11.5.2026

Fibromyalgia rasittaa minuutta

Koko toukokuu on fibromyalgia tietoisuuskuukautta ja 12.5.2026 vietetään fibromyalgian tietoisuuspäivää, jonka tavoitteena on lisätä tietoa tästä kroonisesta sairaudesta.

Fibromyalgia, eli pehmytkudosreuma on laaja-alainen kipu- ja uupumusoireyhtymä & tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kroonista kipua koko kehossa. Tästä sairaudesta kärsivät ihmiset jäävät usein ilman oikeaa diagnoosia tai heille annetaan jokin väärä diagnoosi.

💜

*Tämä on aikalailla oikeaan osuva teksti & kuva, väsyttää ja koko kroppa on kipeänä, kuin olisi kova flunssa ihan koko ajan.

Sairaudelle on tyypillistä laaja-alainen tuki- ja liikuntaelimistön kipu, lihasten arkuus ja väsymys, ahdistuneisuus, migreeni, ärtyvän suolen oireyhtymä, ihon herkkyys, unettomuus, tunnottomuus, jäykkyys jne. Sairaus on keskushermoston kivunsäätelyhäiriö, jota sairastaa noin 2–5 % väestöstä.

*Minäkin kuulun siihen joukkoon, vaikken haluaisi.

💜

Oireita

- Krooninen kipu, uupumus, kognitiiviset häiriöt, aivosumu, keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat.
- Laaja-alainen, pitkäkestoinen kipu lihaksissa, jänteissä ja nivelten alueella ja jäykkyyden tunne.
- Päiväaikainen väsymys ja uupumus.
Unihäiriöt, erityisesti toistuva heräily.
💜

Syyt ja diagnosointi

Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta taustalla on usein keskushermoston kipujärjestelmän herkistyminen, jonka laukaisijana voi toimia infektio, leikkaus, vamma tai pitkittynyt stressi.

*Tai vaikka rankka lapsuus, kolari, trauma tms...

Diagnoosi perustuu oirekuvaan ja lääkärin tekemään tutkimukseen esim. kipupisteiden arkuus, sillä esimerkiksi erityistä laboratoriotestiä ei ole.

💜
Hoito

Ei ole olemassa pysyvää parannuskeinoa, joka lievittäisi sairastumisen oireita, mutta esim kevyt, säännöllinen liikunta, esim. kävely ja uinti, voivat lievittää kipuilua.
Lääkkeellinen hoito, esim. tietyt masennus- ja kipulääkkeet voivat auttaa, mutta tulehduskipulääkkeet tehoavat yleensä huonosti. Fysioterapia ja psykoterapia voivat auttaa elämänhallinnassa.

Potilaiden tulisikin oppia ymmärtämään sairauttaan ja löytää tasapaino levon ja aktiivisuuden välillä.

💜
"Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä. Se määritellään laaja-alaisena kipuna.

Usein ensimmäinen kipualue on selässä, mikä valvottaa ja huono uni puolestaan taas voi altistaa aiempaa laajempaan kipuun. Tästä johtuen henkilöllä on päiväaikaista väsymystä ja uupumusta.
Fibromyalgiaan sairastuneilla henkilöillä voi tyypillisesti olla taipumusta ylihuolellisuuteen, toivottomuuteen ja asioiden murehtimiseen. Kuormitustekijöitä voi kasaantua esimerkiksi kivuista, huonosta unesta, ylipainosta, vähäisestä liikunnasta ja stressistä. Voidaan ajatella, että fibromyalgia on kuin stressireaktio useiden kuormitustekijöiden kasautumiselle.
Myös toiminnallisia oireita, kuten vatsakipuja, turvotusta, kuukautiskipuja, virtsavaivoja ja sydämen tykytystä voi esiintyä. Neurologisia oireita ovat puutumiset, pistelyt, huimaus ja päänsärky. Taudinkuvaan voi kuulua myös masennusta, ahdistusta, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistihäiriötä.

💜

Itsehoito

Oireita voidaan vähentää liikunnalla, ja parantamalla yöunta. Liikunta aloitetaan rauhallisesti. Unta voi parantaa muun muassa vähentämällä kahvin, kofeiinin ja alkoholin käyttöä.

Hyvä elämänhallinta, stressin vähentäminen ja sellaisten asioiden tekeminen, jotka tuottavat mielihyvää, esim. uudet harrastukset olisivat tärkeitä. Monialaiseen kuntoutusohjelmaan voi kuulua liikuntaa, rentoutusta, mahdollisesti psykoterapiaa ja tarvittaessa lääkehoitoa.

