Ensimmäinen kevätpäivä

Tänään  Kynttelinä eli Kynttilänpäivä on sydäntalven viimeinen merkkipäivä, jonka jälkeen alettiin odottaa kevättä.

Pohjois-Savossa tätä päivää on tosiaan kutsuttu jopa ensimmäiseksi kevätpäiväksi. 

Suomessa keitettiin kynttilänpäivänä lihakeittoa, jonka höystönä olivat sikojen, lehmien tai lampaiden sorkat eli kyntöset. (Iyh!)
 
Päivän tapoihin on kuulunut myös ohrapuuron keittäminen, sama tapa tunnetaan myös virolaisilla ja liiviläisillä.

Kynttilänpäivän aikaa on pidetty otollisena lumituiskuille. Puhutaan kynttilän pyryistä. Jos kynttilänpäivänä kujat ovat täynnä lunta, niin laarit ovat silloin viljaa täynnä syksyllä. 

Kynttilän keleistä on ennustettu muiden sydäntalven päivien tapaan myös tulevan kesän säitä. »Jos ei ole kylmä kynttelinä eikä pakkanen pauku Paavona, niin on halla heinäkuussa ja talvi keskellä kesää».

Päivän merkeistä on myös ennustettu kevään edistymistä. Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on sanottu olevan yhdeksän viikkoa jäiden lähtöön ja kymmenen viikkoa kylvöön.

Kevään edistymistä seurattiin myös varisten käytöksestä. Sanottiin, että kun varis huutaa ensi kerran kynttilänpäivän jälkeen, niin kuukauden päästä huutaa vasikka laitumella.

Vaikka kevättä jo odoteltiin, ihmisten ruuasta sai olla kynttilänä käytettynä vasta kolmasosa ja eläinten ruuasta puolet. 

Päivän aikoihin voitiin myös tarkistaa, miten talven työt olivat edistyneet. Olivatko miehet koonneet halkopinoja ja hakeneet puita metsästä, oliko verkot valmistettu ja pellavat perattu.

Kynttilänpäivänä kyseltiin:

Onko tehty talvitöitä,
onko pitkiä pinoja,
onko paljon aidaksia,
ruoditko jo rohtimesi,
peroitko jo pellavasi,
joko villasi virutit?
 Anssi Alhonen./Taivaannaula

Monet eri kulttuurit ovat löytäneet tapoja juhlia tätä siirtymistä kylmästä ja pimeästä onnellisempaan ja tuottavampaan aikaan.

Muinaiset Keltit juhlivat tänään Jumalatar Brigidiä, joka on puhtauden ja hedelmällisyyden jumalatar.

 Kristinusko on muuttanut kynttilänpäivää, mutta jotain pakanallisuudesta periytynyttä siihen on jäänyt, ainakin lisääntyvän valon juhliminen. 

Joissain maissa kaikki talon kynttilät siunataan kirkossa, Meksikossa vietetään viikon ajan uskonnollista festivaalia.

Voit syödä tänään lettuja tai tamaleja kuten on tapana monissa maissa eri puolilla maailmaa.

#Candlemasday

Kynttilänpäivä 

 

Tänään,02.02.-2020, vietetään myös  Kaksosten päivää.  Teemapäivä perustettiin 

10 vuotta sitten.

Kaksosten päivänä halutaan nostaa esiin ajankohtaisia teemoja monikkoperheiden elämään ja monikkouteen liittyen. Vaikka päivän nimi on Kaksosten päivä, on se samalla kaikkien monikkoperheiden oma juhlapäivä! 

Vuonna 2020 Kaksosten päivää juhlitaan teemalla Kohtaa kaksonen yksilönä. Tällä halutaan muistuttaa siitä, että kukin kaksosista tai kolmosista on ainutlaatuinen yksilö, vaikka muistuttaisi ulkonäöltään kaksos-, kolmos- tai nelossisarustaan. 

Valtakunnallinen Kaksosten päivä 

fb-issa.

Tänään on myös  

Metsämurmelipäivä.

Valoa kohti

  Vie lapsesi kirjastoon -päivä 
on tänään. 
Lukeminen kannattaa 
koska se avartaa maailmaa 
ja sanavarastoa. 

Tänään on myös

Valon päivä, 
jolloin taistellaan 
masennusta vastaan 

teemalla Toivoa on. 

Päivä ajoittuu vuodenaikaan, jolloin valo alkaa vähitellen voittaa pimeyttä.

Joka viides suomalainen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä masennuksesta. 

Vakavaa masennusta sairastaa noin viisi prosenttia suomalaisista. 

Heistä vain noin viidesosa saa riittävää hoitoa. 

