Omenapäivän satoa

Joka vuosi hedelmätarhat tarjoavat tähän aikaan värikylläisen näytelmän täynnä purppuranpunaista, keltaista ja vihreää – eikä kyse ole vain syksyn lehdistä.

 

 

Kuvassa meidän cottage gardenimme ensimmäinen omenapuu. Siitä lisää tuolla... 

 

Omenasadon myötä ilmaan leviää omenapiiraiden, mausteisten omenajuomien ja -hillojen houkutteleva tuoksu – mukanaan kaikki se, joka tekee tästä vuodenajasta niin erityisen.  

Voit myös kokeilla oman omenasiiderin valmistamista. Tähän on kaksi vaihtoehtoa. Voit valita helpon tien ja ostaa kaupoista saatavan omenasiiderin valmistuspaketin. Toinen vaihtoehto on valmistaa oma omenasiideri alusta alkaen itse. Tämä vaatii melko paljon vaivannäköä, mutta lopputulos on varmasti kaiken vaivan arvoinen!  

Jossain päin maailmaa vietetäänkin omenapäivää juuri tänään. Suomessa omenapäivää vietettiin jo syyskuussa, mutta mikä estää viettämästä omenapäivää vaikkapa joka päivä! Onhan olemassa se vanha sanontakin: ”omena päivässä pitää lääkärin loitolla”. 

🍎

Omenapäivääkin voisi kutsuakin ”lääkärin työttömäksi tekemisen päiväksi” – ja se johtuu yksinkertaisesti tästä herkullisesta hedelmästä saatavista terveyshyödyistä. Omenat sisältävät erilaisia ​​antioksidantteja, kuten klorogeenihappoa, floritsiinia, katekiinia ja kvertsetiiniä. Omenoiden syömisen ja kolesterolin alentamisen, tiettyjen sairauksien riskin vähentämisen sekä painonhallinnan välisiä yhteyksiä on tutkittu useissa eri tutkimuksissa.

Koska tämä päivä koittaa vain kerran vuodessa, rakastuneet voivat ilmaista tunteensa vaikkapa heittämällä 🍏Golden Delicious -omenan rakkaalleen – ja katsoa, ​​vastaako tämä tunteisiin ottamalla omenan kiinni. 

 

  

 Omenapäivän viettäminen on helppoa! Syö omena, juo omenasiideriä tai nauti ruokia, jotka sisältävät omenaa. Tämä raikas ja mehukas hedelmä maistuu sellaisenaan. Kotimaisia omenia ei tarvitse edes kuoria. Tai kasta omena Halloweentyyliin johonkin makeaan, kuten maapähkinävoihin, Nutellaan, kinuskikastikkeeseen, jne. 

 Tai viipaloi leivän päälle, kuutioi ja keitä sitä pari tuntia soseeksi tai paksuksi omenavoiksi, leivo se taikinan sisään, tai pilko omenaa pannukakkutaikinan joukkoon. Tapoja on monia – jokainen löytää varmasti oman tapansa nauttia tästä herkullisesta hedelmästä.  

On olemassa valtavasti erilaisia ​​jälkiruokia, joissa omenat ovat pääosassa. Näihin kuuluvat perinteiset herkut, kuten omenakakku, omenapaistos (apple crumble) ja omenapiirakka. Nykyään verkosta ja keittokirjoista löytyy myös moderneja reseptejä. Esimerkkejä näistä herkullisista luomuksista ovat omenainen murupintainen juustokakku, suolakinuski-omenapaistos sekä omenasiideritaikinasta valmistetut kuppikakut kaneli-voikreemikuorrutteella – ja paljon muuta! Riittää, kun teet nopean haun verkossa, niin löydät varmasti runsaasti herkullisia omenapohjaisia ​​leivonnaisia! 

Muista myös omenoiden kuorimisen yhteydessä järjestää kilpailu: kuka saa kuorittua omenasta pisimmän yhtenäisen suikaleen? 

Omena on erittäin monikäyttöinen hedelmä, josta syntyy valtava kirjo erilaisia ​​ruokia. Omenoita voi hyödyntää niin makeissa kuin suolaisissakin herkuissa – salaateissa, leivonnaisissa ja jopa pääruoissa. 

 

Omenainen leipä

Omenapuupäivän piirakka 

 Selma-mummon omenapaistos

 Omenakauratoscakakku 

 

Omenapäivän historiaa 

Nykyinen omenapäivä sai alkunsa vuonna 1990 Covent Gardenissa. Sitä on vietetty joka vuosi siitä lähtien ja se on kasvanut maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Päivä on kehittynyt pelkästä omenan juhlistamisesta ruokaan liittyvän kulttuurisen ja geneettisen monimuotoisuuden arvostamiseksi. Nykyisen omenapäivän ydin on tukea omenatarhojen geneettistä monimuotoisuutta ja vastustaa yksipuolista viljelyä (monokulttuuria). 

 

 

 

   

 Istuta omenapuu. Perinteitä arvostavat saattavat haluta ottaa omenapuusta pistokkaita ja istuttaa ne, mutta niille, joilla ei ole yhtä loistavaa viherpeukaloa, sopii yhtä hyvin istuttaa taimitarhasta ostettu omenapuu. 

 

 Mieti, millaisen puun haluat

Haluatko, että omenapuusta tulee iso, kauniisti kukkiva koristepuu, joka antaa vähän satoakin? Vai haluatko satoisan puun, josta on helppo poimia hedelmiä? Jos kerrot taimikauppiaalle toiveesi, hän osaa ehdottaa sopivan hillitty- tai voimakaskasvuista puuta. Valintaan vaikuttaa myös pihan koko.

 

 Valitse hyvä taimi

Tarkista ostovaiheessa, että puu on runkojohtoinen eli sillä on vain yksi runko. Yritä löytää yksilö, jonka oksat kasvavat eri puolilla runkoa ja etäällä toisistaan. Tarkista myös, että kuori on ehjä eikä siinä näy vaurioita. Valitse mieluiten ruukussa kasvava astiataimi, koska sillä on hyvät juurtumismahdollisuudet. 

