Laakson liljoja

🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿

On erityistä onnea
saada poimia
kimppu kukkia
suoraan pihalta

- Una Reinman



🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿

Sunnuntaina 14.6. on yhteispohjoismainen Luonnonkukkien päivä, jonka teemalajina on kielo Convallaria majalis, #convallariamajalis. 

Muutama kielon kukka on ihana lisä luonnonkukkakimpussa tuomassa tuoksua.

Kielojen poimiminen on pääosin sallittua, mutta siihen liittyy alueellisia poikkeuksia. Tarkista aina kyseisen alueen säännöt ennen poimimista.

Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa: Kielo on rauhoittamaton luonnonkukka, joten sitä saa poimia jokaisenoikeudella.

Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa): Kielo kuuluu alueellisesti rauhoitettuihin kasveihin. Pohjoisessa sitä ei saa poimia, vahingoittaa eikä ottaa elävänä tai kuolleena talteen.

Luonnonsuojelualueet: Kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kukkien poimiminen on yleensä kiellettyä.

Turvallisuus ja hyvät poimintatavat:

Kielo on erittäin myrkyllinen, koko kasvi, erityisesti lehdet ja marjat. Pese aina kätesi kielojen käsittelyn jälkeen.

Poimi kieloja vain sen verran kuin tarvitset ja vältä esiintymien hävittämistä. 

 

Kielossa on todella voimakas tuoksu. Joillekin jo tämän kokoinen kimppu saattaa olla jo aivan liian tuoksuvainen... 

💚

Lisää Luonnonkukkien päivästä:

Suomen luonnonsuojeluliitto

Luonnonkukkien päivän fb-sivusto

🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿🌿

Ensin kitkemään, sitten saunaan ja neulomaan!

 

Tänään on Kitke rikkakasvit puutarhastasi - päivä, #WeedYourGardenDay. Tai oikeastaan niitä päiviä on neljä: tänään perjantaina, sitten lauantaina ja sunnuntaina (12.-14.6.) on loistavat kitkemispäivät! Käytä tilaisuus hyväksesi nyt, niin kukkapenkkisi sekä vihannes/yrttiviljelmäsi pysyvät rikkaruohottomampina koko kesän. 

Se neljäs, kaikkein mahtavin ja paras Suuri kitkemispäivä on Wanhan ajan kuukalenterin mukaan kuulemma 18.6. klo 6 - 13. - jos sinulla ei juhannusaaton aattona ole muuta puuhaa...

 

Kansainvälistä punaisen ruusun päivääkin International Red Rose Day vietetään vuosittain 12. kesäkuuta. Se on omistettu rakkauden ja romantiikan perimmäiselle symbolille, kauniille punaiselle ruusulle.

 

 

 

  

Tänään on myös Hesapäivä, eli Helsinki-päivä, joka on 12. kesäkuuta järjestettävä juhlapäivä Helsingin kaupungin kunniaksi.

 

Vihtakuva sivulta: Sauna.fi/Vihta vai vasta?  

 

Kesäkuun toisena lauantaina, eli 13.6.  vietetään jälleen Suomalaisen Saunan päivää, jota on vietetty Suomen Saunaseuran aloitteesta vuodesta 1986. 

 

 

 

Saunanpäivä on vapaaehtoinen liputuspäivä, joten liput salkoon! 

 

 

Illalla kun hämärtää
kiuas laulaa saunassa
kertoen tarinoita
joita vain harva
meistä ymmärtää

- Una Reinman  

Unesco lisäsi 17.12.2020 saunomisen Suomesta ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa.

  

 

 

  

Tai sitten voit mennä keskeneräisen neuletyösi kanssa lauantaina (13.6.) jonnekin missä voit neuloa julkisesti;

Kahvilaan, terassille, rannalle, konserttiin, bussiin, ratikkaan, jne...

 💚

 💚

 

 

Lauantaina on myös sudenkorentojen päivä. Niistä olen kirjoitellut mm tuolla.

#redrose
#redroseday
#punaisenruusunpäivä
#helsinkipäivä
#suurikitkemispäivä
#kitkemispäivät
#kitkemistä
#ihanpihalla
#sauna
#finnishsauna
#suomalainensauna
#saunanpäivä
#WorldwideKnitinPublicDay

Kaste on luonnon energiaa

 

Herää varhain aamulla 

Ihaile aamukastetta 

Se tuntuu ihanalta 

paljaiden varpaiden alla 

- Una Reinman 

Aamukasteessa on voimaa 
Kokeile vaikka!

