Näytetään tekstit, joissa on tunniste puutarhaunelmia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puutarhaunelmia. Näytä kaikki tekstit

27.5.2018

Puutarhaa, aurinkovoidetta ja kadonneita lapsia








Tänään vietetään 
Kansainvälistä puutarhapäivää

Mikä sen ihanampaa, 
ainakin minulle! 
Voisin viettää sitä joka ikinen päivä!





Ulkomaillakin on pakko aina
käyskennellä sekä puutarhoissa 
että villissä luonnossa. 
Pakko nähdä mitä kaikkia kasveja 
ja puita kussakin paikassa kasvaa. 




Luonto voimaannuttaa. 
Luonto parantaa.  
Luonto auttaa. 

 




Samalla tänään vietetään myös  
Rusketushan sinänsä on jo ihovaurio.
Muista aina aurinkosuojavoide, 
sekä aurinkolasit! 
Suojaa erityisesti lapset!  







Tänään vietetään 
myös





26.5.2017

Puutarhapäivä








  27.5. vietetään 

Kansainvälistä 

puutarhapäivää. 


 


 

Mikäs sen ihanampaa! 

Jokaisella on varmasti 

jonkin lempipuutarha, 

jonne haluaa palata 

kerta toisensa jälkeen. 

Vai kuulutko heihin jotka 

vaeltavat mieluummin 

villissä luonnossa tai metsässä? 

 

Sinulla ehkä on ihan ikioma 

RAKAS 

lempipuutarha, joka 

ei koskaan ole valmis 

vaan vaatii ja antaa samaan 

aikaa hyvin paljon. 


 

Omat ajatukseni ovat 

yhä vielä Retiron puistossa... 

 

 

Kukat 

ovat 

sielun

laastaria...  

-Una Reinman-

 

 


 

  27.5. on myöskin Aurinkovoidepäivä 




Aurinkovoiteen pitää suojata UVA- ja UVB-säteiltä

Korkean suojakertoimen omaavat aurinkovoiteet (SPF yli 50) myydään vääränlaisen turvallisuudentunteen perusteella, sillä monet tällaisia voiteita käyttävistä viipyvät auringossa pidempiä aikoja, palavat voiteiden käytöstä huolimatta – ja palaminenhan lisää ihosyövän riskiä – ja he saavat suuria määriä pitkäaaltoisia UVA-säteitä. Korkeiden suojakertointen aurinkovoiteet eivät EWG:n mukaan useinkaan suojaa merkittävästi UVA-säteiltä, jotka eivät aiheuta ihon palamista, mutta vahingoittavat ihoa ja lisäävät nykytietämyksen mukaan ihosyöpien riskiä.
Koska ihmiset eivät levitä voiteita riittäviä määriä ihoilleen, eivät suojakertoimet pidä paikkaansa. Jos SPF 30 aurinkovoidetta levitetään iholle vain neljäsosa siitä, mitä suositellaan, on voiteen todenmukainen suojakerroin vain 2,3.

Ei A-vitamiinia päivällä

Toinen huolenaihe aurinkovoiteita koskien on A-vitamiini, jota EWG:n raportin mukaan on jopa yli 40 prosentissa aurinkovoiteista. Uusimpien tietojen mukaan auringonvalolle altistuessaan A-vitamiini iholle levitettynä voi kiihdyttää ihovaurioiden syntyä ja jopa ihosyövän kehittymistä.

Vältä oksibentsoniyhdisteitä

Kolmas EWG:n raportissaan esille nostama riskitekijä on oksibentsoni –yhdiste (käytetään myös nimiä Bentsofenoni-3), jota on peräti 60-prosentissa aurinkovoiteista. EWG:n mukaan yhdiste läpäisee ihon ja kulkeutuu vereen. EU:n alueella aurinkovoidepurkin kyljessä pitää lukea ”Contains oxybenzone” (”sisältää oksibentsoni”), mikäli ihon suojaamiseen tarkoitetussa tuotteessa on yli 0,5 prosenttia oksibentsonia. EWG muistuttaa, että paras tapa suojautua auringolta ovat vaatteet, eivät aurinkovoiteet.  Antti Voutilainen, toimittaja 

