Puhdas ja laadukas ruoka ei ole itsestäänselvyys

 

Hyvää suomalaisen ruoan päivää!  

Syyskuun 4. päivä on varattu suomalaisen ruoan päivälle. Puhdas ja laadukas ruoka ei ole itsestäänselvyys – se on etuoikeus, jonka voimme kokea päivittäin. Suomalaiset ruoantuottajat varmistavat kestävällä ja vastuullisella työllään, että ruokapöydässämme on aina tuoreita ja turvallisia elintarvikkeita. /MTK 

Päivä juhlistaa kotimaista ruokaa ja korostaa sen puhtautta, vastuullisuutta ja turvallisuutta. Voit osallistua juhlintaan helposti valitsemalla kaupasta Hyvää Suomesta -merkillä varustettuja tuotteita, joka takaa tuotteen suomalaisen alkuperän ja valmista niistä ruokaa perheen tai ystävien kanssa. Voit myös levittää tietoisuutta suomalaisen ruoan tärkeydestä./Ruokatieto 

Järjestäkää Syödään yhdessä
-tapahtumia

(Lainattu viime vuodelta:)

Yhdessä syöminen tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomalaisen ruoan päivää voi juhlistaa arkiaterialla perheen parissa, kutsumalla naapurin tai kollegan kahville tai vaikka järjestämällä piknikin ystäväporukan kanssa. Tapoja on monia, tärkeintä on löytää juuri itselle sopiva tapa.

Suomessa keskimäärin 20 prosenttia ihmisistä kokee yksinäisyyttä, vielä yleisempää se on nuorilla aikuisilla ja senioreilla. Kaikilla ei siis välttämättä ole läheistä ihmistä, jonka kanssa nauttia ateriaa. Maa- ja kotitalousnaiset haluaa omalta osaltaan edesauttaa suomalaisen ruoan päätymistä kuluttajien lautasille ja samalla edistää yhteisöllisyyttä. 

 Kokoontukaa omin eväin pelto-, tai metsäpiknikille, kahvit mukaan termoksissa. 

 Leipokaa päiväkodissa lasten kanssa esimerkiksi sämpylöitä ja nauttikaa ne yhdessä, samalla voi kertoa viljan tiestä pellolta pöytään.  

 Tarjotkaa palvelutalossa asiakkaille pullakahvit tai uutispuuroa ja kyselkää kuulumisia asiakkailta, heiltä voi irrota mukavia juttuja entisaikojen ruoantuotannosta tai työskentelystä myllyssä, leipomoissa, meijerissä jne... 

 Keittäkää nokipannukahvit. 

**(huom. tulentekoon tarvitaan maanomistajan lupa tai yleinen tulipaikka)" /Maa- ja kotitalousnaiset 

#suomalaisenruoanpäivä 

#hyvääsuomesta 

Ja sitten jälkiruoka   

Jälkiruoka on aterian viimeinen ruokalaji, yleensä makea, mutta joskus voimakkaan makuinen herkku, jonka tarkoitus on edesauttaa ruuansulatusta. Sana "jälkiruoka" on johdettu ranskalaisesta verbistä desservir, joka tarkoittaa "siivota pöytä". 

Joissain kulttuureissa makeat ruokalajit syödään aterian keskellä. Makeahko väliruoka kuten sorbetti, jolla puhdistetaan makuaistia eri pääruokalajien välillä, on ollut Euroopassakin osa hovipäivällisiä. 

Olettaen, että kaikki syövät jälkiruokaa, tämä päivä kannustaa ihmisiä nauttimaan elämästä hieman enemmän. On aika juhlia toista teemaa, Syö ylimääräinen jälkiruoka -päivää!  

Elämä voi olla hektistä ja stressaavaa. Tietenkin liikunta, oikeanlainen ruokavalio ja meditaation harjoittaminen ovat kaikki tapoja noudattaa terveellisempää elämäntapaa, joka voi tehdä ihmisistä onnellisempia, mutta yksi tapa täyttyä ilosta on juhlia tiettyjä vuoden päiviä. Eräs ehdottomasti omaksumisen arvoinen teemapäivä on tänään. Kukapa voisi väittää vastaan? Toinen pallo jäätelöä, toinen keksi, toinen piirakka... Olipa päivän ruokalistalla mikä tahansa jälkiruoka, nyt on aika todella nauttia siitä.

Syö ylimääräinen jälkiruoka -päivään kuuluu paljon herkullista hauskanpitoa. Päivän nimi kertoo kaikille tarkalleen, mitä tehdä. Haluatko vaihtelua? Nauti kahdenlaisista jälkiruoista tänä päivänä! Mutta vaikka ylimääräisen jälkiruoan syöminen saattaa olla herkullista, se on paljon hauskempaa, kun se jaetaan jonkun sinulle tärkeän kanssa.

