Hae tästä blogista

31.10.2020

Kaipaavia terveisiä

 



 
 
 
 
Kaipaavia terveisiä sinne
minne emme voi nähdä
kaikille heille
joita meillä on ikävä 
 
- Una Reinman 





30.10.2020

Pyhäinpäivä, kekri vai Halloween?


 

 

 




 Halloween pohjautuu kelttiläisten kulttuurien syksyllä vietettyyn uuden vuoden juhlaan Samhainiin, jota juhlittiin kesän loppumisen sekä sadonkorjuun kunniaksi.

 

Kelttien uskomusten mukaan samhainin aikana tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen väliset rajat katosivat, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi  poltettiin kokkotulia, koska tulen uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan.

 

Siihen aikaan myös nauriita koverrettiin lyhdyiksi ja niissä paloi valo, jotta kuolleiden henget pelästyisivät tulta ja jättäisivät elävät rauhaan.

 

 




Englantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät aikoinaan juhlan mukanaan Amerikkaan, jossa se on aikojen kuluessa saanut nykyisen muotonsa ja nauriitkin ovat vaihtuneet kurpitsoihin. Siellä Halloween onkin varsinainen kurpitsajuhla. Sitä on tarjolla kaikissa muodoissaan niin lyhtyinä kuin syötävänäkin.

 

 




Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kuolleiden päivä, eli Día de los Muertos, Día de los Difuntos tai vain los muertos on vainajien muistojuhla, jota vietetään 1.–2. marraskuuta.
Juhla on erityisen merkittävä Meksikossa, jossa se on yleinen vapaapäivä. Synkästä juhlinnan aiheesta huolimatta se on iloinen, jopa riehakas juhla. Päivää vietetään myös Yhdysvalloissa, jossa on suuri meksikolaisvähemmistö, Filippiineillä sekä joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Brasiliassa se on yleinen vapaapäivä.

 

 


 

  Suomessa on perinteisesti viety Pyhäinpäivänä tai sen aattona haudoille palamaan kynttilöitä. Ne ovatkin yksiä niistä harvoista öistä vuodessa kun hautausmaat loistavat kauniina ja lohdullisina kynttilämerinä.

Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta katolisen kirkon keskiajalta lähtien viettämästä juhlasta: Kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta ja Kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2. marraskuuta. 

Ennen reformaatiota katolinen kirkko vietti Suomessakin vuosittain monia juhlapäiviä pyhimysten muistoksi, ja monet niistä olivat samalla pyhäpäiviä.

Kun suomalaiset ruotsin kuninkaan pakottamina käännytettiin luterilaisuuteen, useimpia pyhimysten päiviä lakattiin viettämästä, mutta ”kaikkien pyhien päivä” eli pyhäin miesten päivä säilyi. 

 

 

 


 

Ammoisista ajoista on Suomessa vietetty myös syksyllä sadonkorjuun päättymisen jälkeen ihan näinä päivinä Kekriä.

Kekri-sanan etymologiaa ei ole voitu täysin selvittää. Sen on arveltu olevan  pieni­muotoisia pitoja tarkoittava sana kekkerit.

Sanaa on vaihtelevasti käytetty merkitsemään myös pyhäinpäivää, myöhään syksyllä kylvettyä ruista, aavetta, mörköä tai pelätiksi pukeutunutta ihmistä.

Kekri oli sekä sadonkorjuun juhlaa ja karjamarkkinoiden aikaa. Runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa.
Muun muassa kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on lisätty  sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten  punajuurta. 
 
Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota myös suvun vainajat kutsuttiin syömään. 

 

Kekrijuhlissa laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Kekristä muodostui 1800-luvulla myös palvelusväen läksiäisjuhla, jonka jälkeen heillä oli kaksi viikkoa vapaata ennen uuteen taloon siirtymistä. Kun talossa oli syöty, juotu ja juhlittu, saivat piiat ja rengit lähteä vierailemaan kotiseudulleen.

Koska kekrin käsitettiin vanhastaan merkitsevän vuoden vaihtumista, liittyi siihen usein myös erilaisten enteiden ja tulevaisuuden ennustamista kuten nykyisin uutenavuotena.


