14.6.2026

Laakson liljoja





🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿


On erityistÀ onnea
saada poimia
kimppu kukkia
suoraan pihalta

- Una Reinman



🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿


Sunnuntaina 14.6. on yhteispohjoismainen Luonnonkukkien pĂ€ivĂ€, jonka teemalajina on kielo Convallaria majalis, #convallariamajalis. 

Muutama kielon kukka on ihana lisÀ luonnonkukkakimpussa tuomassa tuoksua.

Kielojen poimiminen on pÀÀosin sallittua, mutta siihen liittyy alueellisia poikkeuksia. Tarkista aina kyseisen alueen sÀÀnnöt ennen poimimista.

EtelÀ-, Keski- ja ItÀ-Suomessa: Kielo on rauhoittamaton luonnonkukka, joten sitÀ saa poimia jokaisenoikeudella.

Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa): Kielo kuuluu alueellisesti rauhoitettuihin kasveihin. Pohjoisessa sitÀ ei saa poimia, vahingoittaa eikÀ ottaa elÀvÀnÀ tai kuolleena talteen.

Luonnonsuojelualueet: Kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kukkien poimiminen on yleensÀ kiellettyÀ.

Turvallisuus ja hyvÀt poimintatavat:

Kielo on erittÀin myrkyllinen, koko kasvi, erityisesti lehdet ja marjat. Pese aina kÀtesi kielojen kÀsittelyn jÀlkeen.

Poimi kieloja vain sen verran kuin tarvitset ja vĂ€ltĂ€ esiintymien hĂ€vittĂ€mistĂ€. 




 


Kielossa on todella voimakas tuoksu. Joillekin jo tĂ€mĂ€n kokoinen kimppu saattaa olla jo aivan liian tuoksuvainen... 



💚




LisÀÀ Luonnonkukkien pÀivÀstÀ:

Suomen luonnonsuojeluliitto

Luonnonkukkien pÀivÀn fb-sivusto




🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿




12.6.2026

Ensin kitkemÀÀn, sitten saunaan ja neulomaan!

 



TĂ€nÀÀn on Kitke rikkakasvit puutarhastasi - pĂ€ivĂ€, #WeedYourGardenDay. Tai oikeastaan niitĂ€ pĂ€iviĂ€ on neljĂ€: tĂ€nÀÀn perjantaina, sitten lauantaina ja sunnuntaina (12.-14.6.) on loistavat kitkemispĂ€ivĂ€t! KĂ€ytĂ€ tilaisuus hyvĂ€ksesi nyt, niin kukkapenkkisi sekĂ€ vihannes/yrttiviljelmĂ€si pysyvĂ€t rikkaruohottomampina koko kesĂ€n. 
Se neljÀs, kaikkein mahtavin ja paras Suuri kitkemispÀivÀ on Wanhan ajan kuukalenterin mukaan kuulemma 18.6. klo 6 - 13. - jos sinulla ei juhannusaaton aattona ole muuta puuhaa...

 




KansainvÀlistÀ punaisen ruusun pÀivÀÀkin International Red Rose Day vietetÀÀn vuosittain 12. kesÀkuuta. Se on omistettu rakkauden ja romantiikan perimmÀiselle symbolille, kauniille punaiselle ruusulle.


 

 

 

  


TÀnÀÀn on myös HesapÀivÀ, eli Helsinki-pÀivÀ, joka on 12. kesÀkuuta jÀrjestettÀvÀ juhlapÀivÀ Helsingin kaupungin kunniaksi.



 

 

KesĂ€kuun toisena lauantaina, eli 13.6.  vietetÀÀn jĂ€lleen Suomalaisen Saunan pĂ€ivÀÀ, jota on vietetty Suomen Saunaseuran aloitteesta vuodesta 1986. 

 

 


 

SaunanpĂ€ivĂ€ on vapaaehtoinen liputuspĂ€ivĂ€, joten liput salkoon! 

 

 



Illalla kun hÀmÀrtÀÀ
kiuas laulaa saunassa
kertoen tarinoita
joita vain harva
meistÀ ymmÀrtÀÀ

- Una Reinman  



Unesco lisĂ€si 17.12.2020 saunomisen Suomesta ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa.


🌿🌿  

 

 

  

Tai sitten voit mennĂ€ keskenerĂ€isen neuletyösi kanssa lauantaina (13.6.) jonnekin missĂ€ voit neuloa julkisesti;
Kahvilaan, terassille, rannalle, konserttiin, bussiin, ratikkaan, jne...


10.6.2026

Kaste on luonnon energiaa

 




HerÀÀ varhain aamulla 

Ihaile aamukastetta 

Se tuntuu ihanalta 

paljaiden varpaiden alla 


- Una Reinman 






Aamukasteessa on voimaa 
Kokeile vaikka!

 đŸ’Š

 

 

PS: 

 

 JÀÀteestĂ€kin saa uutta puhtia jos on kuuma pĂ€ivĂ€. Joko muutes olet kĂ€ynyt ongella? Ja hei oikeasti on vaikeata löytÀÀ kunnollista kuulakĂ€rkikynÀÀ

 

 

 

8.6.2026

Merta, ystÀviÀ ja synttÀrikakkua







 
 

TÀmÀ FB:in runosivustoni on
nyt kesĂ€kuussa jo 16-vuotias! 



