Näytetään tekstit, joissa on tunniste Syötävät kasvit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Syötävät kasvit. Näytä kaikki tekstit

12.4.2022

Syötävät kukat



 
 

 



Näitä kukkia voit huoletta käyttää juomissa, leivonnaisissa jne: 

 
Basilika 

Bellis eli kaunokainen

Hillankukka 
 
Hunajakukka 

 

Jättibalsami, ruokaisat ja nuoret versot käytettävissä parsan lailla.

 

Kamomilla
 
Kehäkukka
 
Ketunleipä, eli käenkaali, 
- pieni määrä sallittu  

Korianteri

Krassi

Kurkun kukka

Kurpitsan kukat

Kääpiösamettikukka

Laventeli

Lemmikki

Maitohorsma

Malabarin pinaatti

Mansikan kukka ja lehti

Mesimarja 

Metsätähti

Minttu, kaikki osat

Mustikankukka ja lehti 
-Älä koskaan taita mukaasi mustikanvarpuja, koska kasvilta menee vuosikymmen kasvaa siihen paikkaan uudelleen! Sitäpaitsi varpujen kerääminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin! 

Orvokeista sarviorvokki

Pelargoni

Puolukan kukat 
- Älä poimi varpuja. 
Sama syy kuin mustikalla! 


Rautayrtti

Ruiskaunokki

Ruohosipuli: kukka ja varsi

Ruusubegonia 

Ruusut
- Käytä vain sellaisia ruusuja, 
joiden tiedät kasvaneen myrkyttömästi. 
Kaupan leikkoruusuja ei kannata syödä, eikä laittaa kakun koristeeksi!!!

Sarviorvokki
Löytyy mm kaupan vihannestiskistä 

Suolaheinä, 
-pieni määrä sallittu  

Suomuurain, hilla, lakka

Kukka on syötävä, mutta marjaa pitää riskiryhmien varoa: Vaikka lakka sopii useimmille, tietyissä tilanteissa sen käyttöön kannattaa suhtautua varoen:
Verenohennuslääkkeitä käyttävät: Lakan K-vitamiinipitoisuus voi vaikuttaa lääkityksen tehoon, joten sen käytöstä on hyvä keskustella lääkärin kanssa.
Munuaissairauksia sairastavat: Lakka sisältää oksalaatteja, jotka voivat lisätä munuaiskivien riskiä herkillä henkilöillä. 

 

Syreeni

Tilli

Voikukka


Muista poimia kukat puhtailta alueilta. 
 
Vinkki: 
Ravistele ensin kukkia. 
Upota lopuksi kukat kylmään veteen ennen käyttöä 
että niissä piilottelevat hyönteiset, madot ja nilviäiset poistuvat, ja ravistele uudestaan . 



*********



Seuraavat kukat ja kasvit ovat haitallisia tai jopa myrkyllisiä :




Alastonimpi (Colchicum autumnale) eli Syysmyrkkylilja, jonka nimikin kertoo sipulikasvin olevan erittäin myrkyllinen ja voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Jo kolme lehteä voi aiheuttaa kuoleman. Pienikin syöty määrä voi aiheuttaa vakavia vatsaoireita, verenpaineen laskua, harhoja, tuntohäiriöitä, sydämen tykytyksiä, hengityslamausta ja munuaisten vajaatoimintaa, oksentelua, vatsakipua, ripulia, hengitysvaikeuksia ja sydämen rytmihäiriöitä. Jos kasvia on syöty, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen.  

Aitoelämänlanka (Ipomoea purpurea) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Alppiruusu (Rhododendron) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Amaryllis eli jaloritarinkukka (Hippeastrum) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Amatsoninlilja (Eucharis x grandiflora) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Apila (Trifolium) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Atsalea (Rhododendron) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Avokado (Persea americana) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Myrkyllinen erityisesti eläimille. Huom! Kypsät hedelmät ovat myrkyttömiä. 

Belladonna (Atropa belladonna) on erittäin myrkyllinen. Kasvi voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen ja myrkytysoireita jo pienen määrän syöneelle. Jos kasvia on syöty, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen

Esikot (Primula) ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Hajuherne on (Lathyrus odoratus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Heliotrooppi (Heliotropium arborescens) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Hevoskastanja (Aesculus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Tämän puun kookas siemen ei ole syötävä!

Hortensiat (Hydrangea) ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. 

Hullukaali (Hyoscyamus niger) on erittäin myrkyllinen ja voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen jo pienen määrän syöneelle. Hullukaalin syöminen voi hulluruohon tapaan aiheuttaa myrkytyksen. Oireisiin kuuluvat sekavuus, uneliaisuus, kuume, punotus, suun kuivuminen ja pahimmillaan kouristukset ja tajuttomuus. Oireita osataan hoitaa, jos ne huomataan ajoissa. 