Mikäli epäilet sairautta, hakeudu lääkäriin. Edellä listatut oireet voivat liittyä myös johonkin muuhun tilaan tai sairauteen." /Puhti.fi

Fibromyalgiaa sairastavista noin 80 prosenttia on naisia

💜
"Sitä on todettu myös lapsilla, joilla oireena usein on fyysisen rasituksen laukaisemat lihaskivut. Lapsen sairastaessa tätä tautia on sen aiheuttama mahdollinen haitta huomioitava hänen siirtyessä työelämään. Tällöin tulee valita sairauden kannalta sopiva ammatti, jotta hän ei hakeutuisi fibromyalgian kannalta epäsopivaan ammattiin (esimerkkinä fyysisesti raskaat työt sekä vuorotyö).
Fibromyalgiasta on julkaisuja jo 1800 luvun lopulta, jolloin sitä pidettiin reumatismina. Nykyisin käytössä oleva sana fibromyalgia koostuu sanoista fibro = sidekudos ja myalgia = lihassärky. Fibromyalgialle on esitetty suomenkielisiä vastineita. Näistä pehmytkudosreuma on kuvaavin ilmaisu.
Fibromyalgiaa sairastavan tärkein oire on laaja-alainen keholla esiintyvä leposärky. Muita oireita ovat lihasten voimattomuus, kehon kankeus, aamujäykkyys, silmien kuivuus (noin 20 prosentilla), turvotuksen tunne, ahdistuneisuus ja masentuneisuus, väsyneisyys sekä unihäiriöt. Viime mainittua oiretta kuvaa hyvin sana katkounisuus. Fibromyalgiaa sairastava nukahtaa helposti mutta heräilevät ja katsovat kelloa pitkin yötä ollen aamulla ehkä väsyneempiä kuin illalla nukkumaan mennessä. Nukkumien on siis pinnallista ”koiranunta”.

*Kyllä... Valitettavasti...

Joillakin esiintyy kylmän laukaisemaa valkosormisuutta, joka haittaa kylmässä työskentelyä. Potilaan oireita voimistaa yleensä yksipuolisesti etenkin yläraajoja kuormittavat staattiset työasennot, stressi ja kiire (pakkotahtinen työ), äkillisesti tehty kova fyysinen rasitus, veto ja kosteus, vuorotyö (altistaa unihäiriölle), saunominen illalla ja matalapaineen tulo – potilaat ovat ”sääpuntareita”.

*Näin on... Fibropotilaana reagoin herkästi sekä kylmään että kuumaan säähän. Molemmat ovat meille hankalia. Kuumuus tuntuu sietämättömältä! Ihan tuskastuttavan kestämättömältä, aiheuttaen pahoinvointia ja kylmyys ihan sattuu, luihin ja ytimiin saakka... En osaa sanoa, kumpi on pahempi. Kunpa aina olisi +22 Celciusastetta.

Lääkärin tutkimuksessa todetaan hyvä yleistilanne, joskin sairastuneen mieliala usein on alavireinen tai lievästi masentunut. Tieteellisissä tutkimuksissa on jonkin asteista masentuneisuutta todettu noin puolella fibromyalgiaa sairastavista.

Kehon yleinen kankeus on useimpien kohdalla silmiin pistävää.
Mitattaessa käsien puristusvoimia ovat nämä yleensä aina alentuneet. Lihasvoiminen matalat tasot on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa.

💜

Potilasta tutkiessaan lääkäri keskittyy ns. kipupisteiden (tender points) etsimiseen, joita fibromyalgiaa sairastavalta löytyy jopa 18. Kipupisteet sijoittuvat lihasten kiinnityskohtiin ja suurten nivelten ympäristöön. Fibromyalgiaa sairastavan kipukynnys on tutkimuksissa todettu selvästi alentuneeksi. Terveen henkilön kipukynnys on noin kaksi kertaa korkeampi kuin fibromyalgiaa sairastavalla.

💜

Erään tutkimuksen mukaan potilaiden kipua viestivä hermojärjestelmä on ”ylivirittyneessä tilassa”.

Tutkimuksissa on keskitytty erityisesti kipua viestittävän hermojärjestelmän mahdollisiin poikkeavuuksiin sekä lihaksiin ja myöskin potilaiden mielialaan ja unihäiriöihin.

*Jossain tutkimuksissa pääteltiin alkusyyksi esim kolaria, tms traumaa jossa potilas on satuttanut itsensä.

Unilaboratoriotutkimuksissa on elimistön elpymiselle tarpeellisen syvän nukkumisen alueella todettu häiriöitä, joista johtunee useimpien fibromyalgiaa sairastavien kokema voimakas päiväaikainen väsyneisyys.

💜

Sairauden syntymekanismi ei ole vielä selvinnyt.

Potilaista otetuissa röntgen – ja laboratoriotutkimuksissa ei todeta muutoksia. Tässä oireyhtymässä tautiin ei liity tulehdusta, joka kertoo sairauden hyvänlaatuisuudesta samoin kuin se, ettei vuosiakaan kestävä sairaus aiheuta mitään näkyvää vauriota niveliin tai sisäelimiin.