💗💗💗💗💗💗💗💗

EihÀn tuo tietenkÀÀn
ole ikÀ eikÀ mikÀÀn
jos nyt tarkkoja ollaan
ja tÀnÀÀn ei turhaan ollakaan
Nyt vaan juhlitaan
SyödÀÀn synttÀrikakkua
tietenkin mansikkaista
ja juodaan pÀÀlle kahvia
vanhoista ruusukupeista
Lahjoista ei niin vÀliÀ
kunhan olet siinÀ vierellÀ
Nyt iloitaan ja hymyillÀÀn
ja kaikkia paljon halaillaan
Kuunnellen juhlapuheita
ja lauluakin niin kaunista
Kai lasillisen kuohuvaakin
toisillemme nostellaan
ennen kuin pÀivÀ kuluu iltaan
- Una Reinman 
 
 
 
 
 
 
 

 
 
TÀnÀÀn saamme viettÀÀ myös
parhaiden ystÀvien pÀivÀÀ,
#BestFriendsDay 

Olen kirjoittanut ystĂ€vistĂ€ aiemminkin 

mm tuolla ja tuolla jne... 

 

  

 




TÀnÀÀn on myös maailman valtamerien pÀivÀ,
tai maailman merien pĂ€ivĂ€, #WorldOceansDay 

Olen kirjoittanut tĂ€stĂ€kin aiemminkin 

mm tuolla.  


 

 

 

 

6.6.2026

Kuka pesii taas pöntöissÀsi?





Valtakunnallinen Pönttöbongaus jĂ€rjestetÀÀn 6.–7. kesĂ€kuuta 2026. Tapahtumassa tarkkaillaan pihapiirin linnunpönttöjĂ€ ja kirjataan lajit.


Pönttöbongaus ei ole kilpailu, vaan kaikki havainnoit ovat yhtĂ€ arvokkaita ja niillĂ€ kerĂ€tÀÀn tĂ€rkeÀÀ tietoa pönttölintujen pesinnĂ€stĂ€. 


Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle⁠, viimeistÀÀn 14. kesĂ€kuuta. 

 

PS: 
Kakkoskodin pihan kuuden linnunpöntön asukkaiden tietoja ei jĂ€rjestelmĂ€ huolinut. VÀÀrĂ€ maa...  
MeillĂ€ oli kahdessa pöntössĂ€ talitiaisperhe, kahdessa kirjosieppoja ja yhdessĂ€ sinitiaispoikue. Kuudennessa pöntössĂ€ ei ole havaittu liikennettĂ€, mutta ihan oman pesĂ€n johonkin kasvihuoneen taa oli taas tehnyt rakas mustarastas. 


4.6.2026

Halaa kissaasi

 





Kissan silmissĂ€ on se jokin 
SilmÀÀ rĂ€pĂ€yttĂ€mĂ€ttĂ€ 
hypnotisoidun 
Kun turkkiaan silitĂ€n 
 helposti voimaannun 

- Una Reinman 


#🐈‍⬛ 


KissanpĂ€iviĂ€ vietetÀÀn, jotta ihmiset kiinnittĂ€isivĂ€t kissoihin hieman enemmĂ€n huomiota. 
"TeemapĂ€ivĂ€ on myös hyvĂ€ tekosyy kieltĂ€ytyĂ€ sosiaalisista tapahtumista pĂ€ivĂ€n ajaksi ja sen sijaan jÀÀdĂ€ kotiin karvaisen ystĂ€vĂ€n kanssa. Lemmikin omistaja voi nostaa jalkansa ylös, silittÀÀ kissaa ja tuntea heti enemmĂ€n iloa. 
YstĂ€vĂ€t tulevat ja menevĂ€t, mutta kissa on paikalla hengailemassa kanssasi silloin, kun sitĂ€ eniten tarvitaan.  
TiesithĂ€n, ettĂ€ ajan viettĂ€minen lemmikin kanssa tarjoaa myös monia terveyshyötyjĂ€. Esimerkiksi kissan silittĂ€minen & halaaminen voi parantaa ja kohottaa omistajan psykologista tilaa. 
Karvaiset ystĂ€vĂ€t ja lemmikit voivat lievittÀÀ negatiivisia mielialoja ja tuoda hymyn kasvoille. Rauhoittuneen olon yllĂ€pitĂ€minen on hyvĂ€ksi ihmisen sydĂ€n- ja verisuonijĂ€rjestelmĂ€lle. Ajan viettĂ€minen lemmikkien kanssa parantaa jopa verenpainelukemia." - DOTY/Unan blogi


Minulla on muutama kissarunokin... 

 #🐈 

 



Lemmikit tarttuvat tilaisuuksiin 
ottaa hetki omaa aikaa 
levĂ€ten tuon tuostakin 
PitĂ€isi ottaa niistĂ€ oppia 

- Una Reinman







Kunpa elÀmÀ
alkaisi yhtÀkkiÀ
kehrÀtÀ
kuin kissa
SilittÀisin sitÀ
myötÀkarvaa
niin ettei kukaan
arvaa
kuinka paljon salaa
sinua kaipaan

- Una Reinman 





PS: 

 

Ja halaisinkin jos minulla vaan kissa olisi. TĂ€nĂ€ vuonna eivĂ€t edes kakkoskodilla ole tulleet naapurien ulkoilevat kissat meidĂ€n luo... NiistĂ€ tosin vain yhtĂ€ olen uskaltanut halia ja ottaa syliin. (En niitĂ€ valkoisia...) 
 

PS2: 

 

Jossain  luki, ettĂ€ kissa miauaa... ? =D

Olisi helpompi kirjoittaa toki, ettĂ€ naukuu...  