Hulluruoho, okahulluruoho (Datura stramonium), voi aiheuttaa myrkytyksen, jos sitä syö. Myrkyllisimmät osat ovat kukat, siemenet ja lehdet. Tyypillisiä myrkytysoireita ovat silmäterien laajeneminen, kasvojen punoitus, suun kuivuminen, kuume, hiljentyneet suoliäänet, takykardia ja hypotensio. Pahimmillaan myrkytys voi aiheuttaa kouristuksia, levottomuutta, sekavuutta, tajuttomuutta ja hallusinaatioita. Kasvia syöneelle annetaan lääkehiiltä. Oireita osataan hoitaa, jos ne huomataan ajoissa. 


Hyasintti (Hyacinthus orientalis) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Iiris (Iris) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Inkalilja (Alstroemeria) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Jouluruusu (Helleborus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Joulutähti ei ole myrkyllinen, mutta syötynä paikallisesti ärsyttävä.

Jättiputki (Heracleum) aiheuttaa kosketuskohtiin ihon punoitusta, palovammoja ja rakkuloita auringonvalon vaikutuksesta

Kahvipensas (Coffea) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Kalliokielo (Polygonatum) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Kanerva (Calluna vulgaris) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Kataja (Juniperus communis). Katajanmarja on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Suurina annoksina katajanmarjan käyttöä tulee välttää erityisesti raskaana olevien ja munuaissairauksista kärsivien kohdalla. Marjat sisältävät eteerisiä öljyjä, jotka voivat aiheuttaa ihoärsytystä ja suurina annoksina munuaisvaurioita.

Kellokanerva (Erica) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Ketunleipä (Oxalis acetosella) eli käenkaali on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Kasvin sisältämä oksalaatti voi suurina määrinä syötyinä aiheuttaa hypokalsemian ja munuaisvaurion. Kohtuullisesti käytettyinä ei aiheuta myrkytysvaaraa. Runsaasti kasvia syöneelle annetaan kalsiumpitoista juotavaa ja lääkehiiltä. 

Kevättähti (Scilla) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Kielon (Convallaria majalis) kukat, lehdet, marjat ja juuri ovat myrkyllisiä. Kielon sisältämät saponiinit ärsyttävät vatsaa. Suurina määrinä syötynä niiden sisältämät sydänglykosidit voivat aiheuttaa sydänoireita ja vakavammankin myrkytyksen. 

Kissanminttu (Nepeta) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Klematikset (Clematis) ovat paikallisesti ärsyttäviä kasveja. 

Kliivia (Clivia) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Koiranputki (Anthriscus sylvestris) on paikallisesti ärsyttävä kasvi.

Koivua ei suositella sisäiseen käyttöön raskaana oleville eikä diabeetikoille, koska se saattaa alentaa verensokeria yllättävästi

Konnanmarja (Actaea) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Kortteet (Equisetum) ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Kultaköynnös (Epipremnum pinnatum ’Aureum’) on paikallisesti ärsyttävä kasvi. 

Kultasade (Laburnum) on hyvin myrkyllinen. Koko kasvi sisältää sytisiini-alkaloidia, jolla on nikotiinin kaltainen vaikutus. Sitä on eniten siemenissä.
Oireet alkavat n: 15–60 minuutin kuluessa ja niitä voi tulla lapselle jo yhden tai kahden siemenen syömisestä. Ensioireita ovat pahoinvointi, syljenerityksen lisääntyminen, uneliaisuus, päänsärky, kalpeus, lihasheikkous ja koordinaatiokyvyn heikkeneminen, tiheä hengitys, takykardia ja hypotensio. Vakavassa myrkytyksessä kouristelut, tajuttomuus ja hengityslama ovat mahdollisia. Lääkehiiltä annetaan yli viisi siementä syöneille.
- Lapsia kannattaa varoittaa hernettä muistuttavista siemenpaloista, joissa myrkylliset siemenet  sijaitsevat.

Älä koskaan käytä kurkkuyrttiä missään, koska kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä eikä sitä suositella käytettäväksi sisäisesti! 

Lehdet ja kukat sisältävät maksamyrkyllisiä ja syöpävaarallisia pyrrolitsidiinialkaloideja, jotka aiheuttavat koe-eläimille myös perimävaurioita. 

EU:n komissio toteaa, että kurkkuyrtillä on vakavia haittoja, eikä minkäänlaista hyväksyttävää käyttötarkoitusta. 

Kasvin sisältämiä myrkkyjä ovat muun muassa intermediini, lykopsamiini, amabiliini ja supiniini. 

Myös piikkisen kasvin koskettaminen paljain käsin voi aiheuttaa iholle allergisen paloreaktion. Käsittele kasvia aina käsineet kädessä! 

Kasvi on parempi hävittää puutarhasta, varsinkin jos sinulla on pieniä lapsia! 

Mehiläisten tästä kasvista tekemä HUNAJA voi myös olla vaarallista ihmisille! 





