Näytetään tekstit, joissa on tunniste parkinson. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste parkinson. Näytä kaikki tekstit

11.4.2018

Lemmikkejä, parkinsonia ja kasiraitaa





Tänään on mm Lemmikkipäivä 


Lemmikkieläin (tai lyhyesti lemmikki) on seurana, ilman hyötytarkoitusta pidettävä kotieläin.  
Yleisimmät lemmikkieläimet ovat koira ja kissa. Myös linnut, matelijat, jyrsijät ja kanit ovat yleisiä lemmikkejä.
Toisinaan eläin voi olla yhtä aikaa sekä seuraeläin että hyötyeläin. Esimerkiksi koiria käytetään sekä seurana että metsästykseen ja vartiointiin sekä harrastetoimintaan.

Eläinallergisen lemmikkieläiminä voi käyttää erilaisia matelijoita, kuten sammakkoeläimiä ja kaloja. Eläinallergikot saattavat sietää myös kääpiösiilin tai fretin. On olemassa myös vähän allergisoivia koira- ja kissarotuja. Näitä ovat muun muassa trimmattavat Bichon frisé ja karvattomat rodut. Allergia on yleensä hyvin yksilöllistä. Ei ole mahdotonta, että allergikko tottuu omaan koiraansa rodusta riippumatta, kun taas vieraat saman rotuisetkin koirat aiheuttavat allergiaoireita. 
 -Wikipedia- 









Nyt on myös
Parkinson päivä 

joka aloittaa Parkinsonviikon 

Mikä on Parkinsonin tauti?

Tunne ja tunnista Parkinsonin tauti


Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jonka oireet saadaan nykylääkityksen avulla kuitenkin yleensä varsin hyvin hallintaan. Taudin pääpiirteitä ovat: lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus, hitaus aloittaa tahdonalainen liike, liikkeiden nopeuden ja laajuuden väheneminen liikkeitä toistettaessa.
Tauti johtuu siitä, että aivojen tietyt liikesäätelyyn osallistuvat hermosolut alkavat tuhoutua.

Tuhoutuminen on etenevää, eikä sitä toistaiseksi pystytä millään hoidolla pysäyttämään. Samanlaista solujen vähittäistä tuhoutumista tapahtuu normaalissakin vanhenemisessa, Parkinsonin taudissa tuhoutuminen vain alkaa aikaisemmin ja on voimakkaampaa.

Taudin yleisyys


Koko väestöstä 1-2 ihmistä tuhannesta sairastaa Parkinsonin tautia. Yli 70-vuotiaista tauti on jo lähes kahdella ihmisellä sadasta. Kyseessä on siis kohtalaisen yleinen sairaus. Suomessa parkinsonpotilaita on noin 14 000 (2014). Keskimääräinen taudin alkamisikä on 60. ikävuoden molemmin puolin. Useimmille tauti kehittyy 50.-80. ikävuoden aikana. Alle 30-vuotiaana sairastuminen on harvinaista, joskin mahdollista. Miehillä tautia on jonkin verran enemmän.

Taudin kulku


Parkinsonin tauti on parantumaton, yleensä hitaasti etenevä sairaus. Eri potilaiden taudin kulku voi kuitenkin olla hyvin erilainen. Jonkun toimintakyky saattaa huonontua muutamassa vuodessa olennaisesti, ja joku säilyy vähäoireisena useita vuosikymmeniä. Suurin osa potilaista sijoittuu näiden ääripäiden väliin.

Mitä aivoissasi tapahtuu?


Parkinsonin taudissa hermosoluja tuhoutuu pääasiallisesti aivojen tyviosassa sijaitsevan mustatumakkeen alueelta. Mustatumake kuuluu aivojen liikkeiden säätelyjärjestelmään. Tämän tumakkeen dopamiini-solujen välityksellä tapahtuu tiedonkulku toisiin tumakkeisiin. Mitä enemmän soluja tuhoutuu, sitä alhaisemmaksi käy dopamiinin pitoisuus ja sitä enemmän ilmaantuu Parkinsonin taudin oireita.

Dopamiini osallistuu keskushermostossa paitsi liikuntakyvyn, myös tunne-elämän ja eräiden tiedollisten toimintojen säätelyyn. Solut eivät tuhoudu äkillisesti, vaan kyseessä on hidas tapahtuma. Näkyvien oireiden ilmaantumista edeltääkin useiden vuosien mittainen piilevä vaihe. Tautia ei voida todeta etukäteen eikä sen puhkeamista voida toistaiseksi millään keinoin estää. 