 

 Istuta omenapuu oikeaan syvyyteen

Istutuskuopan ei tarvitse olla syvä, puoli metriä riittää. Puun tärkeät juuret kasvavat nimittäin lähellä maanpintaa. Tärkeintä on, että kuoppa on vadin muotoinen ja kolme kertaa syvyytensä levyinen eli 1,5-2 metriä leveä. Poista pakkausmateriaali juurten ympäriltä, sillä se ei maadu niin nopeasti kuin luullaan. Riko astiataimen juuripaakun pintaa sivuilta, jotta juurten leikkauspinnoista kehittyy uusia juuria.

Älä istuta puuta liian syvään. Juurenkaulan eli rungon ja juuren välisen paksunevan osan pitää jäädä maanpinnan yläpuolelle. Jos puu on istutettu liian syvään, kasvuun lähtö häiriintyy ja puusta tule epämuotoinen.

 

 Muotoile omenapuulle kohopenkki

Istuta puu kohopenkkiin ilmavaan puutarhamultaan, sillä uusi multa painuu ajan myötä. Jos kohopenkkiä ei ole tehty, puun ympärille muodostuu helposti vettä keräävä kuoppa. Kohopenkki on lämmin. Sen ansiosta liika vesi valuu syksyllä kasvin juurelta. Kata kohopenkki esimerkiksi kuorikatteella tai nurmisilpulla. Älä päästä heinää tai nurmea kasvamaan puun tyvelle. 

 

 Tue omenapuu tarvittaessa

Pieni puu ei tarvitse tukikeppiä. Sitä tarvitaan vain, jos puu on niin suuri, ettei se pysy itsestään pystyssä uudella paikallaan. /Meillä kotona 

 

🍏 

Omenapuu istutetaan aurinkoiselle ja lämpimälle paikale, jossa maa on kuohkeaa, kalkittua ja hyvin läpäisevää. Astiataimen voi istuttaa toukokuusta syyskuuhun, parhaiten keväällä tai alkusyksystä. Kaiva kuoppa, joka on kaksi tai neljä kertaa juuripaakun kokoinen, aseta puu entiseen syvyyteen (varrennuskohta maan päälle), tue se ja kastele huolellisesti. 

Voit istuttaa omenapuita vieläkin, aina sunnuntaihin 25.10 asti.

 

 

 

PS: 

 Omenahillo on ihanaa lettujen kanssa! 

 🍎

Lähteinä mm:

DOTY 

Wikipedia 

Meillä kotona 

 

 

Hiljan päivää

 

Jos voit vaeltaa veden lähelle

kallioiden ja tunturien päälle 

Kulkea metsien keskellä 

tai suolla pitkospuilla 

hiljaisuuden ääniä kuunnella 

Keräillä luonnon antimia 

Tuulta ja puita hengitellä 

Silloin olet hyvän äärellä

- Una Reinman 

Hiljan päivää ja valtakunnallista hiljaisuuden päivää vietetään vuosittain 8. lokakuuta Hiljan nimipäivänä. 

Päivä toimii luonnonhiljaisuuden ja hiljentymisen teemapäivänä, joka muistuttaa pitämään taukoa arjen hälystä ja melusta. 

#hiljaisuudenpäivä

Muuttolinnut matkaavat etelään

Sen lisäksi, että tänään on maailman hymypäivä, on myös maailman karjaeläinten päivä, sekä suojelusenkelipäivä.  

Ja viikonloppuna järjestettävä Euroopan ja Keski-Aasian kattava EuroBirdwatch-tapahtuma on Euroopan suurin lintuharrastustapahtuma. Se järjestetään vuosittain lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tänä syksynä EuroBirdwatchia vietetään 3.–4.10. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä sekä yleisötapahtumissa että omatoimisesti retkeillen. 

EuroBirdwatchin tärkein tavoite on herättää kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan. Valtioiden rajoista välittämättä matkaa tekevät muuttolinnut kuvastavat hyvin kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä lintujen suojelussa. BirdLifen tavoitteena on turvata linnuille tärkeiden elinympäristöjen säilyminen pesimäalueilla, muutonaikaisilla levähdyspaikoilla ja talvehtimisalueilla.

Teksti ja lisää tietoa: BirdLife Suomi 

 

 

 

 

   

Toki suurin osa linnuista on lähtenyt pois lämpimään jo aika päivää sitten, mutta lokakuun toisena lauantaina 10.10. on erityinen teemapäivä, nimeltä Maailman muuttolintujen päivä. 

Olen kirjoittanut linnuista ja niiden muuttomatkoista aiemminkin, mm keväällä: Ne tärkeät rakkaat linnut 

 Huomenna lauantaina voimme lintubongauksen lisäksi askarrella kortteja, ja sunnuntaina upotamme kädet taikinaan ja leivomme kanelisia herkkupullia, koska on jälleen korvapuustipäivä! Ne ihanat ja meille tärkeät pullaset ja nisut, maistuvat suomalaiselta lapsuudelta...

 

 

 

Superjuoma kahvi!

Tarun mukaan 800 -vuosisadalla elänyt vuohenpaimen huomasi kahvipapujen virkistävän vaikutuksen vuohiinsa ja alkoi itsekin maistella papuja. Vuonna 850 kuuluisa kreikkalainen kirjailija Homeros kuvailee juomaa, joka on mustaa ja karvasta sekä pitää ihmiset hereillä. (Mutta mitä jos se puhuikin teestä? Karvasta ja mustaa... Hmm...) =) 

Kahvinjuonti yleistyi alun perin arabimaailmassa – todennäköisesti 1400-luvulta lähtien – ja levisi sieltä Aasiaan, Italiaan, muualle Eurooppaan ja Amerikkaan, päätyen lopulta siihen kahvikuppiin, jota pitelet tänään käsissäsi. 