Kuusamat (Lonicera) Sinikuusaman pitkulaiset, mustikoita muistuttavat marjat ja lehtokuusaman punaherukannäköiset marjat ovat lievästi myrkyllisiä. Onneksi kuusamien marjat ovat karvaan makuisia. Syötynä siemenet aiheuttavat vatsaoireita ja lääkehiiltä suositellaan, jos on syöty enemmän kuin kymmenen marjaa.

Käenkaali (Oxalis) on oksalaattia sisältävä kasvi. Kohtuullisesti käytettyinä se ei aiheuta myrkytysvaaraa. Oksalaatit voivat suurina määrinä syötyinä aiheuttaa hypokalsemian ja munuaisvaurion. Runsaasti kasvia syöneelle annetaan kalsiumpitoista juotavaa ja lääkehiiltä.

Lumikello (Galanthus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Lumimarja (Symphoricarpos) 
Valkolumimarjan (Symphoricarpos albus) marjat ovat lievästi myrkyllisiä. Syötynä siemenet aiheuttavat vatsaoireita ja lääkehiiltä kannattaa ottaa, jos marjoja on syöty yli kymmenen. 

Lumipisara (Leucojum) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Lyhtykoiso (Physalis) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. 

Kypsät marjat ovat myrkyttömiä. 


Maahumala (Glechoma hederaceae) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Malva (Malva) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Marjakanerva (Pernettya mucronata) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Marjakuusi (Taxus) on erittäin myrkyllinen ja voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen jo pienen määrän syöneelle. Jos kasvia on syöty, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen. Marjan malto on myrkytön. 

Eläimille kasvin nauttiminen voi olla tappavan myrkyllistä. Marjakuusen neulasissa ja rikkipureskelluissa siemenissä on myrkyllistä taksiinia, joka voi olla eläimille tappavan myrkyllistä. 


Mesiangervo (Filipendula ulmariasisältää salisylaatteja, flavonoideja, eteeristä öljyä, sitruunahappoa ja myrkyllistä glykosidia, joka suurina annoksina voi aiheuttaa päänsärkyä. 

 

Mooseksenpalavapensas  (Dictamnus albus) on paikallisesti ärsyttävä kasvi. Kasvia käsiteltäessä iho on suojattava hyvin, sillä ihokosketus kasviin aiheuttaa allergisen reaktion erityisesti aurinkoisella säällä (fytofotodermatiitti). Käsittele kasvia aina käsineet kädessä! Myös lapset on syytä pitää kasvista loitolla.


Muratti (Hedera helix) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. 

Myrkkykatko (Conium maculatum) on erittäin myrkyllinen ja voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen jo pienen määrän syöneelle. Myrkkykatko on jopa kaksimetriseksi kasvava myrkyllinen sarjakukkaiskasvi. Se aiheuttaa syötynä nopeasti oireita, kuten polttavan tunteen suussa ja nielussa sekä oksentelua. Sen sisältämä koniini vaikuttaa nikotiinin tavoin. Myrkytykset ovat kuitenkin epätodennäköisiä kasvin pahan maun ja hajun takia. Oireet alkavat nopeasti. Näitä ovat muun muassa polttava tunne suussa ja nielussa sekä oksentelu. Alun hypertensiota ja takykardiaa seuraa hypotensio ja bradykardia sekä mahdollinen hengityslihasten halvaantuminen. Vähäisenkin määrän tätä kasvia syöneelle annetaan lääkehiiltä. Muu hoito on oireenmukaista. Myrkkykatko on niin myrkyllinen, että ruokalusikallinen sen hedelmiä voi tappaa ihmisen. Myrkky lamauttaa lihaksia, ja pahimmassa tapauksessa uhri tukehtuu hengityselimistön halvaantuessa.

Narsissit (Narcissus) ovat myrkyllisiä, myös sipulit, siksi myyrät, hiiret ja peurat eivät koske niihin. Kasvit sisältävät lääkkeenäkin käytettävää galantamiinia, joka on antikoliiniesteraasi. Pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Neilikka (Dianthus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. 

Niittyleinikki (Ranunculus acris, syn R. "acer") on myrkyllinen, sillä sen sisältämän ranunkuliinin hajoamistuotteena syntyvä protoanemoniini aiheuttaa kosketusallergiaa ja sisäisesti nautittuna voi aiheuttaa kammiovärinää ja hengityselinten vajaatoimintaa. Pahan makunsa vuoksi karja ja hevoset jättävät sen syömättä. Kuivattuna niittyleinikin myrkyllisyys ja paha maku katoavat, joten sen joutuminen rehuheinän joukkoon ei haittaa.
- Jos lapsi on syönyt niittyleinikkiä, suu kannattaa heti huuhdella huolellisesti puhtaalla vedellä.


Näsiä (Daphne mezereumon myrkyllinen ja aiheuttaa voimakasta limakalvoärsytystä. Koko kasvi sisältää iho- ja limakalvoärsytystä aiheuttavaa metseriiniä ja dafnetoksiinia.
Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjojen siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä. 