*Mutta usein potilailla on esim nivelrikko yhtaikaa, joka kyllä aiheuttaa muutoksia!

💜
Kivunlievitys
Fibromyalgia on krooninen reumasairaus, jonka aiheuttamaa toiminnallista haittaa ja oireita voidaan vähentää. Täydellistä ja pysyvää parantumista sairaudesta ei kuitenkaan vielä nykyisin käytössä olevilla hoidoilla voida taata.

Hoidossa on keskeistä kivun lievitys ja unen laadun parantaminen. Eräs hyväksi osoittautunut lääke on amitriptyliini (masennuskipulääke), joka pienillä iltaisin otettavilla annoksilla lisää unen syvyyttä ja samalla nostaa kipukynnystä.

Tutkimusten mukaan voidaan suositella tukihoitona omega-3 öljyjä, ubikinonia ja D-vitamiinin riittävää käyttöä.

Useimpien sairastuneiden fyysinen suorituskyky on hapenottokykyä mittarina käyttäen ikäryhmän odotusarvon alapuolella. Tältä pohjalta oireyhtymän hoidossa on saatu varsin rohkaisevia tuloksia määrätietoisen nousujohteisesti hapenottokykyä lisäävän harjoituksen avulla. Fyysisen kunnon lisääntyessä kipukynnys on saatu nousemaan. Unen laatu on samalla parantunut ja haittaava väsyneisyys on vähentynyt. Liikunnalla on myös mielialaa nostava vaikutus.

*Paitsi jos on muita sairauksia esim se nivelrikko...

💜
Työkyky
Fibromyalgiaa sairastavat säilyttävät yleensä työkykynsä, vaikkakin tauti ajoittain aktivoituessaan saattaa aiheuttaa lyhyitä työkyvyttömyysjaksojakin.

Henkilöt, jotka sairastavat vaikeaa tautimuotoa, jolle on tyypillistä lukuisat voimakkaasti aristavat kipupisteet, hankala unihäiriö ja työkykyä haittaava päiväaikainen väsyneisyys sekä lihasten voimattomuus, edustavat työkykyä ajatellen riskiryhmää."

Tekstilyhennelmä: Risto Isomeri, fysiatrian ja reumasairauksien erikoislääkäri / Helsingin reumakeskus

Minäkin haluaisin tällaisen paidan... 💜

"Fibromyalgiapotilaat tuovat itse usein esille syvien kipujen lisäksi hankaluuden, joka koituu siitä, että kevyt ja helläkin kosketus usein aiheuttaa kipua. Tämä kosketusallodyniaksi kutsuttu ilmiö tunnetaan hermovauriokipujen yhteydestä.

Fibromyalgiapotilaiden tuntohermoston toiminnassa on havaittu muutoksia: yleisesti madaltuneet painekipukynnykset ja madaltuneet kylmä- ja kuumakipukynnykset. Viimeksi mainittu ilmiö on todettu myös nivelrikko- ja reumapotilailla." /Duodecim

Pukeudu tänään violettiin.

Jaa violetteja sydämiä. Violettinauha
on fibromyalgian tietoisuusnauha

Violettinauha on lisäksi tunnuksena myös seuraavissa; Alzheimerin tauti, Crohnin tauti, Colitis, (eli IBD) migreeni, epilepsia, lupus, haimasyöpä, kilpirauhassyöpä, keuhkosyöpä, Hodgkinin tauti, MS-tauti, yleinen syöpätietoisuus, sarkoidoosi, perheväkivallan vastustaminen ja - uhrit, nälkä, ikääntyneiden kaltoinkohtelun vastustaminen, turvallisen vanhuuden puolesta, keskoslasten päivä, sekä laulaja Princen muisto...

💜

*Omia merkintöjäni.

💜

#May12

#Fibromyalgia
#FibroWarrior
#ChronicPain

#InvisibleIllness

#pukeuduviolettiin

#FibromyalgiaAwareness

#FibromyalgiaAwarenessDay
#NationalFibromyalgiaAwarenessDay

💜

10.5.2026

Kiitosta ja rakkautta

Äiti
ei ole koskaan
pelkkä sana
Siinä on tunteita
mukana
jotka meille
ihan jokaiselle
ovat erilaisia

- Una Reinman

Äitiys
Antropologit ja psykologit käyttävät termiä "äitiys" kuvaamaan pitkää, asteittaista siirtymistä äitiyteen ja vertaavat sitä murrosikään, koska siihen liittyy laajoja hormonaalisia, neurologisia, sosiaalisia ja identiteettiin liittyviä muutoksia, jotka voivat kestää vuosia syntymän jälkeen. Tutkijat ovat havainneet, että raskaus ja varhainen vanhemmuus muokkaavat aivojen alueita, jotka liittyvät empatiaan, tunteiden säätelyyn ja uhkien havaitsemiseen. Tämä voi auttaa äitejä reagoimaan herkemmin vauvoihinsa, mutta voi myös tehdä heistä alttiimpia stressille ja mielialahäiriöille.