  ***************************************************



Kemiallisiset UV-filtterit voivat imeytyä elimistöön, hormonitoimintaa häiritseviä UV-filttereitä on löydetty jopa äidinmaidosta. Rintamaidosta on löydetty muun muassa 3-benzylidene camphoria (3-BC) ja 4-methylbenzylidene camphoria (4-MBC). Tällä hetkellä jotkin aurinkovoiteet saattavat vielä sisältää EU:n, vasta vähän aikaa sitten, kieltämää 3-BC -filtteriä, joka on mahdollisesti hormonihäiritsijä. EU:n ulkopuolella matkaillessa täytyy siis olla erityisen tarkkana, sillä muualla aurinkovoiteet voivat sisältää ihan mitä vain. Pohjoismaissa voi helposti välttää kiellettyjä UV-filttereitä valitsemalla Joutsenmerkittyjä aurinkovoiteita, sillä niissä ei ole kiellettyjä aineita.

Itse en haluaisi käyttää myöskään aurinkotuotteita, joiden UV-suoja on toteutettu nanomateriaalein. Nanomateriaalien ominaisuudet ovat todella moninaisia: sama nanohiukkanen saattaa vaikuttaa eri tavoin eri kokoisena. On oikeastaan lähes mahdotonta tutkia kaikkien nanomateriaalien eri muotojen vaikutukset. Maria Nordin

 ***************************************************


Aurinkorasvoja koskee sama INCI-listafakta kuin tavallista kosmetiikkaakin. Parabeenit, alkoholi, hajusteet, silikonijohdannaiset ja sulfaatit ovat aineita, joita kannattaa vältellä.

Kuinka kohdata aurinko turvallisesti?
Aurinko on polttavimmillaan klo 11-14 välillä. Turvallisinta on siis välttää raivopaahtamista tällä välillä. Ja noin ylipäänsä kannattaa muistaa ottaa taukoja auringosta tarpeeksi usein.

Aurinkorasva tulee sivellä iholle 30 minuuttia ennen aurinkoon menemistä. Ja sitä tulee laittaa kunnon kerros. Näin rasva ehtii imeytyä, eikä se ala ns. kiehua iholla ennen imeytymistään. Tämä riski on olemassa etenkin, jos sivelet rasvat iholle jo auringossa ollessasi. Noora Shingler 


 *************************************************** 




Yalen tutkijat ovat kehittäneet nanoaurinkovoiteen, joka pysyy iholla päiviä mutta ei imeydy siihen eikä muualle elimistöön. Nanoaurinkovoiteen uv-säteilyä ehkäisevät aineet on pakattu pikkuriikkisiin kuuliin, joiden läpimitta on 1–100 nanometriä. Kuulat muodostavat kemiallisen sidoksen ihon pinnalla olevien proteiinien kanssa. Sidokset estävät kuulia tunkeutumasta ihoon ja toisaalta myös huuhtoutumasta pois.
Hiirillä tehdyt kokeet osoittavat, että nanoaurinkovoiteet saattavat pysyä iholla jopa viisi päivää. Voide voidaan silti pyyhkiä pois kostealla pyyhkeellä. Voiteen kehittäjät ovat jo hakeneet lupaa kokeilla voidetta ihmisillä. Tieteen kuvalehti 

 ***************************************************


Auringossa on riskinsä... 

Itse olen kärsinyt vuodesta 1999 melasmasta, 
ja välttelen sen vuoksi aurinkoa
- seikka jota moni ei ymmärrä. 

Meillä on aurinkoisina päivinä verhot kiinni 
kotona ja pihalla etsin varjoisia paikkoja. 

En ole koskaan onneksi ollut mikään 
auringossa löhöäjä, joka olisikin kohtalokasta. 
Koska lähisuvussa on syöpää, ei auringon 
kanssa kannata pelleillä. 

Käytän joka ikinen päivä aurinkovoidetta, myös 
talvisin. Ostan aurinkovoiteeni aina apteekista. 