Ihmiset rakastavat kahvia tässä modernissa yhteiskunnassa. Se on muuttunut herkusta tai erikoisuudesta arkipäiväiseksi aineeksi ja miljoonia kuppeja sitä kulutetaan maailmanlaajuisesti joka tunti. 

Se antaa jopa ihmisille, jotka eivät normaalisti lähesty toisiaan, mahdollisuuden aloittaa keskustelun ja verkostoitua odottaessaan kahvin tarjoilua. 

Riittää, kun kävelee lähimmälle pääkadulle ja katsoo kahviloiden määrää, niin ymmärtää, kuinka syvä ihmisten rakkaussuhde tähän suosittuun kofeiinipitoiseen juomaan – kahviin – todella on. Kahvi on tietenkin muutakin kuin pelkkä juoma. Monille se on intohimo. Siihen liittyy jopa oma alakulttuuri, sanasto ja elämäntapa. 

Kahvilaatuja on monenlaisia, ja ne eroavat toisistaan ​​niin vahvuuden kuin täyteläisyydenkin suhteen. Kahvin alkuperä ja paahtotapa vaikuttavat merkittävästi sen makuun. Maaperän happamuus, viljelytapa ja jopa sadonkorjuun jälkeinen papujen kuivausprosessi vaikuttavat suuresti siihen, millaisia ​​makuja kupilliseen lopulta muodostuu. Kuka olisi uskonut, että niin pieni papu voi olla niin monivivahteinen?  

 
Näin juhlistat kansainvälistä kahvipäivää  

Kahvi maistuu tietysti erinomaiselta minä tahansa päivänä, mutta kansainvälisenä kahvipäivänä sen nauttimisessa saa olla ripaus erityisyyttä. Paras tapa on tietenkin nauttia kupillinen herkullista kahvia. Kahvilaatuja on valtavasti, joten lähes jokainen löytää varmasti oman suosikkinsa.

 

Tue paikallisia  

Yksi helppo tapa juhlistaa kansainvälistä kahvipäivää on tukea paikallista kahvipaahtimoa ja yrittäjää hakemalla kupillinen kahvia kahvilasta. Tällaisissa paikoissa vallitsee usein mukava tunnelma ja ystävällinen palvelu ja henkilökunta kertoo mielellään asiakkaille heidän rakkaudestaan ​​ja intohimostaan ​​kahvia kohtaan. 

 

 Kokeile eri tavalla valmistettua kahvia

Miksi et kokeilisi tänään erikoiskahvia toisesta maasta? Vaihtoehtoja riittää: esimerkiksi ibrik-pannussa valmistettu turkkilainen kahvi tai makeutetulla kondensoidulla maidolla jälkiruokamaiseksi viimeistelty vahva vietnamilainen kahvi. Tai ehkä myöhemmin päivällä voisit nauttia kahvisi ”irlantilaisittain” eli tilkalla alkoholia höystettynä. 

 

Hanki uusi kahvinkeitin  

Kahvin makuun vaikuttavat sekä käytetyt pavut että itse valmistustapa. Kokeile esimerkiksi pressopannua, mutteripannua, jne. Samalla kannattaa hankkia myös kahvimylly, jotta saat parhaan maun käyttämällä juuri jauhettuja papuja. Vaikka menetelmä ei ehkä ole yhtä nopea tai automaattinen kuin tavallinen kahvinkeitin, uusiin tapoihin tutustuminen voi olla hauskaa – ja lopputuloskin maistuu paremmalta.

Osta eettisesti tuotettua kahvia  

Kahvi on nykyään yksi maailman merkittävimmistä viljelykasveista, joten eettisesti tuotetun kahvin ostaminen on entistäkin tärkeämpää – valitse kahvisi huolella ja tue eettistä kaupankäyntiä. Useimmat kahvilat tarjoilevat ja myyvät eettisesti hankittua kahvia. Paikallisille kahviloille kahvia toimittavilla paahtimoilla saattaa toisinaan olla jopa henkilökohtainen suhde kahvipavut kasvattaneeseen viljelijään. Haastavampaa kahvin hankinta on ruokakaupassa, joten tuoteselosteet kannattaa lukea erittäin tarkasti. Eettisesti tuotettu kahvi maksaa todennäköisesti hieman enemmän, mutta koska kyseessä on jonkun toimeentulo, muutama ylimääräinen sentti kupillista kohden on ehdottomasti sen arvoista. 

 

Kahvi on superjuoma 

 

Vaikka kaikki eivät olekaan samaa mieltä, valtaosa ihmisistä ympäri maailmaa pitää kahvin makua erinomaisena. Monet myös tietävät, että kahvi voi antaa kaivattua lisäenergiaa. Juuri siksi monet juovatkin kupillisen kahvia heti aamulla, vai mitä? Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, että kahvin hyödyt ulottuvat paljon pidemmälle kuin vain kofeiinin tuomaan virkistykseen. 

Kahvi voi auttaa jopa rasvanpoltossa, sillä sen on todettu kiihdyttävän aineenvaihduntaa jopa 11 prosentilla. Lisäksi se on käytännössä kaloriton juoma – ainakin silloin, kun se nautitaan mustana, ilman maitoa tai sokeria. Kahvi sisältää myös useita tärkeitä ravintoaineita, kuten niasiinia, magnesiumia, kaliumia, mangaania, pantoteenihappoa (B5-vitamiini) ja riboflaviinia (B2-vitamiini). 

Eikä siinä vielä kaikki: kahvia pidetään länsimaisen ruokavalion merkittävimpänä antioksidanttien lähteenä. 
Kahvin on myös osoitettu parantavan fyysistä suorituskykyä merkittävästi. Useiden tutkimusten mukaan kahvi saattaa myös edistää pitkäikäisyyttä. Lisäksi Harvardin yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa on havaittu, että kahvi voi auttaa masennuksen torjumisessa ja lisätä yleistä onnellisuuden tunnetta.  

