedä paljon mitään... 

-Minusta pizza tai lasagne eivät sitten ole suomalaisia perinneruokia, vaan esimerkiksi nämä: 

 #aladobi

#graavilohi

#hernekeitto 

 #hämäläinenkotijuusto

#hämäläinensahti 

#imellettyperunalaatikko 

 #joulukinkku

#kaalikääryleet
#kaalilaatikko
#kalakeitto
#kalakukko
#karjalanpaisti 

#karjalanpiirakka
#kaurapuuro
#kesäkeitto
#kokkelipiimä
#korvapuusti

 #lanttukukko

#lanttulaatikko  

  #leipäjuusto 

 #lihakeitto 
 #lihaperunalaatikko
 #lihapiirakka 

#lihapullat 
#lipeäkala

#läskisoosi 

#lörtsy

  

 #maksalaatikko 

#munavoi 

#mustamakkara 

#mustikkapiirakka 

#mämmi 

#ohraryynipuuro 

#paistetutsilakat 

#pannukakku 

#pasha

#piparkakut     

#porkkanalaatikko
#poronköristys 

 #ruisjälkiuunileipä 

#räiskäle

#rönttöset 

#saaristolaisleipä
#sienisalaatti

#silakkalaatikko 

#silakkapihvi 

#siskonmakkarakeitto 

#sultsinat 

#talkkunat
#tilliliha

#uunijuusto

#veriletut 

 #viili 

#vispipuuro 



 

Ja kahvin - jota suomalaiset myös rakastavat, vaikkei sitä Suomessa kasvakaan - kanssa jälkiruuaksi, mikä olisikaan sen kotimaisempi kuin korvapuusti. 

Lisäksi pitää muistaa: 

#puolukkasurvos

#villiruoka 

#villiyrtit 

Mikä/mitkä näistä 
ovat Sinun herkkuasi?

Hyvää Suomesta -merkki allekirjoittaa Suomalaisen ruoan päivän

 

Karjalanpaisti, kuva Kodin kuvalehti

Tänään on maailman ensimmäinen 
 suomalaisen ruuan päivä

 Juhlapäivän resepti on mutkaton: poimi ruokakauppasi hyllyiltä suomalaista ruokaa ja juomaa joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki. Sitten vaan porukalla pöytään nauttimaan  maan parhaista antimista yhdessä. 

Suomalainen ruoka on ainutlaatuinen yhdistelmä 
puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta 
– siksi Suomalaisen ruoan päivä on juhlapäivä!

Sama resepti toimii joka päivä. Löydät helposti hyvää.  Ruokakaupoissa on tarjolla 12 000 erilaista Hyvää Suomesta -merkittyä tuotetta, 330 eri valmistajalta. Hyvää Suomesta -tuoteperhe kasvaa ja elää ajassa: uusia tuotteita syntyy koko ajan.
Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisen ruokaketjun yhteistyön tunnus. Merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: raaka-aineet ja työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Mukana ovat maatalous, teollisuus ja kauppa, sekä pienet että suuret yritykset. Niinpä on luontevaa, että juuri Hyvää Suomesta -merkki allekirjoittaa Suomalaisen ruoan päivän. 

Kuva:Yhteishyvä

Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita sekä idästä että lännestä. Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista, mutta energiapitoista ruokaa, pääasiassa aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti mausteita on käytetty hyvin niukasti, joskin suolaa melko paljon.  Toki esimerkiksi Turun linnassa ja Viipurissa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita.

Monenlaisia maitotuotteita käytetään paljon, samoin leipää. Kolmannes Suomessa kulutetusta leivästä on ruisleipää. Maan eri osissa on erilaisia perinneruokia. 

Maitotuotteita kuluu melko paljon, ja erilaisia hapanmaitotuotteita on useita. Viiliä ja jogurttia syödään aamiaisella tai välipaloina, kermaviiliä ja smetanaa käytetään ruoanlaitossa. Piimää juodaan sellaisenaan tai käytetään leivonnassa tai juomissa. 

