Kahvi on superjuoma!

Tarinan mukaan 800 -vuosisadalla elänyt vuohenpaimen huomasi kahvipapujen virkistävän vaikutuksen vuohiinsa ja alkoi kokeilla niitä. Vuonna 850 jaa, kuuluisa kreikkalainen kirjailija Homeros kuvailee juomaa, joka on mustaa ja karvasta sekä pitää ihmiset hereillä. 

Kahvinjuonti yleistyi alun perin arabimaailmassa – todennäköisesti 1400-luvulta lähtien – ja levisi sieltä Aasiaan, Italiaan, muualle Eurooppaan ja Amerikkaan, päätyen lopulta siihen kahvikuppiin, jota pitelet juuri nyt käsissäsi!

Ihmiset rakastavat kahvia tässä modernissa yhteiskunnassa. Se on muuttunut herkusta tai erikoisuudesta arkipäiväiseksi aineeksi, ja miljoonia kuppeja sitä kulutetaan maailmanlaajuisesti joka tunti. 

Se antaa jopa ihmisille, jotka eivät normaalisti lähesty toisiaan, mahdollisuuden aloittaa keskustelun ja verkostoitua odottaessaan kahvin tarjoilua. 

Riittää, kun kävelee lähimmälle pääkadulle ja katsoo kahviloiden määrää, niin ymmärtää, kuinka syvä ihmisten rakkaussuhde tähän suosittuun kofeiinipitoiseen juomaan – kahviin – todella on. Kahvi on tietenkin muutakin kuin pelkkä juoma. Monille se on intohimo. Siihen liittyy jopa oma alakulttuuri, sanasto ja elämäntapa. 

Kahvilaatuja on monenlaisia, ja ne eroavat toisistaan ​​niin vahvuuden kuin täyteläisyydenkin suhteen. Kahvin alkuperä ja paahtotapa vaikuttavat merkittävästi sen makuun. Maaperän happamuus, viljelytapa ja jopa sadonkorjuun jälkeinen papujen kuivausprosessi vaikuttavat suuresti siihen, millaisia ​​makuja kupilliseen lopulta muodostuu. Kuka olisi uskonut, että näin pieni papu voi olla niin monivivahteinen?  

 
Näin juhlistat kansainvälistä kahvipäivää  

Kahvi maistuu tietysti erinomaiselta minä tahansa päivänä, mutta kansainvälisenä kahvipäivänä sen nauttimisessa saa olla ripaus erityisyyttä! Paras tapa on tietenkin nauttia kupillinen herkullista kahvia! Kahvilaatuja on valtavasti, joten lähes jokainen löytää varmasti oman suosikkinsa.

 

Tue paikallisia  

Yksi helppo tapa juhlistaa kansainvälistä kahvipäivää on tukea paikallista kahvipaahtimoa ja yrittäjää hakemalla kupillinen kahvia kahvilasta. Tällaisissa paikoissa vallitsee usein mukava tunnelma ja ystävällinen palvelu ja henkilökunta kertoo mielellään asiakkaille heidän rakkaudestaan ​​ja intohimostaan ​​kahvia kohtaan. 

 

 Kokeile eri tavalla valmistettua kahvia

Miksi et kokeilisi tänään erikoiskahvia toisesta maasta? Vaihtoehtoja riittää: esimerkiksi ibrik-pannussa valmistettu turkkilainen kahvi tai makeutetulla kondensoidulla maidolla jälkiruokamaiseksi viimeistelty vahva vietnamilainen kahvi. Tai ehkä myöhemmin päivällä voisit nauttia kahvisi ”irlantilaisittain” eli tilkalla alkoholia höystettynä. 

 

Hanki uusi kahvinkeitin  

Kahvin makuun vaikuttavat sekä käytetyt pavut että itse valmistustapa. Kokeile esimerkiksi pressopannua, mutteripannua, jne. Samalla kannattaa hankkia myös kahvimylly, jotta saat parhaan maun käyttämällä juuri jauhettuja papuja. Vaikka menetelmä ei ehkä ole yhtä nopea tai automaattinen kuin tavallinen kahvinkeitin, uusiin tapoihin tutustuminen voi olla hauskaa – ja lopputuloskin maistuu paremmalta.

Osta eettisesti tuotettua kahvia  

Kahvi on nykyään yksi maailman merkittävimmistä viljelykasveista, joten eettisesti tuotetun kahvin ostaminen on entistäkin tärkeämpää – valitse kahvisi huolella ja tue eettistä kaupankäyntiä. Useimmat kahvilat tarjoilevat ja myyvät eettisesti hankittua kahvia. Paikallisille kahviloille kahvia toimittavilla paahtimoilla saattaa toisinaan olla jopa henkilökohtainen suhde kahvipavut kasvattaneeseen viljelijään. Haastavampaa kahvin hankinta on ruokakaupassa, joten tuoteselosteet kannattaa lukea erittäin tarkasti. Eettisesti tuotettu kahvi maksaa todennäköisesti hieman enemmän, mutta koska kyseessä on jonkun toimeentulo, muutama ylimääräinen sentti kupillista kohden on ehdottomasti sen arvoista. 

