3.3.2021

Tuusulanjärven vaaleanpunaisen sukukartanon mailla

 

 

 

Kevään valo ja varjot leikittelivät kauniisti tässä pienessä niemekkeessä. 

 



 


Vietimme kaunista, aurinkoista mutta kovin tuulista helmikuun viimeistä päivää Tuusulanjärven ympäristössä ja itse järven rannalla.

 

 



Jopa jään päälläkin kävimme kävelemässä nyt kun siihen vielä oli mahdollisuus, sillä kevät vie jäät nopeasti...

 


 Jäällä näkyi kaikenlaista... 

 



 
Kaunis, vaaleanpunainen Vanhankylän kartanon päärakennus houkutti jälleen kuvaamaan menneiden aikojen muistoja, puuvanhuksenkin muodossa. Kukahan sen on alunperin istuttanut?

 




Olemme kerran, pari, kesällä käyneet täällä aiemminkin kesäaikaan jäätelöllä, kun kartanon kahvila on ollut avoinna. 

  

**********

Ihan mielenkiinnosta aloin toimia tutkivana journalistina, vanhojen toimittajanaikojeni muistoksi ja löysin seudusta mielenkiintoisia asioita
 

Vanhankylän kartano sijaitsee suomalaisen kulttuurin kehdossa Järvenpään Vanhankylänniemessä, kauniin Tuusulanjärven rannalla. Nils Larsson Ståhlhane, alunperin Niilo Laurinpoika tai Nils Larsson, eli vuosina (noin) 1594-1657 ja oli syntyjään vihtiläisen ratsutilan poika. Nils aloitti sotilasuransa ratsumiehenä jo 18-vuotiaana, sillä Ruotsi kävi tuolloin lähes jatkuvasti sotia rakentaessaan ja turvatessaan suurvalta-asemaansa ja siihen aikaan Suomi oli Ruotsin vallan alainen, jolloin suomalaisperheistä joutuivat sotilaiksi ja sotiin kaikki sopivanikäiset miespuoliset henkilöt.... 

 

Nils Larsson hiipi eräänä yönä sotilaspalveluksessaan ollessaan vihollisleiriin, poistaen heidän asevarastonsa aseista lukot. Seuraavana päivänä Larssonin joukot yllättäen voittivatkin sen taistelun. 

Tästä teosta Larsson sai lisänimen ”teräslukko” eli Ståhlhane, johdettuna hieman myöskin siitä, että Nils palveli Stålhandsken rykmentissä.

Ansioistaan sotilaana Nils sai aikanaan kuningatar Kristiinalta palkkioksi aateelisarvon 13.08.1641, hänet ylennettiin ratsumestariksi ja hän muutti sukunimensäkin muotoon Ståhlhane. Hän sai aatelisena oikeuden omaan sukuvaakunaan, jossa on kuvattuna tietenkin pistoolin rataslukko. (Kuva alla.)


 

Vanhankylän kartano syntyi siten, että Ståhlhane sai haltuunsa vuonna 1621 kaksi autioitunutta Vanhankylän tilaa, jotka olivat hänen vaimonsa myötäjäisiä ja perintömaita. Nils alkoi kunnostaa ja laajentaa tilaa, liittäen siihen muutkin kylän seitsemän taloa ja muuttaen tilan kartanoksi. 


Perinnetiedon mukaan Nils Ståhlhane oli hyvin aktiivinen ja harras kirkossakävijä. Hän saapui järven yli kirkkoveneellään silloiseen kirkkoon täsmällisesti, eikä kirkonmenoja aloitettu ennen kuin hän oli paikan päällä. (Kartanon mailla on yhä muistona kirkkovene noilta ajoilta.)

Useimmat Tuusulan kylät kuuluivat keskiajalta 1600-luvun alkupuolelle asti Sipoon seurakuntaan. Tuolloin kirkko alkoi vaatia kirkossakäyntiä yhä useammin.