 💦

 

 

PS: 

 

 Jääteestäkin saa uutta puhtia jos on kuuma päivä. Joko muutes olet käynyt ongella? Ja hei oikeasti on vaikeata löytää kunnollista kuulakärkikynää! 

 

 

 

Merta, ystäviä ja synttärikakkua

 

 

Tämä FB:in runosivustoni on
nyt kesäkuussa jo 16-vuotias! 

💗💗💗💗💗💗💗💗

Eihän tuo tietenkään
ole ikä eikä mikään
jos nyt tarkkoja ollaan
ja tänään ei turhaan ollakaan
Nyt vaan juhlitaan
Syödään synttärikakkua
tietenkin mansikkaista
ja juodaan päälle kahvia
vanhoista ruusukupeista
Lahjoista ei niin väliä
kunhan olet siinä vierellä
Nyt iloitaan ja hymyillään
ja kaikkia paljon halaillaan
Kuunnellen juhlapuheita
ja lauluakin niin kaunista
Kai lasillisen kuohuvaakin
toisillemme nostellaan
ennen kuin päivä kuluu iltaan
- Una Reinman 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tänään saamme viettää myös
parhaiden ystävien päivää,
#BestFriendsDay 

Olen kirjoittanut ystävistä aiemminkin 

mm tuolla ja tuolla jne... 

 

  

 

Tänään on myös maailman valtamerien päivä,
tai maailman merien päivä, #WorldOceansDay 

Olen kirjoittanut tästäkin aiemminkin 

mm tuolla.  

 

 

 

 

Kuka pesii taas pöntöissäsi?

Valtakunnallinen Pönttöbongaus järjestetään 6.–7. kesäkuuta 2026. Tapahtumassa tarkkaillaan pihapiirin linnunpönttöjä ja kirjataan lajit.

Pönttöbongaus ei ole kilpailu, vaan kaikki havainnoit ovat yhtä arvokkaita ja niillä kerätään tärkeää tietoa pönttölintujen pesinnästä. 

Havainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle⁠, viimeistään 14. kesäkuuta. 

 

PS: 

Kakkoskodin pihan kuuden linnunpöntön asukkaiden tietoja ei järjestelmä huolinut. Väärä maa...  

Meillä oli kahdessa pöntössä talitiaisperhe, kahdessa kirjosieppoja ja yhdessä sinitiaispoikue. Kuudennessa pöntössä ei ole havaittu liikennettä, mutta ihan oman pesän johonkin kasvihuoneen taa oli taas tehnyt rakas mustarastas. 

Halaa kissaasi

 

Kissan silmissä on se jokin 
Silmää räpäyttämättä 
hypnotisoidun 
Kun turkkiaan silitän 
 helposti voimaannun 

- Una Reinman 

#🐈‍⬛ 

Tänään on Halaa kissaasi päivä, #HugYourCatDay. Maaliskuussa oli löytökissapäivä, sekä kissanarvostuspäivä, elokuussa on kansainvälinen kissapäivä ja lokakuussa maailmanlaajuinen kissanpäivä.

Kissanpäiviä vietetään, jotta ihmiset kiinnittäisivät kissoihin hieman enemmän huomiota. 

"Teemapäivä on myös hyvä tekosyy kieltäytyä sosiaalisista tapahtumista päivän ajaksi ja sen sijaan jäädä kotiin karvaisen ystävän kanssa. Lemmikin omistaja voi nostaa jalkansa ylös, silittää kissaa ja tuntea heti enemmän iloa. 

Ystävät tulevat ja menevät, mutta kissa on paikalla hengailemassa kanssasi silloin, kun sitä eniten tarvitaan.  

Tiesithän, että ajan viettäminen lemmikin kanssa tarjoaa myös monia terveyshyötyjä. Esimerkiksi kissan silittäminen & halaaminen voi parantaa ja kohottaa omistajan psykologista tilaa. 

Karvaiset ystävät ja lemmikit voivat lievittää negatiivisia mielialoja ja tuoda hymyn kasvoille. Rauhoittuneen olon ylläpitäminen on hyväksi ihmisen sydän- ja verisuonijärjestelmälle. Ajan viettäminen lemmikkien kanssa parantaa jopa verenpainelukemia." - DOTY/Unan blogi

Minulla on muutama kissarunokin... 

