¸.•☆´¨`☆•.¸
Otsikko ei toki tarkoita näitä pieniä söpöisiä
joulutähden pikkuserkkuja
Princettia Poinsettia joita oli
lähikaupassa ihanasti jo viime kuun lopulla myynnissä.
Valitettavasti ne maksoivat enemmän kuin
mitä taskuni pohjalla oli rahaa.
Suloisiahan ne olivat...
Mutta miulle riitti kun sain hetken ihailla niitä.
Ei kaikkea kaunista tarvitse aina omistaa.
Joululehtiä alkaa ilmaantumaan ilokseni.
Mää niin raaakastan joululehtiä! =)
Niitä on tallessa jo monen vuoden ajoilta...
Niihin vanhoihin lehtiinkin kannattaa
välillä palata. Vink, vink.
Joululehden kannessa lukee joulun olevan
yhdessäolon juhlaa... Niisk.
Niinhän se joskus on ollutkin,
mutta nykyään tuntuu, että se aika on
taaksejäänyttä elämää...
Kaikilla on jotain muuta menoa.
Silti sieluni kaipaa edes jouluisten
asioiden ja ideoiden ihailua.
Toiseksi viimeiset pihan orvokit on kerätty maljakkoon.
Ne ihan vihoviimeiset vielä kukkivat pää pystyssä suojasäällä
terassilla, vaikka pakkanen ne välillä kurtistaakin kokoon
niin silti sinnikkäästi nostavat katseen aurinkoon,
heti sellaisen taas nähdessään.
Pukinkonttiin ilmaantuu taas kaikenlaisia
pehmoisia uusia juttuja...
Samalla kun tikutan, katson telkkua,
luen lehteä, juon kahvia tai teetä, kaakaota... =)
Mun viihdepläjäys.
¸.•☆´¨`☆•.¸
Olen neulonut yllärisukkasia
myös fb-ystävilleni.
Parasta kiitosta on se,
kun jotkut laittavat saamansa sukkaset
jalkaansa ja ottavat kuvan,
ja mie näen että saaja on iloinen.
¸.•☆´¨`☆•.¸
Ensimmäinen ritarinkukka,
tai tuttavallisemmin jouluamaryllis
työntää esiin kukkanuppuaan
ja lehtien alkujaan.
Ruukkuja olen metsästellyt kirpputoreilta
ihan tätä tarkoitusta varten.
Ritarinkukan sipulit olen hyvissä ajoin
jo viime keväänä tilannut Exotic Gardenista.
Tällainen samanlainen muhkea kukkasipuli meni Mamalle
että hänkin saa ihailla joulukukan kasvua.
Kukka tulee olemaan Mariannekarkkipaperin kaltainen
punavalkokirjava.
Puhunkin koko ajan
Mariannekarkkikukasta,
kun tätä kookasta kukkasipulia tarkoitan. =)
¸.•☆´¨`☆•.¸