Lähde: YLE

Ilo

Ilonpilkahdus 

voi tulla 

vaikka siitä 

kun

AURINKO PAISTAA

 eteisen peiliin 

Joskus ei 

HYMYYN 

muuta tarvita  

-Una Reinman-

Taidepläjäys

Kun auringonpaisteessa koettaa kuvata 

terijoensalavan jäisiä oksia ja silmiä häikäisee 

hurjasti kevään (peräti) neljännen aurinkoisen 

päivän suunnaton kirkkaus, 

ei kuvista saa kuin tällaisia

taidepläjäyksiä... =) 

Aurinko

Teemapäivissä vuorossa
Pysy poissa auringosta -päivä.

Auringossa paistattelu voi tuntua mukavalta sillä hetkellä ja auringonoton vaikutukset voivat näyttääkin kivalta, hetken aikaa. Kääntöpuoli asialle on se, että auringolle altistuminen kasvattaa soluvahinkojen, ikäläiskien ja aktiinisen keratoosin riskiä, aikaistaa ryppyyntymistä, sekä lisää ihosyövän, mukaanlukien melanooman, syntymisen todennäköisyyttä. 


Rusketus on kehon tapa torjua UV-säteitä ja suojata ihovaurioilta. Ruskettunut iho voi jonkun mielestä näyttää kauniilta, mutta väri joka näkyy, on epidermiksen eli orvaskeden vahingoittumisen seurausta. 

Altistuminen auringolle kiihdyttää ihon ikääntymistä ja lisää ihosyövän riskiä. Tästä syystä tulisi käyttää aina ulkona aurinkovoiteita, joiden suojakerroin on yli 15, tai jos on herkkä palamaan, suojakerroin yli 30. 

(Oma melasmaihoni suojellaan voiteella, 
jonka sk on 50.)  

Punoitus ja lievä kipu ovat palamisen merkkejä. Palaminen tarkoittaa ihon vaurioitumista UV-säteistä. Yleisimmät palamisen oireet ovat punoitus, arkuus ja lievä kipu, jolloin puhutaan ensimmäisen asteen palamisesta; vain ihon uloin kerros on vaurioitunut. Palamisen jäljet ilmestyvät muutaman tunnin kuluessa ja parantuminen kestää muutamasta päivästä jopa viikkoihin. Hoitoon voi käyttää kylmäkääreitä, aloe veraa, hydrokortisonia ja kosteuttavia voiteita, sekä kivunlievitykseen ibuprofeiinia.

Rakkulat muodostavat suojaavan kerroksen iholle. Toisen asteen palovamma vahingoittaa ihon syvempiä kerroksia sekä hermopäätteitä ja on yleensä kivuliaampi kuin ensimmäisen asteen palovamma. Myös sen parantuminen kestää pidempään. Tyypilllisimmät oireet ovat punoitus, turvotus ja rakkulat. Jos rakkuloita ilmestyy, niitä ei tule puhkaista, sillä se voi aiheuttaa tulehduksen. Rakkuloiden ilmestyessä tulisi myös harkita lääkärissä käyntiä.

Rypyt ovat yleisimpiä kasvoissa, niskassa ja käsissä – paikoissa, jotka altistuvat eniten auringolle. Auringon säteet tekevät ihosta vanhemman näköisen ja ryppyisemmän paljon aikaisemmin kuin pitäisi. Yli 80 prosenttia ihon ikääntymisen merkeistä ovat teinivuosien rusketusten tulosta. Tämä johtuu siitä, että ajan myötä auringon ultraviolettivalo vahingoittaa ihon elastiinia. Kun elastiini pettää, iho alkaa notkua, venyä ja se menettää kimmoisuutensa. 

Auringon polttamat lapsuusaikana ovat kaikista haitallisimpia iholle. Paras keino ehkäistä auringonpolttamia, ennenaikaisia ryppyjä ja muita haitallisia vaikutuksia on pysytellä poissa auringosta, etenkin keskipäivän auringosta. Jos on pakko olla auringossa, tulee käyttää aurinkovoiteita, jota kannattaa lisätä säännöllisesti, hattua ja aurinkolaseja, sekä pukeutua peittäviin vaatteisiin. 
 
Tohtori.fi: Tiedä tämä auringon vaaroista  

Suojaa silmäsi

Teemapäivissä tänään on vuorossa Aurinkolasien päivä. 

Tohtori.fi osiossa Tiedä tämä auringon vaaroista, kerrotaan seuravaa:


Auringon valolle altistuminen kuten myös ikääntyminen aiheuttavat kaihia. Kaihi on sumentumaa silmän linssissä, ja se estää valon pääsemistä verkkokalvolle. Kaihi on kivuton, mutta aiheuttaa näköongelmia.  Kaihia voi ehkäistä käyttämällä hattua ja aurinkolaseja aurinkoisella kelillä. 

Tekstin kaihi-viittaus tarkoittaa Harmaakaihia, 

joka on varsin vakava silmäsairaus. 

Lastenkin silmät tulee suojata auringolta. 

Talvinen hanki ja aurinko ovat myöskin riski silmille.