 

Kahvi on superjuoma 

 

Vaikka kaikki eivät olekaan samaa mieltä, valtaosa ihmisistä ympäri maailmaa pitää kahvin makua erinomaisena. Monet myös tietävät, että kahvi voi antaa kaivattua lisäenergiaa. Juuri siksi monet juovatkin kupillisen kahvia heti aamulla, vai mitä? Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, että kahvin hyödyt ulottuvat paljon pidemmälle kuin vain kofeiinin tuomaan virkistykseen. 

Kahvi voi auttaa jopa rasvanpoltossa, sillä sen on todettu kiihdyttävän aineenvaihduntaa jopa 11 prosentilla. Lisäksi se on käytännössä kaloriton juoma – ainakin silloin, kun se nautitaan mustana, ilman maitoa tai sokeria. Kahvi sisältää myös useita tärkeitä ravintoaineita, kuten niasiinia, magnesiumia, kaliumia, mangaania, pantoteenihappoa (B5-vitamiini) ja riboflaviinia (B2-vitamiini). 

Eikä siinä vielä kaikki: kahvia pidetään länsimaisen ruokavalion merkittävimpänä antioksidanttien lähteenä.

Kahvin on myös osoitettu parantavan fyysistä suorituskykyä merkittävästi. Useiden tutkimusten mukaan kahvi saattaa myös edistää pitkäikäisyyttä. Lisäksi Harvardin yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa on havaittu, että kahvi voi auttaa masennuksen torjumisessa ja lisätä yleistä onnellisuuden tunnetta.  

Kun siis nautit tänään kupillisen kahvia, hengitä sisään sen aromia, maistele sen tummaa ja täyteläistä makua ja pohdi sen tarinaa – mutta ennen kaikkea nauti.
 

#InternationalCoffeeDay

Wikipedia

Doty

Valon ja ruoan juhla - Kaikkien juhlien esiäiti

Kaikkien pyhien juhlaa, kekriä on vietetty Suomessa jo ennen 1000-lukua. Sitä juhlittiin peltoja ja karjaa turvanneen maanhaltija Kekrin kunniaksi. Juhlapäivällä ei alkujaan ollut vakinaista kalenteriin sidottua ajankohtaa, vaan se määräytyi kulloisenakin vuonna maatalon syystoimien loppumisen mukaan, alkaen 29. syyskuuta ja päättyen pyhäinpäivään, joka ajoittuu 31. lokakuuta – 6. marraskuuta. 

 

Kekriolut pantiin alulle hyvissä ajoin viikkoja ennen juhlaa ja sen annettiin käydä ja tekeytyä kaikessa rauhassa tynnyreissä. Perinteinen kekriolut oli suomalaisessa kansanperinteessä sadonkorjuujuhlan kruunu ja se valmistettiin aina oman talon tuoreesta uuden sadon viljasta. Kyseessä oli käytännössä saman tyyppinen perinnejuoma kuin muinaissuomalainen sahti. 

Olut tehtiin uutisohrasta, toisinaan sekaan laitettiin ruista. Koska kyseessä oli vuoden suurin juhla, maltaissa ei säästelty, vaan oluesta tehtiin tarkoituksella hyvin vahvaa, sakeaa ja ravitsevaa. Juoman maustamiseen ja säilyvyyden parantamiseen käytettiin oman humalasalon humalaa tai luonnonyrttejä, kuten suopursua. 

 Karja tuotiin ennen kekriä laitumilta sisälle. Osa teurastettiin ja säilöttiin suolaan, laitettiin kuivalihaksi tai savustettiin tulevan talven varalle. Osasta valmistettaisiin kekrijuhlaruokaa.

 

 

Kekrin juhlinta alkoi yleensä jo aamulla kekrisaunalla, jotta vainajien haamuille ja tontuillekin jäi aikaa kylpeä. Vasta heidän jälkeensä saunoi talon väki. 

Kekrinä syötiin ja juotiin mahdollisimman paljon. Kenellekään ei saanut jäädä nälkä. Uskottiin, että yltäkylläinen kekripöytä takasi hyvän sadon ja karjaonnea myös seuraavalle vuodelle. Ruokaa piti olla tarjolla koko päivän ja yön, eikä pöytää siivottu välillä. Pitopöydässä saattoi olla uutisviljaleipää, uutispuuroa, kalaa, makkaroita, viiliä, piimää, veri- ja sisälmysruokia, kekri - eli lihapyöryköitä, joita oli jatkettu esimerkiksi punajuurella. Nauriita syötiin tietenkin paljon. Se oli pääjuures. 

Nauriilla oli ennen suomalaisille merkittävä asema, joka kesti vuosisatoja, ennen kuin peruna syrjäytti sen. Kekriä juhliessa oli tapana tehdä lyhtyjäkin tyhjäksi koverretuista nauriista. Valonlähteenä käytettiin lampaantaliin kastettua tikkua tai kynttilää. Tulen ja valon uskottiin pitävän levottomat vainajat, menninkäiset ja pahat henget loitolla. Niitä kunnioitettiin ja vähän pelättiin. Naurislyhty antoi kuitenkin valoa kitsaasti ja siksi sitä kutsuttiin osuvasti kitupiikiksi. 