Raskaus muuttaa aivoja
Neurokuvantamistutkimukset osoittavat, että ensikertalaiseen raskauteen liittyy pitkäaikainen harmaan aineen määrän väheneminen tietyillä sosiaaliseen kognitioon liittyvillä aivoalueilla, kuten prefrontaalisessa ja ohimolohkossa, ja nämä muutokset ovat edelleen näkyvissä vähintään kaksi vuotta syntymän jälkeen.Vaurioiden sijaan tiedemiehet uskovat, että tämä karsinta voi tehostaa aivojen kykyä ymmärtää ja vastata vauvan tarpeisiin, ja muutoksen aste on yhdistetty siihen, kuinka vahvasti äiti kiintyy vauvaansa.

Vanhemmuus ilman synnytystä
Adoptioäideillä ja ei-biologisilla hoitajilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että monet hoivaan liittyvistä hormonaalisista ja hermostollisista ominaisuuksista voivat ilmetä läheisen, toistuvan vuorovaikutuksen kautta vauvan kanssa eikä pelkästään raskauden aikana. Esimerkkitutkimukset osoittavat, että adoptioäideillä voi olla kohonneet oksitosiinitasot, joka on kiintymykseen liittyvä hormoni, ja että samaa sukupuolta olevien parien hoiva-isät ja ei-raskaana olevat äidit voivat kehittää samanlaisia aivojen aktivaatiomalleja kuin biologisilla äideillä.



Kautta historian perheissä ympäri maailmaa äidillä on perinteisesti ollut usein kiittämätön tehtävä pitää perhe ja kotitalous pyörimässä. Äidit lainaavat kehoaan vauvojen majoittamiseen jo ennen heidän syntymäänsä. Äitien täytyy usein luopua paljosta perheidensä eteen.

Kotityöt
Äidit tekevät suurimman osan palkattomasta työstä maailmanlaajuisesti, mukaan lukien lastenhoito, ruoanlaitto ja siivoaminen. Kansainvälisen työjärjestön kokoamat ajankäyttötutkimukset osoittavat, että naiset tekevät yli kolme neljäsosaa kaikista palkattomista hoitotunneista maailmanlaajuisesti. Joillakin alueilla naiset tekevät yli neljä kertaa enemmän palkatonta hoitoa kuin miehet, mikä rajoittaa äitien pääsyä palkkatyöhön, vähentää elinaikaisia ansioita ja vaikuttaa merkittävästi sukupuolten välisiin eroihin eläke- ja taloudellisessa turvallisuudessa myöhemmin elämässä.

Äitiys ja palkkatyö
Sosiologinen tutkimus kahden ansaitsijan perheistä on dokumentoinut siirtymän, jossa palkkatyössä olevat äidit palaavat usein kotiin tekemään suhteettoman suuren osan kotitöistä ja lastenhoidosta. Vaikka naisten työvoimaosuus on kasvanut, kansalliset tutkimukset osoittavat, että äidit käyttävät edelleen isiä enemmän aikaa rutiininomaisiin kotitehtäviin ja aikataulujen hallintaan. Tämä malli jatkuu jopa pariskunnilla, jotka sanovat arvostavansa tasa-arvoa.

Äitiyden rangaistus
Taloustieteilijät ovat tunnistaneet "äitiyden rangaistuksen" monilla työmarkkinoilla, joissa naisten palkat ja ylenemismahdollisuudet heikkenevät lasten saamisen jälkeen, vaikka heidän pätevyytensä ja työsuorituksensa olisivat samanlaisia kuin lapsettomilla miehillä tai naisilla. Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että äitejä pidetään usein jopa vähemmän sitoutuneina tai vähemmän pätevinä työntekijöinä, kun taas isät saattavat itse asiassa saada pienen "isyysbonuksen", mikä heijastaa sitä, miten sukupuolisidonnaiset odotukset hoivaamisesta muokkaavat edelleen taloudellisia tuloksia.

/Doty

Äitienpäivä

Äitienpäivä on täydellinen muistutus siitä, kuinka paljon äitiä rakastetaan ja arvostetaan ja että hänet huomataan. Tietenkin hän on iloinen, jos häntä arvostetaan kaikkina muinakin aikoina vuodesta.

Äitienpäivän historia
Nykyaikainen versio äitienpäivästä sai alkunsa Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa. Vuoteen 1914 mennessä päivästä tuli virallinen, kun Yhdysvaltain silloinen presidentti Wilson allekirjoitti määräyksen, jolla äitienpäivää julistettaisiin toukokuun toisena sunnuntaina. Päivä on saavuttanut suosiota kaikkialla maailmassa.