Kun siis nautit tänään kupillisen kahvia, hengitä sisään sen aromia, maistele sen tummaa ja täyteläistä makua ja pohdi sen tarinaa – mutta ennen kaikkea nauti.
 

#InternationalCoffeeDay

 

 

PS: 

Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa. Noin 4 - 5 kupillista henkeä kohden päivässä. 

Wikipedia

Doty

Kekri - Kaikkien juhlien esiäiti

Ikiomaa kaikkien pyhien juhlaa, eli kekriä on vietetty Suomessa jo ennen 1000-lukua. Sitä juhlittiin peltoja ja karjaa turvanneen maanhaltija Kekrin kunniaksi. Juhlapäivällä ei alkujaan ollut vakinaista kalenteriin sidottua ajankohtaa, vaan se määräytyi kulloisenakin vuonna maatalon syystoimien loppumisen mukaan, alkaen 29. syyskuuta ja päättyen pyhäinpäivään, joka ajoittuu 31. lokakuuta – 6. marraskuuta. 

 

Kekriolut pantiin alulle hyvissä ajoin viikkoja ennen juhlaa ja sen annettiin käydä ja tekeytyä kaikessa rauhassa tynnyreissä. Perinteinen kekriolut oli suomalaisessa kansanperinteessä sadonkorjuujuhlan kruunu ja se valmistettiin aina oman talon tuoreesta uuden sadon viljasta. Kyseessä oli käytännössä saman tyyppinen perinnejuoma kuin muinaissuomalainen sahti. 

Olut tehtiin uutisohrasta, toisinaan sekaan laitettiin ruista. Koska kyseessä oli vuoden suurin juhla, maltaissa ei säästelty, vaan oluesta tehtiin tarkoituksella hyvin vahvaa, sakeaa ja ravitsevaa. Juoman maustamiseen ja säilyvyyden parantamiseen käytettiin oman humalasalon humalaa tai luonnonyrttejä, kuten suopursua. 

 Karja tuotiin ennen kekriä laitumilta sisälle. Osa teurastettiin ja säilöttiin suolaan, laitettiin kuivalihaksi tai savustettiin tulevan talven varalle. Osasta valmistettaisiin kekrijuhlaruokaa.

 

 

Kekrin juhlinta alkoi yleensä jo aamulla kekrisaunalla, jotta vainajien haamuille ja tontuillekin jäi aikaa kylpeä. Vasta heidän jälkeensä saunoi talon väki. 

Kekrinä syötiin ja juotiin mahdollisimman paljon. Kenellekään ei saanut jäädä nälkä. Uskottiin, että yltäkylläinen kekripöytä takasi hyvän sadon ja karjaonnea myös seuraavalle vuodelle. Ruokaa piti olla tarjolla koko päivän ja yön, eikä pöytää siivottu välillä. Pitopöydässä saattoi olla uutisviljaleipää, uutispuuroa, kalaa, makkaroita, viiliä, piimää, veri- ja sisälmysruokia, kekri - eli lihapyöryköitä, joita oli jatkettu esimerkiksi punajuurella. Nauriita syötiin tietenkin paljon. Se oli pääjuures. 

Nauriilla oli ennen suomalaisille merkittävä asema, joka kesti vuosisatoja, ennen kuin peruna syrjäytti sen. Kekriä juhliessa oli tapana tehdä lyhtyjäkin tyhjäksi koverretuista nauriista. Valonlähteenä käytettiin lampaantaliin kastettua tikkua tai kynttilää. Tulen ja valon uskottiin pitävän levottomat vainajat, menninkäiset ja pahat henget loitolla. Niitä kunnioitettiin ja vähän pelättiin. Naurislyhty antoi kuitenkin valoa kitsaasti ja siksi sitä kutsuttiin osuvasti kitupiikiksi. 

Lammaspaisti oli tyypillinen kekriruoka, jota syötiin maanhaltijan kunniaksi ja syömään kutsuttiin suvun vainajatkin. Siksi pöytään katettiin kippo tai lautanen heillekin. Esivanhempien uskottiin tulevan tarkastamaan viljelysmaita ja toimivan suojelijoina, mikäli heidät pidettiin tyytyväisinä. Siksi heitä tuli kestitä runsailla antimilla ja lämpimällä saunalla. Ruokaa vietiin myös talon haltijoille, navetta- ja riihitontuille. 

Oluen laatu määritti talon isännän maineen: mitä sakeampaa ja vahvempaa olut oli, sitä parempaa onnea ja satoa odotettiin seuraavalle vuodelle. Kekrinä juotiinkin tukevasti. Tämä oli eräänlainen viljauhri. Kun satoa käytettiin huoletta, ajateltiin olevan lupa odottaa hyvää satoa seuraavanakin vuonna. Liikaa ei siltikään sopinut humaltua. Jos seuraavana kesänä vilja oli lakoontunut, tiedettiin että isäntä oli sammunut humalluttuaan liikaa kekrinä. 

 

 

Kekrinä laulettiin ja leikittiin  

 

Koska kekrin käsitettiin merkitsevän vuoden vaihtumista, liittyi siihen usein erilaisten enteiden ja tulevaisuuden ennustamista samaan tapaan kuin nykyisin uuteenvuoteen. Uusi vuosi oli siirtymätila, ja ajatuksena oli, että tulevaisuuskin oli silloin ennustettavissa tai jopa muokattavissa. Silloin raja tämän ja tuonpuoleisen maailman välillä oli ohut ja näkymättömät vainajahenget olivat liikkeellä.  

Kekrinä valettiin lyijyä (myöhemmin tinaa) ja ennustettiin siitä tulevaa, polteltiin kokkoa että pahat henget pysyisivät poissa. Päivän lopuksi poltettiin kekripukki. Se oli oljista, heinästä, ohrasta tai kauraoljesta vuohipukin muotoon sommiteltu teos. Pukin polttaminen  oli vanha tapa muuttaa mennyt vuosi tuhkaksi, pitää ne levottomat tai pahat henget loitolla ja toivottaa onnea tulevalle vuodelle.