 Itse asiassa tämä on loistava päivä tehdä ylimääräistä jälkiruokaa (tai ostaa), olipa se sitten kakku, piirakka, juustokakku, jäätelöä tms. Sitten, kun kerrot ystäville ja perheenjäsenille, että tänään on Syö ylimääräinen jälkiruoka -päivä, kaikki on täysin valmista ja - yllätys - ylimääräistä jälkiruokaa onkin kaikille! 

 

  

Aiemmin jälkiruoat oli tarkoitettu varakkaille ihmisille. 1500-luvulla valmistettu sokeriveistos saattoi maksaa yhtä paljon kuin keskivertoihmisen vuosipalkka.   

Hääkakku, tuo koristeellinen häissä tarjoiltava jälkiruokakakku, saattaa olla peräisin Rooman valtakunnan ajoista, jolloin valmistettiin vehnä- tai ohrajauhoista tehtyjä kakkuja. Roomalaisissa häissä sulhanen mursi kakkua morsiamen päälle, hyvän onnen merkkinä.  

(Nykyään moinen tapa ei onnistuisi. Se johtaisi heti pariskunnan ensimmäiseen riitaan, eli ei johtaisi lainkaan hyvään onneen... =D )

Hedelmäkakun perinne hääkakkuna juontaa juurensa todennäköisesti historiallisista perinteistä, joissa erilaisia hedelmiä ja pähkinöitä sisältävät hyvin säilyvät kakut olivat osa juhla-aterioita. Nykyisen kaltaisen hääkakut saivat innoituksensa brittiläisistä kuorrutetuista hääkakuista. Englannin kuningatar Victoria, joka meni naimisiin vuonna 1840, sai hääkakukseen yksikerroksisen hedelmäkakun, joka painoi 136 kiloa. Se oli päällystetty valkoisella kuorrutteella ja sen päällä oli pariskunnan rintakuvat. Runsaasti koristellusta kakusta julkaistiin kuvia ympäri maailmaa ja etenkin varakkaampi väestönosa alkoi teettää samankaltaisia kakkuja. Kuorrutus tuli tunnetuksi nimellä royal icing. /DOTY & Wikipedia  

Syö ylimääräinen jälkiruoka 

- päivä

#EatanExtraDessertDay 

 

Jälkiruuan voi tehdä kotimaisista aineksista kuten pääruuankin. 

 

 Jäätelö
Jäädyke
Kiisseli
Hedelmäsalaatti
Leivonnaiset
Vanukas
 Kohokas 

 

 

Karjalanpaistikuva: Kodin kuvalehti

Kiisselikuva:  Hellapoliisi 

Yhtäkkiä kesä alkaa olla tässä

Vielä voit istuttaa kaikkea ihanaa
niin kuin vaikkapa hedelmäpuita, muita puita,
pensaita, perennoja yms, ajalla 4.9. - 17.9.
tai siirrellä olemassaolevia paikasta toiseen.

Minäkin aion siirrellä näitä villejä perhoskukkia, eli punalatvoja vähän toisiin paikkoihin mökillä. Sellaisiin aurinkoisiin ja suojaisiin, joihin perhoset voivat turvallisesti saapua huumaantumaan kukista ja minä pääsen kuvaamaan ja ihailemaan niitä kaunokaisia...

Kevätkukkasipuleita ei vielä kannata istuttaa, koska päivisin on yhä kesäisen lämmintä. Kun päivälämpötilakin on n +10 C asteessa, on aika istutella sipuleita. Niitä on jo tällä malttamattomalla odottamassa monta kiloa!

Neljä kiloa narsisseja punalatvoilta jäävään paikkaan ja lisää ukkolaukkoja varsinaiseen pikku puutarhaan. No ok, on vielä vähän posliinihyasinttejakin. No juu ja muutamat tulppaanit... Ihan vähän vaan siis.

Violetteihin laukkoihin olen totaalisen höpsähtänyt. Sitäpaitsi laukat ja narsissit sopivat hyvin mökkipihaan siksikin, etteivät ne kelpaa myyrille eikä peuroille. Ainakaan teoriassa... 

〜♡〜

 

 

Kasveista  ruokaan,

tänään voit viettää

 suomalaisen ruoan päivää

#suomalaisenruoanpäivä

#hyvääsuomesta 

 

"Suomalainen ruoka on etuoikeus ja mitä parhainta yhdessä nautittuna. Maa- ja kotitalousnaiset (MKN) kannustaa juhlistamaan teemapäivää yhteisöllisesti.