Tuusulalaisten mielestä suomenkielisiä jumalanpalveluksia ei pidetty kunnolla. Tästä suuttuneena kyläläiset rakensivat oman kirkon vuonna 1643, heillä ei kuitenkaan ollut kirkon rakentamiseen lupaa. Kiistassa Vanhankylän kartanonherra Nils Stålhane tuki tuusulalaisia ja niinpä Tuusulaan perustettiin oma kappeliseurakunta. Tuusula sai myös oman kirkkoherran ja itsenäisen seurakunnan aseman vuonna 1654.

(Ensimmäinen, nykyistä paljon pienempi kirkko, sijaitsi nykyisellä sankarihautausmaalla. Se oli nopeasti rakennettu, yksinkertainen ja vaatimaton hirsirakennus. Vanha kirkko purettiin v. 1735 heti, kun uusi valmistui. Vanhasta kirkosta on jäljellä vain muutama esine. Huomattavampia ovat puiset hautavaakunat 1600- ja 1700-lukujen vaihteesta. Ne ovat kirkon lattian alle haudattujen aatelismiesten muistomerkkejä. Vaakunat kuuluvat von Berg-, Kuhlman- ja Stålhane-suvuille.) 

 

 Tuusulan kunta syntyy 

 

Tuusulan kunnan ikä lasketaan alkaneen vuodesta 1643, jolloin  kappeliseurakunta perustettiin. Tuusulan alueella asui 1600-luvun alkupuolella noin 600 henkeä. Pääelinkeinona oli maatalous.

Ståhlhanen suku hallitsi kartanoa lähes 200 vuoden ajan. Tila ajautui vaikeuksiin, kun sen omistaja vänrikki, niin ikään nimeltään Nils Ståhlhane (1713-1805) jätti jälkeensä 27 perillistä ja epälukuisan joukon muita jälkeläisiä. (!!!) 


1700-luvun lopussa kartanossa oli omaa maata noin 1000 hehtaaria. Niitä viljelemässä oli palkattua työväkeä ja 20 torppariperhettä. Lisäksi kartanolla oli neljä aputilaa kylän laidoilla. 

 

Vuonna 1810 Karl Peter Nyberg osti huonokuntoisen sukukartanon. Hän oli poikamies ja toi tilalle työnjohtajaksi ystävänsä sotakomissaarin Johan Henrik Åströmin. Uusi omistaja ryhtyi tarmokkaasti nostamaan rapistunutta tilaa. Nyberg teki testamentin, jonka mukaan kartano siirtyi Åströmille ja hänen perillisilleen. Tilan peri lopulta sotakomissaari Åströmin poika merikapteeni Johan Åström. 

 

Vanhankylän kartanon nykyinen päärakennus on 1800-luvun puolivälistä. Silloinen kartanonomistaja kapteeni Henrik Åström oli avioitumassa Sipoon nimismiehen Vilhelmiina-tyttären kanssa, ja puitteet häitä ja tulevaa emäntää varten piti saada kuntoon. Häitä vietettiinkin uudessa päärakennuksessa vuonna 1852. Vilhelmiina Åströmistä tuli Vanhankylän kapteenska.

 

Tuusulan toinen kirjasto    


Vanhankylänkartanon lainakirjastoa varten koottiin varoja v.1862 alkaneen rautatieliikenteen Järvenpään pysähdyspaikalla, kukkavihkoja myyden. Kirjaston perustajaksi mainitaan kapteeni Åström, mutta "kapteenska" Wilhelmiina Åström oli vankka taustavaikuttaja, olivathan Vanhankylän puutarhan ohjein tehdyt kukkavihkot ympäristössä tunnettuja. Kerätyillä varoilla, 125 ruplalla, ostettiin sata suomenkielistä ja sata ruotsinkielistä nidettä. 

 

Kapteenin kuoltua v 1873 tilaa hallitsi leskirouva Wilhelmiina, joka yhdessä tyttärensä Anna, tai Anni Natalia Åströmin (1861-1949) eli Anni-tädin kanssa pisti järjestykseen yhtä lailla kartanon kuin pitäjän yhteisiä asioita aina vuoteen 1915 jolloin kartanon omistajuuksia järjesteltiin uudelleen. 