Kekriin liittyi myös 12 päivää kestänyt aika, jolloin ei yleensä tehty
enempää työtä kuin suinkin oli välttämätöntä.
Kylissä liikkui seurueita jotka halusivat taloista kestitystä. Seurueissa oli kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja.  
Kekripukki koottiin esimerkiksi niin, että jonkun eläimen taljan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia ja naamareita käytettiin myös tässä rakennelmassa. 

 

...mutta kirkko ei tietenkään hyväksynyt kansan pakanalliseksi katsottua kekrin viettoa.

 

Piispantarkastuksessa vuonna 1729 annettiin suomalaiselle papistolle kehotus, että ”heidän piti uskollisesti neuvoa seurakuntaansa  luopumaan taikuudesta”. 

 

Rangaistusten pelossa kansa siirtyi navettoihinsa syömään kekri-ateriaansa... 
Koska Kekri ajankohdaltaan sattui lähelle kristillistä pyhäinpäivää, se on myöhempinä aikoina usein samastettukin pyhäinpäivän kanssa, josta kansanomaisesti onkin käytetty myös kekri-nimitystä.

Monet kekriin liittyneet tavat ja perinteet ovat siirtyneet joulun ja nykyaikaisen uudenvuoden viettoon

 
 Talonpoikaiskulttuurisäätiö on edistänyt kekrin viettoa ja kehittänyt uusia tapoja tähän syksyiseen juhlaan ja onkin tuottanut kouluille kekriopetusmateriaalia ja järjestää mm lasten kekripipari- ja -askartelupajoja.

 

 

Lähteenä Wp

 

Ehdotuksia juhlaruoaksi/Valio

 

 

 


*******

 

 



 

 




Karkki vai kepponen?


 

 









Tänään on Ilkitöiden yö!

Varaa tänään kotiisi karkkia. Paljon karkkia, sillä karkittomuus voi kostautua!

 

Miksikö? Koska tämä on se ilta, jolloin ihmiset muualla maailmassa perinteisesti osallistuvat harmittomaan pahantekoon. Jos sinulla ei ole antaa ovellesi saapuneille naamiaispukuisille lapsille ja vähän isommillekin makeannälkäisille heidän tulevaan Halloweenin juhlintaansa karkkia, he vastaavat kepposella.



Kepponen karkittomuudesta voi olla:
Saippuaa ikkunoissa...
Munilla sotketut talot ja autot...
Mätien tomaattien heittely...
WC-paperia pihapuissa...
Koputetaan ovelle ja juostaan pois...


 

 


 



Ohjeita ovelta ovelle kiertelijöille: 

 

Tietenkin ensin pitää olla naamiaispuku, sitten kori tai kassi mukaan johon keräät karkit... On hyvä olla myös vanhempi tai ystävä kaverina. 


 




"Jos menet oville, miten siellä tulee toimia?

- Kysytään ”karkki vai kepponen”, jos ovenavaaja vastaa ”karkki”, hän antaa karkkia. Jos hän vastaa ”kepponen”, hän vastaa seuraamuksista.

Millaisia seuraamuksia Amerikassa on tapana järjestää?

- Kaksi yleisintä kepposta on, että heitellään ulko-ovea kananmunilla tai koristellaan ulko-oven läheisyys vessapaperisuikaleilla."

/Aamulehti/Tämä on oikea aika mennä halloweenina ovelle – asiantuntija ei suosita heittämään ovia munilla






Vietä onnellinen, turvallinen ja vaaraton ilkipäivä.



Voi olla, että perinne on jo jopa sinun asuinseudullasikin, joten varaudu makeisin...

 

 


 

Hyvä merkki karkinnälkäisille on, että siinä talossa, jonka pihalla palaa kynttilä- tai kurpitsalyhty, on karkkia tarjolla .

 

 


Joutsenbongausviikonloppu

 





Joutsenbongaus on BirdLife Suomen järjestämä ja organisoima tapahtuma, jossa tehdään lokakuun viimeisen viikonlopun aikana havaintoja joutsenista. Tapahtuman aikana kerätään tietoa syysmuutolla olevien, Suomessa levähtävien joutsenten määrästä ja kerääntymisalueista. Samalla on kerätty tietoa myös muuta tietoa, muun muassa, joutsenille vaarallisista sähköjohdoista.

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Laji oli häviämässä Suomesta 1950 -luvulla, mutta onneksi siitä tuli lopulta suomalsen luonnonsuojelun menestystarina. Nykyään Suomessa arviodaan pesivän laulujoutsenia noin 10 000 paria. Tämän menestystarinan soisi jatkuvan tulevaisuudessa, jotta voimme nähdä tämän kauniin linnun piirtyvän Suomen sinitaivaalle, ei vain bongausviikonloppuna, vaan aina ajankohtaisia luontopäiviä viettäessämme.