Suomalaisen ruoan päivä 4.9. nostaa kotimaisen ruoan hetkeksi sen ansaitsemaan valokeilaan. Toisinaan itsestäänselvyytenä pitämämme maukas, ravitseva, puhdas ja riittävä ruoka on itse asiassa etuoikeus. Teemapäivänä juhlistetaan sitä, että osaavat ruokaketjun ammattilaiset varmistavat, että voimme nauttia oman maan antimia joka päivä.

Yhdessä syöminen tekee hyvää

Yhdessä syöminen tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Järjestöpäällikkö Helena Velin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta kannustaa viettämään Suomalaisen ruoan päivää syömällä yhdessä.

- Suomalaisen ruoan päivää voi juhlistaa arkiaterialla perheen parissa, kutsumalla naapurin tai kollegan kahville tai vaikka järjestämällä piknikin ystäväporukan kanssa. Tapoja on monia, tärkeintä on löytää juuri itselle sopiva tapa.

Suomessa keskimäärin 20 prosenttia ihmisistä kokee yksinäisyyttä, vielä yleisempää se on nuorilla aikuisilla ja senioreilla. Kaikilla ei siis välttämättä ole läheistä ihmistä, jonka kanssa nauttia ateriaa. Maa- ja kotitalousnaiset haluaa omalta osaltaan edesauttaa suomalaisen ruoan päätymistä kuluttajien lautasille ja samalla edistää yhteisöllisyyttä.

 

- Kokoontukaa omin eväin pelto-, tai metsäpiknikille, kahvit mukaan termoksissa. 

- Leipokaa päiväkodissa lasten kanssa esimerkiksi sämpylöitä ja nauttikaa ne yhdessä, samalla voi kertoa viljan tiestä pellolta pöytään.

- Tarjotkaa palvelutalossa asiakkaille pullakahvit tai uutispuuroa ja kyselkää kuulumisia asiakkailta, heiltä voi irrota mukavia juttuja entisaikojen ruoantuotannosta tai työskentelystä myllyssä, leipomoissa, meijerissä jne... 

- Keittäkää nokipannukahvit
**(huom. tulentekoon tarvitaan maanomistajan lupa tai yleinen tulipaikka)"

/Maa- ja kotitalousnaiset 

 

 

 

 

Olen kirjoittanut teemapäivästä aiemminkin, mm
ensimmäisestä ruoan päivästä vuonna 2019,
Hyvää Suomesta merkki...

 

Lisäksi tänään on syö extra jälkiruoka -päivä,
#EatAnExtraDessertDay

 

 

Myös lehdenjakajat voivat viettää
tänään omaa
#NewspaperCarrierDay teemapäiväänsä.

 

 

〜♡〜

 

 

Ruuan päivä

 

 

 

 

 

"Voitko kuvitella, että suomalaisella ruoalla ei ole ennen vuotta 2019 ollut omaa merkkipäivää? Mutta nyt onneksi on! Historian viidettä suomalaisen ruoan päivää nimittäin vietetään 4.9.2023."/Valio

"Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että itsestäänselvyytenä pitämämme maukas, ravitseva, puhdas ja riittävä ruoka onkin etuoikeus. Juhlistetaan siis sitä, että osaavat ruokaketjun ammattilaiset varmistavat, että voimme nauttia oman maan antimia joka päivä, sesongista tai maailman tuulista huolimatta.

Suomalaisen ruoan päivän resepti on mutkaton. Poimi ruokakauppasi hyllyiltä ruokaa ja juomaa, joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki.  Se on ainoa merkki, joka takaa, että myös raaka-aineet ovat kotimaisia. Sitten vaan porukalla pöytään ja nauttimaan. Juhlitaan yhdessä – rakkaudesta oman maan ruokaan!" /Ruokatieto.fi 

"Suomalaisen ruoan päivän on perustanut Hyvää Suomesta -merkki, yhdessä niiden yli 300 suomalaisen ruoanvalmistajan kanssa, joiden tuotteille kotimaisuuden takaava merkki on myönnetty. Juhlapäivällä halutaan nostattaa suomalaista ruokaa ja sen tekijöitä sekä vahvistaa kuluttajien tietoisuutta ruoan suomalaisesta alkuperästä."/Wikipedia 

 

 

 ********

 

11-17.9. vietetään puolestaan hävikkiviikkoa.

 

Ruoka on liian arvokasta hukattavaksi. Hävikkiviikko on viestintäkampanja, jonka tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien.