Vanhankylän kartanon pinta-ala oli 1900 luvun alussa noin 2000 hehtaaria. Pääosa rakennuksista sijaitsi myllykalliolla tai päärakennuksen välittömässä läheisyydessä. Rakennuksia oli kaikkiaan lähes 60 ja kartano muodosti omavaraisen yhteisön, jossa oli asukkaita noin 480. Pihapiirin ympärillä oli laaja puutarha, kartanon navetoissa 250 lehmää ja talleissa oli paikat yli 50 hevoselle.

 

Annista tuli pitäjän merkkihenkilö. Hän oli mm Tuusulan vanhimman neulomaseuran puheenjohtaja yli 60 vuotta. 


Jean Sibeliuksen kerrotaan yrittäneen ostaa Vanhankylän kartanon mailta tonttia tulevaa Ainolaansa varten. Samaan aikaan Helsingissä (1894) julkistettiin Akseli Gallen Kallelan Symposium-taulu, jossa taiteilija ystävineen visioi tulevaisuutta viinilasien äärellä

Raitis Anni näki sanomalehdessä kuvan taulusta ja päätti ettei tonttia myydä, koska Sibelius oli ”viinaan menevää” sorttia. (Siinä Anni oli kyllä oikeassa, koska Sibeliushan oli alkoholisti, vajaan seitsemän vuoden taukoa lukuunottamatta vuosina 1908 - 1915 kurkkuleikkauksen vuoksi.)  


Anni Åström menehtyi 88-vuotiaana vuonna 1949, kun hieho potkaisi häntä. Anni-tädin kerrotaan silti edelleen kummittelevan Vanhankylän kartanossa...  


Kartano toimi pitkään retkeilymajana ja siirtyi yrittäjältä toiselle. Nyt kartano on restauroitu 1800-luvun asuunsa Museoviraston avulla. Pinkopahvikerrosten alta löytyi mm 1800-luvun kattomaalauksia jotka restauroitiin esille. Löydettiinpä remontin yhteydessä puretun päärakennuksen alta luurankokin.  

 

**********


Vuonna 1943 Tuusula muutettiin virallisesti kaksikielisestä kunnasta  suomenkieliseksi kunnaksi.  Kun Järvenpää erosi Tuusulasta vuonna 1951, se sai Vanhankylän kartanon läksiäislahjaksi naapuripitäjältään ja omistaa kartanon edelleen. 

-Vaikka Nils Stålhane tavallaan miltei perusti Tuusulan ja hänen sukukartanonsa oli Tuusulassa, se luovutettiin maineen 1951 Järvenpääläisille... 

 

 




Tuusulan kunnanvaakuna on saanut aiheensa alueen historiallisista vaikuttajista. Pistoolinlukko on myös pitäjässä pitkään vaikuttaneen Stålhanen suvun tunnus, ja laakerinoksa puolestaan viittaa Tuusulassa 1900-luvun alussa vaikuttaneeseen merkittävään taiteilijayhteisöön.

Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja se vahvistettiin käyttöön 28. tammikuuta 1953. Vaakunassa on puna-hopeisen kilven yläkentässä hopeinen pistoolinlukko ja alakentässä vihreä laakerinoksa punaisin marjoin.

 

 

 Lähteet:

Vanhankylän kartano

Tuusulan srk, kirkon historia 

Virtuaali Tuusula

Tuusula/Wikipedia

Jean Sibelius ja nautinta-aineet 

 

 

 

 

2.3.2021

Kakkupäivä








Prinsessakakku 
12 Palaa


Kakkupohja: 

4 kananmunaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
3/4 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa 
 

Täyte: 

5 dl kuohukermaa
1 dl vaniljakastikejauhetta tai vaniljakreemijauhetta
400 g (1 prk) vadelmahilloa
200 g (1 rs) suomalaisia vadelmia (pakaste) 
 

Voikreemi: 


100 g voita huoneenlämpöisenä
1 dl tomusokeria  


Lisäksi:

1 dl maitoa
1 rkl vaniljasokeria
250 g marsipaania
tomusokeria

 
 
Valmista kakkupohja sekoittamalla vehnäjauhot,
perunajauho leivinjauhe ja suola. 
Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. 
Lisää jauhoseos vaahtoon siivilän läpi kevyesti sekoittaen.

Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille. 
Paista 225 asteessa 5–7 minuuttia. Anna jäähtyä. 

Kokoa kakku pyöreäpohjaiseen kulhoon 
(vetoisuus noin 2 l). 
Vuoraa astia tuorekelmulla.  

Leikkaa jäähtyneestä pohjasta 3 erikokoista kulhoon sopivaa palaa. 
Isoimman tulee olla halkaisijaltaan sama, kuin kulhon levein kohta.

Vatkaa kuohukerma ja vaniljakastikejauhe löysäksi vaahdoksi. 
 
 Sekoita keskenään maito ja vaniljasokeri. 
Aseta kulhon pohjalle pienin pohjapala. 
Kostuta maidolla pullasutia apuna käyttäen. 
Levitä pinnalle vadelmahilloa ja vadelmia, 
sitten päälle vaniljakermatäytettä. 
Aseta toinen pohjapala ja kostuta sekä täytä 
edellä mainitulla tavalla. 
Lisää viimeinen pohjapala, kostuta 
ja peitä tuorekelmulla. 
 
Nosta jääkaappiin hyytymään 
muutamaksi tunniksi.
 
 
 Valmista voikreemi vatkaamalla huoneenlämpöinen voi 
ja tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi.

Kumoa kakku tarjoiluvadille ja poista kelmu. 
Levitä voikreemi kakun pintaan. 
Kauli marsipaani tasaiseksi pyöreäksi levyksi 
(halkaisija noin 35 cm). 
Voit käyttää apuna tomusokeria. 
Nosta marsipaani kakun päälle 
ja leikkaa ylimääräiset reunat veitsellä. 
Koristele kakku tomusokerilla.


Vinkki: Kokeile vadelman tilalla muita marjoja ja hilloja.
Ylijääneestä marsipaanista voit muotoilla ruusuja kakun päälle. 
Voit pakastaa loput kakkupohjasta 
ja käyttää myöhemmin erilaisten jälkiruokien kanssa.

 
 
- Tai sitten voit tehdä, niin kuin minä, eli hankkia lähikaupan pakastimesta prinsessakakun odottamaan aikaa parempaa, kun saadaan taas tavata ja halata... 

 

 

-Ei saa surettaa
Leikittäiskö prinsessaa... 
/Maija Vilkkumaa
 
 
 
 
 
 
 


1.3.2021

Stressiä, hääsuunnittelua, kahvia ja etätöitä

 

 


 

 

 Tänään on Baristapäivä


Kahvista on tullut keskeinen osa elämäämme. Kahvi on elämäntapa. Juomme sitä joka päivä aloittaaksemme päivän, poistamaan unenrippeet ja voidaksemme keskittyä töihimme. 

Baristapäivä on perustettu antamaan kiitokset kaikille niille ihmisille, jotka kasvattavat kahvipapuja, käsittelevät sitä, toimittavat pavut eteenpäin, jalostavat pavut käyttökelpoisiksi ja heille jotka valmistavat kahvijuomasi. 

Kahvikupillisesi perustuu satojen ihmisten työlle, jotka työskentelevät ahkerasti toimittaakseen juotavaa kahvinystäville. Ilman työntekijöitä kahvi, jonka ihmiset nauttivat paikallisissa kahviloissaan, ei olisi yhtä herkullista kuin se on. Kahvikupillisenkin takana on paljon työtä. 

 

 

 
 
Baristapäivä on keino tehdä kahvijuomasi mahdollistajat näkyviksi. 
 
 
 ********
 
 
 
 
 

 

 


Tänään alkava Etätyöntekijöiden arvostusviikko kertoo etätyön eduista ja siitä, miten se voi auttaa työnantajia ja työntekijöitä olemaan tuottavampia. Yrityksen kannalta se vähentää kustannuksia ja mahdollistaa tuottavamman työn, mukaan lukien ylityömahdollisuudet.