Itse suosittelen mm Eucerin-, Avène-,
Louis Widmer, sekä Vichy-tuotteita.  
Ohessa uuden Sunpro-tuotteen 
tietoja Itsehoitoapteekista. 



EWG = Environmental Working Group
Incihaku.fi

PS:
Euroopan syöpäviikkoa vietetään
myös nyt: 25.5. -31.5. 


2.4.2016

Pää unelmia tulvillaan



https://www.facebook.com/Una-Reinmanin-runot-121762977864133/?ref=bookmarks


Jokaisella 
on keväällä pää
kaikenlaisia unelmia tulvillaan.
Eikö vaan? 


7.1.2016

Toiveita, unelmia ja viime kesän muistelua





Ruusunmekko kutsui kertomaan millaisia toiveita, unelmia ja lupauksia me bloggaajat olemme suunnitelleet vuodelle 2016.

https://www.facebook.com/121762977864133/photos/a.201432663230497.55455.121762977864133/1210183632355390/?type=3&theater
En tee juurikaan uudenvuodenlupauksia.




Päivä kerrallaan elämällä 
ei panikoidu. =)


Toiveenani olisi että ensi kesänä pihamme olisi kaunein ikinä.


Sydämellinen kiitos avusta kaikille teille jotka täällä meitä auttamassa olette käyneet.


Pihassa ei ollut muuttaessamme muuta kuin huonokuntoisia, pitkälti yli satavuotiaita puita ja pieni keko Valamonruusuja, joiden määrä nyt on kylläkin moninkertaistunut.


Jättipuut jouduimme valitettavasti kaatamaan mutta istutimme enemmän kuin tuplasti uusia kaadettujen tilalle, samoin pensaita, pensasaitakasveja, yms. 
Hedelmäpuita on pihassa yhdeksän kappaletta. Niitäkään ei aiemmin ollut yhtään. Mansikoita on parissakin paikassa. Mansikka kasvaa hyvin tässä pitäjässä.






Kukkiakaan ei ennen ollut pihassa lainkaan. Nyt on perennoja, laidasta laitaan. Erityisrakkaita ovat nuo pionit. Sipulikukkiakin on nyt vaikka kuinka. Sipulikukkia lisäilen aina syksyllä sinne tänne. 
Erityiskiitos ystäville ja tuttaville puu- ja kasvilahjoista. 


Unelmani olisi että pihasta kasvaisi 
 oikea pieni puutarha. 

Nyt tässä on jo hyvä alku. 

En mie juur muuta nyt unelmoi.
Mitä nyt puutarhaunelmia on aina olemassa jossain sielunsopukassa.
Olin päättänyt etten tänä keväänä laita multapurnukoita minnekään mutta saapas nähdä... =D Paras kun ei koskaan sano ei koskaan...



 

Muiden blogien jutuissa haastellaan laittamaan (ainakin) kuusi kuvaa kesästä, ja minä tosi hyvämuistinen hoksasin sen vasta nyt! Tähän aikaanhan niitä kesäkuvia itse kukin kaipaakin. Voi kuvia katsellessaan samalla haaveilla...
kesästä! 


Kesäksi tietenkin kylvän myös yksivuotisia kukkia perhosten ja ihmisten iloksi niiden valmiina ostettujen kesäkukkien lisäksi, joihin marketeissa ja toreilla joka kevät sorrun...

Kukat ovat sielujen laastaria
-Una Reinman 
 
-eli ihan oma kirjoitus! =)



Ups, tulipas tekstiä ummet lammet.
kuvat ovat tämän kesäisen haasteen myötä 
kesämuistoja pullollaan. 

Ja ensi kesässähän 
se pyörii jo ajatus, 
ainakin minulla! 







8.8.2015

Muualla



Ruusun nimen olen unohtanut, 
mutta tyrmäävän kaunis se kyllä on. =)

Se on joko Peace tai Queen Elisabeth, 
joista Mamani jaloruusuina pitää erityisesti.


Lapsuudenystävän antama mahonia 
kasvaa ja kukoistaa. =) 



Joka vuosi on aina yllätys, 
minkä värisiä sormustinkukkia aukeaa 
sinä kesänä elämään. 
Sen aina jotenkin unohtaa, minkä väristen siemeniä 
toissakesänä kasvamaan ripotteli. 
Sormustinkukka kun kukkii vasta toisena elinvuotenaan. 