Nätkelmä (Lathyrus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Oleanteri (Nerium oleander, Thevetia peruviana) on erittäin myrkyllinen ja voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen ja myrkytysoireita jo pienen määrän syöneelle. Oireisiin kuuluvat sydämen rytmihäiriöt, ärsytys limakalvoilla, vatsakivut, päänsärky, sekavuus, tietoisuustason lasku ja kouristukset. Jos kasvia on syöty, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen.


Omenapuu(n siemenet) (Malus) ovat myrkyllisiä.
Niin ovat myös päärynän, aprikoosin, persikan, kirsikan, luumun ja karvasmantelinkin siemenet. Näiden Prunus-suvun lajien siemenet sisältävät yhdistettä nimeltä amygdaliini. Elimistössä hajotessaan amygdaliini synnyttää syanidia. Se on tappava myrkky. Syanidia vapautuu murskatuista ja pureskelluista siemenistä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


Onnenapila, eli Onnenkäenkaali (Oxalis tetraphylla) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

 
Oravanmarja (Maianthemum bifolium) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


Pasuunakukka (Brugmansia) on erittäin myrkyllinen ja voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen jo pienen määrän syöneelle. Kasvi sisältää hyoskyamiinia, skopolamiinia ja atropiinia. Pasuuna voi aiheuttaa okahulluruohon oireita, joihin kuuluvat sekavuus, uneliaisuus, kuume, punotus, suun kuivuminen ja pahimmillaan jopa kouristukset ja tajuttomuus. 


Peruna (Solanum tuberosum) on koisokasvi. Sen maanpäälliset vihreät osat kuten lehdet ja perunan marjat ovat syötäväksi kelpaamattomia ja kitkerän makuisia, sisältäen myrkyllistä solaniinia. Myrkky voi aiheuttaa esimerkiksi vatsa- ja suolistokipua, ripulia, oksentelua ja hermosto-oireita. 

Perunan mukuloidenkin solaniinipitoisuus nousee, jos ne kesken kasvukauden joutuvat päivänvaloon, jolloin mukulat samalla vihertyvät valoa saaneilta osiltaan, eivätkä kelpaa syötäviksi. Siksi perunaa pitää mullata kasvukaudella, eli lisätään multaa taimien juurelle. Taimet tulee mullata, kun perunan varret ovat tulleet kunnolla esiin. Multaamalla mukulat pysyvät mullan peitossa, eikä valo pääse vihertämään perunoita. Multaaminen myös parantaa sadon kokoa, poistaa rikkaruohoja ja kuohkeuttaa maata. Multaus kannattaa tehdä pari kertaa kesän aikana. 

Ruokaperuna katsotaan laadultaan vialliseksi myös, jos perunaan on kehittynyt yli 5 millimetriä pitkiä ituja, koska iduissakin on solaniinimyrkkyä. Jos idut ovat tätä pienempiä ja peruna tuntuu muutoin kovalta ja käyttökelpoiselta, sen voi kuoria ja käyttää. 

HUOM: Alle 1-vuotiaille lapsille ei saa antaa lainkaan pieniä uusia perunoita.


Pietaryrtti, (Tanacetum vulgare, syn. Chrysanthemum vulgare) Kasvin sisältämä tujoni on myrkyllistä: myrkytysoireina ovat kouristukset, huimaus ja jopa kuolema. Kasvin myrkyllä on myös abortoiva vaikutus. Kasvin rohtokäyttö on kielletty nykyisin monissa maissa. 


Pikarililja (Fritillaria) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


Pikkusydän (Dicentra) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


Pioni (Paeonia) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


Pujo (Artemisia vulgaris) eli rikkapujo sekä meripujo (Artemisia vulgaris var. coarctata). Pujo aiheuttaa voimakkaita siitepölyallergioita, sekä sisältää myrkyllistä tujonia ja on varsin karvaan makuinen. Pujon versoissa on myös borneolia, farnesolia, absitiinia, vulgariinia ja sitosteriinia. Pujon eteeristä öljyä ei pidä käyttää raskauden aikana keskenmenoriskin takia. Suuret yliannokset saattavat myös aiheuttaa kouristuksia sekä maksa- ja munuaistulehduksia.
Omalla pihalla pujosta olisi hyvä hankkiutua eroon ennen kuin se kukkii. Paras tapa pujon hävittämiseen on repiä se irti maasta. Pujo on tyvestään puutunut ja laajajuurakkoinen, joten sen kokonaan pois saaminen voi olla kovan työn takana. Toinen hyvä keino estää pujon kukinta ja sitä myötä siitepölyn leviäminen on leikata pujo puutarhasaksilla poikki varresta, aivan maanpinnan yläpuolelta. Toimenpiteet joutuu luultavasti toistamaan vuosittain kasvin sitkeyden vuoksi. Allergiaoireisiin hävittäminen ei välttämättä auta, sillä pujon siitepöly kulkeutuu tuulen mukana jopa kilometrien päähän. Meripujon kukinta alkaa muutamaa viikkoa myöhemmin kuin rikkapujon, ja se on yhtä allergisoiva kasvi.