Etätyö poistaa häiriötekijöitä, helpottaa toipumisaikaa ja mahdollistaa luonnollisemman tasapainon koti- ja työelämässä. 

Etätyöllä on myös terveyshyötyjä, se vähentää hiilijalanjälkiä, vähentää stressiä ja antaa perheellisille suurempaa joustavuutta työskentelyyn. 

 

 ********


 


 


 

Tänään on myös Hääsuunnittelupäivä


Jos valmistaudut menemään naimisiin, tiedät varmasti stressitason, joka voi saapua suuren päivän suunnittelun seurauksena. Hääsuunnittelupäivässä on kyse asioiden kokoamisesta ja järjestämisestä varmistaaksesi, että häät sujuvat ongelmitta. 

Kaikki alkaa suunnitelmien laatimisesta. Monet ihmiset kuvittelevat itselleen kauniit häät, mutta heillä on hyvin vähän käsitystä siitä, mitä heidän on tehtävä. Kun sinulla on käsitys siitä, mitä haluat, on aika alkaa tehdä luetteloita muun muassa miten aiot käsitellä kutsut, listata kaikkien vieraidesi ruoka-aineallergiat, valita häiden teemavärit, ja paljon, paljon muuta...

Jos mahdollista, on parasta hankkia hääsuunnittelija, jolla on kokemusta näistä asioista. 

Älä anna stressin pilata suurta päivääsi. Suunnittele!



 ********

 

 


Tänään on myös Nimesi hauskojen faktojen päivä 


Eri sukupolvilla on erilaiset etunimet. Jotkut nimistä ovat suosituimpia kuin toiset, ja monet nimistä annetaan ajan trendien mukaan. 

Ehkä sinut nimettiin kuuluisan elokuvatähden tai kirjan hahmon mukaan, josta vanhempasi pitivät. Voisit kysyä vanhemmiltasi, miksi he nimesivät sinut juuri tietyllä nimellä, tai kysy vanhemmilta sukulaisiltasi sukunimesi historiasta.

Sukunimillä on vielä enemmän historiaa takanaan. Monille esi-isille sukunimi tuli alun perin heidän ammatistaan. Suomessa nimiä myös suomalaistettiin, kun kyllästyttiin monisatavuotisen ruotsinvallan aikaisiin sukunimiin. 

Jotkut nimet ovat tulleet avioliittojen myötä kaukaakin. Sukunimesi saattaa viedä sinut jopa toiselle puolella maailmaa.


 ********

 

1. - 7. 3. 2021 vietetään

Maailman orpojen viikkoa

 
Maailman orpojen viikko alkoi vuonna 2005 SOS: n lasten kylissä Iso-Britanniassa. SOS-lastenkylät tunnetaan hyväntekeväisyysjärjestönä, joka pyrkii tukemaan orpoja ja hylättyjä lapsia. SOS-lapsikylät työskentelevät orpolasten kanssa kodin, perheen, koulutuksen ja lääketieteen saamiseksi. 

 

 

 ********

 

 


 

Koko maaliskuu on mm:  

 

Stressitietoisuuskuukausi 


Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa taistelevat stressin kanssa. Stressillä voi olla vaikutusta terveydellemme sekä fyysisesti että henkisesti. Terveysongelmat voivat olla ahdistuksesta ja masennuksesta aina jopa sydänsairauksiin. Selviytymismekanismien oppiminen ja tietoisuus stressistä voi auttaa yksilöä, joka tuntee olevansa ahdingossa. Stressin syistä ja siitä, miten reagoimme siihen, on tehty monia tutkimuksia ja tutkimuksia.


Maaliskuu on myös

MS -tietoisuuskuukausi 

Endometrioositietoisuuskuukausi

Autismitietoisuuskuukausi  

 

 


 

...sekä lisää kahvia, koska koko maaliskuu on myös  

Kofeiinitietoisuuskuukausi 

 

 


  ********

 

 


 PS: 
 
Maaliskuu maata näyttää... Tämän kuun  mullanvaihto-, pistokas-, istutus-, ja siementen kylväaika on  14.-27.3. 