Joutsenbongausviikonloppua on vietetty syksystä 2012 lähtien.

 

 







28.10.2020

Introverttien lempipäivä

 

 
 
 
 


Voin kuvitella kaltaisteni introverttierakoiden rakastavan vaeltelua tuulisilla rannoilla ja istuvan ihailemassa meren ja tuulen voimien mittelöä.

 

Juuri näin teinkin ihan vähän aikaa sitten, mutta kukaan ei kyllä ottanut minusta kuvaa.
Ainakaan tietääkseni... 

Ellei tuon Hanin kamerassa sitten... 

Minäkin kuvaan häntä milloin missäkin vaeltamassa...


Torstaina, 29.10. on nimittäin Erakkopäivä
 
#HermitDay










29.10. on myös Kissapäivä,
 
Introvertitkin rakastavat kissoja. 
- Kyllä koiriakin, mutta enimmäkseen koiranomistajat ovat ekstroverttejä koska koirat ovat (yleensä) sosiaalisia ja vievät omistajansakin sosiaalisiin tilanteisiin. 


Kissan kanssa voi paremmin olla erakkona kotonansa, internetin äärellä, jonka teemapäivä niin ikään on tänä samana päivänä. =) 

 

 




 

 



27.10.2020

Nallepäivä

 

 

 


 


Tänään vietetään kansainvälistä Nallepäivää!

 


 




Muistathan sinä sen
rakkaan oman nallen
Se on pehmeä
se on halittava
se tuoksuu tutulle
ja on niin rakas
ja tärkeä
ettei ilman sitä
tule millään unta


-Una Reinman
 






 

25.10.2020

Kello neljä käännetään kelloja

 



Jätän tahallani 

yhden kellon kesäaikaan 

Se käy kesämuistoilla 

Tikittää kesäisillä tarinoillaan 

odottaen ensi kevättä 


-Una Reinman 









23.10.2020

Kuvakatsausta



 
 
Kurkistelin vähän tämän kevään, kesän ja syksyn (omasta mielestäni) kauneimpia kuviani.
Kauneus on tietty katsojan silmissä...
Voin hyvin muistaa sen hetken sekä tunnelman, kun näitä kuvia olen ollut näpsimässä.

 

Kuvakavalkadissa sekaisin Saarenmaan ja Keravan  ympäristön tunnelmia...

 

On siellä Evoa ja Lohjaakin...

 

 


 
 








 












  Ensi sunnuntaiyönä kelloja vielä siirrellään ja kesäaika päättyy. Kellojen siirtely ei vielä valitettavasti pääty: 

"Euroopan parlamentti äänesti maaliskuussa (2019) että kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan voidaan luopua vuonna 2021. Jokaisen EU-maan parlamentti päättää vielä asiasta kansallisesti ja valitsee haluaako siirtyä pysyvästi kesä- vai talviaikaan.

Jos maa valitsee kesäajan, kelloja siirretään viimeisen kerran maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 2021.

Jos maa valitsee talvi-ajan, viimeisen kerran kelloja siirretään lokakuun viimeisenä sunnuntaina 2021. Suomessakin eduskunta tekee lopullisen päätöksen, mikä aika otetaan pysyvästi käyttöön.

Kellojen siirtelystä luopuminen on ollut alun perin Suomen tekemä aloite Euroopan komissiolle. Komissio esitti syyskuussa, että kellojen siirtelystä luovutaan. Alkuperäinen aikataulu oli, että kellojen siirtelystä olisi luovuttu jo tänä vuonna (2019)."/Turun Sanomat, 26.3.2019



 

On jo kauan tuntunutkin muulta kuin kesäajalta, koska pimeys...
Oikeastaan pimeys on suojaavaa ja lohdullista.
Samoin kuin se, että helteisen ja kuuman kesän jälkeen saa jälleen pukeutua kunnolla ja peitellä itsensä lämpimillä vaatteilla ja jalat saapikkailla.
Iltaisin saa käpertyä sohvannurkkaan torkkupeittonsa alle villasukat jalassa eikä mihinkään ole kiire... Ah, ihanaa. Talviaika alkakoon.