Oli myös tapana, että talon isäntä jakoi palkollisille lahjoja, esimerkiksi vaatetarvikkeita. Piiat ja rengit saivat lisäksi kekristä alkavan, viikon mittaisen vapaan ja voivat lähteä vierailemaan kotiseudulleen. Osa palvelusväestä saattoi lomailla ja jatkaa sen jälkeen töitä silloisessa työpaikassa. Osa vaihtoi työpaikkaa pestuumarkkinoilla, joilla isännät ja emännät etsivät taloihinsa uutta työvoimaa, ja piiat sekä rengit ottivat pestin seuraavaksi vuodeksi. 

 

Kekri vai kepponen 

Kekriin liittyi tavallisesti 12 päivää kestänyt aika, jolloin ei tehty työtä enempää kuin oli välttämätöntä. Etenkään sellaisia töitä ei saanut tehdä, joista kuuluisi kovaa ääntä, niin kuin puiden hakkaamista.  

Kekrin toisena päivänä lähdettiin kiertämään kyliä seurueilla, joissa oli naamioituneita hahmoja jotka halusivat taloista syötävää tai varsinkin juotavaa. Heidän asusteissaan oli olkia, turkkeja ja tuohinaamareita. Jos he eivät saaneet kestitystä, esimerkiksi olutta, he tekivät jonkinlaisen kepposen talolle. 

Kulkueen merkittävin hahmo oli tuohinaamioinen kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kekripukki voitiin pukea niin, että karhuntaljan (tms) alla käveli kaksi miestä kauhat sarvina ja pitkä varsiluuta häntänä. Pukki vieraili usein vielä nuutinpäivänäkin, jolloin sitä kutsuttiin nuuttipukiksi. 

 

 Kun kekri alkoi muuttua 

 

Vaan kirkkopa ei hyväksynyt pakanalliseksi katsottua kekrin viettoa. Niinpä piispantarkastuksessa vuonna 1729 annettiin papistolle kehotus "saada seurakuntaa luopumaan taikuudesta”. Vaan eivätpä tainneet sisukkaat suomalaiset ymmärtää, mitä ne papit ruotsiksi kirkoissa paasasivat. 

Kekri juhlana alkoi liittyä vainajien muistelemiseen 1800-luvulla. Sanaa kekri onkin käytetty myös Pyhäinpäivän nimityksenä. Varsinainen kekri oli silti 1900-luvulla itä-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa vielä suuri juhla. 

Kun 1920-luvulla Suomeen tuli yleinen oppivelvollisuus, joulun suosio alkoi kasvaa. Monet näkivät koulussa ensimmäistä kertaa joulupukin sekä joulukuusen ja siellä jaettiin joulukortteja ja pieniä joululahjoja ja laulettiin joululauluja. Koko joulun idea opittiin koulusta ja silloin viimeistään kekri unohtui. 

  

Kekri oli kaikkien juhlien esiäiti 

 

Eli todellakin kaikkien pyhien juhla. Melkein kaikki entiseen suomalaisten vuoden suurimpaan juhlaan liittyneet tavat ja perinteet ovat myöhemmin siirtyneet muihin juhlapyhiin.  

Sanalla kekri on muitakin merkityksiä, kuten myöhään syksyllä kylvetty ruis, aave tai mörkö. Karjalan kielessä kekri-sanana merkitsee "pelätiksi pukeutunutta ihmistä". Jossain väitetään kekrin olevankin johdannainen pyörää ja kiertoa koskevasta kantasuomalaisugrilaisesta sanasta kekra, kekraj.

 

 

 

Nykyajan kekri 

Nykykekriä, sadonkorjuukekkereitä viettävät keskiaikaharrastajat jne. Kekriperinteitä voi hyvin soveltaa myös urbaaniin ja moderniin kaupunkielämään. Kekri voi olla yksikertainen tai juhlava. 

Sytytä kynttilät ja kaikenlaisia valoja pimeyden keskelle. Sauno pitkän kaavan mukaan. Heitä löylyt ensin suvun vainajille ja mene itse lauteille vasta sitten.   

Kokoa ystävät, perhe, naapurit jne yhteisen pöydän ääreen. Tarjoa sesongin mukaisia juureksia, järven ja metsän antimia, hedelmiä, leipää ja muita leivonnaisia.

Tai pitäkää nyyttikekrit. Kukin tuo tullessaan jotakin. Kekrin ideanahan on juurikin yhteisöllisyys. 

Voitte herättää naamioitumisperinteen henkiin järjestämällä teemajuhlat. Tehkää kotoisia kekritaikoja ja ennustuksia. Kokeilkaa mehiläisvahavalantaa, kurkistakaa peiliin tulevan puolison toivossa tai tehkää ennustuksia korteilla. 

 

 

Mehiläisvahavalanta 

Mehiläisvaha sulatetaan vesihauteessa, esimerkiksi metallisessa desin mitassa tai emalimukissa. 

Sulanut vaha kipataan nopeasti kylmään veteen. (Hitaasti lorottamalla se muodostaa vain kalvon veden pinnalle.)

Valun voi käyttää uudelleen – vaha on ikuista. /MT

Mehiläisvahaa on myynnissä askarteluliikkeissä ja valmiita valantavahapaloja mm Ruohonjuuressa.

 

 💛

- Ja muista kattaa pöytään symbolinen ylimääräinen lautanen menneille sukupolville. 

💛

 

 

 

Lisätietoa löydät mm näistä lähteistä: 

Elävän perinnön wikiluettelo

Kekri.fi-sivusto
Satokausikalenteri 
Maaseudun tulevaisuus 

Talonpoikaiskulttuurisäätiö
Suomalaisen kirjallisuuden seura

Turun Sanomat 
Wikipedia

Martat 

Yle 

 

 

Naurislyhtykuva videosta, sivulta Turun Sanomat 

Puita & sadonkorjuukuu

 

Puuntaimen istutus 

 

🌳 Valitse oikea ajankohta ja taimi 

Astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden maan ollessa sula. Syysistutus onnistuu loistavasti aina lokakuun puolelle saakka, kun puun kasvu on rauhoittunut ja lehdet jo ovat tai ovat alkamassa kellastua.  

