3.3.2026

Maailman luontopäivä

 



Tämän vuoden luonnonpäivän teemana on Lääke- ja aromaattiset kasvit: terveyden, perinnön ja toimeentulon säilyttäminen, joka muistuttaa meitä siitä, että luonnonsuojelu ei koske pelkästään eläimiä, vaan myös kasveja, jotka ylläpitävät ekosysteemejä, tukevat terveydenhuoltojärjestelmää, säilyttävät kulttuuriperinnettä ja tarjoavat toimeentuloa. 

Luonnon arvo ihmisen hyvinvoinnille on korvaamaton. Vuosituhansien ajan ihmiset ja kulttuurit ovat olleet riippuvaisia luonnosta ja sen rikkaista antimista, jotka ovat tarjonneet ihmisille niin ruokaa, lääkkeitä, vaatetusta kuin hengellistä ravintoakin. Luonto ja sen monimuotoisuus ovat kuitenkin uhattuina. Useita eläin- ja kasvilajeja uhkaa sukupuutto muun muassa niiden elinympäristöjen kutistuessa ja laittoman kaupan lisääntyessä.
Julistamalla maailman villille luonnolle oman teemapäivän YK halusi lisätä tietämystä luontoa uhkaavista ongelmista sekä pyrkiä kannustamaan ihmisiä toimimaan luontoa kunnioittaen, jotta ihmiset ja luonto voisivat tulevaisuudessakin elää rinnakkain vuorovaikutuksessa. 

Suomen YK-liitto 

#plan2action
  
 

  ∾ ♡ ∾ 
 
 
Aina maaliskuun kolmantena on myös Haluan sinun olevan onnellinen -päivä, #IWantYouToBeHappyDay.

  ∾ ♡ ∾

 


2.3.2026

Aurinko sulattaa maata & yöllä ihaillaan kuuta



 




Vihdoin talvi alkaa taipua kohti kevättä ja lämpimämpien tuulien sekä auringon sulatusvoima käyttää tehojansa. 
En olisi tätä talvea enempää jaksanutkaan! Mie niin nykyään palelen. Ja nivelet ovat hirveän kipeinä talviaikaan. Se kipuilu alkaa jo syksyllä, kun on kosteaa ja kylmää. 

 

 ∾ ♡ ∾

Tänään on kuulemma vanhan roinan päivä
#OldStuffDay, vähän niin kuin minä, kun tänään taas vanheninkin... 

 ∾ ♡ ∾ 

 

Yötaivaalla (on se siellä pilvien takana) killittää tuulien - ja myrskyjen kuu, hangen sulamisen kuu, paastokuu, verikuu, tai mahlakuujoka on nuppujen kuukauden eli maaliskuun täysikuu.  
Maaliskuun täysikuu tunnetaan myös nimellä matokuu, Worm Moon. Se merkitsi amerikkalaisille alkuperäiskansoille kevään alkua, jolloin maan jäätyminen hellitti ja kastemadot alkoivat taas ilmestyä pintamultaan. Se symboloi talven viimeistä täysikuuta ja kevään ensimmäisiä merkkejä luonnossa.

 Aika monta lempinimeä tämän maaliskuun täysikuulla! Ja niin sillä kuukaudella on itselläänkin ihana lempinimi, tuo nuppujen kuukausi.

 

💚

 

 

 

Nyt on myös kansainvälinen rescuekissapäivä
Kissan adoptio olisi ihanteellinen tapa viettää tätä päivää, joten piipahda paikallisessa eläinsuojelussa ja ota selvää, mitä pienen kissan uudeksi perheeksi valmistautuminen vaatii. 

 

  ∾ ♡ ∾
 
 
 
 

 
 
 
 
 
  
Ja huom:

 

Nyt juuri ei sitten kannata laittaa uusia siemeniä kasvamaan multapurnukoihin, vaan vasta 20.3. eli Kevätpäiväntasauksen päivästä eteenpäin aina aprillipäivään asti. 2.4. jolloin on sitten jo huhtikuun täysikuu. 

 

 💚

28.2.2026

Harvinaiset sairaudet





Kansainvälistä harvinaisten sairauksien päivää, Rare Disease Day vietetään joka vuosi helmikuun viimeisenä päivänä, joka on valittu ajankohdaksi siksi, koska joka neljäs vuosi se on karkauspäivä ja siten harvinainen. 
Teemapäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta harvinaisista sairauksista ja vammaryhmistä ja näihin liittyvistä haasteista.