 

1.6.2026

Mansikoiden kuukausi alkaa & matkantekijÀn tarinaa

 

 






 TĂ€mĂ€ pĂ€ivĂ€ on omistettu MatkantekijĂ€lle

Maailman Outlander-pĂ€ivĂ€ World Outlander Day, kokoaa fanit yhteen kunnioittamaan Clairen ja Jamien huikeaa tarinaa! TĂ€mĂ€ juhla tuo esiin Diana Gabaldonin tarinan kestĂ€vĂ€n viehĂ€tyksen, jossa yhdistyvĂ€t historia, romantiikka ja seikkailu. SekĂ€ lukijat ettĂ€ katsojat tempautuvat mukaan maailmaan, jossa rakkaus uhmaa aikaa ja haasteita riittÀÀ. 

 


MinĂ€kin sain lainaksi koko kirjasarjan ystĂ€vĂ€ttĂ€reltĂ€ni. 

💗 Kiitos vielĂ€ Sari! 

KyllĂ€ mie vielĂ€ ne lukeakin ehdin jossain vaiheessa! 

 

MeillĂ€ kun vietetÀÀn mm maalaa ulkoseinĂ€t kolmeen kertaan - pĂ€iviĂ€ tÀÀllĂ€ työleir... eikĂ€ kun kakkoskodilla. 



Se on kesÀn toinen projekti.
Kolmas projekti on puuliiteri...



💗💗💗💗

 



 


 


KesĂ€kuu on mansikoiden, sekĂ€ myös kasvaneiden lehtien kuukausi vanhojen nimityksiensĂ€ mukaan. 

MeillĂ€kin odotellaan mansikoita uuteen paikkaan  siirretystĂ€ mansikkamaasta. 

 

Se oli se kesÀn eka projekti: siirrÀ mansikkamaa...

 

Saapa nĂ€hdĂ€ kuinka onnistuimme! MeillĂ€ ei ole nyt perinteistĂ€ mansikkamuovia, vaan uusi idea, josta lisÀÀ  myöhemmin...

TĂ€nĂ€ kesĂ€nĂ€ mansikoita ei tule vielĂ€ paljoakaan, koska ne vasta juurtuvat uudelle paikalleen. 



 đŸ“đŸ“đŸ“đŸ“đŸ“



TĂ€nÀÀn vietetÀÀn myös Sano jotakin mukavaa-, kansainvĂ€listĂ€ vanhemmuuden pĂ€ivÀÀ, KĂ€vele paljain jaloin -,  ja pukeudu mekkoon pĂ€ivÀÀ



 

 


31.5.2026

Blue Moon, hymyjen kera






Toukokuun toinen tĂ€ysikuu saman kuukauden aikana! Se ensimmĂ€inen tĂ€ysikuu oli kuukauden eka pĂ€ivĂ€ ja nyt sitten viimeinen pĂ€ivĂ€ on toinen tĂ€ysikuu... 
Blue moon tarkoittaa tĂ€htitieteessĂ€  kalenterikuukauden toista tĂ€ysikuuta. Kuu ei muutu fyysisesti siniseksi. Termi on perĂ€isin englannin kielen ilmaisusta "once in a blue moon", joka viittaa johonkin hyvin harvinaiseen tai epĂ€todennĂ€köiseen tapahtumaan.
Koska tÀysikuun kierto on noin 29,5 vuorokautta, kalenterikuukauteen voi toisinaan osua kaksi tÀysikuuta. NÀistÀ jÀlkimmÀistÀ kutsutaan siniseksi kuuksi. Perinteisesti (alun perin Maine Farmers' Almanac -kalenterissa) sininen kuu tarkoitti vuodenajan kolmatta tÀysikuuta, jos kyseisessÀ vuodenajassa oli yhteensÀ neljÀ tÀysikuuta (normaalisti niitÀ on kolme).
Harvinaisissa ilmakehÀn olosuhteissa (kuten suurten tulivuorenpurkausten jÀlkeen, jolloin ilmassa on runsaasti pölyÀ tai savua) kuu voi nÀyttÀÀ kuvan lailla sinertÀvÀltÀ, mutta tÀmÀ on eri asia kuin tÀhtitieteellinen "blue moon" -ilmiö.


Elvis Presley - Blue Moon 

 

 

 

 

 Samana pĂ€ivĂ€nĂ€ on myös mm hymypĂ€ivĂ€

sekĂ€ tupakaton pĂ€ivĂ€ 


#SmileDay

#WorldNoTobaccoDay
#NoTobacco
#TobaccoFree
#QuitSmoking
#HealthForAll
#WNTD
#NoSmoking





28.5.2026

Kotilot syövÀt kaiken & ovat jopa vaarallisia




TĂ€mĂ€ nilviĂ€inen on viinimĂ€kikotilo, Helix pomatia, ViinamĂ€etigu, Roman snail. Kotilon jalalla voi olla pituutta 6 – 7 cm. Kuori on halkaisijaltaan noin 4 – 5 cm ja vĂ€riltÀÀn harmaa, keltainen tai ruskehtava. 




Kotilot ja etanat eivĂ€t ole mitÀÀn vaarattomia otuksia   

 

ÄlĂ€ koskaan koske paljain kĂ€sin etanoihin tai kotiloihin. 

ÄlĂ€ anna lasten ottaa luonnosta kotiloita tai etanoita lemmikeiksi! 

Kotiloissa ja etanoissa on kaikenlaisia parasiitteja eli loisia jotka voivat olla ihmisille ja lemmikeille vaarallisia, aiheuttaa sairauksia ja tartuntoja! 

