11.4.2026

Lemmikkipäivä








Lemmikit tekevät omistajansa onnellisiksi



Liljat, tähdet ja keijut 

ovat tärkeämpiä 

kuin poliittiset uutiset 

Tähdenlennot upeampia 

kuin maailmantalouden ennusteet 

Uskomattomat revontulet 

uskottavampia 

kuin katteettomat vaalilupaukset 


Kissantassu ja koirankirsu 

tervehdyttävämpiä 

kuin aktiivisuusrannekkeet 


- Una Reinman 


#unareinman

10.4.2026

Sisaruksia








"Vuosittain 10.4. vietetään kansainvälistä sisarusten päivää ja se on hyvä syy juhlistaa sisaruutta, tuota tärkeää ja ainutlaatuista ihmissuhdetta, joka on usein yksi elämämme pisimmistä."/Erityinen sisaruus


"Monet ihmiset eivät edes muista aikaa, jolloin heidän sisaruksensa eivät olleet osa heidän elämäänsä. 

Sisaruspäivä kunnioittaa sitä erityistä sidettä, joka syntyy perheiden sisällä, kun veljet ja sisaret jakavat yhteistä elämää lapsuudesta aikuisuuteen ja jopa vanhuuteen asti." /DOTY 




PS: Jos olet ainoa lapsi, mutta sinulla on olemassa rakas sielunsisko tai -veli ystävänä, niin se on melkein kuin olisi biologinen sisarus. ❤️ 

- Tänään voi heillekin toivotella hyvää sisarusten päivää! ❤️❤️

2.4.2026

Kuukausi, jolloin hanhet palaavat


 

 



Kansainvälistä lastenkirjapäivää, International Children’s Book Day, on vietetty vuodesta 1967 lähtien, satukirjailijana tunnetun Hans Christian Andersenin syntymäpäivänä 2. huhtikuuta. 
Lastenkirjapäivän teema tänä vuonna on 
Mielikuvituksen vapaus. /Lukemo.fi.




 

Huhtikuu on vanhoilla, pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen antamilla lempinimillään kuukausi, jolloin hanhet palaavat ja pajukuu sekä puun lehtien kuukausi.


Saamme tänään täysikuun jota nimitetään pinkiksi kuuksi. 🌕 

 

 

 

Terminen talvi päättyy Etelä-Suomessa huhtikuun alussa, mutta Lapissa vasta huhti-toukokuun vaihteessa. 
Termisen talven pituus on Etelä-Suomessa 3 - 4 kuukautta ja Pohjois-Suomessa puolesta vuodesta jopa seitsemään kuukautta. 

 

 Kevään merkkejä 

Päästä hiukan luonnon taikaa
hoitamaan herkkää sisintä
Tunnethan miten seinustalla 
aurinko kasvoja lämmittää

- Una Reinman 
 





28.3.2026

Kevään juhlintaa


 



 

Pajut ovat kuuluneet pääsiäisperinteeseen 1500-vuotta  

 

Pajunoksat ovat olleet merkityksellisiä jo esikristillisenä aikana. Suomalais-ugrilaiset kansat ajattelivat, että puut ja oksat sisältävät pahat henget pois ajavia ja onnea tuovia voimia. Siksi oksia on heiluteltu ja kotieläimet saateltiin talven jälkeen takaisin laitumelle huiskimalla niitä vitsoilla. Kristinuskon levittyä vitsat alkoivat kuvata palmunoksia. /Seurakuntalainen  

 


  

 

 

 🥚 Koristellut munat, niistä kuoriutuvat untuvikot ja puput ovat olleet perinteisiä uuden elämän ja hedelmällisyyden symboleja jo ennen kristiinuskoa. Muna on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisäänsä./Pedanet 

 

🥚🥚 "Pääsiäismunien maalaaminen on ollut yleistä sekä idän että lännen kristillisissä perinteissä. Pääsiäismunien historia ulottuu esikristilliseen aikaan. Muna on ollut luomisen, hedelmällisyyden sekä kasvun vertauskuva, joka liittyi etenkin kevätjuhliin, kuvaahan se luonnon heräämistä eloon. Munassa on uuden elämän alku. Jo varhaiskristityt tunsivat munan symbolina, joka kuvaa vankilastaan ajallaan esiin murtautuvaa ikuista elämää." /Seurakuntalainen 

     

 

 


 

 Pääsiäinen houkuttelee aina jollain tavalla askartelemaan. Joka kerta! Jotain keväistä kodin koristusta on tehtävä. 