 #🐈 

 

Lemmikit tarttuvat tilaisuuksiin 
ottaa hetki omaa aikaa 
leväten tuon tuostakin 
Pitäisi ottaa niistä oppia 

- Una Reinman

Kunpa elämä
alkaisi yhtäkkiä
kehrätä
kuin kissa
Silittäisin sitä
myötäkarvaa
niin ettei kukaan
arvaa
kuinka paljon salaa
sinua kaipaan

- Una Reinman 

PS: 

 

Ja halaisinkin jos minulla vaan kissa olisi. Tänä vuonna eivät edes kakkoskodilla ole tulleet naapurien ulkoilevat kissat meidän luo... Niistä tosin vain yhtä olen uskaltanut halia ja ottaa syliin. (En niitä valkoisia...) 

 

PS2: 

 

Jossain  luki, että kissa miauaa... ? =D

Olisi helpompi kirjoittaa toki, että naukuu...  

 

Mansikoiden kuukausi alkaa & matkantekijän tarinaa

 

 

 Tämä päivä on omistettu Matkantekijälle

Maailman Outlander-päivä World Outlander Day, kokoaa fanit yhteen kunnioittamaan Clairen ja Jamien huikeaa tarinaa! Tämä juhla tuo esiin Diana Gabaldonin tarinan kestävän viehätyksen, jossa yhdistyvät historia, romantiikka ja seikkailu. Sekä lukijat että katsojat tempautuvat mukaan maailmaan, jossa rakkaus uhmaa aikaa ja haasteita riittää. 

 

Minäkin sain lainaksi koko kirjasarjan ystävättäreltäni. 

💗 Kiitos vielä Sari! 

Kyllä mie vielä ne lukeakin ehdin jossain vaiheessa! 

 

Meillä kun vietetään mm maalaa ulkoseinät kolmeen kertaan - päiviä täällä työleir... eikä kun kakkoskodilla. 

Se on kesän toinen projekti.

Kolmas projekti on puuliiteri...

💗💗💗💗

 

 

 

Kesäkuu on mansikoiden, sekä myös kasvaneiden lehtien kuukausi vanhojen nimityksiensä mukaan. 

Meilläkin odotellaan mansikoita uuteen paikkaan  siirretystä mansikkamaasta. 

 

Se oli se kesän eka projekti: siirrä mansikkamaa...

 

Saapa nähdä kuinka onnistuimme! Meillä ei ole nyt perinteistä mansikkamuovia, vaan uusi idea, josta lisää  myöhemmin...

Tänä kesänä mansikoita ei tule vielä paljoakaan, koska ne vasta juurtuvat uudelle paikalleen. 

 🍓🍓🍓🍓🍓

Tänään vietetään myös Sano jotakin mukavaa-, kansainvälistä vanhemmuuden päivää, Kävele paljain jaloin -,  ja pukeudu mekkoon päivää. 

 

 

Blue Moon, hymyjen kera

Toukokuun toinen täysikuu saman kuukauden aikana! Se ensimmäinen täysikuu oli kuukauden eka päivä ja nyt sitten viimeinen päivä on toinen täysikuu... 

Blue moon tarkoittaa tähtitieteessä  kalenterikuukauden toista täysikuuta. Kuu ei muutu fyysisesti siniseksi. Termi on peräisin englannin kielen ilmaisusta "once in a blue moon", joka viittaa johonkin hyvin harvinaiseen tai epätodennäköiseen tapahtumaan.

Koska täysikuun kierto on noin 29,5 vuorokautta, kalenterikuukauteen voi toisinaan osua kaksi täysikuuta. Näistä jälkimmäistä kutsutaan siniseksi kuuksi. Perinteisesti (alun perin Maine Farmers' Almanac -kalenterissa) sininen kuu tarkoitti vuodenajan kolmatta täysikuuta, jos kyseisessä vuodenajassa oli yhteensä neljä täysikuuta (normaalisti niitä on kolme).

Harvinaisissa ilmakehän olosuhteissa (kuten suurten tulivuorenpurkausten jälkeen, jolloin ilmassa on runsaasti pölyä tai savua) kuu voi näyttää kuvan lailla sinertävältä, mutta tämä on eri asia kuin tähtitieteellinen "blue moon" -ilmiö.

Elvis Presley - Blue Moon 

 

 

 

 

 Samana päivänä on myös mm hymypäivä

sekä tupakaton päivä 

#SmileDay

#WorldNoTobaccoDay
#NoTobacco
#TobaccoFree
#QuitSmoking
#HealthForAll
#WNTD
#NoSmoking

Kotilot syövät kaiken & ovat jopa vaarallisia

Tämä nilviäinen on viinimäkikotilo, Helix pomatia, Viinamäetigu, Roman snail. Kotilon jalalla voi olla pituutta 6 – 7 cm. Kuori on halkaisijaltaan noin 4 – 5 cm ja väriltään harmaa, keltainen tai ruskehtava. 