Etanat voivat myös levittÀÀ erilaisia imumatoja ja alkuelĂ€imiĂ€.  

ÄlĂ€ laita koskaan kotiloa ihollesi TikTokkaajien villitysvideoista huolimatta. Se voi olla hyvin vaarallista terveydellesi! 

Jos sinulla on ulkona lemmikin vesikuppi, pidĂ€ se aina puhtaana ja paikassa, jossa sinne ei pÀÀse etanoita. 

Esimerkiksi keuhkomato voi tarttua etanasta koiraan, jos koira nielaisee sen tai nuolaisee kotilon limaa. 

Ihmiselle etanat voivat tartuttaa rottakeuhkomadon, joka aiheuttaa vaarallisen aivokalvontulehduksen. Tartunnan voi saada syömÀllÀ huonosti pestyjÀ kasviksia, salaattia tai raakoja etanoita


 

Kotilon munia saattaa esim markettien kasvien mullan mukana saada kuka tahansa. Valitettavasti. Tosin, kotiloiden munat erottaa kyllĂ€ ravinnerakeista. PitÀÀ vaan nĂ€hdĂ€ hieman vaivaa. 

Ensiksi: hanskat kĂ€teen! 

Kotiloiden munat ovat vaaleita tai lÀpikuultavia ja pehmeitÀ ja ravinnepallerot ovat kovia, eivÀtkÀ kotilonmunat liukene veteen, niin kuin ravinteet tekevÀt vajoten astian pohjaan. Etanan/kotilonmunat kelluvat vedessÀ tai sen pinnalla. HÀvitÀ ne laittamalla löydökset muovipussiin ja liiskaa ja laita sekajÀtteeseen. (Jotkut neuvovat kaatamaan niiden pÀÀlle kiehuvaa vettÀ.)

- Pese hyvin ja saippualla kĂ€tesi jos olet koskenut edes multaan. 

Ne aikuiset lehtokotilot taas eivĂ€t tokene muuten, kuin kerÀÀmĂ€llĂ€ ne (Hanskat kĂ€siin!) vaikkapa kannelliseen purkkiin tai esim tyhjÀÀn 5 litran vesipulloon jossa on korkki tallella. 

Laita pulloon tai purnukkaan reilusti pelkkÀÀ tavallista kaupan etikkaa ja nilviĂ€iset sinne nesteeseen. Korkki/kansi kiinni ja astia sekajĂ€tteeseen. (KierrĂ€tyspoliisi varmaan sanoo nyt ettĂ€ ei, mutta kertokoon kommenteissa, mihin se astia sitten pitĂ€isi laittaa!) 

Tai jos ja kun avaat tÀllaisen astian, hautaa sisÀltö maahan! Astiaan voit kerÀtÀ uudelleen seuraavana aamuna satsin nilviÀisiÀ tai sateen jÀlkeen ainakin niitÀ on piha tÀynnÀ.

- Ja sitten ne hanskat roskiin! 


 


TĂ€mĂ€ on niin nĂ€hty   


Punaisen pikkutalon aikoihin pikkuisen pihamme riesana olivat lehtokotilot. Ne olivat aivan villejĂ€! NiitĂ€ ruokki ja saattoi toimintakykyisiksi erityisesti seikka, ettei naapurustossa niitetty tarpeeksi usein nurmikkoalueita ja niinpĂ€ kotilot kasvoivat heidĂ€n pihoillaan valtaviksi armeijoiksi ja aamuviideltĂ€ niiden pataljoonat marssivat pihan toiselta laidalta toiselle, vaellellen kukkapenkkeihin, mansikkamaalle ja kasvihuoneeseenkin jostain ihmeen tunnelista jota emme löytĂ€neet ja se limainen vana kulki tiilipolun poikki tai sitĂ€ nĂ€kyi mansikassa jota meinaat haukata, mutta josta onkin haukannut jo joku muu... YÀÀk! 

EipĂ€ auttaneet kalliit kupariteipit, rautasulfaatit, ei tuhka, ei hiekka, ei todellakaan kahvinporot, vaikka Hani juo pannukahvia ja joka pĂ€ivĂ€ on kunnon kasa kahvinporoja tarjolla. Ei auttaneet olut-ansatkaan. Etanat tulivat nĂ€istĂ€ kaikista virityksistĂ€ vaan villimmiksi ja vahvemmiksi! Ja oluesta ehkĂ€ vielĂ€ huppeliinkin.  

ItseĂ€ni harmitti mm rautasulfaatin kalleus ja se, ettĂ€ paketissa sanotaan sen olevan vaarallista myös mm koirille, mutta naapurin arvokkaita koiria ulkoilutettiin siinĂ€ meidĂ€n ja heidĂ€n rajalla. Juuri siinĂ€, mihin ripottelin myrkkyĂ€ etanoille, etteivĂ€t vaeltaisi meidĂ€n puolelle... 

- TÀÀ on meidĂ€n tonttia, tykkĂ€si naapuri, eikĂ€ piitannut ihmeekseni etanamyrkkyvaroituksistani. Loukkaantui vaan. 

Mutta etanat eivĂ€t loukkaantuneet. Ne tykkĂ€sivĂ€t. Sen sijaan ihanat sisiliskot katosivat. Ne kun syövĂ€t luontaisesti etanoita ja kotiloita (ja varmaankin valitettavasti myös niitĂ€ rautasulfaattipipanoita?) Opin tĂ€mĂ€n vasta liian myöhÀÀn. Lakkasimme ostamasta hyödytöntĂ€ kallista myrkkyĂ€. Se tappoi vÀÀrĂ€t otukset. Olin ja olen vielĂ€kin niin pahoillani! 