Miksi harvinaiset sairaudet tarvitsevat oman päivän? 

Vaikka yksittäiset harvinaissairaudet ovat harvinaisia, harvinaissairaita on maailmassa ja Suomessa yhteensä merkittävä määrä.
Harvinaissairauksien diagnosointi, hoito ja palvelut voivat olla hajanaisia ja vaikeasti saavutettavia, ja diagnoosin viivästyminen on yleinen haaste.
Samalla harvinaissairaan kokemus ja ääni päätöksenteossa ovat usein näkymättömiä — harvinaisten sairauksien päivänä nostamme sen näkyviin. 
Harvinaissairauksista käytetään yleensä määritelmää, joka perustuu taudin esiintyvyyteen tietyssä väestömäärässä. Suomessa on käytössä eurooppalainen määritelmä, jonka mukaan sairaus on harvinainen, jos sitä esiintyy korkeintaan viidellä henkilöllä 10 000:sta. /Teksti & lisätietoa: Harvinaiset-verkosto

 

Terveyskirjasto määrittelee nämä sairaudet harvinaisiksi

Erittäin harvinaiset sairaudet/ Wikipedia


Lauantaina 28.2.2026 Harvinaiset sairaudet koskettavat useampia ihmisiä ja useampia elämän osa-alueita kuin yleensä ajatellaan. Seuraa kampanjan julkaisuja somessa aihetunnisteilla #HarvinaisuusYhdistää ja #RareDiseaseDay.

Neuroliitto edustaa kymmeniä erilaisia neurologisia harvinaissairauksia, joita sairastaa Suomessa n. 6 000 ihmistä. Vaikka yksittäinen sairaus voi olla hyvin harvinainen, on harvinaissairaita maailmassa kuitenkin yli 300 miljoonaa. / Teksti & lisätietoa: Neuroliitto

Vaikka fibromyalgia ei varsinaisesti ole harvinaissairaus (se esiintyy noin 2–5 %:lla väestöstä), se on krooninen kipuoireyhtymä, jonka tunnettuutta edistetään usein samojen teemojen alla. /Teksti ja lisätietoa: Reumaliitto


Toiminnan alussa Invalidiliiton kohderyhmään kuului vain kuusi harvinaista sairausryhmää. Nykyisin Invalidiliittoon kuuluu 15 valtakunnallista harvinaisyhdistystä, satoja eri harvinaissairauksia ja vuosittain tavoitamme vertaistapaamisten ja verkkotoimintojen kautta yli 500 henkilöä. Toimintamme kautta eri-ikäiset harvinaissairaat ja heidän läheiset pääsevät tapaamaan muita samankaltaisessa tilanteessa olevia sekä saamaan toivoa tulevaisuuteen ja kokemuksen siitä, etteivät he ole yksin sairauden tuomien haasteiden kanssa.Invalidiliitto



Kansainvälistä harvinaisten sairauksien päivää vietetään vuosittain helmikuun viimeisenä päivänä. Allergia-, iho- ja astmaliitossa nostamme esiin erityisesti harvinaisia ihosairauksia ja niiden vaikutusta sairastuneen arkeen. /Allergia, iho ja astma

Yhdenvertaisuus merkitsee enemmän kuin osaat kuvitella. Yhdessä olemme enemmän myös silloin, kun sairaus on harvinainen. /Suomen Migreeniyhdistys

 

Vessapassi avaa ovet
/ Suolistosairaudet ry
(Ei tosin kaikkialla...)



Allekirjoita Esteettömyys NYT kansalaisaloite /HARSO ry 

Harvinaisten päivän tapahtumia

🎗

#RareDiseaseDay

#HarvinaisuusYhdistää 
 
 
 
 🇫🇮 


 
 
Tänään vietetään myös Kalevalan päivää, Sisun ja suomalaisen kulttuurin päivää, rukiin ja ruisleivän päivää sekä muun muassa 🧚hammaskeijujen päivää. 


Suomalaisuus on 
meillä suomalaisilla 
sielussa ja 
sydämessä 
Vähän kuin SISU 
jonka saamme 
jo äidinmaidossa 

- Una Reinman 
 

 



27.2.2026

Joko puhdistit lintupöntöt?



 

 


Lintupönttöjen säännöllinen puhdistus on tärkeä osa pihapiirin luonnonhoitoa, ja sillä on useita merkittäviä hyötyjä lintujen terveydelle ja pesintämenestykselle.