Ruokahävikki on syömäkelpoista ruokaa, joka on syystä tai toisesta päätynyt jätteeksi syömisen sijasta. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Siksi Hävikkiviikko pyrkii vaikuttamaan erityisesti kuluttajiin, jotta kotitalouksien ruokahävikkiä saataisiin vähennettyä. Kampanjaviestinnässä tuodaan esille ruokahävikkitietoutta ja arkisia vinkkejä, joiden avulla kuluttajien on helppo vähentää omaa ruokahävikkiään. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ruokahävikin vähenemiseen. Pienetkin teot ovat tärkeitä

 

Hävikkiviikon tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Kampanjaviikkoon voi osallistua haluamallaan tavalla.

Tänä vuonna kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset. Kampanjassa keskitytään myös edistämään kasvisten ja leivän fiksua hyödyntämistä, jotta niiden hävikki vähenisi./Kuluttajaliitto.fi 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomalaisen ruoan päivä

 

Suomalaisen ruoan päivän resepti on mutkaton:
poimi ruokakauppasi hyllyiltä ruokaa ja juomaa, 

joissa on sinivalkoinen

Hyvää Suomesta -merkki.

Sitten vaan porukalla pöytään ja nauttimaan oman maan parhaista antimista yhdessä.

Suomalainen ruoka on ainutlaatuinen yhdistelmä puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta – ja siksi oman merkkipäivänsä ansainnut! /Hyvää Suomesta

 

#suomalaisenruoanpäivä    

#hyvääsuomesta

 

 

Nimikkopäivän avulla halutaan nostattaa suomalaista ruokaa
ja sen tekijöitä sekä vahvistaa kuluttajien tietoisuutta
ruoan suomalaisesta alkuperästä. Suomalaisen ruoan päivä
haastaa tekemään tietoisia ruokavalintoja.

/Ruoka.Palmia  

 

 

 

 

Jokainen päivä voi olla suomalaisen ruoan päivä
Tuotteen nimi, pakkauksen suomalaiset maisemat tai tutut
raaka-aineet eivät välttämättä kerro koko totuutta
tuotteen alkuperästä.
Hyvää Suomesta -merkki sen sijaan kertoo.
Valion yli 460 Hyvää Suomesta -merkittyä
tuotetta tekevät kotimaisen valinnan tekemisestä
helppoa päivän jokaiseen hetkeen. Tuetaan yhdessä
kotimaista ja valitaan hyvää Suomesta. /Valio


Ylimmässä kuvassa komeilee

suomalaisille rakas karjalanpaisti. 

Kuva ET-lehti.   

( Klikkaamalla löydät myös ohjeen tähän herkkuun!) 

**** 

Maailmalla vietetään tänään 

myös 

Syö ylimääräinen jälkiruoka 

-päivää ja sehän sopii teemaan! =D 

****

Lisäksi tänään vietetään 

 Lehdenjakajien päivää. 

Jotkut vielä haluavat lukea 

uutisensa rapisevasta,  paperisesta lehdestä. 

 

 

 

 

 

Hyvää Suomesta -merkki allekirjoittaa Suomalaisen ruoan päivän

 

Karjalanpaisti, kuva Kodin kuvalehti

Tänään on maailman ensimmäinen 
 suomalaisen ruuan päivä

 Juhlapäivän resepti on mutkaton: poimi ruokakauppasi hyllyiltä suomalaista ruokaa ja juomaa joissa on sinivalkoinen Hyvää Suomesta -merkki. Sitten vaan porukalla pöytään nauttimaan  maan parhaista antimista yhdessä. 

Suomalainen ruoka on ainutlaatuinen yhdistelmä 
puhtautta, osaamista ja vastuullisuutta 
– siksi Suomalaisen ruoan päivä on juhlapäivä!

Sama resepti toimii joka päivä. Löydät helposti hyvää.  Ruokakaupoissa on tarjolla 12 000 erilaista Hyvää Suomesta -merkittyä tuotetta, 330 eri valmistajalta. Hyvää Suomesta -tuoteperhe kasvaa ja elää ajassa: uusia tuotteita syntyy koko ajan.
Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisen ruokaketjun yhteistyön tunnus. Merkki pakkauksessa kertoo, että elintarvike on alkuperältään suomalainen: raaka-aineet ja työ tulevat omasta maasta, tekijät tunnetaan ja tuotantoketju tiedetään. Mukana ovat maatalous, teollisuus ja kauppa, sekä pienet että suuret yritykset. Niinpä on luontevaa, että juuri Hyvää Suomesta -merkki allekirjoittaa Suomalaisen ruoan päivän. 