Lemmikkivariksenikaan eivĂ€t nĂ€yttĂ€neet kotiloista ja etanoista piittaavan. Ne söivĂ€t mieluummin kissanruokanappuloita, joita tulivat minulta kerjÀÀmÀÀn jo sisĂ€lle taloonkin, jos ovi jĂ€i auki. Ihanat kerjÀÀjĂ€varikset jĂ€ivĂ€t sittemmin seuraavalle talon asukkaille yllĂ€tykseksi. Samoin lehtokotilot, joiden ansiosta ei voitu kasvattaa kaalia, salaattia eikĂ€ oikein ihania kuunliljojakaan... Kaikesta muusta puhumattakaan. 

Ennen talosta muuttoamme annoin Ă€idilleni hĂ€nen mökilleen paljon kasveja juuret pestyinĂ€ pihastamme ja terassilla ruukuissaan kasvaneita rakkauspakkauksia, jos meillĂ€ vaikka joskus olisi jĂ€lleen sellainen poma iha, jonne niiden pistokkaista voisi istuttaa uuden pikkupuutarhan... Mutta kun myöhemmin tutkailin sitĂ€ hĂ€nen mökkipihaansa, en löytĂ€nytkÀÀn niistĂ€ sÀÀstettĂ€vĂ€ksi tarkoitetuista kasveista juuri mitÀÀn. ÄiskĂ€ taisi heittÀÀ ne samantien roskiin, kun pelkĂ€si kotiloiden valtaavan hĂ€nenkin pihansa, jossa tosin oli jo lehtokotiloita ennestÀÀn. MinĂ€ en uskaltanut kysyĂ€, mitĂ€ kasveille tapahtui... 

  

Ja taas 

 

TÀÀllĂ€ kakkosasuntomme pihamaalla metsĂ€n keskellĂ€ meren rannalla on lehtokotiloiden lisĂ€ksi myös kuvan viinimĂ€kikotiloita! Limanuljaskoja, jotka sen lisĂ€ksi, ettĂ€ ovat monta kertaa suurempia kuin lehtokotilot, myös syövĂ€t kaiken, kuin lauma heinĂ€sirkkoja! - Ja hyvĂ€llĂ€ ruokahalulla! 

NetistĂ€ löysin niistĂ€ tĂ€llaisen vĂ€itteen: ViinimĂ€kikotilo syö luonnossa muun muassa voikukanlehtiĂ€ ja eri pensaiden lehtiĂ€. Ne tekevĂ€t harvoin suurta tuhoa puutarhoille... /Animalia

Höpöhöpö. Samaa vĂ€itettĂ€ on kĂ€yttĂ€nyt mm Wikipedia: Ei kuulemma ole haitallinen laji!! TĂ€mĂ€ ei pidĂ€ paikkaansa! Wikipedian tekstiĂ€ voisi joku vĂ€lillĂ€ pĂ€ivittÀÀ. VÀÀrĂ€ luulo ei saisi jÀÀdĂ€ valloilleen. 

ViinimĂ€kikotilot syövĂ€t kaikkea mahdollista siinĂ€ missĂ€ pienemmĂ€t nilviĂ€issukulaisensakin. Ne ovat myös kannibaaleja, eli jos vaikka tiellĂ€ on jÀÀnyt kaveri auton liiskaamaksi, ne kerÀÀntyvĂ€t joukolla herkut... tai jotain... YÀÀk! 

 

EtanapĂ€ivĂ€ 29.5.2026 kiinnittÀÀ huomiota nĂ€ihin kuorellisiin otuksiin. Pehmeiden ruumiidensa ja spiraalimaisten kuoriensa ansiosta nĂ€mĂ€ elĂ€imet ovat olleet olemassa pidempÀÀn kuin useimmat lajit. Asiantuntijat tutkivat niiden fossiililöytöjĂ€ oppiakseen maapallon muinaisista muutoksista ja piilevistĂ€ ekosysteemeistĂ€.

Monet etanalajit elĂ€vĂ€t puutarhoissa, metsissĂ€, joissa ja jopa syvissĂ€ valtamerissĂ€. Etanat auttavat puhdistamaan luontoa hajottamalla kasveja ja rikastuttamalla maaperÀÀ... LyhennelmĂ€/DOTY

 

ViinimĂ€kikotilo oli Virossa rauhoitettu laji vuosina 1958 -1994, vaan ei ole enÀÀ. Olen nĂ€iden Saarenmaan mökkivuosiemme aikana saanut sanoa hyvĂ€sti salaatin kasvatukselle, kaaleille, herneille, kuunliljoille ja monille muille kukille, jopa salkoruusujen kimpusta olen kiskonut pois nĂ€itĂ€ viinimĂ€kikotiloita! Kookkaana otuksena sen ruokahalu on suurempi kuin pienempien nilviĂ€issukulaistensa, onhan sillĂ€ kookkaampi suu, kuin sillĂ€ mainoksen isoĂ€idillĂ€...! Ovat saapuneet todellakin hajottamaan kasveja vÀÀrÀÀn paikkaan! Olemme kerĂ€nneet niitĂ€ Ă€mpĂ€riin, jossa on reikĂ€kansi, sitten ajettu kauas metsĂ€tielle ja viety metsÀÀn. 