 

 



28.2.2021

Ruisleipää ja Kalevalaa










 

Jos ihmettelit, miksi liput liehuvat tänään saloissa, syynä ei ole se, että on Sisun nimipäivä, vaikka kyllä sekin olisi liputtamisen tai oman teemapäivänsä arvoinen ajatus! Suomalainen SISU on kuitenkin osa identiteettiämme!

 


Suomalaisuus on
meillä suomalaisilla
sielussa ja
sydämessä
Vähän kuin sisu,
jonka saamme
jo äidinmaidossa


-Una Reinman 

Liputuksen syy on tällä kertaa Kalevala 
Kalevala, Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.

Tuolla Kalevalasta enemmän


Kuva sivulta Book Beat





Tänään on jälleen myös suomalaisen kulttuurin, suomalaisen ruokakulttuurin, rukiin ja Ruisleivän päivä.


Jos nuo edellämainitut eivät kiinnosta, voit viettää Hammaskeijupäivää  tai vaikkapa
Suklaa soufflé- päivää.


***************************







Tänään on myös kansainvälinen harvinaisten sairauksien päivä, Rare Diseases Day.


Erilaisia harvinaisia sairauksia ja vammoja tunnistetaan tällä hetkellä maailmassa arviolta 6 000 – 8 000. Suomessa sairaus katsotaan harvinaiseksi kun sitä sairastaa enintään viisi henkilöä 10 000:ta asukasta kohden.


Harvinaiset.fi-sivuilla tietoa harvinaisuudesta


Ja yön nukuttuamme olemme jo maaliskuun puolella...




26.2.2021

25.2.2021

Kerro satuja ja tartu hetkeen


 

 

 



Maagisten tarinoiden jakaminen on yhtä vanhaa perinnettä kuin itse aika. 

Nimitys ”satu” otettiin käyttöön vuonna 1697 mutta on todennäköistä, että jotkut saduista ovat peräisin jo pronssikaudelta yli 6000 vuoden takaa. 

Satuja on kerrottu suullisen perinteen välityksellä. Jokainen sukupolvi kertoi ja dramatisoi tarinoita seuraavalle sukupolvelle. 

1700-luvun lopulla syntyi satujen keräilijöitä, joista tunnetuimpia olivat Charles Perrault ja Grimmin veljekset. Jotkut kirjailijat, kuten Hans Christian Andersen kirjoittivat itse omat tarinansa. 

 

 

 


Disney-elokuvien menestys kertoo, kuinka satujen tyylilaji on edelleen suosittua. Tarinat vangitsevat sydämemme ja mielikuvituksemme. 

Juhlimalla Kerro satu -päivää jatkat maagista perinnettä, ja varmistat, että satu on edelleen hyvin suuri osa elämäämme.  

Ehkä yksi satujen mielenkiintoisimmista näkökohdista on, kuinka ne muuttuvat ajan myötä.

Vaikka nykyään sadut yhdistetään lastenkirjallisuuteen, saatat yllättyä kuullessasi, että monilla tämän päivän rakastetuilla tarinoilla on melko synkkä alkuperä.

1700-luvulta lähtien monia satuja sensuroitiin ja uudistettiin niin, että ne sopivat paremmin lapsille. Tarinoita on myös mukautettu ja keksitty uudelleen eri ajanjaksoille ja kulttuureille. Alkuperäisten satujen tilalle on tullut erilaisia ​​nykyaikaisia uudelleenjulkaisuja. 

 

 

 



 "Jos haluat lastesi olevan älykkäitä, lue heille satuja. " 

-Albert Einstein 

 

Einstein tunnusti mielikuvituksen tärkeyden. Satujen tarinat ovat uskomattoman arvokkaita sekä lapsille että aikuisille, kun on kyse oppimisesta maailmassa jossa elämme ja kehittävät kykyämme luovuuteen. 

Psykoanalyytikot pitävät myös satuja  tärkeinä. Lempikertomuksemme voivat käänteidensä, ikivanhojen teemojensa ja tuttujen hahmojensa avulla paljastaa paitsi alitajuntamme toiminnan myös kollektiivisen psyykkemme perustaa. 