Kuinka juhlia äitienpäivää
Äitienpäivää voi viettää ja juhlia monin eri tavoin, niin äidin omaavat ihmiset, kuin itse äiditkin. Suomessa aamiainen vuoteeseen on ihan numero yksi. Ja omatekoinen kakku. Tai vie äiti lounaalle.
Yksi parhaista asioista äitienpäivässä on muistutus, jossa kerrotaan äidille, isoäidille, äitipuolelle tai appivanhemmalle, kuinka paljon häntä rakastetaan ja hänestä välitetään. Tämän voi tehdä yksinkertaisella puhelulla, tekstiviestillä, kortilla tai kirjeellä.

(Tai jos et pääse vierailulle, lähetä Interfloran kautta kukkia! Se toimii jopa eri maiden välillä!)
♡

Eikä sen tarvitse rajoittua vain äitiyteen. Tämä on loistava päivä kertoa kenelle tahansa naiselle että hän on vaikuttanut positiivisesti ympäröivään maailmaan.

Kysy, mitä äiti haluaisi!
Koska äitienpäivä on loppukeväällä, se on erinomainen aika lähteä ulos ja nauttia kauniista säästä! Ehkä tämä tarkoittaa yksinkertaista kävelyä puistossa äidin kanssa tai patikointia luonnossa. Tai sitten (Tämä on suosikkini:) se voi tarkoittaa puutarhaliikkeeseen menoa, hakemaan kukkia, kasveja tai puita, jotka voitte istuttaa puutarhaan tai laittaa ruukkuihin.
♡

Laatuaikaa äidin kanssa
Tai vietä laatuaikaa äidin kanssa vaikkapa nauttimalla hyvän mielen elokuva, joka käsittelee äidin suhdetta tyttäreensä tai poikaansa. Kokeilkaa! Samalla voi popsia herkkusuupaloja...
Tai mikä olisikaan parempi tapa osoittaa äidille, kuinka paljon häntä rakastetaan, kuin tehdä hänelle oma soittolista? Spotify, Pandora tai jopa vanhanaikainen miksausnauha, joka on täynnä kappaleita, joista hän nauttii ympäri vuoden.

Jaa muistoja äidistä
Äitinsä menettäneet saattavat viettää päivää viemällä kukkia hänen haudalleen, selaamalla vanhoja valokuvia tai yksinkertaisesti jakamalla muistoja hänestä perheenjäsenten kanssa.
/DOTY

Äitienpäivän vietto tietenkin riippuu ihan perheestä, äidistä itsestään tai äidin ja lasten suhteesta. Kukin tavallaan. Äiditkin ovat erilaisia.

Useimmille äideille lapset ovat maailman tärkein asia. Niin kuin vaikkapa minulle! Minun tärkein aikaansaannokseni, ovat kolme erilaista ja hyvin rakasta lastani.

♡♡♡

Tänään voi viettää myös Äiti meren päivää!

Äiti meren päivänä voi tehdä monia asioita, mutta tärkeintä on osoittaa kunnioitusta tälle uskomattomalle luonnonvoimalle ja nauttia täysillä siitä, mitä sillä on tarjota. Suuntaa merelle. Aalloille nouseminen, olipa se sitten laivalla, veneellä tai surffilaudalla, on yksi tapa nauttia päivästä. Jos satut oleskeleman jossain lämpimässä maassa, norklaus ja sukellus ovat molemmat unohtumattomia tapoja tutustua mereen paremmin katsomalla siinä eläviä kasveja, kaloja ja muita olentoja.

Jos haluat mieluummin pysyä kuivalla maalla, piknik rannalla aaltojen rauhallisesta ja rauhoittavasta äänestä nauttien voi olla täydellinen tapa nauttia meren kauneudesta.

/Doty

#MotherOceanDay

♡

Tänään on lisäksi muun muassa

Luota intuitioosi - päivä,

#TrustYourIntuitionDay

♡♡♡♡♡

Intuitio ei valehtele
Luota tunteisiisi

- Una Reinman

PS: Aina en ole luottanut, mutta olisi kyllä kannattanut...

9.5.2026

Ne tärkeät rakkaat linnut

Tänä viikonloppuna, 9. ja 10. toukokuuta vietetään
maailman muuttolintujen päivää

Muuttolintu on lintu, joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla. Muuttomatkojen ajankohdat, suunnat ja pituudet vaihtelevat huomattavasti lajeittain. Maailman kaikista noin 10 000 lintulajista yli puolet on enemmän tai vähemmän muuttolintuja. Muuttaminen on adaptaatio, joka auttaa lintuja selviytymään.