Sateen jĂ€lkeen niitĂ€ saattaa nĂ€hdĂ€ tÀÀllĂ€ valtavasti! Olemme laskeneet nĂ€itĂ€ jopa 50 yksilöÀ pihassa yhdessĂ€ pĂ€ivĂ€ssĂ€. Paljon tuhoa pienessĂ€ puutarhassa! Ja kun sen mÀÀrĂ€n kertoo sadalla, jonka verran kukin kotilo voi saada jĂ€lkikasvua/vuosi... LisÀÀntykööt kauempana meidĂ€n pihastamme... 

 

 Outo maku joillakuilla 


ViinimÀkikotilon sanotaan olevan herkullista syötÀvÀÀ ja Suomeen se olisikin pÀÀtynyt ihmisten toimesta juuri syömÀtarkoitukseen... / Luontoturva

Samaa vĂ€itetÀÀn sekĂ€ Suomen ettĂ€ Viron viinimĂ€kikotiloista, ettĂ€ munkit olisivat tuoneet ne maahan lihattoman paaston ajan ruuakseen. SiinĂ€kin munkit huijanneet tavallaan. "TĂ€tĂ€ ei lasketa"... Jotkut siis syövĂ€t nĂ€itĂ€ Ă€llönilviĂ€isiĂ€... YÀÀk! 

PitÀÀkö alkaa viemÀÀn johonkin ravintolaan nĂ€itĂ€ kotiloita? SillĂ€ tavalla saisi pihan siistiksi? 
 

 

23.5.2026

Voikukasta on moneksi







Voikukka on muinainen euraasialainen kasvi, jolla on 30 miljoonan vuoden historia. Fossiilit ja geneettiset todisteet osoittavat, ettĂ€ Taraxacum-suku syntyi Euraasiassa noin 30 miljoonaa vuotta sitten, kauan ennen kuin ihmiset alkoivat kĂ€yttÀÀ kasvia. SieltĂ€ voikukat levisivĂ€t lauhkealle pohjoiselle pallonpuoliskolle, ja eurooppalaiset uudisasukkaat kuljettivat niitĂ€ myöhemmin tarkoituksella Pohjois-Amerikkaan hyödyllisenĂ€ ruokana ja lÀÀkekasvina. 

Perinteinen lÀÀketiede sekĂ€ idĂ€ssĂ€ ettĂ€ lĂ€nnessĂ€ 900- ja 1000-lukujen arabialaisten lÀÀkĂ€reiden historiallisissa lÀÀketieteellisissĂ€ teksteissĂ€ kuvataan voikukasta tehtyjĂ€ valmisteita maksa- ja pernasairauksiin, kun taas eurooppalainen kansanlÀÀkintĂ€ kĂ€ytti sitĂ€ esimerkiksi kuumeeseen, paiseisiin ja ruoansulatusvaivoihin. 

Kiinalaisessa lÀÀketieteessĂ€ Taraxacum-lajien on kirjattu "kuumuutta ja myrkkyjĂ€ poistavista tekijöistĂ€", ja vuoden 2020 kiinalainen farmakopea listaa kymmeniĂ€ patentoituja lÀÀkkeitĂ€, jotka sisĂ€ltĂ€vĂ€t voikukka. 










Harvat kasvit herĂ€ttĂ€vĂ€t yhtĂ€ paljon mielipiteitĂ€ kuin voikukka. TĂ€mĂ€ keltainen kukka herĂ€ttÀÀ joko inhoa tai iloa, aloittaa keskusteluja ja yllĂ€ttÀÀ ne, jotka kiinnittĂ€vĂ€t siihen huomionsa. Jotkut nyppivĂ€t ne irti epĂ€röimĂ€ttĂ€, kun taas toiset hymyilevĂ€t nĂ€hdessÀÀn niiden aurinkoiset pÀÀt. 

KĂ€vele ja tarkkaile voikukkia niiden luonnollisessa elinympĂ€ristössĂ€. Huomaa, miten ne viihtyvĂ€terilaisissa ympĂ€ristöissĂ€, jalkakĂ€ytĂ€vistĂ€ niityille. TĂ€mĂ€ aktiviteetti voi olla sekĂ€ rentouttavaa ettĂ€ opettavaista, erityisesti lapsille, jotka oppivat samalla kasveista. 

Lapset nauttivat nĂ€iden iloisten kukkien poiminnasta ja varsinkin voikukkaseppeleistĂ€. - Se perinne on ihan pakko opettaa myös uusille sukupolville. Ja erityisesti lapset rakastavat voikukkien pörröisten siemenien puhaltamista. 

  



Voikukat lisÀÀntyvĂ€t kloonimaisesti apomiksian avulla. Monet nurmikkojen yleiset voikukat ovat "apomiktisia", mikĂ€ tarkoittaa, ettĂ€ ne voivat tuottaa elinkelpoisia siemeniĂ€ ilman siitepölyn hedelmöitystĂ€. Jokainen kukkapohja voi sisĂ€ltÀÀ noin 150–200 siementĂ€, ja koska siemenet lentĂ€vĂ€t tuulen mukana ja ovat pohjimmiltaan emokasvin klooneja, tĂ€mĂ€ auttaa selittĂ€mÀÀn, kuinka voikukat leviĂ€vĂ€t niin menestyksekkÀÀsti jopa paikkoihin, joissa pölyttĂ€jiĂ€ tai yhteensopivia kasveja on vĂ€hĂ€n lĂ€hellĂ€. 