Kotilot ja etanat eivät ole mitään vaarattomia otuksia   

 

Älä koskaan koske paljain käsin etanoihin tai kotiloihin. 

Älä anna lasten ottaa luonnosta kotiloita tai etanoita lemmikeiksi! 

Kotiloissa ja etanoissa on kaikenlaisia parasiitteja eli loisia jotka voivat olla ihmisille ja lemmikeille vaarallisia, aiheuttaa sairauksia ja tartuntoja! 

Etanat voivat myös levittää erilaisia imumatoja ja alkueläimiä.  

Älä laita koskaan kotiloa ihollesi TikTokkaajien villitysvideoista huolimatta. Se voi olla hyvin vaarallista terveydellesi! 

Jos sinulla on ulkona lemmikin vesikuppi, pidä se aina puhtaana ja paikassa, jossa sinne ei pääse etanoita. 

Esimerkiksi keuhkomato voi tarttua etanasta koiraan, jos koira nielaisee sen tai nuolaisee kotilon limaa. 

Ihmiselle etanat voivat tartuttaa rottakeuhkomadon, joka aiheuttaa vaarallisen aivokalvontulehduksen. Tartunnan voi saada syömällä huonosti pestyjä kasviksia, salaattia tai raakoja etanoita. 

 

Kotilon munia saattaa esim markettien kasvien mullan mukana saada kuka tahansa. Valitettavasti. Tosin, kotiloiden munat erottaa kyllä ravinnerakeista. Pitää vaan nähdä hieman vaivaa. 

Ensiksi: hanskat käteen! 

Kotiloiden munat ovat vaaleita tai läpikuultavia ja pehmeitä ja ravinnepallerot ovat kovia, eivätkä kotilonmunat liukene veteen, niin kuin ravinteet tekevät vajoten astian pohjaan. Etanan/kotilonmunat kelluvat vedessä tai sen pinnalla. Hävitä ne laittamalla löydökset muovipussiin ja liiskaa ja laita sekajätteeseen. (Jotkut neuvovat kaatamaan niiden päälle kiehuvaa vettä.)

- Pese hyvin ja saippualla kätesi jos olet koskenut edes multaan. 

Ne aikuiset lehtokotilot taas eivät tokene muuten, kuin keräämällä ne (Hanskat käsiin!) vaikkapa kannelliseen purkkiin tai esim tyhjään 5 litran vesipulloon jossa on korkki tallella. 

Laita pulloon tai purnukkaan reilusti pelkkää tavallista kaupan etikkaa ja nilviäiset sinne nesteeseen. Korkki/kansi kiinni ja astia sekajätteeseen. (Kierrätyspoliisi varmaan sanoo nyt että ei, mutta kertokoon kommenteissa, mihin se astia sitten pitäisi laittaa!) 

Tai jos ja kun avaat tällaisen astian, hautaa sisältö maahan! Astiaan voit kerätä uudelleen seuraavana aamuna satsin nilviäisiä tai sateen jälkeen ainakin niitä on piha täynnä.

- Ja sitten ne hanskat roskiin! 

 

Tämä on niin nähty   

Punaisen pikkutalon aikoihin pikkuisen pihamme riesana olivat lehtokotilot. Ne olivat aivan villejä! Niitä ruokki ja saattoi toimintakykyisiksi erityisesti seikka, ettei naapurustossa niitetty tarpeeksi usein nurmikkoalueita ja niinpä kotilot kasvoivat heidän pihoillaan valtaviksi armeijoiksi ja aamuviideltä niiden pataljoonat marssivat pihan toiselta laidalta toiselle, vaellellen kukkapenkkeihin, mansikkamaalle ja kasvihuoneeseenkin jostain ihmeen tunnelista jota emme löytäneet ja se limainen vana kulki tiilipolun poikki tai sitä näkyi mansikassa jota meinaat haukata, mutta josta onkin haukannut jo joku muu... Yääk! 

Eipä auttaneet kalliit kupariteipit, rautasulfaatit, ei tuhka, ei hiekka, ei todellakaan kahvinporot, vaikka Hani juo pannukahvia ja joka päivä on kunnon kasa kahvinporoja tarjolla. Ei auttaneet olut-ansatkaan. Etanat tulivat näistä kaikista virityksistä vaan villimmiksi ja vahvemmiksi! Ja oluesta ehkä vielä huppeliinkin.  

Itseäni harmitti mm rautasulfaatin kalleus ja se, että paketissa sanotaan sen olevan vaarallista myös mm koirille, mutta naapurin arvokkaita koiria ulkoilutettiin siinä meidän ja heidän rajalla. Juuri siinä, mihin ripottelin myrkkyä etanoille, etteivät vaeltaisi meidän puolelle... 