Evolutiivisesta näkökulmasta on vaikea nähdä, miten lajille on voinut kehittyä ominaiseksi viettää aikaa niin keskenään etäisillä alueilla maapallon pintaa, miten käyttäytyminen on voinut saada alkunsa. Eurooppalaisten lajien käyttäytymisen taustalla on usein jääkauden vaikutus: muuttomatka on alun perin ollut varsin lyhyt, esim. vain Välimeren yli, kesän ja talven vaihtuessa, mutta jääkauden lopulla kun jää alkoi vetäytyä, sopiva ilmastovyöhyke on siirtynyt jatkuvasti pohjoisemmaksi, kunnes lopulta muuttomatkat kasvoivat nykyisiin mittoihinsa. Toisaalta ne lentävät keväällä pois tropiikista myös paetakseen tropiikin lukuisia saalistajia.
Muuttaminen on linnuille hyödyllistä ennen kaikkea ravinnonhankinnan ja lisääntymisen kannalta. Keväästä syksyyn korkeilla leveysasteilla on tarjolla paljon ruokaa, kuten hyönteisiä, silmuja, kukkia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä ja siemeniä. Siellä on myös paljon tilaa pesiä ja vähemmän petoja kuin tropiikissa. Pesimisen jälkeen, tai viimeistään kun syksy saapuu ja ruoka alkaa vähentyä, monet linnut muuttavat takaisin lämpimille seuduille, missä ruokaa on saatavilla vuoden ympäri.

Yksilö pesii ja talvehtii samoilla seuduilla vuodesta toiseen. Vanhemmat linnut osaavat muuttaa tarpeeksi aikaisin saadakseen hyvän reviirin ja parin. Nuoret linnut lähtevät muuttomatkoilleen usein vasta myöhemmin ja kuluttavat myös matkaansa enemmän aikaa kuin kokeneet linnut. Lintuja kuolee paljon muuttomatkojen aikana, ja nuorten lintujen kuolleisuus on korkeampi kuin kokeneiden lintujen. Jotkin linnut pesivät petoja välttääkseen hyvin syrjäisillä seuduilla, kuten kallionseinämillä tai saarilla.

Miksi ja milloin linnut muuttavat?

Muuttaminen on vaistomaista. Yksittäinen lintu aloittaa muuttomatkansa tuntiessaan vastustamatonta halua lähteä.

Linnut muuttavat pääasiassa ravinnon saatavuuden ja lisääntymisen perässä. Pohjoisen talvessa hyönteis- ja vesiravintoa ei ole riittävästi, joten linnut suuntaavat etelämmäs. Lintujen sisäinen kello ja hormonitoiminta reagoivat päivän pituuden muutoksiin, mikä laukaisee "muuttolevottomuuden".

Syysmuutto voi alkaa jo elokuussa, (esim. kahlaajat) huipentuu syys-lokakuun aikana ja jatkuu joulukuulle asti (vesilinnut).

Valmistautuminen muuttomatkaan

Linnut valmistautuvat muuttomatkaansa vaihtamalla uudet sulat ja syömällä itselleen riittävästi vararavintoa. Lintu muuttaa ruokavalionsa energiapitoisemmaksi lihoakseen nopeammin. Syömisen tarpeen laukaisee vähentynyt auringonvalo, joka aiheuttaa linnun hormonitoimintaan muutoksia. Muuttoon valmistautuminen aiheuttaa linnussa myös ruoansulatuksen tehostumista, ja joillain lajeilla lisäksi esimerkiksi sydämen ja lihasten kasvua ja hemoglobiinin lisääntymistä. Toisaalta linnun lisääntymiselimistö surkastuu lähes olemattomiin. Muuttoa edeltävinä päivinä ja viikkoina lintu muuttuu levottomaksi. Ylimääräisen liikehtimisen avulla lintu vahvistaa lentolihaksiaan ja tehostaa aistejaan.

Miten linnut osaavat suunnistaa?

Lintujen muutto on monimutkainen ja tarkasti ajoitettu prosessi, joka perustuu perinnölliseen vaistoon, sisäiseen kelloon ja erinomaisiin suunnistustaitoihin. Linnut suunnistavat muuttomatkoillaan ja jokapäiväisessä liikkumisessaan käyttämällä useita toisiaan täydentäviä aisteja. Syksyllä ne muuttavat myös paetakseen talven kylmyyttä.

Suunnistus on yhdistelmä synnynnäistä vaistoa ja opittuja reittejä. Linnut käyttävät rannikkoviivoja, vuoristoja, jokia ja muita suuria maastonmuotoja maamerkkeinä. Osa lajeista (kuten joutsenet ja kurjet) muuttaa perhekunnittain, jolloin nuoret linnut oppivat reitin vanhemmiltaan, kun taas jotkut lajit muuttavat yksin perimänsä "kartan" avulla.