 

Puksipuu (Buxus) on lievästi myrkyllinen. Ihan pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Puksipuun tuoksu voi tuntua epämiellyttävältä. Tuoksu tuntuu voimakkaimmin pensasta leikattaessa. Käytä kasvia leikatessasi käsineitä jos saat helposti allergiaoireita. 

- Tuhoeläimet jättävät pensaan tuoksun vuoksi yleensä rauhaan. 

 
Punasarja (Clivia) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. 

Päivänkakkara, eli ahopäivänkakkara (Leucanthemum vulgare) sisältää viittä pyrrolitsidiinialkaloidia, jotka ovat maksalle myrkyllisiä.


Päivänlilja (Hemerocallis) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Raparperi  (Rheum rhaponticum) on myrkyllinen kasvi, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Etenkin lehti on myrkyllinen, koska se sisältää runsaasti myrkyllistä oksaalihappoa

Raparperia ei pidä syödä raakana, koska lehtiruotikin sisältää oksalaattia, eli oksaalihappoa, joka voi aiheuttaa monenlaisia yleisoireita, myös munuaisvaurion sekä pahentaa kihti-, sappikiviongelmaisten,reumapotilaan, suolistosairautta ja niveltulehdusta potevan vaivoja. Oksaalihapon pitoisuus syötävissä raparperin lehtiruodissa on pienehkö. 

HUOM: Alle 1-vuotiaille lapsille ei saa antaa raparperia laisinkaan. 


Raunioyrtti (Symphytum) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Kasvin koskettelu saattaa aiheuttaa ihoärsytystä. Käsittele kasvia aina käsineet kädessä!

Risiini (Ricinus communis) on myrkyllinen, etenkin sen siemenet, joissa on runsaasti risiini-valkuaisainetta, ja voivat aiheuttaa hengenvaaran. Lehtien tai parinkin siemenen syöminen voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Myrkky ei imeydy kokonaisista siemenistä, mutta pureskeltuja siemeniä ei tarvitse syödä kuin yksi tai kaksi, jolloin annos voi olla lapselle hengenvaarallinen.

Oksentelu ja ripuli alkavat 6 tunnin sisällä kasvin syömisestä. Sytotoksiset vaikutukset, muun muassa munuais- ja maksavaurio sekä keskushermosto-oireet, ilmenevät 2 - 5 vuorokauden kuluessa. Tuntemukset voivat olla pahoinvointia, päänsärkyä, sydänhäiriöitä tai ongelmia virtsantulossa. Siemeniä tai runsaasti muita kasvinosia syöneille annetaan lääkehiiltä. 

- Kauneudenhoidossa käytetty risiiniöljy ei ole myrkyllistä. Risiini on vesiliukoista. Siksi sitä ei ole risiinikasvista valmistetussa öljyssä lainkaan. 

Ritarinkannus (Delphinium) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Ruttojuuri on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Ruusupapu (Phaseolus coccineus) on raakana myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Palot ovat keitettyinä syötäviä, kun ne ovat vielä litteitä ja korkeintaan n. 16 cm pitkiä. Sitä isommista, jo pullistuneista paloista otetaan talteen ja keitetään pelkät pavut. 

Siankärsämö (Achillea millefolium) on hyvin vanha rohdos-ja maustekasvi. Kaikille laji ei kuitenkaan sovi: osa ihmisistä saa ihottumaa jo kasvin koskettelusta. Jos tiedät saavasi oireita pujosta tai kamomillasta, saatat saada oireita myös siankärsämöstä. Sisäisesti nautittuna kasvi aiheuttaa huimausta ja päänsärkyä. Raskaana olevien kannattaa välttää siankärsämön syömistä.

Sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Marjat ovat myrkyttömiä. 

Sinisade (Wisteria sinensis) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. 

Sinisarja (Agapanthus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


Sormustinkukka (Digitalis) on kokonaan myrkyllinen. Yksikin sormustinkukan lehti voi aiheuttaa syötynä vakavan myrkytyksen. Kasvin vaikuttava aine, digitalisglykosidi, voi aiheuttaa sydänoireita (1. - 3. asteen AV-katkos, bradykardia ja eteis- ja kammioperäiset rytmihäiriöt) muutaman tunnin kuluessa kasvin syömisestä. Sormustinkukan myrkyt aiheuttavat myös keskushermoston oireita, kuten kouristuksia, tajunnan heikkenemistä sekä vatsaoireita. Muita oireita ovat heikkous, päänsärky, värinäön häiriöt ja hallusinaatiot. Kasvia syöneelle annetaan lääkehiiltä. Vakavissa myrkytyksissä voidaan harkita digitaliksen vasta-ainetta. 