- Tää on meidän tonttia, tykkäsi naapuri, eikä piitannut ihmeekseni etanamyrkkyvaroituksistani. Loukkaantui vaan. 

Mutta etanat eivät loukkaantuneet. Ne tykkäsivät. Sen sijaan ihanat sisiliskot katosivat. Ne kun syövät luontaisesti etanoita ja kotiloita (ja varmaankin valitettavasti myös niitä rautasulfaattipipanoita?) Opin tämän vasta liian myöhään. Lakkasimme ostamasta hyödytöntä kallista myrkkyä. Se tappoi väärät otukset. Olin ja olen vieläkin niin pahoillani! 

Lemmikkivariksenikaan eivät näyttäneet kotiloista ja etanoista piittaavan. Ne söivät mieluummin kissanruokanappuloita, joita tulivat minulta kerjäämään jo sisälle taloonkin, jos ovi jäi auki. Ihanat kerjääjävarikset jäivät sittemmin seuraavalle talon asukkaille yllätykseksi. Samoin lehtokotilot, joiden ansiosta ei voitu kasvattaa kaalia, salaattia eikä oikein ihania kuunliljojakaan... Kaikesta muusta puhumattakaan. 

Ennen talosta muuttoamme annoin äidilleni hänen mökilleen paljon kasveja juuret pestyinä pihastamme ja terassilla ruukuissaan kasvaneita rakkauspakkauksia, jos meillä vaikka joskus olisi jälleen sellainen poma iha, jonne niiden pistokkaista voisi istuttaa uuden pikkupuutarhan... Mutta kun myöhemmin tutkailin sitä hänen mökkipihaansa, en löytänytkään niistä säästettäväksi tarkoitetuista kasveista juuri mitään. Äiskä taisi heittää ne samantien roskiin, kun pelkäsi kotiloiden valtaavan hänenkin pihansa, jossa tosin oli jo lehtokotiloita ennestään. Minä en uskaltanut kysyä, mitä kasveille tapahtui... 

  

Ja taas 

 

Täällä kakkosasuntomme pihamaalla metsän keskellä meren rannalla on lehtokotiloiden lisäksi myös kuvan viinimäkikotiloita! Limanuljaskoja, jotka sen lisäksi, että ovat monta kertaa suurempia kuin lehtokotilot, myös syövät kaiken, kuin lauma heinäsirkkoja! - Ja hyvällä ruokahalulla! 

Netistä löysin niistä tällaisen väitteen: Viinimäkikotilo syö luonnossa muun muassa voikukanlehtiä ja eri pensaiden lehtiä. Ne tekevät harvoin suurta tuhoa puutarhoille... /Animalia

Höpöhöpö. Samaa väitettä on käyttänyt mm Wikipedia: Ei kuulemma ole haitallinen laji!! Tämä ei pidä paikkaansa! Wikipedian tekstiä voisi joku välillä päivittää. Väärä luulo ei saisi jäädä valloilleen. 

Viinimäkikotilot syövät kaikkea mahdollista siinä missä pienemmät nilviäissukulaisensakin. Ne ovat myös kannibaaleja, eli jos vaikka tiellä on jäänyt kaveri auton liiskaamaksi, ne kerääntyvät joukolla herkut... tai jotain... Yääk! 

 

Etanapäivä 29.5.2026 kiinnittää huomiota näihin kuorellisiin otuksiin. Pehmeiden ruumiidensa ja spiraalimaisten kuoriensa ansiosta nämä eläimet ovat olleet olemassa pidempään kuin useimmat lajit. Asiantuntijat tutkivat niiden fossiililöytöjä oppiakseen maapallon muinaisista muutoksista ja piilevistä ekosysteemeistä.

Monet etanalajit elävät puutarhoissa, metsissä, joissa ja jopa syvissä valtamerissä. Etanat auttavat puhdistamaan luontoa hajottamalla kasveja ja rikastuttamalla maaperää... Lyhennelmä/DOTY

 

Viinimäkikotilo oli Virossa rauhoitettu laji vuosina 1958 -1994, vaan ei ole enää. Olen näiden Saarenmaan mökkivuosiemme aikana saanut sanoa hyvästi salaatin kasvatukselle, kaaleille, herneille, kuunliljoille ja monille muille kukille, jopa salkoruusujen kimpusta olen kiskonut pois näitä viinimäkikotiloita! Kookkaana otuksena sen ruokahalu on suurempi kuin pienempien nilviäissukulaistensa, onhan sillä kookkaampi suu, kuin sillä mainoksen isoäidillä...! Ovat saapuneet todellakin hajottamaan kasveja väärään paikkaan! Olemme keränneet niitä ämpäriin, jossa on reikäkansi, sitten ajettu kauas metsätielle ja viety metsään. 

