Tavoitteena on kannustaa ihmisiä tekoihin
sydänterveyden hyväksi.
"Koko syyskuun kestävä kampanja huipentuu
Maailman sydänpäivän konserttiin
Järvenpää-talossa.
Vertaistuki tuo yhteen ihmisiä, jotka ovat kanssasi samassa tilanteessa tai ovat kokeneet vastaavan. He ymmärtävät sinua ja tilannettasi. Omia kokemuksia jakamalla usein huomaa, ettei olekaan asian kanssa yksin.
Vertaistukea on saatavilla monella eri tapaa. Onko se sinulle henkilökohtainen tapaaminen, puhelinsoitto, ryhmässä tapaaminen vaiko Facebook-ryhmä?"
Teksti ja lisäinfoa: Sydänliitto
#sydänpäivä
#worldheartday
*********
Tänä vuonna vietetään Vauvan päivää
seitsemännen kerran.
Päivän teema on:
Vauvoissa on valo
"Jokainen vauva ja jokainen vauvaperhe on ainutlaatuinen. Iloitsemme jokaisesta. Toivomme, että perheissä, työpaikoilla, palveluissa ja koko valtakunnassa kiinnitetään huomio vauvoihin – tulevaisuuteemme. Juhlimisen muodot ovat yhtä yksilöllisiä kuin vauvat ja perheetkin.
Musiikkitalossa ohjelmaa klo 12.00–16.30.
Valtakunnallinen striimi näkyy Musiikkitalon Vimeo-kanavalta klo 13.00. Lähetys striimataan Päälämpiön lavalta. Ohjelma on täynnä mitä mielenkiintoisempia puheenvuoroja, tietoiskuja ja musiikkiesityksiä."
Vauvan päivä seurakunnassa/evl.fi
#vauvanpaiva
#vauvanpäivä
#vauvanpaiva2023
*
*
*
YK:n kansainvälinen teemapäivä
ruokajätteen ja -hävikkitietoisuuden lisäämiseksi
eli maatalouden ja sadonkorjuunjälkeisessä käsittelyssä
Ruokajätteellä tarkoitetaan (food waste) myöhemmässä ketjussa tapahtuvaa ruoan tuhlausta eli esimerkiksi kuluttajien ja kauppojen roskiin laittamaa ruokaa. Määritelmä on laaja ja kattaa kaikki ruoaksi tuotetut raaka–aineet ja tuotteet, jotka menevät hävikkiin. Vähittäiskauppiaat, ruokapalvelujen tarjoajat ja kuluttajat vaikuttavat merkittävästi toiminnallaan ja päätöksillään.
Nälänhätä ja ruokahävikki kasvavat yhtä aikaa
Vuodesta 2014 asti nälkää näkevien määrä on kasvanut ja samaan aikaan myös ruokahävikki ja ruoan tuhlaus ovat kasvaneet.
FOA:n mukaan kolmasosa kaikista ihmisravinnoksi tuotetuista elintarvikkeista menee hukkaan, mikä tarkoittaa määrällisesti 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Hedelmien ja vihannesten tapauksessa lähes puolet (45%) menee hukkaan. Yhden tomaatin kasvattaminen vaatii 13 litraa vettä ja yhden appelsiinin tuottaminen vaatii 50 litraa vettä. Tarvitaan myös siemeniä, maaperää, viljelijöiden työvoimaa ja jopa polttoainetta, mitä kuluu ruoan kuljettamisessa. Kaikki nämä resurssit menevät hukkaan silloin kuin työn tulosta, eli ruokaa, päätyy hävikkiin.
Samalla tuhlataan myös ympäristöresursseja, joita tarvitaan elintarvikkeiden tuotannossa ja kuljetuksessa. Ruoan tuottamiseen tarvitaan maata, vettä, energiaa ja rahaa, ja kun ruokaa on tuotettu ja se heitetään pois, ovat nämä panostukset olleet turhia.
Yhteisvoimin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) johdolla vietetään 29. syyskuuta kansainvälistä päivää ruokajätettä ja -hävikkiä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi.
COVID-19-pandemia on lisännyt tietoisuuttaa ja osoittanut entistä suuremman tarpeen muuttaa ja tasapainottaa ruoan tuotantotapaa ja sen kulutusta.
Ruokahävikin vähentäminen vaikuttaisi positiivisesti monin eri tavoin. Esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähenemisellä, biodiversiteetin mahdollistamisella, kasvaneella ruoan saatavuudella ja vähentyneillä ympäristöpaineilla. Tämän lisäksi säästöjä saisivat tuottajat, välittäjät ja kuluttajat.
Ruokahävikin ja ruoan tuhlauksen lopettamiseksi tarvitaan monitasoyhteistyötä. On kyse yhteisestä vastuusta. Sidosryhmien ja elintarvikealan toimijoiden on otettava osaa innovatiivisilla lähestymistavoilla ruokahävikin lopettamiseksi.
Toimintaa on tehostettava, jotta ylijäämäruoka voidaan lahjottaa hyväntekeväisyysjärjestöille ja ruokapankeille. Hallitusten ja päätöksentekijöiden tulee kohdentaa investointeja oikein ja luoda kannusteita ruokahävikin vähentämistoimien tukemiseksi, antaa kuluttajille ohjeita ja lisätä tietoisuutta aiheesta.
Mahdollisuuksien
mukaan kuluttajat voisivat lahjoittaa ei-toivottuja, avaamattomia ja
ehjiä ruokia hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka voivat sitten jakaa
ruoan eteenpäin sitä tarvitseville." /unric.org/nälänhätä ja ruokahävikki kasvavat yhtä aikaa
"Ravintoloissa syntyy ruokahävikkiä vuosittain 61 miljoonaa kiloa. Suurin hävikin aiheuttaja on tarjoiluhävikki, eli ruoka, joka on ollut linjastossa tai valmistettu sitä varten. Lisäksi hävikkiä syntyy ruokailijoiden lautastähteenä ja ravintoloiden keittiöissä ruuan valmistuksen yhteydessä."/If-vakuutus
#FLWDay
#FoodLoss
#FoodWaste