 


 

  

 

Ulos voi jo laittaa ruukkunarsisseja tai orvokkeja. 

 Ne kyllä kestävät pakkastakin! 

  




25.3.2026

Noidat vaeltelevat & kellonajat siirtyilevät


 

 

Oletko nyt varmasti varautunut suurella määrällä suklaamunia & karkkeja?  
 Kannattaisi olla, sillä sunnuntaina - sen lisäksi että kellonaikoja taas rukataan kesäajaksi - on Palmusunnuntai, jolloin lapset ja lapsenmieliset kiertävät virpomassa kauniilla oksillaan. Ja sinulla pitäisi olla heille jokin palkka tästä, että saisit itsellesi sen koristeellisen oksan.  

 

 Virvon varvon vitsasella,
kosken kevätpajusella,
terveyttä toivottelen,
siunausta siivittelen,
onnea oksalla tällä. 

 

Virpomissunnuntai on viikko ennen ensimmäistä pääsiäispäivää  

"Ortodoksiseurakunnissa valmistaudutaan palmusunnuntaihin virpovitsojen tekotalkoilla, joissa eri-ikäiset valmistavat suuret määrät koristeltuja oksia kirkossa siunattaviksi ja palmusunnuntaina käytettäväksi. Koristekukkien materiaalina käytetään yleensä silkki- ja kreppipaperia. Höyhenet eivät kuulu perinteiseen ortodoksiseen virpo-oksaan. 
 Virpomaan lähdetään yleensä varhain. Virpomisvitsan saaja kiinnittää sen kunniapaikalle esimerkiksi kotialttarinsa ikonin taakse, missä sitä pidetään aina helatorstaihin, joka on 40. päivä pääsiäissunnuntaista. Sen jälkeen vitsa kuuluisi hävittää polttamalla, eikä laittaa roskakoriin.  

 

Nykyään myös aikuiset voivat virpoa  

Karjalassa virpominen suoritettiin pyhävaatteissa. Virvottavat olivat sukulaisia ja tuttavia. Nykyisinkin ortodoksilapsia ja -nuoria ohjataan virpomaan ennen kaikkea iäkkäitä läheisiä, kummeja ja ystäviä

1970-luvulta alkaen virpominen on levinnyt muidenkin kuin ortodoksien pariin, vaikkakin virpovitsojen koristelua ja niillä tervehtimistä on esiintynyt ilmeisesti opettajien aloitteesta eri puolilla Suomea jo ennen 1940-lukua ja siirtokarjalaisten saapumista. 

Samalla ortodoksisen perinteen mukaiseen virpomiseen on liittynyt toisenlainen perinne, jonka mukaisesti virpojat puetaan noidiksi. Muun muassa Selma Lagerlöf (1858–1940) on kuvannut, miten pikkutytöt kiertelivät kaupungissa pitkissä hameissa, huivit päässä ja kahvipannut käsissään toivottamassa hyvää pääsiäistä. He eivät kuitenkaan virponeet vaan kyseessä oli vanhojen noitauskomusten jäänne.
Virpominen on muuttunut yleistyessään muiltakin osin. Nykyvirpoja tekee yleensä vain yhden kierroksen, kun taas ortodoksivirpojat ovat käyneet ensin virpomassa viikkoa ennen pääsiäistä ja palanneet pääsiäisenä hakemaan palkkionsa. Palkkiona oli pääsiäismunaksi maalattu kananmuna, ateria tai rahaa. Joillain alueilla vähävaraisten on ollut mahdollista saada virpomalla syötävää juhlapyhiksi.