Sateen jälkeen niitä saattaa nähdä täällä valtavasti! Olemme laskeneet näitä jopa 50 yksilöä pihassa yhdessä päivässä. Paljon tuhoa pienessä puutarhassa! Ja kun sen määrän kertoo sadalla, jonka verran kukin kotilo voi saada jälkikasvua/vuosi... Lisääntykööt kauempana meidän pihastamme... 

 

 Outo maku joillakuilla 

Viinimäkikotilon sanotaan olevan herkullista syötävää ja Suomeen se olisikin päätynyt ihmisten toimesta juuri syömätarkoitukseen... / Luontoturva

Samaa väitetään sekä Suomen että Viron viinimäkikotiloista, että munkit olisivat tuoneet ne maahan lihattoman paaston ajan ruuakseen. Siinäkin munkit huijanneet tavallaan. "Tätä ei lasketa"... Jotkut siis syövät näitä ällönilviäisiä... Yääk! 

Pitääkö alkaa viemään johonkin ravintolaan näitä kotiloita? Sillä tavalla saisi pihan siistiksi? 

 

 

Voikukasta on moneksi

Voikukka on muinainen euraasialainen kasvi, jolla on 30 miljoonan vuoden historia. Fossiilit ja geneettiset todisteet osoittavat, että Taraxacum-suku syntyi Euraasiassa noin 30 miljoonaa vuotta sitten, kauan ennen kuin ihmiset alkoivat käyttää kasvia. Sieltä voikukat levisivät lauhkealle pohjoiselle pallonpuoliskolle, ja eurooppalaiset uudisasukkaat kuljettivat niitä myöhemmin tarkoituksella Pohjois-Amerikkaan hyödyllisenä ruokana ja lääkekasvina. 

Perinteinen lääketiede sekä idässä että lännessä 900- ja 1000-lukujen arabialaisten lääkäreiden historiallisissa lääketieteellisissä teksteissä kuvataan voikukasta tehtyjä valmisteita maksa- ja pernasairauksiin, kun taas eurooppalainen kansanlääkintä käytti sitä esimerkiksi kuumeeseen, paiseisiin ja ruoansulatusvaivoihin. 

Kiinalaisessa lääketieteessä Taraxacum-lajien on kirjattu "kuumuutta ja myrkkyjä poistavista tekijöistä", ja vuoden 2020 kiinalainen farmakopea listaa kymmeniä patentoituja lääkkeitä, jotka sisältävät voikukka. 

Harvat kasvit herättävät yhtä paljon mielipiteitä kuin voikukka. Tämä keltainen kukka herättää joko inhoa tai iloa, aloittaa keskusteluja ja yllättää ne, jotka kiinnittävät siihen huomionsa. Jotkut nyppivät ne irti epäröimättä, kun taas toiset hymyilevät nähdessään niiden aurinkoiset päät. 

Kävele ja tarkkaile voikukkia niiden luonnollisessa elinympäristössä. Huomaa, miten ne viihtyväterilaisissa ympäristöissä, jalkakäytävistä niityille. Tämä aktiviteetti voi olla sekä rentouttavaa että opettavaista, erityisesti lapsille, jotka oppivat samalla kasveista. 

Lapset nauttivat näiden iloisten kukkien poiminnasta ja varsinkin voikukkaseppeleistä. - Se perinne on ihan pakko opettaa myös uusille sukupolville. Ja erityisesti lapset rakastavat voikukkien pörröisten siemenien puhaltamista. 

  

Voikukat lisääntyvät kloonimaisesti apomiksian avulla. Monet nurmikkojen yleiset voikukat ovat "apomiktisia", mikä tarkoittaa, että ne voivat tuottaa elinkelpoisia siemeniä ilman siitepölyn hedelmöitystä. Jokainen kukkapohja voi sisältää noin 150–200 siementä, ja koska siemenet lentävät tuulen mukana ja ovat pohjimmiltaan emokasvin klooneja, tämä auttaa selittämään, kuinka voikukat leviävät niin menestyksekkäästi jopa paikkoihin, joissa pölyttäjiä tai yhteensopivia kasveja on vähän lähellä. 