Loisia ja tauteja ehkäisevä vaikutus
Vanha pesämateriaali on otollinen kasvualusta loismiteille, täille ja bakteereille, jotka voivat heikentää tai jopa tappaa uuden poikueen. Puhdistus poistaa nämä terveysriskit.

Parempi pesintämenestys ja houkuttelevuus
Puhdas pönttö on houkuttelevampi uusille asukkaille. Linnut välttävät pesimistä pöntöissä, jotka ovat täynnä vanhaa, mätänevää ainesta.

Kosteuden ja homeen poisto
 
Vanhat pesät keräävät kosteutta, mikä lisää homeen riskiä ja lahottaa pöntön rakenteita. Puhdistus pitää pöntön kuivana ja turvallisena. 

 

Lisää tilaa ja turvallisuutta 
Kun pönttö puhdistetaan, uudelle pesälle jää enemmän tilaa. Liian täysi pönttö voi jättää poikaset liian lähelle lentoaukkoa, jolloin ne ovat alttiimpia saalistajille.

Pöntön käyttöiän pidentäminen 

Puhdistaminen ja huolto (kuten lahonnutta puuta kuivattava vaikutus) pidentävät pöntön käyttöikää.

Milloin suoritetaan? 
Suositeltavin aika puhdistukselle on syksyllä, ensimmäisten pakkasten jälkeen, jolloin loiset ovat kuolleet. Puhdistuksen voi tehdä aina maalis-huhtikuulle asti ennen uuden pesimäkauden alkua.

 

PS: Muista käyttää suojakäsineitä!  

 

Muistan kun erään kerran eräänä keväänä FB:ssa yksi rouva kirjoitti huhtikuun lopussa että hänpä siivosi miehensä kanssa lintupöntöt! Ja että miten niissä oli jopa vanhoja linnunmunia! 
Huhtikuussa!!!??? Ja suuri joukko hänen FB-ystäviään hurrasi ja jotkut sanoivat että joo, pitäiskin siivota omat pöntöt! Ja minä luin sydän pamppaillen... He siis heittivät pois pesivän linnun pehmusteet ja jo munitut munat?! Voi taivas. Miten ja millä ihmiset ajattelevat nykyään? 
Kuvan linnunpönttö on myös ihan nou-nou! Jos sinulla on linnunpöntöissäsi tuollaisia orsia lentoaukon alla, niin nappaa ne ihmeessä pois! Siinähän on kiva esimerkiksi viheliäisen pesärosvo ja petolintu käpytikan istua ja hakata lentoaukkoa suuremmaksi ja sitten se raastaa pienet linnunpoikaset pesästä ja lennättää ne omille poikasilleen ruoaksi! 
Ja ehdottomasti pellitys lentoaukkoon!  




26.2.2026

Tarinoita & toivelistoja








Lapsen lailla me aikuisetkin
pakenemme arkeamme
romaaneihin
dekkareihin
elämäkertoihin
historiaan
tietokirjoihin 
dokumentteihin
Kaikenmaailman tarinoihin
Tosiin ja kuviteltuihin 

Tarinat lohduttavat
silloin kun todellisuus satuttaa
ja osuu liian lähelle

Useimmat meistä uppoutuvat
paperisiin kirjojen sivuihin
ja muutamat
tarinoiden ääniversioihin


- Una Reinman 



 
 
 
Tänään, Nestorin päivänä, voimme kertoa satuja ja tarinoita, tai ehkä piipahdamme ensin lainaamassa kirjastosta uusia tarinoita, onhan nyt yhä kirjaston ystävien kuukausi. Tai sitten vaellamme talvisessa luonnossa ja juomme termarista kaffetta ja nautimme jotain, missä on pistaasia, ja sitähän on nyt joka paikassa, sen pistaasipähkinätahnaisen Dubaisuklaainnostuksen siivittämänä, jopa talvipullien täytteenä... 

 






Tai ehkä vaan tartumme hetkeen ja laadimme listan kaikista asioista, jotka haluamme tehdä ennen kuolemaamme. Luettelo voi sisältää sekä pieniä että suuria kohteita - jotkut voidaan tehdä spontaanisti ja toiset vaativat suunnittelua.
Niille, joilla on jo toivelista, Carpe Diem -päivä on 26.2. täydellinen hetki valita jotain listasta, tehdä se ja rastia pois!


25.2.2026

Yhdessä kevääseen - Kevätseuranta 50 vuotta








Oletko jo osallistunut Kevätseurantaan?


 

Kampanja alkoi viime viikonloppuna, mutta ehdit hyvin mukaan, sillä seuranta jatkuu toukokuun loppuun.