🌳 Sijainti ja etäisyys 

 Isojen puiden istuttamista suositellaan vähintään viiden metrin päähän tontin rajasta. Talon perustusten läheisyyteen (alle 3–5 metriä) istuttamista tulee välttää mahdollisten kosteus- ja juuririskien vuoksi. 

🌳 Istutusohjeet 

Kaiva taimelle kuoppa, joka on kaksi kertaa juuripaakkua leveämpi ja syvempi. Kastele taimi hyvin ennen istutusta ja tiivistä maa sen ympärille kevyesti polkemalla, jotta juuret saavat hyvän kosketuksen multaan. 

🌳 Taimivalinnat 

Jos kaipaat pihaan nopeasti kasvavaa puuta, voit harkita esimerkiksi tuomea, tuomipihlajaa, koivua tai koristekirsikkaa (kuvassa).

🌳  Puun päivää vietetään  sunnuntaina, 27. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun. 

Tänä teemapäivänä yksilöitä ja yhteisöjä kehotetaan myös istuttamaan puita. Syksyllä haihdunta on vähäisempää ja maaperässä on luonnostaan hyvin kosteutta, jolloin puu ehtii juurtua ennen talven tuloa. 

 

 

  

🌳 Puita voi kasvattaa myös siemenistä. Muun muassa omenapuun, koivun, tammen (kuvassa), hevoskastanjan, männyn, kuusen, kirsikkapuun jne voi kasvattaa ulos itse siemenestä alkaen. Tökkäät vaan multapurnukkaan ja muistat kastella. Sisätiloihin voit istuttaa multaan vaikkapa sitruunan, mandariinin tai appelsiinin tai Johanneksen leipäpuun siemenen...  

🌳 Puita voi kasvattaa myös oksapistokkaista, esimerkkinä terijoensalava, koripaju, (pajut yleensäkin), aprikoosipuu, paratiisiomenapuu jne... 

- Kaikista näistä on kokemusta. 💚

 

 

* Tässä kuussa paras istutuskausi olisi ollut jo aikavälillä 12. - 25.9. mutta voithan ostaa puun taimen jo valmiiksi, sillä tämän vuoden viimeinen istutusjakso on 11. - 25.10. 

Silloin voi myös istuttaa ne ensi kevään tulppaanit ja muut sipulikukat.  

Syyskuun täysikuun hetkikin on 26.9. klo 19:49. Tätä täysikuuta on kutsuttu nimillä sadonkorjuukuu, Harvest Moon, maissikuu, Corn Moon tai Full Corn Moon sekä hedelmäkuu, Fruit Moon. 

 

Näihin aikoihin on usein syysmyrskyjä.  

Autolautta Estonian uppoamisesta tulee 28.9 jo 32 vuotta...  

 

 

 

 

 

 

Viherlassila

Stora Enso 

Wikipedia  

Stadissa.fi  

Suomi.fi

Martat 

 

Tyttärien päivä!

 

 

 

 

Paras musiikki, 
jonka olen koskaan kuullut,
on tyttäreni kikatus.

- Deasish Mridha 

 

 

 Syntymästään lähtien pieni herkkä tytär valloittaa vanhempansa. Hänen kasvaessaan kasvaa myös vanhempien rakkaus häntä kohtaan. Tyttäret ovat äitiensä rakastamia ja isiensä silmäteriä. Vanhempien ja tyttärien väliset suhteet voivat toisinaan olla myös monimutkaisia, mutta kaiken kaikkiaan tyttäret ovat ilon lähde ja tekevät maailmasta paremman paikan.

Perjantaina 25.9. on Tyttärien päivä, joka sai alkunsa New Delhistä, Intiasta. Päivä tyttärille on tarkoitettu kaikkialle maailmaan, tavoitteenaan edistää muutosta erityisesti kulttuureissa, joissa poikia on arvostettu vuosisatojen ajan tyttärien jäädessä usein taka-alalle. Sittemmin päivän vietto onkin laajentunut Intiasta ympäri maailmaa.

Kuinka
tyttärien päivää
vietetään

  Järjestäkää vanhemman ja tyttären yhteinen hetki. Voitte lähteä yhdessä vaellukselle tai telttailemaan, pienen tyttären kanssa voitte suunnata hänen leikkipuistoonsa, harrastamaan mielilajiaan tai vierailla museossa. Tärkeintä on saada tytär tuntemaan itsensä erityiseksi ja arvostetuksi viettämällä aikaa yhdessä. Mistä tahansa tyttäresi eniten pitääkin, hän arvostaa varmasti sitä, että saa tehdä jotain yhdessä äitinsä tai isänsä kanssa. 

Ajan viettäminen aikuisen tyttären kanssa on myös erinomainen tapa juhlistaa ja muistaa häntä. Vaikka kutsuisit hänet vain yksinkertaiselle lounaalle tai kahvilaan, se on hyvä tilaisuus kysyä hänen kuulumisiaan, kuunnella häntä ja muistuttaa, kuinka paljon häntä rakastetaan ja arvostetaan. Kerro hänelle, kuinka ylpeä olet hänestä, ja tuo tietoisesti esiin asioita, joista häntä arvostat ja kunnioitat. 

Olipa tyttäresi sitten lapsi tai aikuinen, yhteinen matka on aina elämys. Ehkä kyseessä on se viikon ulkomaanmatka, josta hän on haaveillut. Tai ehkä lyhyt viikonloppumatka, jonka aikana voi kastaa varpaat mereen ja loikoilla valkoisella hiekkarannalla. Tai ehkä lähellä on jokin kiinnostava kohde, kuten vuori tai kaupunki, jossa hän on aina halunnut käydä. Olipa kyseessä sitten yksinkertainen automatka tai elämän ikimuistoisin loma, varaa aikaa suunnitteluun ja valmistaudu luomaan yhteisiä muistoja tyttäresi kanssa.  