 






Kaupunkimaisemien pölyttĂ€jien varhaiskevÀÀn ravinnonlĂ€hde Vaikka voikukat eivĂ€t ole ravitsevin siitepölyn lĂ€hde verrattuna alkuperĂ€isiin luonnonkukkiin, tutkimukset ovat osoittaneet, ettĂ€ ne voivat olla tĂ€rkeĂ€ "siltaravinnonlĂ€hde" ​​mehilĂ€isille ja muille pölyttĂ€jille aikaisin kevÀÀllĂ€, erityisesti kaupungeissa ja lĂ€hiöissĂ€, joissa kukkii vain vĂ€hĂ€n muita kukkia. Niiden pitkĂ€ kukinta-aika ja kyky kasvaa monenlaisessa maaperĂ€ssĂ€ tekevĂ€t niistĂ€ luotettavan vararavinnonlĂ€hteen, kun kukinnan monimuotoisuus on vĂ€hĂ€istĂ€. 


 


NĂ€mĂ€ kultaiset vĂ€ripurkaukset eivĂ€t ole vain kauniita – ne viestivĂ€t varhaisesta kevÀÀstĂ€ ja tarjoavat ruokaa mehilĂ€isille, kun kukkia on vielĂ€ vĂ€hĂ€n. 






Voikukasta voi kÀyttÀÀ ravinnoksi kaikkia sen osia: nuppuja, kukkia, lehtiÀ sekÀ juuria, kunhan varmistat aina, ettÀ voikukat ovat torjunta-aineettomia ja perÀisin puhtailta alueilta.







Kokeile voikukkateen valmistamista tuoreista kukista. TĂ€tĂ€ maanlĂ€heistĂ€ juomaa on nautittu sukupolvien ajan. 

Voikukkatee

Kaada kiehuvaa vettÀ keltaisten terÀlehtien pÀÀlle, anna hautua.





Voikukkajuoma
tai voikukkasima


5 l voikukan keltaisia kukkia
10 l vettÀ
600 g sokeria
100 g fariinisokeria
3 sitruunaa
¼ tl hiivaa




KeitĂ€ puhdistettuja voikukkia puolessa 
vesimÀÀrĂ€ssĂ€ muutaman minuutin ajan. 
Siivilöi kukat pois.

LisÀÀ loppu vesi ja sokerit.
Pese sitruunat harjalla ja lĂ€mpimĂ€llĂ€ vedellĂ€. 
Huuhtele hyvin.
Kuori keltainen kuori talteen perunankuorimaveitsellĂ€. 
Poista sitruunoista valkoinen kuori 
ja leikkaa sitruunat viipaleiksi.

Laita kuoret ja viipaleet juoman joukkoon.
LisÀÀ hiiva kÀdenlÀmpöiseen liemeen.
Anna juoman jÀÀhtyÀ huoneenlÀmmössÀ seuraavaan pÀivÀÀn.
Siivilöi, pullota ja sÀilytÀ viileÀssÀ.

Juoma sÀilyy jÀÀkaapissa n. viikon. /Martat



Jos tunnet olosi seikkailunhaluiseksi, harkitse voikukkaviiinin valmistamista, joka on perinteinen juoma, joka valmistetaan kasvin kukista. 


"Voikukka on yksi maailman tunnetuimmista yrteistĂ€. Jo antiikin aikana sille liitettiin monia lÀÀkinnĂ€llisiĂ€ ominaisuuksia: antibakteerisia, antiviraalisia, tulehdusta hillitseviĂ€, ruokahalua lisÀÀviĂ€, diureettisia ja laksatiivisia, jopa syöpÀÀ ehkĂ€iseviĂ€. Voikukkaan pohjautuvalla viinillĂ€ on lÀÀkinnĂ€llisiĂ€ ominaisuuksia. Se edistÀÀ sapen eritystĂ€ ja on lievĂ€sti diureettinen, tukee elimistöÀ sappirakon sairauksissa, kihdissĂ€, sitĂ€ pidetÀÀn hyödyllisenĂ€ myös munuaisten ja virtsarakon sairauksissa sekĂ€ jopa diabeteksessa. Voikukkaviinin kerrotaan auttavan monissa vaivoissa, joten tĂ€mĂ€ arvokas juoma kannattaa varata kotibaariin. Jos haluat oppia, miten valmistat kotitekoisen voikukkaviinin vaihe vaiheelta, tutustu reseptiimme!

Muista, kevĂ€t on ainoa aika valmistaa maukasta ja arvokasta voikukkaviiniĂ€! Ă„lĂ€ siis viivyttele, ja muista ottaa kĂ€velylle mukaan kori tĂ€tĂ€ arvokasta viinin raaka-ainetta varten!" /Browin kotitekoinen voikukkaviini tĂ€mĂ€n linkin takana.








Voikukkahunaja

2,5 dl voikukan kukkia
2,5 dl vettÀ
1 siivu sitruunaa
1,5 dl vaaleaa ruokosokeria