Luontoliiton Kevätseuranta täyttää 50 vuotta ja juhlavuoden teemana on yhdessä kevääseen. Tuttujen vakiolajien lisäksi seurataan neljää yhteiselon teemaan sopivaa eliölajia sekä yhtä ilmiötä.

Yhdessä on hyvä olla 

Kyseessä on myös strategia, jonka avulla menestyy niin oma lajimme kuin lukemattoman moni muukin. 
Juhlavuoden kunniaksi haluamme kiinnittää huomiota siihen, miten yhteistoiminta näkyy ja kuuluu Suomen keväässä.

Teeman mukaisesti kannustamme kaappaamaan kaverin, kumppanin, sukulaisen tai siipan mukaan toivottamaan kevättä tervetulleeksi ja havainnoimaan luontoa yhdessä. Kevätretkeily sopii myös esimerkiksi työporukalle, kamarikuorolle tai turistiryhmälle.

Kevään teemalajeina ja ilmiöinä yhdessä oleminen 

 

Bongaa hanhien muuttoparvet, yhtenä perheenä kuhisevat kekomuurahaiset, hyönteisten avulla kukkiva paju, ja kimalaiset, jotka puolestaan pöyttävät kasveja. Havaintoja voi ilmoittaa myös yhdessä piknikille kerääntyvistä ihmisistä.


Osallistumisohjeet  

 

Havainnoi kevään merkkejä ympäristössäsi ja nauti keväästä.  

 Ilmoita havaintosi www.kevatseuranta.fi tai iNaturalist-sovelluksen kautta.  

 Jaa Kevätseuranta-havaintosi sosiaaliseen mediaan ja käytä tunnistetta #kevätseuranta

Kampanjaan voi osallistua ihan jokainen luonnosta kiinnostunut. Kaikkia lajeja ei tarvitse osata tunnistaa, tärkeintä on havainnoida kevättä avoimin mielin. Jokainen havainto on tärkeä.
Teksti ja lisätietoa: Luontoliitto

 



Luontoliitto FB-sivu

#kevätseuranta
#luontoliitto




💚
"Ensimmäisen kerran kevään etenemistä seurattiin vuonna 1976. Kevättä havainnoitaessa saadaan paitsi iloa ulkona olemisesta myös tietoa ilmaston muuttumisesta.
Kevään alkamisajankohta vaihtelee vuosittain paljon, mutta kevään aikaistuminen ilmastonmuutoksen myötä voidaan havaita myös kevätseurannan kautta tulevista lajihavainnoista. Monet muuttolinnut saapuvat Suomeen nykyään aikaisemmin kuin kevätseurannan alkuvuosikymmeninä.
Kevätretkelle kannattaa lähteä, vaikka kaikki seurantalajit eivät olisi tuttuja."
Teksti: Malva Green /Ympäristökasvatuslehti Fee Suomi

💚




Kevätseurantaviikonloput 2026 

 

Helmikuu (ehti jo umpeutua) 

MAALISKUU: 7.–8.3. ja 21.–22.3.

HUHTIKUU: 4.–5.4. ja 18.–19.4. Koululaisviikko: 7.-12.4.

TOUKOKUU: 2.–3.5., 16.–17.5. ja 30.–31.5. 
 
 
Luontoliitto toivoo erityisesti saavansa havaintojen muodossa kuulla, miltä kevät 2026 näytti ja kuulosti eri puolilla Suomea.  
 
 



23.2.2026

Mattien parrat

 

Ihaillaan jääpuikkoja  

 Huominen Matin nimipäivä tunnetaan räystäissä roikkuvista jääpuikoista, »Matin parroista». Mitä pidemmät parrat, sitä pidemmäksi kevät venyy. 
Päivästä on puhuttu myös »Varis-Mattina». Nimitys kertoo varisten keväisin vilkastuvasta elämästä. Myös metsäkana aloittaa näihin aikoihin laulunsa.
Matinpäivän keleistä pääteltiin kevään säätä. Suoja ennustaa varhaista kevättä. Jos pyryttää tai on kova lumituisku, niin lunta tulee vielä kevään aikana monta kertaa, - mutta marjavuodesta tulee hyvä. "
/Anssi Alhonen /Taivaannaula 
 
❄  
 
 

 

 

 ❄   

 


 

 Myös naapurimaamme Viron kansallispäivä on 24. helmikuuta. Palju õnne Eesti! 

❄  

  


 

Muitakin vuosipäiviä on nyt... 

Jotkut surullisiakin... 

 

 ******