 

Lähetä kortti tai soita 

Jos tyttäresi asuu kaukana etkä pääse tapaamaan häntä, soita hänelle ja kerro, kuinka paljon häntä arvostat. Tärkeintä on pitää yhteyttä häneen tavalla tai toisella. Tai lähetä kortti tai lahja muistutuksena siitä, että häntä rakastetaan ja ajatellaan. Tai jos haluat antaa jotain erityistä, voit sujauttaa kirjekuoreen vaikkapa lahjakortin kampaajalle, kosmetologille tai hänen suosikkikahvilaansa.  

Myös he, joilla ei ole omaa tytärtä, voivat osallistua tyttärien päivän viettoon – olipa kyseessä sitten sisaruksentytär tai vaikkapa kummilapsi, joka tuntuu omalta tyttäreltä. Tämä on ihana päivä, jolloin naiset kaikkialla maailmassa voivat iloita siitä, kuinka paljon heistä välitetään ja kuinka arvostettuja ja upeita ihmisiä he ovat.

/Doty

#DaughterDay 

 

 

 Perustaja: Archies Ltd perusti teemapäivän vuonna 2007

 

Ja niin saapuu syys

 

Tänään ovat useat puutarhat avoimina, aika myöhäiseen ajankohtaan! 

Ainakin minä olen leikannut jo kauan sitten mökkipuutarhassa alas särkyneet sydämet, akileijat, salkoruusut, orvokit, sormustinkukat, ritarinkannukset, osan harjaneilikoista, ukonhatut jne, jne, jne.   

Tässä sivulla meidän Cottage garden kuvia sikin sokin sekaisin, tältä hetkeltä ja aiemmin kesältä: 

 

Puutarhamme (kovia kokeneita) patsaita. Olen saanut nämä tällaisina, enkä tiedä, mitä ihmettä niille on joskus tapahtunut. Jokaisessa kolmessa patsaassa on vähän jotain rikki. Mutta kauempaa ne ovat ihan täydellisiä. 

- Vähän kuin me ihmisetkin. =D

Kosmoskukkia pitää olla joka kesä. 

Ne kasvavatkin täällä biodiversiteettirikkaalla saarella minua pidemmäksi! 

Saarenmaan merellinen ilmasto ja kalkkipitoinen maaperä auttavat asiaa. =D 

 

 

Itoh-pioni Hillary on kyllä ihastuttava. 

Sen juurakon ostin alkujaan Kuressaaren Bauhofista. Yksi lempikaupoistani tällä saarella. 💗 

En ole ikinä käynyt esimerkiksi yhdessäkään saaren naistenvaateliikkeessä, mutta Bauhofiin on aina pakko päästä kun ajellaan pääkaupunkiin. Jos vähän siemeniä? Kasveja? Kukkia? Puita? Ruukkuja? Tai vaikka pari pussia multaa!  

 

 

Pionien aikaan kukkia tietenkin piti viedä myös sisälle maljakkoon... 

Tässä kimpussa pilkottaa mukana vaaleanpunaisia harjaneilikoita.  

Valkoinen pioni Duchesse de Nemours on paikalliselta Saaremaa puukool puutarhalta 

ja vaaleanpunainen rakas Sarah Bernhardt on Kuressaaren Bauhofista. 

 

 

Salkoruusuja tietenkin pitää kasvattaa joka kesä. Se on kaksivuotinen, eli ensimmäisenä kesänä siemenestä kasvaa lehtiruusuke ja jos se kestää seuraavan talven, siitä kasvaa komea, parimetrinen kukkasalko. 

 

Malvan siemenet ovat alkujaan Punaisen Pikkutalomme puutarhasta. Sattumalta niiden siemeniä löytyi kirjekuorellinen ja ne lähtivä vielä kasvamaan, vaikka olivat olleet 

säilössä vuosia! 

Malvaa ei sitten kannata istuttaa kukkapenkkiin vaan aivan omaksi 

alueekseen. En itse -kröhöm- muistanut. Pitää keväällä siirtää tuo... 

 

Valkolumimarja. Vihdoin minulla kasvaa sitä pihalla. Se muuten myös leviää herkästi, eli sillä pitää olla tilaa valloittaa maailmaa. 

 

Erivärisiä ritarinkannuksia olen siemenistä kasvatellut sinne tänne. Se tykkää puolivarjosta ja kohopenkistä. Tässä tummansiniset yksilöt.

 

Tässä vaaleansinisiä ritarinkannuksia. 
Niitä on minulla vielä valkoisinakin,
mutta valkoiset eivät jaksa kukkia niin komeasti kuin sinisävyiset.

Tässä kuvassa näkyvät lisäksi hieman tuolla taustalla parvekkeen korkeudella Hanin puutavarasta rakentamat rakennustelineet mökin tämän kesän puuöljyämistä varten. Telineiden vuokraus olisi ollut kallista. Hani käytti puutavaran sittemmin tukirakenteena meidän kauniin uuden puuvajan rakentamisessa. Taloudellista, kekseliästä ja ekologista. Vai mitä? 

 

Dame de Coeur kukkii muhkein kukin joka kesä. Sen kukka peittää helposti avoimen kämmenen. 

 

 

Natasha Richardson 

 

Esikois-Jake oli kesällä kolme vuotta sitten kaverinsa kanssa meillä viikon ja kiitokseksi majoituksesta he ostivat minulle tämän ihastuttavan, runsaasti kukkivan Natasha Richardson-ruusun. 💗 Natasha kukkiikin ahkerasti. Ja tuoksuu ihanalle! 

Jaloruusut olemme istuttaneet mökin eteläseinustalle. 
Siinä ne kestävät myös paremmin talven pohjoistuulet. 

 

Tämän kesän persikkasatoa. 