KerÀÀ voikukkien kukinnot kun ne ovat tÀydessÀ kukinnossa. Huuhtele kukat ja jÀtÀ veteen likoamaan muutamaksi minuutiksi.
Nypi irti terÀlehdet ja aseta ne kattilaan veden ja sitruunasiivun kanssa. Kiehauta, kÀÀnnÀ lÀmpö pienemmÀlle ja anna poreilla miedolla lÀmmöllÀ kannen alla noin 30 minuuttia. JÀtÀ tekeytymÀÀn yön yli tai 6-10 tunniksi.
Siivilöi terÀlehdet ja sitruunasiivu pois nesteestÀ. LÀmmitÀ jÀljelle jÀÀnyt neste kiehuvaksi ja kÀÀnnÀ lÀmpö pienemmÀlle. LisÀÀ sokeri kolmessa osassa kokoajan sekoittaen, kunnes sokeri on kokonaan liuennut nesteeseen. Anna poreilla miedolla lÀmmöllÀ 15-30 minuuttia.
Varmista voikukkahunajan koostumus ottamalla sitÀ pieni mÀÀrÀ metallilusikalle tai viileÀlle lautaselle, jossa se jÀhmettyy. TÀhtÀÀ hunajamaiseen, notkean juoksevaan koostumukseen. Varo keittÀmÀstÀ voikukkahunajaa liian pitkÀÀn, jotta siitÀ ei tule liian paksua. Huomio ettÀ seos paksuuntuu jÀÀhtyessÀÀn.
Kun koostumus on sopiva, ota kattila pois liedeltÀ ja anna jÀÀhtyÀ hieman kaada steriiliin lasipurkkiin ja sÀilytÀ jÀÀkaapissa ja kÀytÀ puolen vuoden sisÀllÀ. /MTV/Makuja








Voikukanlehdet kilpailevat pinaatin kanssa mikroravinteiden suhteen Raakat voikukanlehdet ovat epÀtavallisen ravinnerikkaita ja sisÀltÀvÀt runsaasti A-, C- ja K-vitamiineja sekÀ kalsiumia ja rautaa, jotka ovat verrattavissa moniin viljeltyihin lehtivihanneksiin tai jopa suurempia mÀÀriÀ. Esimerkiksi 100 gramman annos raakaa voikukanlehteÀ sisÀltÀÀ enemmÀn kuin pÀivittÀisen suositellun K-vitamiinin saannin ja on erinomainen A-vitamiinin ja kalsiumin lÀhde.


Voikukanlehtitee:


LisÀÀ 2 ruokalusikallista voikukanlehtiĂ€ 
litraan kiehuvaa vettĂ€, 
anna hautua 10–15 minuuttia ja siivilöi.









Voikukanlehtien hieman kitkerĂ€ maku sopii hyvin yhteen makeiden kastikkeiden kanssa salaateissa. Voit myös paistaa niitĂ€ valkosipulin ja oliiviöljyn kanssa ravitsevaksi lisukkeeksi. 





LisÀÀ voikukka-aikaan kasvinosia kesÀruokiisi, vain mielikuvitus rajana.










Voikukan pÀÀjuuri voi vetÀÀ itseensĂ€ mineraaleja, kuten kalsiumia, syvemmistĂ€ kerroksista. Kansanperinne muutti paahdetut juuret kahvin korvikkeeksi 1800-luvulle tultaessa ihmiset Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa paahsivat ja jauhoivat voikukan juuria tehdĂ€kseen tummaa, kitkerÀÀ juomaa, joka jĂ€ljitteli kahvia, mutta ei sisĂ€ltĂ€nyt kofeiinia.

TÀstÀ "voikukkakahvista" tuli erityisen suosittu kahvin korvike sota-ajan pula-aikoina ja yrttiperinteissÀ, joissa sitÀ arvostettiin ruoansulatusta parantavana aineena ja hellÀvaraisena maksan tukena.






Voikukanjuuritee:

KeitÀ kuivattuja juuria vedessÀja anna hautua hetken, lisÀÀ hunajaa ja nauti.

 

 


Voikukkaa voi kÀyttÀÀ myös leivonnassa! Voit yllÀttÀÀ ystÀvÀsi vaikkapa sitruunaisella voikukkakakulla. Ohjeita tÀhÀn esimerkiksi Kasviskapina.fi:n sivulla






KansainvĂ€listĂ€ Voikukka-pĂ€ivÀÀ (engl. Fascination of Plants Day) vietetÀÀn toukokuun 18. pĂ€ivĂ€n tienoilla. Vuonna 2026 kyseinen pĂ€ivĂ€ sijoittuu viikolle 21 (maanantaista sunnuntaihin 18.–24.5.2026) 

 

Tiesitkö, ettĂ€ voikukat kehittĂ€vĂ€t paksun pÀÀjuuren, joka voi ulottua 15–45 senttimetriĂ€ maaperÀÀn, minkĂ€ ansiosta kasvi selviytyy kuivuudesta, uudistuu pinnasta katkettuaan ja vetÀÀ mineraaleja syvemmistĂ€ kerroksista. Kun voikukan vahvat juuret kaivautuvat syvĂ€lle, ne  auttavat irrottamaan tiivistynyttĂ€ maata ja tekevĂ€t tilaa vedelle ja ilmalle ja voi parantaa maaperĂ€n rakennetta ajan myötĂ€.. TĂ€mĂ€ piilotettu ponnistus auttaa lĂ€hellĂ€ olevia kasveja kasvamaan vahvemmiksi. Vaikka voikukat eivĂ€t olekaan ihmelÀÀke köyhĂ€lle maaperĂ€lle, ekologit ja agronomit kuvailevat niitĂ€ usein "pioneerikasveiksi", jotka voivat auttaa paljastamaan ja vĂ€hitellen parantamaan tiivistyneitĂ€ tai hĂ€iriintyneitĂ€ alueita.

MeidĂ€n pitĂ€isikin nĂ€hdĂ€ voikukan "rikkaruohon" leiman yli ja huomata hiljaiset tavat, joilla tĂ€mĂ€ kasvi tukee sekĂ€ luontoa ettĂ€ ihmisiĂ€, se tuo vĂ€riĂ€, ruokaa ja parantumista maailmaan.

 




LÀhteinÀ:

Doty
Martat
/MTV/Makuja 
Browin 
Wikipedia 
Kasviskapina