Sudenmarja (Paris quadrifolia) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Suolaheinä (Rumex) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Suolaheinien sisältämät oksalaatit voivat suurina määrinä syötyinä aiheuttaa hypokalsemian ja munuaisvaurion. Runsaasti kasvia syöneelle annetaan kalsiumpitoista juotavaa ja lääkehiiltä.

Syklaami (Cyclamen) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. 

Särkynytsydän (Lamprocapnos, Dicentra) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


Terttuselja (Sambucus racemosa) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.


Tomaatti (Solanum lycopersicum). Kasvin vihreät osat ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Kannattaa syödä vain kypsiä kasviksia. 

Tuhkapensaan (Cotoneaster spp.) marjat ovat lievästi myrkyllisiä ja aiheuttavat syötynä vatsaoireita. Yli kymmenen marjaa syöneen kannattaa ottaa lääkehiiltä.

Tuija (Thuja) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Tulilatva (Kalanchoë blossfeldiana) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Tulppaani (Tulipa) erityisesti sipuli, on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Tuomi (Prunus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Kypsän marjan malto on myrkytön. 

Ukonhattu (Aconitum) koko kasvi sisältää hermomyrkky akonitiinia, joka jo maisteltuna voi aiheuttaa systeemioireita ja hengenvaaran. Akotiinia on eniten juurakossa. Se imeytyy ruoansulatuskanavasta, limakalvoilta ja iholta, mutta tappava annos ei ole todennäköinen, ellei kasvia ole syöty.  

Hengenvaarallinen määrä akonitiinia on 3 - 6 mg (1 g tuoretta kasvia sisältää 2 - 20 mg akonitiinia). Ensioireisiin, jotka alkavat noin 10 - 20 minuttia altistuksesta, kuuluvat polttava tunne, pistely suussa, ihon tunnottomuus, kihelmöinti ja tuntoharhat raajojen ääreisosissa sekä nielemisvaikeudet. 

1–6 tuntia kasvin syömisen jälkeen oireisiin voivat kuulua myös hikoilu, vilunväreet, vatsaoireet, lihaslama ja sydämen rytmihäiriöt,  jano, kylmyyden tunne, hengenahdistus, kuulo- ja näköhäiriöt. Vaikea myrkytys johtaa kuolemaan sydämen pysähtymisen tai hengityksen lamaantumisen takia. Kasvia syöneelle annetaan lääkehiiltä.

Kasvin lehtien pitkäaikainen ihokosketus aiheuttaa myös myrkytyksen. Käsittele kasvia aina käsineet kädessä! 


Ukonputket (Heracleum) ja sen eri lajit, kuten jättiputket, karhunputket ja koiranputket, ovat. Vakavaa myrkytystä kasvi ei aiheuta, mutta sen koskettaminen tai syöminen voi aiheuttaa voimakkaan ärsytysreaktion iholla. 
Reaktion ukonputkesta voi saada esimerkiksi silloin, jos raivaa kasvia pusikossa paljain käsivarsin tai jos kasvia syö runsaasti. UV-valon vaikutuksesta ukonputkien vaikuttavalle aineelle, psoraleenille, altistunut ihoalue saattaa 1–3 vuorokauden aikana mennä rakkuloille ja alkaa punoittaa.
Oireita voi välttää suojaamalla ihon UV-valolta vähintään 48 tunnin ajan pukeutumalla pitkähihaisiin. Oireita hoidetaan samaan tapaan kuin palovammaa tai auringonpolttamaa ihoa. Käsittele kasvia aina suojavarusteissa! 


Unikot (Papaver) ovat  myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Villiviini (Parthenocissus) on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.





*****************************************




Mitä tehdä, jos on syöty myrkyllisiä kasveja?



Soita myrkytystietokeskukseen ja anna kasvinosia syöneelle reilusti hiilitabletteja. Lääkehiili imee myrkyn itseensä sen sijaan, että se imeytyisi potilaan kehoon.

Hiilitabletteja sekä lemmikeille helpommin annosteltavaa raemaista lääkehiiltä on hyvä olla varalla kodin ja mökin lääkekaapissa. Lääkehiiltä saa apteekeista ilman reseptiä.

Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on 09 471 977 tai 09 4711 (vaihde). 

Myrkytystietokeskuksen päivystys on avoinna ympäri vuorokauden.


Hengenvaarallisessa tilanteessa 

soita aina hätänumeroon 112  





Lähteet:

Myrkytystietokeskus HUS
Meillä kotona
Iltalehti
Kotiliesi
Duodecim

Tieteen Kuvalehti 

Yrttitarha
Local Wild Edible Plants  

UPM Bonvesta 

Evira 

sekä Wikipedia







29.10.2016

Happy Halloween!