Lammaspaisti oli tyypillinen kekriruoka, jota syötiin maanhaltijan kunniaksi ja syömään kutsuttiin suvun vainajatkin. Siksi pöytään katettiin kippo tai lautanen heillekin. Esivanhempien uskottiin tulevan tarkastamaan viljelysmaita ja toimivan suojelijoina, mikäli heidät pidettiin tyytyväisinä. Siksi heitä tuli kestitä runsailla antimilla ja lämpimällä saunalla. Ruokaa vietiin myös talon haltijoille, navetta- ja riihitontuille. 

Oluen laatu määritti talon isännän maineen: mitä sakeampaa ja vahvempaa olut oli, sitä parempaa onnea ja satoa odotettiin seuraavalle vuodelle. Kekrinä juotiinkin tukevasti. Tämä oli eräänlainen viljauhri. Kun satoa käytettiin huoletta, ajateltiin olevan lupa odottaa hyvää satoa seuraavanakin vuonna. Liikaa ei siltikään sopinut humaltua. Jos seuraavana kesänä vilja oli lakoontunut, tiedettiin että isäntä oli sammunut humalluttuaan liikaa kekrinä. 

 

 

Kekrinä laulettiin ja leikittiin  

 

Koska kekrin käsitettiin merkitsevän vuoden vaihtumista, liittyi siihen usein erilaisten enteiden ja tulevaisuuden ennustamista samaan tapaan kuin nykyisin uuteenvuoteen. Uusi vuosi oli siirtymätila, ja ajatuksena oli, että tulevaisuuskin oli silloin ennustettavissa tai jopa muokattavissa. Silloin raja tämän ja tuonpuoleisen maailman välillä oli ohut ja näkymättömät vainajahenget olivat liikkeellä.  

Kekrinä valettiin lyijyä (myöhemmin tinaa) ja ennustettiin siitä tulevaa, polteltiin kokkoa että pahat henget pysyisivät poissa. Päivän lopuksi poltettiin kekripukki. Se oli oljista, heinästä, ohrasta tai kauraoljesta vuohipukin muotoon sommiteltu teos. Pukin polttaminen  oli vanha tapa muuttaa mennyt vuosi tuhkaksi, pitää ne levottomat tai pahat henget loitolla ja toivottaa onnea tulevalle vuodelle.

Oli myös tapana, että talon isäntä jakoi palkollisille lahjoja, esimerkiksi vaatetarvikkeita. Piiat ja rengit saivat lisäksi kekristä alkavan, viikon mittaisen vapaan ja voivat lähteä vierailemaan kotiseudulleen. Osa palvelusväestä saattoi lomailla ja jatkaa sen jälkeen töitä silloisessa työpaikassa. Osa vaihtoi työpaikkaa pestuumarkkinoilla, joilla isännät ja emännät etsivät taloihinsa uutta työvoimaa, ja piiat sekä rengit ottivat pestin seuraavaksi vuodeksi. 

 

Kekri vai kepponen 

Kekriin liittyi tavallisesti 12 päivää kestänyt aika, jolloin ei tehty työtä enempää kuin oli välttämätöntä. Etenkään sellaisia töitä ei saanut tehdä, joista kuuluisi kovaa ääntä, niin kuin puiden hakkaamista.  

Kekrin toisena päivänä lähdettiin kiertämään kyliä seurueilla, joissa oli naamioituneita hahmoja jotka halusivat taloista syötävää tai varsinkin juotavaa. Heidän asusteissaan oli olkia, turkkeja ja tuohinaamareita. Jos he eivät saaneet kestitystä, esimerkiksi olutta, he tekivät jonkinlaisen kepposen talolle. 

Kulkueen merkittävin hahmo oli tuohinaamioinen kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kekripukki voitiin pukea niin, että karhuntaljan (tms) alla käveli kaksi miestä kauhat sarvina ja pitkä varsiluuta häntänä. Pukki vieraili usein vielä nuutinpäivänäkin, jolloin sitä kutsuttiin nuuttipukiksi. 

 

 Kun kekri alkoi muuttua 

 

Vaan kirkkopa ei hyväksynyt pakanalliseksi katsottua kekrin viettoa. Niinpä piispantarkastuksessa vuonna 1729 annettiin papistolle kehotus "saada seurakuntaa luopumaan taikuudesta”. Vaan eivätpä tainneet sisukkaat suomalaiset ymmärtää, mitä ne papit ruotsiksi kirkoissa paasasivat. 

Kekri juhlana alkoi liittyä vainajien muistelemiseen 1800-luvulla. Sanaa kekri onkin käytetty myös Pyhäinpäivän nimityksenä. Varsinainen kekri oli silti 1900-luvulla itä-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa vielä suuri juhla. 

Kun 1920-luvulla Suomeen tuli yleinen oppivelvollisuus, joulun suosio alkoi kasvaa. Monet näkivät koulussa ensimmäistä kertaa joulupukin sekä joulukuusen ja siellä jaettiin joulukortteja ja pieniä joululahjoja ja laulettiin joululauluja. Koko joulun idea opittiin koulusta ja silloin viimeistään kekri unohtui. 