 

Kaupunkimaisemien pölyttäjien varhaiskevään ravinnonlähde Vaikka voikukat eivät ole ravitsevin siitepölyn lähde verrattuna alkuperäisiin luonnonkukkiin, tutkimukset ovat osoittaneet, että ne voivat olla tärkeä "siltaravinnonlähde" ​​mehiläisille ja muille pölyttäjille aikaisin keväällä, erityisesti kaupungeissa ja lähiöissä, joissa kukkii vain vähän muita kukkia. Niiden pitkä kukinta-aika ja kyky kasvaa monenlaisessa maaperässä tekevät niistä luotettavan vararavinnonlähteen, kun kukinnan monimuotoisuus on vähäistä. 

 

Nämä kultaiset väripurkaukset eivät ole vain kauniita – ne viestivät varhaisesta keväästä ja tarjoavat ruokaa mehiläisille, kun kukkia on vielä vähän. 

Voikukasta voi käyttää ravinnoksi kaikkia sen osia: nuppuja, kukkia, lehtiä sekä juuria, kunhan varmistat aina, että voikukat ovat torjunta-aineettomia ja peräisin puhtailta alueilta.

Kokeile voikukkateen valmistamista tuoreista kukista. Tätä maanläheistä juomaa on nautittu sukupolvien ajan. 

Voikukkatee

Kaada kiehuvaa vettä keltaisten terälehtien päälle, anna hautua.

Voikukkajuoma
tai voikukkasima

5 l voikukan keltaisia kukkia
10 l vettä
600 g sokeria
100 g fariinisokeria
3 sitruunaa
¼ tl hiivaa



Keitä puhdistettuja voikukkia puolessa 
vesimäärässä muutaman minuutin ajan. 
Siivilöi kukat pois.

Lisää loppu vesi ja sokerit.
Pese sitruunat harjalla ja lämpimällä vedellä. 
Huuhtele hyvin.
Kuori keltainen kuori talteen perunankuorimaveitsellä. 
Poista sitruunoista valkoinen kuori 
ja leikkaa sitruunat viipaleiksi.

Laita kuoret ja viipaleet juoman joukkoon.
Lisää hiiva kädenlämpöiseen liemeen.
Anna juoman jäähtyä huoneenlämmössä seuraavaan päivään.
Siivilöi, pullota ja säilytä viileässä.

Juoma säilyy jääkaapissa n. viikon. /Martat

Jos tunnet olosi seikkailunhaluiseksi, harkitse voikukkaviiinin valmistamista, joka on perinteinen juoma, joka valmistetaan kasvin kukista. 

"Voikukka on yksi maailman tunnetuimmista yrteistä. Jo antiikin aikana sille liitettiin monia lääkinnällisiä ominaisuuksia: antibakteerisia, antiviraalisia, tulehdusta hillitseviä, ruokahalua lisääviä, diureettisia ja laksatiivisia, jopa syöpää ehkäiseviä. Voikukkaan pohjautuvalla viinillä on lääkinnällisiä ominaisuuksia. Se edistää sapen eritystä ja on lievästi diureettinen, tukee elimistöä sappirakon sairauksissa, kihdissä, sitä pidetään hyödyllisenä myös munuaisten ja virtsarakon sairauksissa sekä jopa diabeteksessa. Voikukkaviinin kerrotaan auttavan monissa vaivoissa, joten tämä arvokas juoma kannattaa varata kotibaariin. Jos haluat oppia, miten valmistat kotitekoisen voikukkaviinin vaihe vaiheelta, tutustu reseptiimme!

Muista, kevät on ainoa aika valmistaa maukasta ja arvokasta voikukkaviiniä! Älä siis viivyttele, ja muista ottaa kävelylle mukaan kori tätä arvokasta viinin raaka-ainetta varten!" /Browin kotitekoinen voikukkaviini tämän linkin takana.

Voikukkahunaja

2,5 dl voikukan kukkia
2,5 dl vettä
1 siivu sitruunaa
1,5 dl vaaleaa ruokosokeria

Kerää voikukkien kukinnot kun ne ovat täydessä kukinnossa. Huuhtele kukat ja jätä veteen likoamaan muutamaksi minuutiksi.
Nypi irti terälehdet ja aseta ne kattilaan veden ja sitruunasiivun kanssa. Kiehauta, käännä lämpö pienemmälle ja anna poreilla miedolla lämmöllä kannen alla noin 30 minuuttia. Jätä tekeytymään yön yli tai 6-10 tunniksi.