Vuonna 2016 anglosaksinen Halloween 31.10. osuu maanantaille, All Hallow’s Day 1.11. on tiistai, ja meillä Pyhäinpäivä on vasta seuraavana lauantaina 5.11. Suurin osa Halloween-juhlinnasta maailmalla tapahtuu siis jo viikkoa ennen meidän virallisia juhlapyhiämme, lokakuun viimeisenä viikonloppuna.
Halloweenia voi Suomessa mielensä mukaan juhlia joko maanantaina 31.10, perjantaina 4.11. Pyhäinpäivän aattona, tai lauantaina 5.11. Pyhäinpäivänä – tai vaikka kaikkina näinä.
Yleisesti Suomessa suosituin päivä lienee 4.11. perjantai, pyhäinpäivän aatto ja lauantai 5.11. Pyhäinpäivä, koska tällöin useimmilla ihmisillä on lauantaina lomaa.
Toisaalta kaupat, ravintolat ja baarit varmasti aloittavat juhlimisen jo muun maailman mukana eli lokakuun lopussa. Joten tänä vuonna löytää varmasti Halloween-juhlia kahtena viikonloppuna.
Alunperin Halloween on ollut Shamhain, kelttiläinen uuden vuoden ja talven alkamisen sekä kuolleiden juhla, jonka yhteyteen kristinusko on liittänyt omat kuolleiden muistamiseen liittyvät juhlapäivänsä. Latinalaisessa maailmassa on samalle ajankohdalle osuva ”Día de Muertos”, Day of the Dead – kuolleiden muistamisen päivä.
Anglosaksiset maat viettävät Pyhäinpäivää aina 1.11., joten Halloween (eli nimensä mukaisesti All Hallow’s Eve, pyhäinpäivää edeltävä aattoilta) on heillä aina 31.10. Tämä on se päivä, jona Amerikassa kierrellään naamiaisasuissa naapuruston ovilla karkki-jekuttamassa.
Suomalaista sadonkorjuunjuhlaa Kekriä juhlittiin ajankohdaltaan vaihtelevasti sadonkorjuutöiden päättyessä. Kirkon painostuksesta tämä agraarinen juhla vakiintui pyhäinmiestenpäivän yhteyteen 1800-luvulla.Uskonnolliset piirit näkevät Suomessa Halloweenissa pakanallisuuden nousua ja haluavat painottaa Pyhäinpäivää kristillisenä ja vakavana juhlana. Erikoiskaupanliiton mielestä Halloween on ihan oma juhlansa, jota pitäisi viettää aina 31.10. 



Tekstiotteet sivulta:






Kirjoitin muuten fb:iin 14. lokakuuta 2014:

Näin mukavia unia. Sain erään tilauskirjoitustyön valmiiksi ja matkaan. 
Löysin kadonneita asioita. Se tietsikka, jossa kuvani ovat, käyttäytyi tänään 
kiltisti ja päästi miut omaan kuva-arkistooni.  
ja käytin sen sisuksen porkkanakakkuun, 
porkkanaraasteen lisäksi.





Ja Hani kirjoitti fb:iin 12. syyskuuta 2016 :  
"My very first pumpkin carvings!" 


olivat todellakin upeat!
Niiden kuva on tuossa yläosan 
Halloween-kortissakin.





Pihan satoa. =)

Ne kestivät ulkosalla viikon päivät.
Aluksi peittelin ne yöksi peiton 
ja pienen mattopätkän alle... 


Mutta kaikki päättyy aikanaan 
ja nyt meillä on niistä vain kuvia, 
jotka tässä jaan kanssasi
ja kurpitsapikkelssiä
jääkaapissa. 


Halloween linkkejä:






Kekripukin kuva: Warkaudenlehti



Hyvää Kekriä! 

 Kekriperinteet on sijoitettu muihin juhliin 

Kekri: Kuolleet esivanhemmat tulevat katsomaan, ovatko nuoremmat sukupolvet pitäneet paikat kunnossa. Heille katetaan ruokaa pöytään ja lämmitetään sauna.
Pyhäinpäivä: Edesmenneitä läheisiä muistetaan viemällä heidän haudalleen kynttilöitä.

Kekri: Jokaisen pitää syödä ja juoda enemmän kuin jaksaa. Jos joku jättää vatsaan yhtään tyhjää tilaa, hän vaarantaa seuraavan vuoden sadon. Erityinen juhlaruoka on kekriporsas.
Joulu: Sama.

Kekri: Perinteisiä koristeita ovat olkipukit ja himmelit, jotka symboloivat hedelmällisyyttä.
Joulu: Sama, vaikka koristeiden symbolinen merkitys on unohtunut.

Kekri: Juhlaan liittyy hiljainen aika, niin sanottu kekrirauha.
Joulu: Sama.

Kekri: Nuoret miehet pukeutuivat kekripukeiksi vetämällä päälle turkin ja kasvoille naamarin. He kiertävät taloissa tivaamassa, onko sato korjattu ajallaan.
Joulu: Muuten aika sama, mutta pukki kysyy: “Onko täällä kilttejä lapsia?”