Kansallisista erikoisuuksista vientikelpoisiksi suomalaiset huippukokit ovat kelpuuttaneet ainakin leipäjuuston, lakat, poronlihan eri muodoissa, karjalanpaistin ja kalakukon. Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten katajanmarjoilla ja kuusenkerkillä. "Villiruoka" on omaleimainen vientituote, mutta sen saatavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. 


Suomalainen arkiruoka muistuttaa paljon muiden teollisuusmaiden ruokailutapoja. Arkisin aterioissa on yleensä vain pääruoka, joskus jälkiruoka, mutta ei juuri alkupaloja, ellei lisukesalaattia sellaiseksi lasketa. 

 
Ruoan ja ruoka-aineiden kotimaisuus on Suomessa arvostettu asia. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää. 

Suomalaisessa ruokakulttuurissa vallitsee sesonkiluontoisuus. Kesällä syödään uusia perunoita. Rapukauden alkaminen on lehtijuttujen arvoinen asia, vaikka rapujakin tuodaan pakastettuina ympäri vuoden. Samoin mansikoita ja mustikoita syödään oman maan marja-aikaan. Kaali, sienet, lammas, mämmi ja mäti ovat myös sesonkiruokaa. Joulupöytään kuuluvat muun muassa joulukinkku, rosolli sekä monenlaiset laatikot.
Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten suosituimmat einesruoat olivat maksalaatikko, hernekeitto, makaronilaatikko, karjalanpiirakka ja lihapullat.

Maaseudulla syötiin 1900-luvun alussa kolme lämmintä ateriaa päivässä. Usein tukevin oli keskipäivän aikaan nautittu lounas.  Lännessä ruokaa on tehty perinteisesti keittämällä ja leivinuunia lämmitettiin harvoin, jolloin arkileipä säilytettiin kuivattuna. Idässä uuni lämpeni usein ja sitä käytettiin ruoanlaittoon. 

Kalakukko, kuva: Kodin kuvalehti

Hapattaminen, sienet ja piirakat 
ovat itäistä perinnettä. 

Mustamakkara, kuva: Tapola

 

Lapin keittiöön kuuluu leimallisesti poronliha, riista, lakat sekä leipäjuusto. Muita esimerkkejä ovat oululainen rössypottu, nahkiaiset, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara, saaristoalueen mustaleipä sekä karjalaisten sultsinat. 

Lakritsimämmi, kuva Mauste-Sallinen

Ruokakulttuuri on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kansallista identiteettiä, suomalaisista perinneruoistakin, tai ainakin niissä käytetyistä raaka-aineista, on pyritty laatimaan sellaisia ateriakokonaisuuksia, joita voi viedä ulkomaille. Tälle suuntaukselle on annettu nimeksi "uusi suomalainen keittiö" 
eli la nouvelle cuisine finlandaise.

Katso myös: Saamelainen keittiö

Katso myös: Karjalainen ruokaperinne

Vuosittainen suomalaisen ruoan juhlinta 
aloitetaan nyt 
– klikkaa itsesi mukaan tästä!

#hyvääsuomesta #suomalaisenruoanpäivä 


Teksti: 
 Hyvää Suomesta 

#karjalanpaisti #karjalanpiirakka #ruisleipä #leipäjuusto #poro #villiruoka #villiyrtit #maksalaatikko #silakkalaatikko #sultisinat #lihapullat #kalakukko  #mustamakkara #hämäläinensahti #rönttöset #kokkelipiimä #talkkunat #mämmi #kotijuusto 
#imellettyperunamuusi #lanttulaatikko #porkkanalaatikko  

Mitä perinneruokia 
sinun kotiseudullasi valmistetaan? 

Mikä on oma perinneruokasuosikkisi? 

******

Lehdenjakajien päiväkin on nyt. 
Ihmiset taitavat aina vaan vähemmän 
tilata paperilehtiä koteihinsa?