Jotkut lajit voivat käyttää jopa hajuaistiaan. Linnuilla on myös erinomainen Nelivärinen näkökyky, ja ne näkevät ultraviolettivaloa, mikä auttaa niitä hahmottamaan ympäristöä paremmin kuin ihmiset.

Linnuilla on magneettiaisti, mikä toimii niille eräänlaisena kompassina, mikä auttaa niitä tietämään sijoituksensa ja suuntansa, erityisesti merien yllä. Sähköiset laitteet saattavat haitata linnun magneettiaistia.

Jotkin lajit muuttavat päivänvalossa, toiset öisin. Esimerkiksi suurin osa pikkulinnuista muuttaa öisin, jolloin lämpötila on viileämpi ja saalistajia on vähemmän. Yöllä tuuletkin ovat rauhallisempia kuin päivällä.

Muutto on herkkää säälle ja esimerkiksi monet pikkulinnut keskeyttävät matkansa huonolla säällä.

Toiset lintulajit muuttavat yksin, toiset taas perhekunnittain tai parvissa. Toisinaan väsyneet linnut saattavat ottaa lyhyen kyydin jopa valtamerilaivalla.

Päivämuuttajat hyödyntävät aurinkoa ja sen polarisoitunutta valoa, kun taas yömuuttajat suunnistavat tähtitaivaan avulla, sekä aiemmin oppimiaan suotuisia reittejä. Valosaaste saattaa harhauttaa lintuja.

Suuremmat linnut, kuten petolinnut ja kurjet, muuttavat usein päivällä hyödyntäen ilmavirtauksia. Päiväsaikaan muuttavat linnut näkevät maiseman paremmin, ja ne voivat saalistaa hyönteisiä ilmasta sekä hyödyntää lämpimiä nousevia ilmavirtauksia ylittäessään vuoria.

Sosiaalisimmat linnut muuttavat parvissa. Näitä ovat muun muassa sorsat, hanhet, joutsenet, kurjet, pelikaanit, flamingot, pääskyt, tilhet ja rantalinnut. Ne voivat muodostaa V:n tai J:n muotoisia parvia säästääkseen energiaa ilmassa, ja huonotkin suunnistajat selviävät parvessa perille.

Pitkät lentomatkat

Muuttomatkat voivat olla jopa kymmeniä tuhansia kilometrejä. Pisimmän muuttomatkan tekee lapintiira. Se asuu puolet vuodesta pohjoisella napa-alueella ja puolet eteläisellä napa-alueella, ja tekee vuoden aikana yhteensä 40 000 – 70 000 kilometrin muuttolennon.

Hanki kiikarit, ota mukaan muistikirja ja kynä, pidä kamera käsillä ja pidä hauskaa yrittäessäsi havaita uskomattomia lintulajeja Maailman muuttolintupäivän kunniaksi.

Maailman muuttolintujen päivien tarkoitus on nostaa esiin muuttolintuja koskevaa tietoa. Näinä päivinä järjestetään eri puolilla maailmaa muuttolintuihin ja niiden elinympäristöön liittyviä tapahtumia, kuten oppimisprojekteja ja lintubongausretkiä.

Myös Suomessa voi tänä viikonloppuna viettää hauskaa lintupäivää ihan pihalla, koska on BirdLife Suomen lintubongausviikonloppu.
Tapahtumassa lasketaan, kuinka monta lajia pihapiiristä löytyy yhden kevätpäivän aikana. Samalla nautitaan lähiluonnosta ja vietetään mukava lintupäivä. Tänä keväänä tapahtuma järjestetään 9.–10.5.

Kyseessä ei ole kilpailu, vaikka tapahtumalla on säännöt. Havainnointialue ulottuu 100 metrin säteelle kotitalosta tai mökistä, mutta myös kauempaa näkyvät tai kuuluvat linnut saa laskea. Voit valita, osallistutko lauantaina vai sunnuntaina. Havainnointiaikaa on koko valitsemasi vuorokausi klo 0–24, mutta koko aikaa ei tietenkään tarvitse käyttää. Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi juuri niin kauan kuin sinulle sopii.
Kuva, teksti ja lisätietoa sivulta BirdLifeSuomi

PS:

Harvinaistunut tervapääsky on vuoden 2026 lintu.

Lisäksi tänään on mm Eurooppapäivä, #EuropeDay, tuulimyllyjen päivä, #WindmillDay, sekä maailman vatsatanssipäivä, #WorldBellyDanceDay, ja tämä viikko 4.-10.5. on ollut astmatietoviikkoa.