  

Kekri oli kaikkien juhlien esiäiti 

 

Eli todellakin kaikkien pyhien juhla. Melkein kaikki entiseen suomalaisten vuoden suurimpaan juhlaan liittyneet tavat ja perinteet ovat myöhemmin siirtyneet muihin juhlapyhiin.  

Sanalla kekri on muitakin merkityksiä, kuten myöhään syksyllä kylvetty ruis, aave tai mörkö. Karjalan kielessä kekri-sanana merkitsee "pelätiksi pukeutunutta ihmistä". Jossain väitetään kekrin olevankin johdannainen pyörää ja kiertoa koskevasta kantasuomalaisugrilaisesta sanasta kekra, kekraj.

 

 

 

 

Nykyajan kekri 

Nykykekriä, sadonkorjuukekkereitä viettävät keskiaikaharrastajat jne. Kekriperinteitä voi hyvin soveltaa myös urbaaniin ja moderniin kaupunkielämään. Kekri voi olla yksikertainen tai juhlava. 

Sytytä kynttilät ja kaikenlaisia valoja pimeyden keskelle. Sauno pitkän kaavan mukaan. Heitä löylyt ensin suvun vainajille ja mene itse lauteille vasta sitten.   

Kokoa ystävät, perhe, naapurit jne yhteisen pöydän ääreen. Tarjoa sesongin mukaisia juureksia, järven ja metsän antimia, hedelmiä, leipää ja muita leivonnaisia.

Tai pitäkää nyyttikekrit. Kukin tuo tullessaan jotakin. Kekrin ideanahan on juurikin yhteisöllisyys. 

Voitte herättää naamioitumisperinteen henkiin järjestämällä teemajuhlat. Tehkää kotoisia kekritaikoja ja ennustuksia. Kokeilkaa mehiläisvahavalantaa, kurkistakaa peiliin tulevan puolison toivossa tai tehkää ennustuksia korteilla. 

 

 

Mehiläisvahavalanta 

Mehiläisvaha sulatetaan vesihauteessa, esimerkiksi metallisessa desin mitassa tai emalimukissa. 

Sulanut vaha kipataan nopeasti kylmään veteen. (Hitaasti lorottamalla se muodostaa vain kalvon veden pinnalle.)

Valun voi käyttää uudelleen – vaha on ikuista. /MT

Mehiläisvahaa on myynnissä askarteluliikkeissä ja valmiita valantavahapaloja mm Ruohonjuuressa.

 

 💛

- Ja muista kattaa pöytään symbolinen ylimääräinen lautanen menneille sukupolville. 

💛

 

 

 

 

 Aiemmin aiheesta: 

Ruokaisaa kekriä  

Halloween vai kekri?  

 

 

Lisätietoa löydät mm näistä lähteistä: 

Elävän perinnön wikiluettelo

Kekri.fi-sivusto
Satokausikalenteri 
Maaseudun tulevaisuus 

Talonpoikaiskulttuurisäätiö
Suomalaisen kirjallisuuden seura

Turun Sanomat 
Wikipedia

Martat 

Yle 

 

 

Naurislyhtykuva videosta, sivulta Turun Sanomat 

Puita & sadonkorjuukuu

 

Puuntaimen istutus 

 

🌳 Valitse oikea ajankohta ja taimi 

Astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden maan ollessa sula. Syysistutus onnistuu loistavasti aina lokakuun puolelle saakka, kun puun kasvu on rauhoittunut ja lehdet jo ovat tai ovat alkamassa kellastua.  

🌳 Sijainti ja etäisyys 

 Isojen puiden istuttamista suositellaan vähintään viiden metrin päähän tontin rajasta. Talon perustusten läheisyyteen (alle 3–5 metriä) istuttamista tulee välttää mahdollisten kosteus- ja juuririskien vuoksi. 

🌳 Istutusohjeet 

Kaiva taimelle kuoppa, joka on kaksi kertaa juuripaakkua leveämpi ja syvempi. Kastele taimi hyvin ennen istutusta ja tiivistä maa sen ympärille kevyesti polkemalla, jotta juuret saavat hyvän kosketuksen multaan. 

🌳 Taimivalinnat 

Jos kaipaat pihaan nopeasti kasvavaa puuta, voit harkita esimerkiksi tuomea, tuomipihlajaa, koivua tai koristekirsikkaa (kuvassa).

🌳  Puun päivää vietetään  sunnuntaina, 27. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun. 

Tänä teemapäivänä yksilöitä ja yhteisöjä kehotetaan myös istuttamaan puita. Syksyllä haihdunta on vähäisempää ja maaperässä on luonnostaan hyvin kosteutta, jolloin puu ehtii juurtua ennen talven tuloa. 

 

 

  

🌳 Puita voi kasvattaa myös siemenistä. Muun muassa omenapuun, koivun, tammen (kuvassa), hevoskastanjan, männyn, kuusen, kirsikkapuun jne voi kasvattaa ulos itse siemenestä alkaen. Tökkäät vaan multapurnukkaan ja muistat kastella. Sisätiloihin voit istuttaa multaan vaikkapa sitruunan, mandariinin tai appelsiinin tai Johanneksen leipäpuun siemenen...  