 

 

 

 


 

Kuinka juhlia Kerro satu päivää?

Kerää perheenjäsenesi yhteen ja näytelkää suosikkisatunne. Tai lukekaa satuja yhdessä. Tai laittakaa pyörimään lempisatuelokuvanne.


Jos jäi epäselväksi niin 26.2.

vietetään Kerro satu -päivää.

 

 *******

 

 

 


 

Joko sinulla on Toivelista?

 

26.2. on myös Carpe Diem,

eli Tartu hetkeen -päivä

 

Monet ihmiset suunnittelevat huomista tai elävät tulevaisuutta varten, mutta ainoa hetki, jolloin olemme todella kiinni elämässä, on juuri nyt! Tämä on kaikki, mitä meillä todella on, ja latinalaissanat Carpe diem, ovat tärkeä muistutus tästä.

Carpe Diem -päivän perusti Yvette Francino sen jälkeen, kun hänen rakas ystävänsä Craig Dunham sai ALS-diagnoosin ja menehtyi. Craig eli haastavien olosuhteiden keskellä mutta silti hänen elämänsä inspiroi Yvettea.

Niinpä Yvette alkoi innostaa muitakin ihmisiä.  

 Vuosi 2014 oli merkittävä vuosi Yvettelle. Hän keräsi yli 12 000 dollaria ALS -haastellaan. Hän halusi kiinnittää enemmän huomiota ALS-tutkimukseen sekä itse elämään iloisilla kokemuksilla. 

Yvette itse vietti syntymäpäiväänsä edeltävät 60 viikkoa suorittamalla 60 erilaista haastetta, jotka auttaisivat häntä tarttumaan päiviinsä.  

Erityisenä henkilökohtaisena muistutuksena Yvettelle kirjaimet "CD" eivät tarkoita vain Carpe Diemiä, vaan ovat myös Craig Dunhamin nimien alkukirjaimet. 

 


 

Kuinka juhlitaan Carpe Diem -päivää?  

Tarkoitus on voimasanojen mukaan tämän hetken hyödyntäminen ja eläminen nykyhetkessä.  

Anna inspiraation ja luovuutesi virrata, luo taidetta, tee ystävällisiä asioita muille, tai lue vain kirjaa... Mitä tahansa teetkin, se tulisi tehdä nautinnolla ja rakkaudesta toisiin ja itseesi. 

Keksi omia luovia ideoitasi tai ota vinkkejä seuraavista: 


Hengitä syvään  

Päästäksesi päivittäisestä oravanpyörästäsi edes hetkeksi, ota itsellesi oma hetkesi harjoitellaksesi hengitystä. Jopa muutaman minuutin keskittyminen johonkin niin yksinkertaiseen auttaa, koska hengittäminen voi kalibroida mielen ja kehon uudelleen. Keskittyminen syviin hengitysharjoituksiin voi toimia muistutuksena siitä, että elämää on tarkoitus elää juuri nyt

 

  Tee jotain tavallisesta poikkeavaa  

Aja eri reittiä töihin, juo teetä kahvin sijaan, kävele puistossa lounaalla tai osta kukkakimppu työpöydällesi. Carpe Diem -päivän ei tarvitse olla mitään monimutkaista. Kyse voi olla yksinkertaisesti siitä, että ihmiset nauttivat ja omaksuvat hetken.  

Tai katso inspiroiva elokuva. Joskus motivoidumme muiden tarinoista ja ihmisistä, jotka ovat voittaneet haasteet. 


Tee toivelista 


Ajatuksena on, että henkilö laatii listan kaikista asioista, jotka hän haluaa tehdä ennen kuolemaansa, kuten yrittää oppia uusi kieli tai patikoida Mt. Everestille. Ihannetapauksessa luettelo sisältää sekä pieniä että suuria kohteita - jotkut voidaan tehdä spontaanisti ja toisia, jotka vaativat suunnittelua.  
 
Niille, joilla on jo toivelista, Carpe Diem -päivä on 26.2. täydellinen hetki valita jotain toivelistasta, tehdä se ja rastia pois listalta! 
 
 

Alkuperäistekstit: Days of the year