Kekri: Nuoret naiset pukeutuvat päästä varpaisiin valkoisiin ja peittävät kasvot valkoisella harsolla. He kiertävät talosta taloon yhdessä kekripukkien kanssa ja pyytävät herkkuja. Jos niitä ei heru, he uhkaavat rikkoa talosta uunin.
Halloween: Aika sama, paitsi että kummituksiksi pukeutuneiden lasten vuorosanat kuuluvat: “Karkki vai kepponen?”

Kekri: Vanha vuosi päättyy sadonkorjuuseen ja uusi vuosi alkaa kekristä. Vuoden vaihtuessa tehdään taikoja ja ennustetaan tulevaa esimerkiksi valamalla lyijyä.
Uudenvuodenaatto: Sama. Tosin nykyisin valetaan tinaa.

Kekri: Kekrinä kuljeskelevien vainajien joukossa saattoi olla pahantahtoisiakin henkiä. Heidän karkottamisekseen oli viisasta polttaa tulia. Myös kekripukki poltetaan...
Pääsiäinen/juhannus: Kokkoja poltetaan. Pääsiäisen alla liikkuvat pienet trullit ja noidat.


Talonpoikaiskulttuurisäätiö




3.10.2016

Köynnös jonka voi syödä






Tässä lupaamiani kuvia Malabarinpinaatista, 
joka kerkisi kiivetä katonreunalle saakka tänä kesänä terassilla. 
Vaikka et olisikaan mikään pinaatin ystävä, voit silti 
kasvattaa tätä kasvia pelkästään sen ulkonäön ja 
köynnöstävän ominaisuutensa vuoksi. 




Malabarinpinaatin lehtiruoto ja varret 
ovat punaviininpunaiset. 
Näköjään se ympäröi samalla viininpunaisella 
kohdat joihin tulee jokin vaurio, ötökänpurema tms.




Onneksi sitä ei kukaan ötökkä oikein ole halunnutkaan popsia. 
Edes orava joka kävi haistelemassa sitä aamulla.





Siellä se vieläkin pikkupakkasyön jälkeen 
kukoistaa ihan polleana, timjamin kanssa 
samassa ruukussa, katonreunaa kurkottelemassa. 

















19.9.2016

Mitä tehdä kahdesta kurpitsasta?



Meidän kurpitsasatomme. 
Tämmöiset muhkeat pallukat. 
Pienempi oli viisikiloinen ja 
kookkaampi kahdeksankiloinen. 

Appelsiinia ei punnattu. =D 
Se on kuvassa vain tuomassa 
mittasuhteita. 


Tuolla, pihan toiseksi komeimman puun 
eli raidan takana on pihanperukkamme, 
jossa sijaitsee lehtikomposti.





Kurpitsantaimia oli keväällä kaksi ja 
kuvittelin niiden olevan samaa lajia, 
mutta toinen olikin oranssi
ja toinen kirjava.



Kurpitsat kasvoivat lehtikompostin huipulla ja 
saivat ihmeellisen kasvupyrähdyksen ihan loppukesästä. 




Olisi kurpitsoja tullut enemmänkin,
mutta aina kukkanupun kehittyessä 
minikurpitsaksi, isohampainen ja 
pitkäkorvainen yöllinen hiippari kävi 
puremassa sen poikki ja vei mukanaan. 



 
Ne hiippailivat sinne tänne 
ja ulottivat lonkeronsa 
metrikaupalla 
jopa naapurin puolelle. =) 


Yrittävät ne kukkia yhäkin, 
mutta pelkään viime yön kylmyyden 
tehneen viimeistään lopun niiden hurjasta 
innostuksesta.

Tiesithän, että kurpitsankukat 
ovat mainioita taikinakuoressa 
friteerattuina? 




Tuolla ne odottelevat keittiössä 
vielä tässä kuvassa. 
Aika komeat olivat. =) 




Niistä tehtiin kurpitsapikkelssiä  
sekä kurpitsapiirakkaa 
- josta emme pitäneet 
ja jonka pihalinnut 
lopulta söivät -
muistaen samalla miten
mitään muuta kurpitsasta ei oikeastaan
voi ruuaksi valmistaakaan kuin
pikkelssiä! =D
Mm kaikenmaailman kesäkurpitsaruuista
emme ole koskaan pitäneet.


Itse kurpitsat komeilevat 
yhäkin Hanin kovertamina 
hauskoina lyhtynaamoina 
terassillamme. 



Böö!


Päät ovat kuin me kaksi... =) 


Kuva: Lari Weck

Illan tullen lyhdyt 
hehkuvat hassuina 
naamoina. 


Kurpitsa on hyvin arka hallalle ja jos se ehtii olla 
hallayön ulkona, on se valmistettava hetimiten. 
Muuten kokonainen kurpitsa säilyy kellarissa 
tai kylmiössä vaikka kaksi kuukautta.
Jos meillä olisi ollut sellainen
 lyhdyt olisi voitu kovertaa vasta
sitten kun on Halloween. 

Joskus vaan on 
käytännön syistä 
pakko etuilla. =)