Siivilöi terälehdet ja sitruunasiivu pois nesteestä. Lämmitä jäljelle jäänyt neste kiehuvaksi ja käännä lämpö pienemmälle. Lisää sokeri kolmessa osassa kokoajan sekoittaen, kunnes sokeri on kokonaan liuennut nesteeseen. Anna poreilla miedolla lämmöllä 15-30 minuuttia.
Varmista voikukkahunajan koostumus ottamalla sitä pieni määrä metallilusikalle tai viileälle lautaselle, jossa se jähmettyy. Tähtää hunajamaiseen, notkean juoksevaan koostumukseen. Varo keittämästä voikukkahunajaa liian pitkään, jotta siitä ei tule liian paksua. Huomio että seos paksuuntuu jäähtyessään.

Kun koostumus on sopiva, ota kattila pois liedeltä ja anna jäähtyä hieman kaada steriiliin lasipurkkiin ja säilytä jääkaapissa ja käytä puolen vuoden sisällä. /MTV/Makuja

Voikukanlehdet kilpailevat pinaatin kanssa mikroravinteiden suhteen Raakat voikukanlehdet ovat epätavallisen ravinnerikkaita ja sisältävät runsaasti A-, C- ja K-vitamiineja sekä kalsiumia ja rautaa, jotka ovat verrattavissa moniin viljeltyihin lehtivihanneksiin tai jopa suurempia määriä. Esimerkiksi 100 gramman annos raakaa voikukanlehteä sisältää enemmän kuin päivittäisen suositellun K-vitamiinin saannin ja on erinomainen A-vitamiinin ja kalsiumin lähde.

Voikukanlehtitee:


Lisää 2 ruokalusikallista voikukanlehtiä 
litraan kiehuvaa vettä, 
anna hautua 10–15 minuuttia ja siivilöi.

Voikukanlehtien hieman kitkerä maku sopii hyvin yhteen makeiden kastikkeiden kanssa salaateissa. Voit myös paistaa niitä valkosipulin ja oliiviöljyn kanssa ravitsevaksi lisukkeeksi. 

Lisää voikukka-aikaan kasvinosia kesäruokiisi, vain mielikuvitus rajana.

Voikukan pääjuuri voi vetää itseensä mineraaleja, kuten kalsiumia, syvemmistä kerroksista. Kansanperinne muutti paahdetut juuret kahvin korvikkeeksi 1800-luvulle tultaessa ihmiset Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa paahsivat ja jauhoivat voikukan juuria tehdäkseen tummaa, kitkerää juomaa, joka jäljitteli kahvia, mutta ei sisältänyt kofeiinia.

Tästä "voikukkakahvista" tuli erityisen suosittu kahvin korvike sota-ajan pula-aikoina ja yrttiperinteissä, joissa sitä arvostettiin ruoansulatusta parantavana aineena ja hellävaraisena maksan tukena.

Voikukanjuuritee:

Keitä kuivattuja juuria vedessäja anna hautua hetken, lisää hunajaa ja nauti.

 

 

Voikukkaa voi käyttää myös leivonnassa! Voit yllättää ystäväsi vaikkapa sitruunaisella voikukkakakulla. Ohjeita tähän esimerkiksi Kasviskapina.fi:n sivulla. 

Kansainvälistä Voikukka-päivää (engl. Fascination of Plants Day) vietetään toukokuun 18. päivän tienoilla. Vuonna 2026 kyseinen päivä sijoittuu viikolle 21 (maanantaista sunnuntaihin 18.–24.5.2026) 

 

Tiesitkö, että voikukat kehittävät paksun pääjuuren, joka voi ulottua 15–45 senttimetriä maaperään, minkä ansiosta kasvi selviytyy kuivuudesta, uudistuu pinnasta katkettuaan ja vetää mineraaleja syvemmistä kerroksista. Kun voikukan vahvat juuret kaivautuvat syvälle, ne  auttavat irrottamaan tiivistynyttä maata ja tekevät tilaa vedelle ja ilmalle ja voi parantaa maaperän rakennetta ajan myötä.. Tämä piilotettu ponnistus auttaa lähellä olevia kasveja kasvamaan vahvemmiksi. Vaikka voikukat eivät olekaan ihmelääke köyhälle maaperälle, ekologit ja agronomit kuvailevat niitä usein "pioneerikasveiksi", jotka voivat auttaa paljastamaan ja vähitellen parantamaan tiivistyneitä tai häiriintyneitä alueita.

Meidän pitäisikin nähdä voikukan "rikkaruohon" leiman yli ja huomata hiljaiset tavat, joilla tämä kasvi tukee sekä luontoa että ihmisiä, se tuo väriä, ruokaa ja parantumista maailmaan.

 

Lähteinä:

Doty
Martat
/MTV/Makuja 
Browin 
Wikipedia 
Kasviskapina