8.5.2026

Kansainvälinen viikinkipäivä ja II:ssa maailmansodassa henkensä menettäneiden vuosipäivä

Tänään on kansainvälinen viikinkipäivä. Viikinkiaika oli n 793 - 1066. He olivat kotoisin nykyisen Ruotsin, Norjan ja Tanskan alueilta. Osa heistä vaelsi kuin merirosvot ja ryösti minkä saivat, ottaen myös ihmisiä orjikseen. Sana "viikinki" tarkoitti usein nimenomaan vesitse tehtävää ryöstöretkeä. He myös kävivät kauppaa, seilaten Pohjois-Atlantilla, Välimerellä, sekä pohjois Euroopassa. Viikingit vierailivat myös Pohjois-Amerikassa ja loppujen lopuksi päätyivät asuttamaan muun muassa Islantia, Grönlantia, Färsaaria, Normandiaa, Kiovaa, Novgorodia sekä Brittein saaria. He vaelsivat ympäri maailmaa, melko kansainvälisesti, ollen taitavia merenkävijöitä, kauppiaita ja myös maanviljelijöitä.

Viikingit käyttivät muinaisnorjaa, joka oli yhteinen kieli nykyisen Ruotsin, Norjan ja Tanskan alueilla viikinkiajalla 700–1000-luvuilla ja vaikka islannin kieli on uusinut nimityksiä, ne pohjautuvat vahvasti muinaisnorjaan, jota viikingit puhuivat. Ruotsin, Norjan ja Tanskan nykykielet ovat suoria jälkeläisiä viikinkien puhumasta muinaisnorjasta.
Esimerkiksi osa Norjan kielen viikonpäivien nimistä pohjautuu Viikinkien jumaltarustoon;

Tirsdag (Tiistai): Týr sodan jumalanmukaan. Hän oli Odinin nuorempi poika ja Thorin veli.
Onsdag (Keskiviikko): Ylijumala Odinin mukaan. Useissa muissakin germaanisissa kielissä keskiviikko on nimetty Odinin mukaan.
Torsdag (Torstai): Thorin eli ukkosenjumalan mukaan. Hän oli Odinin vanhempi poika ja Týrin veli.
Fredag (Perjantai): Tulee muinaisnorjan sanasta frjádagr, joka tarkoittaa Frigg-jumalattaren päivää. Hän oli Odinin vaimo.

Jälkinä heistä nykyaikaan jäi mm Valhalla-tarinoita ja näitä yhä käytettyjä sanoja ja viikinkihautoja. Skotlantiin ja Irlantiin jäi viikinkien geeneistä eniten punahiuksisia maailmassa.

Taiteellinen AI-näkemys viikinkimiehestä. Tutkimusten mukaan viikingit eivät käyttäneet taistelussa sarvikypäriä, sillä sarvet olisivat olleet epäkäytännölliset ja vaaralliset lähitaistelussa. Myytti sarvikypäristä on 1800-luvun taiteilijoiden sekä oopperaesitysten luomaa illuusiota, kun viikingeistä haluttiin tehdä barbaarisempia ja eksoottisempia.

#viking
#vikingday
#vikingheritage
#historyvikings

Lähteinä:

Doty

skjalden.com

Itäsuomen yliopisto

storyboardthat.com

Historia.net

Wikipedia

Nyt pitäisi juhlia muistamisen ja sovinnon aikaa

Sekä 8. että 9. toukokuuta ovat II:ssa maailmansodassa henkensä menettäneiden muistelupäiviä, jolloin muistellaan heitä, jotka eivät koskaan palanneet. Mutta parhaillaankin soditaan turhia ja hirveitä sotia ympäri maailmaa, vaikka silloin joskus vannottiin, ettei koskaan enää...

Jokaisen menetyksen takana on kasvot, ääni, lyhyeksi jäänyt elämä. Tämä päivä kutsuu meidät ajattelemaan näitä ihmisiä. Ei sotilaina historiankirjassa, vaan jonkun lapsena, ystävänä, rakkautena, isovanhempana, isoisovanhempana, sukulaisena tai puolison sukulaisena.

Muistamisen kautta emme vain kunnioita kuolleita vaan samalla suojelemme eläviä

Jotkut istuvat hiljaisuudessa. Toiset sytyttävät kynttilöitä tai jakavat tarinoita. Tämä hetki herättää jotakin syvästi inhimillistä. Se pyytää meitä varaamaan tilaa surulle ja samalla tekemään tilaa rauhalle. Menneiden menetysten painosta tulee syy suojella eläviä, jotka meillä vielä on.

Yksinkertaisilla eleillä voi olla syvä merkitys. Kynttilä ikkunassa auringonlaskun jälkeen puhuu ilman sanoja. Se symboloi muistoa, rauhaa ja jokaista sodan keskeyttämää elämää.

Voit myös etsiä paikallisen muistomerkin tai patsaan, joka kunnioittaa taistelussa kaatuneita. Sellaisen luona oleminen luo vahvan yhteyden. Jo yhden minuutin hiljaisuus jättää pysyvän vaikutuksen.
/DOTY

#TimeOfRemembranceAndReconciliation