 

Yksi kesän ihanimpia juttuja oli, kun persikkapuu teki ensimmäisen kunnon sadon, yli kolme kiloa persikoita! Oli niitä vähän enemmänkin, mutta linnut ehtivät maistella niitä joten ne syödyt laitettiin perhosbaariin jossa perhosilla oli sitten juhlat. Juhlaa oli meilläkin kun sai kerrankin syödä persikoita niin paljon kuin halusi. =D

 

Tein mie niistä persikkapiirakankin... 

Persikkapuu on ostettu kolme kesää sitten Tallinnalaisesta Juhani puukoolista. Se on ihana paikka, josta tekee mieli ostaa aina kaikkea! Ruusuja, puita, pensaita, perennoja... Sieltä onkin hankittu paljon pihamme kasveista. Puutarhaliike sijaitsee sopivasti mökkimatkan varrella. =) 

 

 

Baltialainen, hyvän makuinen ja kuulemma hidaskasvuinen Alro -niminen omenapuu on hankittu ihan ensimmäiseksi hedelmäpuuksi mökille seitsemän vuotta sitten. Nyt se kasvaa jo kaksikerroksisen mökin katon reunan yli! Se on ostettu Kuresaaresta pienestä paikallisesta puutarhamyymälästä. Omenapuita on vielä tämän lisäksi kuusi lisää sekä pari paratiisiomppua. Jotenkin tuo Alro on rakkain kun se on pihan ensimmäinen... 

Lisäksi meillä kasvaa kirsikka-, päärynä- ja luumupuita, sekä aprikoosi (joka ei ole vielä edes kukkinut koskaan), viinirypäleitä, hunajamarjaa, mustikkaa, mansikkaa ja yksi saskatoon. Lisäksi vielä pari koristekirsikkaa ja koristeomenapuu jne...

Sormustinkukkia oli eräs kesä niin paljon, että pihaan pyrähtänyt 

suomalaiskaksikko tykkäsi, että me "viljelemme näköjään digitaalista"...! 

No... Se on kaunis kukka.  

Saat sormustinkukat kukkimaan kolmantenakin vuonna, kun leikkaat niiden kukkaravat kukinnan jälkeen ja jätät lehtiruusukkeen paikoilleen talveksi. Poista siitä keväällä nuutuneet lehdet ja pian se tekee jo uuden kesän kukkia. Tavallisestihan se on kaksivuotinen: ekana kesänä lehtiruusuke ja toisena kukat. Näin saat sille vielä bonusvuoden tai jopa vielä enemmän vuosia ja kasvi muuttuu hetkeksi ihan kunnon perennaksi. Ainakin täällä kakkoskotisaarella tämä onnistuu, kasvuvyöhykkeellä 1A.  

Kaunopunahattuja valkoisina. 

On niitä täällä punaisinakin...

 
 

Siskolta saaduissa kesäkukkien siemenissä on ollut mm näitä hurjasti kukkivia Maariankelloja. 💜

 

Syyssyriköitä on ihan ekaa kertaa ikinä. 

 

Minun kukkapenkeissäni kukkivat enää loput ruusut, syyshortensia (ihan punaisena), kosmoskukat, samettiruusut, kehäkukat, kaunopunahatut, viimeiset malvat ja kaikkein viimeisimmät pikkuruiset harjaneilikat ja osa syyssyriköistä. 

Violetti syyssyrikkä. Toivottavasti nämä pensaat komistuvat ensi kesäksi. =) 

Rakkaiden pionien ja ritarien varret vielä vihreine lehtineen törröttävät yhä pystyssä ja keijun- ja haltijankukkien koristeelliset lehdet sekä sormustinkukkien lehtiruusukkeet. Ihana jouluruusu aloittelee kukintaansa. Niitä minulla on monta! Villiviinin lehdet ovat punastuneet ja hehkuvat auringon valossa. Onhan sitä tietenkin siinäkin... 

Ei kasvin tietenkään välttämättä tarvitse kukkia. Jotkut perustavat puutarhansa kasvien värien ja muotokielen perusteella. Joillakin taas kasvaa pihassaan vain pensaita. Jotkut keskittyvät ainavihantiin kasveihin, jne... 

 

 

 Seitsemän vuotta sitten oli vain metsää ja siellä mökki. Piha on syntynyt pikkuhiljaa rakkaalle saarelle näiden vuosien aikana. 

  #tyhjästäpihastapuutarha 

#cottagegarden 

 

 

Voi taivas 

"Avaruusasema ISS on näkyvissä taivaalla joka ilta Etelä- ja Keski-Suomessa 12.–22.9., joinain iltoina jopa kahdesti. Asema ylittää horisontin vain muutamassa minuutissa, joten tarkka näkymisaika kannattaa selvittää etukäteen. Parhaiten sen näkee paikalta, josta on esteetön näkyvyys kaakon, etelän ja lounaan suuntiin." /Ursa ry

Keskiviikkona 23. syyskuuta 2026 on taas syyspäiväntasaus, eli voimme viettää ensimmäistä virallista syyspäivää. 

Ja kolmen yön päästä tästä, 26.9. on lisää tähtitieteellisiä tapahtumia, eli syyskuun täysikuu. 

Lauantaina 26.9. vietetään myös valtakunnallista tähtiharrastuspäivää.
Päivän ohjelmaa järjestetään suomalaisten tähtiyhdistysten toimesta ainakin Helsingissä, Järvenpäässä, Kirkkonummella, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Lempäälässä, Rovaniemellä, Salossa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. /Ursa ry

 

 

 #FallEquinox
#AutumnEquinox
#SeptemberEquinox 

 #Harvest Moon 

#Fruit Moon

#Full Corn Moon 

#tähtiharrastuspäivä2026 

 

 

 

 

PS: 

Punahiuksisten arvostuspäiväkin olisi 23.9.  

Heistä, niin kuin syyspäiväntasauksestakin on täällä blogissa toki juttua ennestäänkin. 

#RedheadAppreciationDay