🌳 Puita voi kasvattaa myös oksapistokkaista, esimerkkinä terijoensalava, koripaju, (pajut yleensäkin), aprikoosipuu, paratiisiomenapuu jne... 

- Kaikista näistä on kokemusta. 💚

 

 

* Tässä kuussa paras istutuskausi olisi ollut jo aikavälillä 12. - 25.9. mutta voithan ostaa puun taimen jo valmiiksi, sillä tämän vuoden viimeinen istutusjakso on 11. - 25.10. 

Silloin voi myös istuttaa ne ensi kevään tulppaanit ja muut sipulikukat.  

Syyskuun täysikuun hetkikin on 26.9. klo 19:49. Tätä täysikuuta on kutsuttu nimillä sadonkorjuukuu, Harvest Moon, maissikuu, Corn Moon tai Full Corn Moon sekä hedelmäkuu, Fruit Moon. 

 

Näihin aikoihin on usein syysmyrskyjä.  

Autolautta Estonian uppoamisesta tulee 28.9 jo 32 vuotta...  

 

 

 

 

 

 

Viherlassila

Stora Enso 

Wikipedia  

Stadissa.fi  

Suomi.fi

Martat 

 

Tyttärien päivä!

 

 

 

 

Paras musiikki, 
jonka olen koskaan kuullut,
on tyttäreni kikatus.

- Deasish Mridha 

 

 

 Syntymästään lähtien pieni herkkä tytär valloittaa vanhempansa. Hänen kasvaessaan kasvaa myös vanhempien rakkaus häntä kohtaan. Tyttäret ovat äitiensä rakastamia ja isiensä silmäteriä. Vanhempien ja tyttärien väliset suhteet voivat toisinaan olla myös monimutkaisia, mutta kaiken kaikkiaan tyttäret ovat ilon lähde ja tekevät maailmasta paremman paikan.

Perjantaina 25.9. on Tyttärien päivä, joka sai alkunsa New Delhistä, Intiasta. Päivä tyttärille on tarkoitettu kaikkialle maailmaan, tavoitteenaan edistää muutosta erityisesti kulttuureissa, joissa poikia on arvostettu vuosisatojen ajan tyttärien jäädessä usein taka-alalle. Sittemmin päivän vietto onkin laajentunut Intiasta ympäri maailmaa.

Kuinka
tyttärien päivää
vietetään

  Järjestäkää vanhemman ja tyttären yhteinen hetki. Voitte lähteä yhdessä vaellukselle tai telttailemaan, pienen tyttären kanssa voitte suunnata hänen leikkipuistoonsa, harrastamaan mielilajiaan tai vierailla museossa. Tärkeintä on saada tytär tuntemaan itsensä erityiseksi ja arvostetuksi viettämällä aikaa yhdessä. Mistä tahansa tyttäresi eniten pitääkin, hän arvostaa varmasti sitä, että saa tehdä jotain yhdessä äitinsä tai isänsä kanssa. 

Ajan viettäminen aikuisen tyttären kanssa on myös erinomainen tapa juhlistaa ja muistaa häntä. Vaikka kutsuisit hänet vain yksinkertaiselle lounaalle tai kahvilaan, se on hyvä tilaisuus kysyä hänen kuulumisiaan, kuunnella häntä ja muistuttaa, kuinka paljon häntä rakastetaan ja arvostetaan. Kerro hänelle, kuinka ylpeä olet hänestä, ja tuo tietoisesti esiin asioita, joista häntä arvostat ja kunnioitat. 

Olipa tyttäresi sitten lapsi tai aikuinen, yhteinen matka on aina elämys. Ehkä kyseessä on se viikon ulkomaanmatka, josta hän on haaveillut. Tai ehkä lyhyt viikonloppumatka, jonka aikana voi kastaa varpaat mereen ja loikoilla valkoisella hiekkarannalla. Tai ehkä lähellä on jokin kiinnostava kohde, kuten vuori tai kaupunki, jossa hän on aina halunnut käydä. Olipa kyseessä sitten yksinkertainen automatka tai elämän ikimuistoisin loma, varaa aikaa suunnitteluun ja valmistaudu luomaan yhteisiä muistoja tyttäresi kanssa.  

 

Lähetä kortti tai soita 

Jos tyttäresi asuu kaukana etkä pääse tapaamaan häntä, soita hänelle ja kerro, kuinka paljon häntä arvostat. Tärkeintä on pitää yhteyttä häneen tavalla tai toisella. Tai lähetä kortti tai lahja muistutuksena siitä, että häntä rakastetaan ja ajatellaan. Tai jos haluat antaa jotain erityistä, voit sujauttaa kirjekuoreen vaikkapa lahjakortin kampaajalle, kosmetologille tai hänen suosikkikahvilaansa.  