Minä en saa millään näitä ritarinkannuksia kasvamaan. 
Ehkä meillä vaan ei ole niille suotuisa maaperä. 

Olen yrittänyt niitä kasvattaa niin siemenistä 
kuin taimistakin. Mutta ei... 




Ihana vihreä hämärä. 




Tänä vuonna taitaa olla ainakin meilläpäin huono omenavuosi. 
Omiin puihimme ei tullut yhtään ainoaa omenaa. 
Tämä yksi omppu on kuvattu ihan muualla... =) 



Upean fuksianpunainen pelargoni. 



Kun pallokrysanteemit ilmestyvät kauppoihin 
on se ihan selkeä syksyn merkki. 

Krysanteemin omistaja taas huomaa pakkasyön helposti 
koska krysanteemi menee pakkasesta 
heti ihan läkähdyksiin... 

Toivotaan että kukin saa nauttia syyskukistaan 
pitkään, eli olisipa pitkä syksy. 


Nämä kaikki tämän sivun ihanuudet 
on kuvattu Mamani puutarhassa jokin aika sitten, 
kun käväisimme palauttamassa hänelle kaupunkiasuntonsa avaimen, 
saatuamme vihdoin lämmintä vettä meille. 




24.1.2015

Siemeniä vaihtoon







tammikuun viimeisenä lauantaina, 
mutta voihan sitä viettää vaikka jo nyt.  


Tarkoitus olisi siis vaihdella keskenämme siemeniä. 



Vaihtaisiko joku jotain yksivuotisten kesäkukkien siemeniä 
silkki- ja pioniunikkojen siemeniin?

Molempia saattaa olla samassa pussukassa.
Unikot voit kylvää heti yöpakkasten mentyä 
kukkapenkkiin suoraan ja ne kukkivat n kahden kuukauden 
päästä kylvöstä. Ovat yksivuotisia kesäkukkia. 
Kukkien värit vaihtelevat, joista kuvissani muutama esimerkki. 

Pakkaan unikoiden siemenet pussukoihin 
joissa on noin 50 siementä. 



Tarjolla olisi myös 
kaunopunahattujen siemeniä. 

Pussukassa n 20 siementä. 
Nämä ovat hidaskasvuisia perennoja. 
Kasvattavat pienet alut ensimmäisenä vuonna 
ja ehkä seuraavana vuonna ensimmäiset kukat 
mutta siitä kasvi lähtee kasvamaan kokoa 
vuosi vuodelta. Kookas näyttävä kukka. 
Kasvaa jopa savimaalla. 




Tällaisia kaunopunahatut 
ovat ensimmäisten pakkasten 
saavuttua, yhä kauniita. 




Edit: 

Hmmm... kukaan ei sitten ollut kiinnostunut... 























11.7.2014

Mustion linna



.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•.




Laitetaan tälle päivälle hiukan kuvia Mustion linnasta
jossa piipahdimme kesälomaretkipäivänä.






Puutarhassaan vaelsimme, 
ruusuja ja patsaita ihailimme... 









Kuvat kertovat enemmän kuin 
miljoona sanaa... 




...siispä en turhia lörpöttele. =)







24.6.2014

Salainen Puutarhurin Ystävä = SPY



.•♥•.¸¸. •♥• .¸¸.•♥•. 





Kun muutimme tähän hevospitäjään noin nelisen vuotta sitten mietin kuinka täällä porukat varmasti käyvät lähikaupassa omalla hevosella kyläteitä pitkin ratsastellen, jättäen ratsunsa sitten siihen kaupan seinämälle, niihin koirille tarkoitettuihin hihnakoukkuihin. =)

Tai ehkäpä täällä olisi hevosille omat, korkeammalla olevat kiinnityskoukut? Tai kauppojen edessä könöttäisi semmoinen puomi, niin kuin lännenfilmeissä saluunoiden edessä oli. Sellainen jolle cowboyt huolettomasti heittivät ohjaksensa ja hevonen jäi kiltisti pää kaurapussissaan tai vesiämpärissään siksi aikaa odottelemaan, kun miehet kävivät saluunassa juomassa muutaman viskipaukun, uhoillemassa ja heiluttelemassa revolverejaan. Eipä tuohon aikaan muunlaista energyjuomaa tarvittu...