Mikäli noita-asuisten lasten karkinkeruukiertuetta on vaikea nähdä yksiselitteisen kannatettavana kulttuuri-ilmiönä, perinne tarjoaa aineksia muuhunkin. Entä jos virpominen merkitsisikin läheisten ja naapuruston ilahduttamista kauniisti koristellulla pajunoksalla ja huolella valikoiduilla tai itse ideoiduilla siunauksen sanoilla? Sanat voisi kenties kirjoittaa myös pieneen kartonkikorttiin virpomavitsaan kiinnitettäväksi."

Teksti: Seurakuntalainen 

 

 

💛💛💛💛💛


Muista lauantaina WWF:n Earth Hour, #EartHour

 


Vaikka kesäajan tavoitteena on säästää energiaa, tutkimusten mukaan merkittäviä kansanterveydellisiä tai suuria energiasäästöjä ei ole havaittu. 
 
Kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa lyhytkestoisia terveyshaittoja, kuten unihäiriöitä, väsymystä ja sydäninfarktiriskin kasvua siirtoa seuraavalla viikolla. Kellojen siirto häiritsee kehon sisäistä kelloa, mikä voi heikentää unen laatua ja lisätä stressiä. 
 Lisäksi se voi vaikeuttaa pimeän ajan harrastuksia ja aiheuttaa sopeutumisvaikeuksia kotieläimille. 
 
 Terveyshaitat: Keväinen kellojen siirto (1 h eteenpäin) voi aiheuttaa noin 15 % nousun sydäninfarktiriskiin heti seuraavalla viikolla. Myös aivoverenkiertohäiriöt ja masennusoireilu voivat lisääntyä, kun unirytmi häiriintyy. 
 
Univelka ja väsymys: Unen laatu heikkenee, koska kelloja siirretään aiemmin aamulla, mikä vähentää kokonaisunimäärää. 
 
Sosiaalinen aikaerorasitus: Keho kokee samanlaisen rasitustilan kuin matkustettaessa itään, mikä vaatii sopeutumisaikaa. 
 
Vaikutus eläimiin: Esimerkiksi lypsykarjatiloilla kellojen siirto aiheuttaa stressiä eläimille, ja rytminmuutos vaatii huolellista totuttamista.  
-Talviaika on se normaaliaika. Siinä ajassa Aurinko, luonto ja vanhat aurinkokellotkin ovat.  

 💛💛💛💛

 

 


24.3.2026

Suklaarusinapäivä

 


 


 

  

Makeaa, herkullista suklaata ja sisällä rakastettu lapsuuden herkku, rusina. Yhdessä nämä kaksi luovat makean ja rikkaan makujen sinfonian, suklaarusinan.


 



 

 

Rusinat olivat ylellisyysruokaa ja uhrilahjoja


Arkeologiset löydökset viittaavat siihen, että kuivattuja viinirypäleitä, eli rusinoita arvostettiin jo muinaisessa Persiassa, Kreikassa ja Roomassa paljon enemmän kuin vain viinirypäleiden säilöntäkeinona.
Rusinoita käytettiin uhrilahjoina, annettiin palkinnoiksi urheilukilpailuissa ja tarjoiltiin varakkaiden pidoissa, mikä osoittaa, että kuivatut viinirypäleet olivat varhainen ylellisyystuote.  



Rusinoiden kuivaustekniikat


Perinteinen rusinoiden tuotanto perustuu kolmeen pääasialliseen kuivaustekniikkaan, joista jokainen tuottaa oman makunsa ja koostumuksensa;

Suorassa auringon valossa kuivaaminen maassa tai alustoilla, joka tuottaa yleensä tummempia, karamellisoituneempia rusinoita.
Hitaampi varjokuivaaminen tuuletetuissa rakenteissa, joka säilyttää rypäleen vihreämmän värin ja hienovaraisemman aromin.
Moderni mekaaninen kuivaaminen lämmitetyissä, kosteussäädellyissä tunneleissa.

 

 







Espanjan suojellut rusinat 

 

La Axarquían alueella lähellä Málagaa käsintehtyjä rusinoita tuotetaan niin perinteisillä menetelmillä, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on nimennyt alueen tärkeäksi maailman- ja maatalousperintökohteeksi. Rypäleet kuivataan roomalaisajoilta peräisin olevilla menetelmillä, korjataan käsin, kuljetetaan rinteillä oleville kuivauspenkeille ja käännetään käsin, mikä säilyttää maiseman ja käsityötaidon, joka on muuttunut vain vähän vuosisatojen aikana.
Malagan rusinat ovat gourmet-tuote, joka on suojattu Denomination of Origin Pasas de Málaga -merkinnällä. 