Kuva:Yhteishyvä

Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita sekä idästä että lännestä. Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista, mutta energiapitoista ruokaa, pääasiassa aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti mausteita on käytetty hyvin niukasti, joskin suolaa melko paljon.  Toki esimerkiksi Turun linnassa ja Viipurissa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita.

Monenlaisia maitotuotteita käytetään paljon, samoin leipää. Kolmannes Suomessa kulutetusta leivästä on ruisleipää. Maan eri osissa on erilaisia perinneruokia. 

Maitotuotteita kuluu melko paljon, ja erilaisia hapanmaitotuotteita on useita. Viiliä ja jogurttia syödään aamiaisella tai välipaloina, kermaviiliä ja smetanaa käytetään ruoanlaitossa. Piimää juodaan sellaisenaan tai käytetään leivonnassa tai juomissa. 

Kansallisista erikoisuuksista vientikelpoisiksi suomalaiset huippukokit ovat kelpuuttaneet ainakin leipäjuuston, lakat, poronlihan eri muodoissa, karjalanpaistin ja kalakukon. Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten katajanmarjoilla ja kuusenkerkillä. "Villiruoka" on omaleimainen vientituote, mutta sen saatavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. 


Suomalainen arkiruoka muistuttaa paljon muiden teollisuusmaiden ruokailutapoja. Arkisin aterioissa on yleensä vain pääruoka, joskus jälkiruoka, mutta ei juuri alkupaloja, ellei lisukesalaattia sellaiseksi lasketa. 

 
Ruoan ja ruoka-aineiden kotimaisuus on Suomessa arvostettu asia. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää. 

Suomalaisessa ruokakulttuurissa vallitsee sesonkiluontoisuus. Kesällä syödään uusia perunoita. Rapukauden alkaminen on lehtijuttujen arvoinen asia, vaikka rapujakin tuodaan pakastettuina ympäri vuoden. Samoin mansikoita ja mustikoita syödään oman maan marja-aikaan. Kaali, sienet, lammas, mämmi ja mäti ovat myös sesonkiruokaa. Joulupöytään kuuluvat muun muassa joulukinkku, rosolli sekä monenlaiset laatikot.
Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten suosituimmat einesruoat olivat maksalaatikko, hernekeitto, makaronilaatikko, karjalanpiirakka ja lihapullat.

Maaseudulla syötiin 1900-luvun alussa kolme lämmintä ateriaa päivässä. Usein tukevin oli keskipäivän aikaan nautittu lounas.  Lännessä ruokaa on tehty perinteisesti keittämällä ja leivinuunia lämmitettiin harvoin, jolloin arkileipä säilytettiin kuivattuna. Idässä uuni lämpeni usein ja sitä käytettiin ruoanlaittoon. 

Kalakukko, kuva: Kodin kuvalehti

Hapattaminen, sienet ja piirakat 
ovat itäistä perinnettä. 

Mustamakkara, kuva: Tapola

 

Lapin keittiöön kuuluu leimallisesti poronliha, riista, lakat sekä leipäjuusto. Muita esimerkkejä ovat oululainen rössypottu, nahkiaiset, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara, saaristoalueen mustaleipä sekä karjalaisten sultsinat. 

Lakritsimämmi, kuva Mauste-Sallinen

Ruokakulttuuri on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kansallista identiteettiä, suomalaisista perinneruoistakin, tai ainakin niissä käytetyistä raaka-aineista, on pyritty laatimaan sellaisia ateriakokonaisuuksia, joita voi viedä ulkomaille. Tälle suuntaukselle on annettu nimeksi "uusi suomalainen keittiö" 
eli la nouvelle cuisine finlandaise.

Katso myös: Saamelainen keittiö

Katso myös: Karjalainen ruokaperinne

Vuosittainen suomalaisen ruoan juhlinta 
aloitetaan nyt 
– klikkaa itsesi mukaan tästä!

#hyvääsuomesta #suomalaisenruoanpäivä 


Teksti: 
 Hyvää Suomesta 

#karjalanpaisti #karjalanpiirakka #ruisleipä #leipäjuusto #poro #villiruoka #villiyrtit #maksalaatikko #silakkalaatikko #sultisinat #lihapullat #kalakukko  #mustamakkara #hämäläinensahti #rönttöset #kokkelipiimä #talkkunat #mämmi #kotijuusto 
#imellettyperunamuusi #lanttulaatikko #porkkanalaatikko  

Mitä perinneruokia 
sinun kotiseudullasi valmistetaan? 

Mikä on oma perinneruokasuosikkisi? 

******

Lehdenjakajien päiväkin on nyt. 
Ihmiset taitavat aina vaan vähemmän 
tilata paperilehtiä koteihinsa?