Myös he, joilla ei ole omaa tytärtä, voivat osallistua tyttärien päivän viettoon – olipa kyseessä sitten sisaruksentytär tai vaikkapa kummilapsi, joka tuntuu omalta tyttäreltä. Tämä on ihana päivä, jolloin naiset kaikkialla maailmassa voivat iloita siitä, kuinka paljon heistä välitetään ja kuinka arvostettuja ja upeita ihmisiä he ovat.

/Doty

#DaughterDay 

 

 

 Perustaja: Archies Ltd perusti teemapäivän vuonna 2007

 

Ja niin saapuu syys

 

Tänään ovat useat puutarhat avoimina, aika myöhäiseen ajankohtaan! Useat puutarhat eivät ole enää kukkeimmillaan. 

Näkeehän niistä pihoista vielä puutarhan muodon, rakennelmat, puut ja kukkapenkkien paikat. 

Ainakin minä itse olen leikannut jo kauan sitten alas mm särkyneet sydämet, akileijat, salkoruusut, orvokit, sormustinkukat, ritarinkannukset, harjaneilikat, ukonhatut jne, jne, jne...  

Tässä sivulla sikin sokin sekaisin kakkoskodin tuokiokuvia tältä hetkeltä ja aiemmin kesältä: 

Tässä kuvassa näkyvät hieman tuolla taustalla parvekkeen korkeudella Hanin puutavarasta rakentamat rakennustelineet mökin tämän kesän puuöljyämistä varten. Telineiden vuokraus olisi ollut kallista. Hani käytti puutavaran sittemmin tukirakenteena meidän tosi kauniin puuvajan rakentamisessa. Taloudellista, kekseliästä ja ekologista toimintaa. Olen ylpeä Hanista. 

Esikois-Jake oli kesällä kolme vuotta sitten kaverinsa kanssa meillä viikon ja kiitokseksi majoituksesta he ostivat tämän ihastuttavan, runsaasti kukkivan Natasha Richardson-ruusun minulle. 💗

Yksi kesän ihanimpia juttuja oli, kun persikkapuu teki ensimmäisen kunnon sadon, yli kolme kiloa persikoita! Oli niitä vähän enemmänkin, mutta linnut ehtivät maistella niitä joten ne syödyt laitettiin perhosbaariin jossa perhosilla oli sitten juhlat. Juhlaa oli meilläkin kun sai kerrankin syödä persikoita niin paljon kuin halusi. =D Tein mie niistä persikkapiirakankin... 

 

Siskolta saaduissa kesäkukkien siemenissä on ollut mm näitä hurjasti kukkivia Maariankelloja. 💜

 

Minun kukkapenkeissäni kukkivat enää loput ruusut, syyshortensia (ihan punaisena), kosmoskukat, samettiruusut, kehäkukat, kaunopunahatut, viimeiset malvat ja kaikkein viimeisimmät pikkuruiset harjaneilikat ja osa syyssyriköistä. 

Rakkaiden pionien ja ritarien varret vielä vihreine lehtineen törröttävät yhä pystyssä ja keijun- ja haltijankukkien koristeelliset lehdet sekä *sormustinkukkien lehtiruusukkeet. Ihana jouluruusu aloittelee kukintaansa. Villiviinin lehdet ovat punastuneet ja hehkuvat auringon valossa. Onhan sitä tietenkin siinäkin... 

Eihän kasvin tietenkään välttämättä tarvitse kukkia. Jotkut perustavat puutarhansa kasvien värien ja muotokielen perusteella. Joillakin taas kasvaa pihassaan vain pensaita. Jotkut keskittyvät ainavihantiin kasveihin, jne... 

 

 

 Seitsemän vuotta sitten oli vain metsää ja siellä mökki. Piha on syntynyt pikkuhiljaa rakkaalle saarelle näiden vuosien aikana. 

  #tyhjästäpihastapuutarha 

Voi taivas 

"Avaruusasema ISS on näkyvissä taivaalla joka ilta Etelä- ja Keski-Suomessa 12.–22.9., joinain iltoina jopa kahdesti. Asema ylittää horisontin vain muutamassa minuutissa, joten tarkka näkymisaika kannattaa selvittää etukäteen. Parhaiten sen näkee paikalta, josta on esteetön näkyvyys kaakon, etelän ja lounaan suuntiin." /Ursa ry

Keskiviikkona 23. syyskuuta 2026 on taas syyspäiväntasaus, eli voimme viettää ensimmäistä virallista syyspäivää. 

Ja kolmen yön päästä tästä, 26.9. on lisää tähtitieteellisiä tapahtumia, eli syyskuun täysikuu. 

Lauantaina 26.9. vietetään myös valtakunnallista tähtiharrastuspäivää.
Päivän ohjelmaa järjestetään suomalaisten tähtiyhdistysten toimesta ainakin Helsingissä, Järvenpäässä, Kirkkonummella, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Lempäälässä, Rovaniemellä, Salossa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. /Ursa ry

 

 

 #FallEquinox
#AutumnEquinox
#SeptemberEquinox 

 #Harvest Moon 

#Fruit Moon

#Full Corn Moon 

#tähtiharrastuspäivä2026 

 

 

 

 * saat sormustinkukat kukkimaan seuraavanakin vuonna kun leikkaat niiden kukkaravat kukinnan jälkeen ja jätät lehtiruusukkeen paikoilleen talveksi. Poista siitä keväällä nuutuneet lehdet ja pian se tekee jo uuden kesän kukkia. Tavallisestihan se on kaksivuotinen: ekana kesänä lehtiruusuke ja toisena kukat. Näin saat sille vielä bonusvuoden tai jopa vielä enemmän vuosia ja kasvi muuttuu hekeksi ihan kunnon perennaksi. Ainakin kakkoskotisaarella tämä onnistuu, kasvuvyöhykkeellä 1A. 