 

 

 

 







 

Suklaarusinoita yli 100 vuotta   

  

Elokuvista se alkoi. Suklaarusinat saapuivat Amerikassa elokuvateattereihin 1920-luvulla, kun makeisvalmistajat alkoivat luoda tuotteita erityisesti niille. Miksi suklaarusinoita? Koska ne säilyivät suhteellisen hyvin, eivät sulaneet yhtä nopeasti kuin tavalliset suklaapatukat ja niitä oli helppo syödä kourallinen pimeässä elokuvateatterissa. Ajan myötä suklaakuorrutteiset rusinat vakiinnuttivat paikkansa klassisena elokuva- ja teatteriherkkuna.
Nykyään ne ovat oiva retkieväs, välipala tai karkkipäivän herkku.
Kuvan Pandan suklaarusinoita on ollut olemassa jo reilut 30 vuotta. 


Suklaarusinoiden terveyshyödyt


Niissä on kyllä jonkin verran sokereita ja rasvaa, mutta suklaalla kuorrutetuissa rusinoissa on itse asiassa enemmän ravintoarvoa kuin monissa muissa makeisissa. Ota huomioon rusinoiden terveyshyödyt kohtuudella nautittuina;
Kuitu: hyödyllistä ruoansulatusjärjestelmälle

E-, A- ja K-vitamiinit: tärkeitä solujen korjaamiselle ja elinten toiminnalle
Rauta: loistava verisoluille sekä kasvulle ja hormonaaliselle terveydelle

Kalsium: vahvojen luiden, lihasten ja sydämen ylläpitämiselle
Kalium: auttaa hermojen ja lihasten toiminnassa
Joka tapauksessa, jos on valittavana suklaalla kuorrutettu karamellista ja sokerista valmistettu suklaapatukka tai suklaalla kuorrutetut rusinat, rusinat voittavat ravintoarvojen suhteen!


Jaa tänään suklaarusinoita kaikkien kanssa, koska on suklaarusinapäivä!

/DOTY
#ChocolateCoveredRaisinDay

 

 

En päästä haaveitani liian suuriksi
Ne kutistuvatkin monesti
aivan suklaarusinoiksi

- Una Reinman 




Ylin kuva Iltalehti

Alin kuva: Panda tehtaanmyymälä  

22.3.2026

Vesi - tärkeä perusoikeus

 

 


 

 

Maapallon vedestä 97,5% on suolaista ja 2,5 % makeaa. Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä. Vain noin 1 prosentti on ihmisten käytettävänä. 
Puhdas vesi on ihmisoikeus. Silti noin joka kolmas ihminen maailmassa elää ilman puhdasta juomavettä ja yli puolella ei ole kunnollista vessaa ja viemäröintiä.
Joka päivä noin 800 alle viisivuotiasta lasta kuolee likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttamiin sairauksiin, kuten ripuliin. 
Suurta edistystäkin on tapahtunut: vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan juomaveden ääreen ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan. 
Naiset tekevät yli 70 prosenttia vedenhakumatkoista paikoissa, joissa vedestä on pulaa. Moni tyttö ei ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy myös siihen, ettei koulussa ole vessaa tytöille. 
Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Saasteet ovat yksi vakavimmista vedenpuutteen aiheuttajista. 
YK:n arvioiden mukaan päivittäinen tarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on noin 50-100 litraa. Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa. /Maailman vesipäivä / Suomen YK-liitto

 

 Maailman vesipäivä tarkastelee puhtaan ja turvallisen juomaveden ja sanitaation saatavuuteen liittyviä maailmanlaajuisia ongelmia. Vesi on arvokas hyödyke. Mutta monet pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Maailman vesipäivä on hyvä hetki ajatella niitä ihmisiä ja paikkoja, joissa veden tarve on edelleen ensiarvoisen tärkeä, ja pyrkiä yhdessä löytämään ratkaisu. /Doty /#WorldWaterDay