Mutta ei täällä mitään hevospuomeja ole kauppojen edustoilla, eikä hevosia eikä ratsastajia kyläteillä juurikaan näe. Ainoat lähistöllä näkemäni kaksi hevosta toissa kesänä, eivät uskaltaneet ylittää vanhaa tavarajunarataa, joten taluttaja- ja ratsastajatyttö kääntyivät isojen hevostensa kanssa takaisin poispäin. Toinen hevonen kyllä ylitti radan mennen tullen, mutta toinen kieltäytyi ehdottomasti ylittämästä. Luuliko se rataa jättiläiskäärmeeksi vai mikä junaratakammo sillä sitten olikaan?

Hani on kerran autolla ajellessaan nähnyt miten kirkonkylällä oli kuljetettu arkkua hitaasti hevoskärrykyydillä. Kärryn perässä kulki saattajien autojono kirkolle päin. Siinä ehkä kulki jonkun hevosten ystävän viimeinen matka... 

Hevosia kulkee ohitsemme yleensä vain hevosenkuljetuskärryissä ja joskus kuulee jo kauas hevosen vastalauseet siitä liikkumistavasta. Potkivat hurjastikin kärrynsä seiniä, niin että on ihme, etteivät seinät tipahda siihen paikkaan.



Tässä eräänä päivänä nurmikkoa leikatessani huomasin jälleen, kuinka pohjoistuulen mukana tuli jostain lähistöltä meidän pihaamme hevonkakan hajua. Oikein vahvaa sellaista. Äkkiä mie siihen hajuun totuin enkä kohta muistanut sitä ollenkaan työnnellessäni tunnin verran ruohonleikkuria pihamaalla.

Hevonkakka ei ole olleskaan pahimpia haistamiani eläintenjätöksiä. On kokemusta konkreettisesti paljon pahemmistakin tuoksuista. Hevonkakka on oikeastaan lauhkeimmasta ja lempeämmästä päästä tuoksujen voimakkuusasteikolla.

Erään melko lähellä sijaitsevan ratsutilan ja heidän hevostensa pompulaisten jätösten avulla meidänkin pihamaallamme ovat kasvit ja kukat vihdoin alkaneet savimaassa kukoistaa. Kiitos siis hevoset, vaikka en teitä juuri näekään. Olette hyväntekijöitä. Salaisia puutarhureiden ystäviä. SPY.







16.5.2014

England is a garden





Olikin yksinäistä, kun Hani oli ruotsissa työreissulla, 
mutta onneksi postiljooni toi ilahduttavan paketin, 
ja mitä siitä paljastuikaan: blogiarvontavoitto!

 England Is a Garden:
A Wayfarer's Companion
by Catherine Hamilton.  

Sydämellinen kiitos Sinitaivaan Ainolle tästä ihastuttavasta puutarhakirjasta! 
Sivujen tunnelma on kuin menneestä maailmasta...



Kirja on täynnä herkänsuloisia piirroskuvia. 
Kunpa osaisin itse maalata tällaisia...


Omista pelakuista kukkii vanha valkoinen emo
Vaaleanpunainen emo on nupullaan, 
ja kohta senkin kukka kurkistaa. 
Valkoinen ei mahdu ikkunalaudoille joten se oleilee 
keittiön pöydällä ja odottelee, 
että pihaterassi valmistuisi. 

Se pääsee sitten sinne hengailemaan
kesäksi 
kavereidensa kanssa. 

Siihen asti se saa ihailla kanssani 
keittiön pöydällä 
tuota ihanaa puutarhakirjaa.

Kiitos vielä Aino! 

<3 



En tiedä näiden emojen lajia sen tarkemmin. 
Ovat olleet talvetettavina emokasveina 
jo muutaman vuoden.