 

 

 

 

PS: 

Punahiuksisten arvostuspäiväkin olisi 23.9.  

Heistä, niin kuin syyspäiväntasauksestakin on täällä blogissa toki juttua ennestäänkin. 

#RedheadAppreciationDay

Kiinnostavatko kivitarinat?

 

Esimerkiksi Stonehengen rakentaminen alkoi noin 3000–3100 eaa Englannin Wiltshiressa. Kivikehän materiaaleista  kaukaisimmat sinikivi (bluestone), hiekkakivi ja ryoliittipaadet on tuotu paikalle satojen kilometrien päästä Walesista ja Skotlannista asti.

Egyptiläiset keräsivät 2560 eaa kiviaineksia pyramideihinsa. Pelkästään Kheopsin pyramidi on 5,75 miljoonaa tonnia painava kivikokoelma. Valtaosa Kheopsin pyramidin massasta on tehty harmaasta tai kellertävästä kalkkikivestä, jota louhittiin aivan rakennuspaikkojen läheisyydestä. 

Pyramidit oli alun perin päällystetty sileillä, hohtavan valkoisilla Turan alueen kalkkikivilaatoilla, jotka heijastivat auringonvaloa. Nämä hienot ulkopinnat ovat vuosisatojen kuluessa irronneet tai käytetty muihin rakennuksiin. 

Sisäpuolen hautakammioissa ja massiivisissa kattolohkareissa käytettiin punertavaa graniittia, joka tuotiin kauempaa Assuanista noin 800 kilometrin päästä. 

Samoihin aikoihin pyramidien rakentamisen aikaan polynesialaiset tekivät Pääsiäissaarella Moai - patsaita. Nykyaikana on luultu niiden esittävän vain päitä, mutta maa-aineksen alta paljastuu myös kunkin patsaan kokonainen vartalo kaikkine asusteyksityiskohtineen. Ne on veistetty suurimmaksi osaksi kiveksi muuttuneesta vulkaanisesta tuhkasta.   

Myös roomalaiset tarvitsivat tiettyjä kivilajeja valtakuntansa rakentamiseen, heistä tuli erityisen taitavia tutkimaan ja louhimaan erilaisia ​​kiviä sekä hankkimaan niitä.  

 

Geologian alkulähde    

Kivien ja maan tutkiminen eli geologia on ollut olemassa ainakin 300-luvulta lähtien. Jo Aristoteles teki tärkeitä havaintoja geologisista muutoksista. Tästä voidaan sanoa geologian alkaneen. Tieteenala tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia. Tutkimuksen kohteena ovat maankuoren kivet ja kiviä synnyttävät prosessit. Geologian sovelluksilla on taloudellista merkitystä etenkin malmien, mineraalien ja fossiilisten polttoaineiden etsinnässä 

 

Minua kivet kiinnostavat... 

 

Kivien keräilyä  

 Vaikka jotkut saattavatkin pitää kivien merkitystä vähäpätöisenä, toisilla on tarkka silmä, joka havaitsee, miten ainutlaatuisella tavalla planeettamme ilmentää itseään erilaisten kivien kautta.  

 Mikset sinäkin toteuttaisi lapsuudenhaavettasi ja viettäisi päivää geologina kivien keräilypäivän kunniaksi? Jos kuulut niihin ihmisiin, jotka eivät voi vastustaa kiusausta poimia rannalta muutamaa kiveä tai jotka etsivät aina kiiltäviä mineraaleja puutarhatöiden lomassa, tämä on oiva päivä kauniiden kivien etsimiseen. Kaikenikäiset voivat hyödyntää tätä päivää ja lähteä etsimään arvokkaita ja kauniita kiviä.

Kerää kiviä -päivänä opettajat voivat oppilaitoksissa yhdistää keräilyn opetukseen eri kivilajeista ja niiden syntytavoista. Olisi hauskaa lähteä esimerkiksi puistoon, metsään tai vaikkapa vain koulun pihalle etsimään ainutlaatuisia ja kiinnostavia kiviä, joita lapset voivat kerätä ja tutkia tarkemmin. Opettajat voivat myös kannustaa oppilaita lainaamaan kirjastosta geologiaan ja kivien keräilyyn liittyviä kirjoja. Kun luokan oppilaat ovat käyneet ulkona keräämässä kiviä, on hyvä tilaisuus rakentaa oppitunti geologian teeman ympärille.   

 Aikuisille kivien keräilypäivä on oiva tilaisuus lähteä retkelle fossiilipitoiselle rannalle etsimään kivisiä aarteita. Voit myös vierailla museoissa, jossa on esillä ammattimaisesti koottuja kivikokoelmia. Tai miksi et kokeilisi kullanhuuhdontaa pienessä purossa tai joessa? 