*************************





 8-raita (virallisesti Stereo 8) on magneettinen ääniteformaatti, joka oli suosittu erityisesti Yhdysvalloissa 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun, kunnes C-kasetti ohitti sen suosiossa. Sittemmin 8-raitaa on pidetty vanhentuneen teknologian edustajana, ja se on pysynyt suhteellisen tuntemattomana Yhdysvaltain, Kanadan, Britannian, Australian ja Japanin ulkopuolella. -Wikipedia-




11.4.2017

Parkinsonia, lemmikkejä ja lakimiehiä







Tänään on Parkinson-päivä,
joka aloittaa Valtakunnallisen Parkinson-viikon, 11.–17.4.2017.

Parkinsonin tauti ( parkinsonismus idiopathicus) on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jonka motoriset perusoireet ovat lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus ja hankaloitunut kävely.  Dementia, masennus ja ahdistus ovat yleisiä. Taudin oireet johtuvat keskiaivojen mustatumakkeen dopamiinia tuottavien hermosolujen tuhoutumisesta. Hermosolujen tuhoutumisen syytä ei tunneta tarkkaan, mutta tiedetään, että siihen liittyy Lewyn kappaleiksi kutsuttujen proteiinirakenteiden kertyminen hermosoluihin. Parkinsonin tautia ei pystytä parantamaan, mutta sen oireita voidaan lieventää lääkehoidolla. 

Yleensä Parkinson todetaan 50–80-vuotiailla. Taudin toteaminen ennen 30 vuoden ikää on harvinaista. Sairauden tiedetään olevan miehillä jossakin määrin naisia yleisempi.
Potilailla saattaa esiintyä esioireena ummetusta jopa kymmenen vuotta ennen Parkinsonin taudin puhkeamista. Toinen mahdollinen varhaisoire on hajuaistin katoaminen. 

Parkinsonin tauti on yhteydessä myös silmiin ja näkökykyyn liittyviin poikkeavuuksiin kuten harventuneeseen silmien räpyttelytaajuuteen ja kuivasilmäisyyteen. Aisti- ja havainnointikyvyn muutoksiin voivat kuulua heikentynyt hajuaisti, kiputuntemukset ja parestesia. Parkinson voi aiheuttaa myös unettomuutta, uupumusta ja laihtumista. 

Oireiden painottuminen ja oireiden aiheuttama haitta ovat potilailla yksilölliset. Kaikki eivät välttämättä saa kaikkia mahdollisia oireita. Jonkun sairastuneen toimintakyky saattaa huonontua muutamassa vuodessa olennaisesti, ja joku säilyy vähäoireisena useita vuosikymmeniä.

Päävamma lisää Parkinsonin taudin riskin lähes nelinkertaiseksi ja myöhemmin saatu uusi päävamma kasvattaa riskiä entisestään. On olemassa viitteitä siitä, että lievähkökin päävamma altistaa merkittävästi Parkinsonin taudille. Riskiryhmässä ovat etenkin nyrkkeilijät. Parkinsonismia aiheuttavat myös eräät aivoja vaurioittavat huumausaineet, kuten ekstaasi. 

Torjunta-aineille altistumisen ja päävammojen on havaittu myös olevan yhteydessä lisääntyneeseen riskiin saada Parkinsonin tauti. Maaseutuympäristö sekä kaivoveden juonti voivat olla riskitekijöitä, sillä nämä ovat epäsuoria tapoja altistua torjunta-aineille. 

Lääkehoidon ohella tarvitaan fysioterapiaa, jolla voidaan tehokkaasti ehkäistä lihasjäykkyyden ja tasapainohäiriöiden tuottamia ongelmia. Ilman fysioterapiaa lihas- ja tasapaino-oireista voi kuitenkin tulla tautia sairastavalle elämää rajoittava ongelma, joiden takia monet joutuvat muuttamaan hoitokotiin tai järjestämään kotihoitoa selvitäkseen päivittäisistä toimista. 






Tänä päivänä on myöskin lemmikkien päivä

****



PS: Postita viimeistään tänään 
pääsiäiskortit niin (ehkä) ehtivät perille.