Tänään voit viettää myös mm ryppyisen sadetakin päivää, tai vaikkapa muovailuvahapäivää.

 

 

Doty 

Wikipedia  

 

Lämmin kesä sai omenat kypsymään aikaisin

 

Jotkut ovat kovasti moittineet tätä kesää. Sanoneet ettei kesä edes alkanut? Väittävät kesää sateiseksi? Kylmäksikin?! Mitä ihmettä!? Miten joillakin ihmisillä on niin lyhyt muisti? Nythän ne sateet vasta ovat alkaneet ja saapui tämä ihana viileä sää. 

Minäpä muistan koko kesän ulkotöissä puuhailleena ne hurjat helteet, hikoilun, pitkät kuumat päivät ja auringon sinnikkään paisteen, ikuisen kasvien kastelun ja niin muistavat omenatkin! - Useille niitä onkin siunaantunut valtavasti. 

 

"Lämmin kesä on saanut omenat kypsymään. Samalla mehuasemat ovat ruuhkautuneet. Tänä vuonna omenat kypsyivät poikkeuksellisen aikaisin."

 - Kertoo Yle

 

  

 

Alkukesä oli kuuma ja kuiva mutta jos muistit kastella myös hedelmäpuitasi, se kannatti. 

Nyt on parhaimmillaan kotimaisten omenoiden aika, jolloin syysomenat kypsyvät ja puut notkuvat satoa.

 

Aikaiset lajikkeet (kuten Valkeakuulas ja Huvitus) kypsyivät jo elo-syyskuun vaihteeseen mennessä.

Syyskuussa kypsyvät muun muassa Punakaneli ja muut mehukkaat syys- ja talvilajikkeet. 

 

 

 

 

 Mistä tuntee kypsän omenan

Voit testata omenan kypsyyttä näin; nosta ja kierrä omenaa kevyesti, jos se irtoaa oksasta ilman vastusta, se on valmis poimittavaksi. Halkaise omena. Siemenien tulisi olla puoliksi tai kokonaan ruskeita.

 

 

 

Käsittele omenoita varoen, jotta ne eivät kolhiinnu, koska kolhiintuneet hedelmät pilaantuvat nopeasti.

Omenat viihtyvät parhaiten viileässä, esimerkiksi jääkaapissa. Oikein säilytettyinä ne säilyvät hyvinä puolitoista viikkoa. Kesäomenat eivät kestä pitkäaikaista varastointia. 

 

 

Kellarisäilytys 

Parhaiten kellarisäilytykseen sopivat myöhäiset syys- ja talviomenat. Valitse omenat huolellisesti ja varastoi vain täysin terveet, kolhiintumattomat ja hyväkuntoiset yksilöt. 

Lado omenat mataliin laatikoihin (esimerkiksi puu- tai pahvilaatikoihin) korkeintaan kahteen kerrokseen. 

Voit kääriä omenat yksitellen silkkipaperiin estämään niiden kuivumista ja nahistumista, tai laittaa kerrosten väliin muuta paperia. (Älä käytä sanomalehtiä.)

Älä säilytä omenoita samassa tilassa perunoiden tai muiden juuresten kanssa. Omenat erittävät etyleenikaasua, joka saa juurekset pilaantumaan. 

Pistäydy kellarissa viikoittain ja poista heti kaikki pilaantumaan alkaneet tai mädäntyneet. 

Omenat säilyvät kellarissa parhaiten, kun lämpötila on +2–+4 astetta. 

 

  

 

 

 

 Syys- ja lokakuu ovat parasta aikaa nauttia omenoista tuoreena, leipoa piirakoita, viedä satoa mehustamolle tai tehdä itse mehua höyrymehustimella.  

Minäkin olen jo yhden  omenapiirakan tekaissut.  

 Omenapäivä juhlistaa kotimaisia omenoitamme kartanomiljöössä joka vuosi syyskuun viimeisenä lauantaina, tänä vuonna 26.9. Tarjolla on maistiaisia, omenoiden itsepoimintaa ja kartanon herkullisten omenatuotteiden myyntiä. Markkinoilla on tarjolla sadonkorjuutuotteita, yritysesittelyjä ja käsitöitä. Lisätietoja Soderlangvik

Älä unohda hilloja 

Se paras hillo syntyy happamista talviomenista. 

Ohjeita löytyy keittokirjoista ja netistä tai sitten voit muistella miten sitä kotona ennen vanhaan valmistettiin tai kysäise äidiltä...  

Omppuhillo on ihanaa talvella lettujen kanssa tai sitten voit tehdä täytemunkkeja tai nautiskella omaa hilloa aamupuuron kanssa tms. Hillot ovat ihania lahjoja kesältä. 

Istutimme ensimmäisenä kesänä kakkoskodin pihalle ikkunan eteen Alro-omenapuun, joka on kasvanut niin, että se ylettää jo talon katon yli ja kurkistelee parvekkeelle. 

Ja PS: 

19.9. on Syö omena - päivä

#InternationalEatAnAppleDay