Silti sodat eivät ole loppuneet...

 

 Tänään ja huomenna on kansainvälinen toisessa maailmansodassa henkensä menettäneiden muistopäivä

Time of Remembrance and Reconciliation for Those Who Lost Their Lives during the Second World 

Aika 8.5.2025 – 9.5.2025 

Teemapäivien kotisivu

 

Suomen YK-liitto

 

Rakas sininen planeetta, Äiti Maa

 

Jätä siniselle planeetalle tulevaisuus  

 Maapallo ja sen mannerlaatat, kuten avaruuskin, elävät omaa elämäänsä ihmiskunnan olemassaolosta ja toiminnasta riippumatta. Onhan tästä todisteena mm Kuu, Pangea, asteroiditörmäykset, jääkaudet, tulivuortenpurkaukset, tsunamit, yms.

Silti me ihmiset voimme tehdä paljonkin, jotta planeetta säilyisi myös tuleville sukupolville kelvollisena asuinplaneettana.

 

 

 "Kansainvälinen Äiti Maan päivä, International Mother Earth Day, 22. huhtikuuta, on muistutus planeettamme hauraudesta ja kiireellisestä tarpeesta suojella sitä. Tämä päivä  yhdistää yli miljardi ihmistä maailmanlaajuisesti. Se on rohkaissut toimia kestävän elämän edistämiseksi, joka hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä. 

Äiti Maan päivän viettämiseen on lukuisia kriittisiä syitä. Teemapäivä korostaa ympäristönsuojelun tärkeyttä, lisää tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja kouluttaa yleisöä suojelun tarpeesta. 

Teemapäivä korostaa myös kaikkien elävien olentojen keskinäisiä yhteyksiä ja korostaa ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen torjuntaa. 

Se on päivä, jolloin ihmiset eri puolilla maailmaa kokoontuvat vaatimaan toimia ympäristön suojelemiseksi. Teemapäivän viettäminen korostaa yhteistä vastuutamme varmistaa planeettamme hyvinvointi nykyisille ja tuleville sukupolville​​​​. 

 

 Kaikki alkoi Rachel Carsonin uraauurtavasta kirjasta "Silent Spring" vuonna 1962, jolla oli keskeinen rooli yleisön tietoisuuden lisäämisessä ympäristökysymyksistä ja saastumisen vaikutuksista eläviin organismeihin ja ihmisten terveyteen.  

 Itse Earth Day -konsepti syntyi Kalifornian Santa Barbarassa vuonna 1969 tapahtuneesta massiivisesta öljyvuodosta. Opiskelijoiden sodanvastaisten mielenosoitusten innoittamana Wisconsinin senaattori Gaylord Nelson visioi päivän, jonka tarkoituksena oli kouluttaa yleisöä ympäristöstä ja niin järjestettiin ensimmäinen Maan päivä 22. huhtikuuta 1970.  

 Vuoteen 1990 mennessä Earth Daysta oli tullut maailmanlaajuinen tapahtuma, joka sai liikkeelle 200 miljoonaa ihmistä 141 maassa. Tämä maailmanlaajuinen osallistuminen auttoi nostamaan ympäristökysymykset maailman näyttämölle ja tasoitti tietä uusille kansainvälisille ympäristöhuippukokouksille ja keskusteluille, kuten vuoden 1992 YK:n maapallon huippukokoukselle Rio de Janeirossa. 

Kansainvälinen yhteisö lupasi vuoden 1992 Rion julistuksessaan kantaa yhteisen vastuun säilyttääkseen, suojellakseen ja palauttaakseen maapallon ekosysteemien terveyden ja eheyden. 

 YK tunnusti maailmanlaajuisen näkökulman tarpeen ympäristönhoitoon ja perusti virallisesti kansainvälisen Äiti Maan päivän vuonna 2009.

Tämä päivä korostaa maapalloa ja sen ekosysteemejä kotinamme ja edistää siirtymistä ei-antroposentriseen luontosuhteeseen, tunnustaen luonnon oikeudet kestävän kehityksen yhteydessä​.  

 Kansainvälisestä Äiti Maan päivästä on tullut enemmän kuin vain vuosittainen tapahtuma; se edustaa jatkuvaa maailmanlaajuista sitoutumista planeettamme suojelemiseen ja kestävän tulevaisuuden varmistamiseen kaikille. 

  Kuinka Maan päivää vietetään? 

 

Aloita vähentämällä muovin käyttöä. Valitse uudelleen käytettävät pussit, pullot ja muut kestävät vaihtoehdot jätteen vähentämiseksi.  

 Istuta puita tai aloita puutarha. Tämä ei vain lisää vihreää ympäristöäsi, vaan myös edistää puhtaampaa ilmaa.  

 Vietä aikaa ympäristönsuojelun oppimiseen ja jaa tämä tieto ystävien ja perheen kanssa. Dokumenttien katsominen tai suojelutoimia koskevien artikkeleiden lukeminen voi olla loistava alku.  

 Tue alkuperäiskansojen käytäntöjä. Alkuperäiskansojen yhteisöt ovat ratkaisevan tärkeitä planeettamme biologisen monimuotoisuuden suojelemisessa. Heidän käytäntöjensä ja oikeuksistaan ​​oppimalla ja tukemalla voi olla merkittävä myönteinen vaikutus ympäristönsuojeluun​. 

 Osallistu siivoustapahtumiin. Liity paikalliseen rannan tai paikkakunnan siivoukseen. Tämä on suora tapa vähentää saastumista ja suojella meren elämää.

 Osallistu virtuaalisiin tapahtumiin tai webinaareihin, joissa keskitytään ympäristön kestävyyteen. Nämä tapahtumat tarjoavat usein oivalluksia toimista, joilla voimme auttaa suojelemaan planeettamme.  

 Tutustu dokumentteihin tai sarjoihin, joissa käsitellään eläinten ja ekosysteemien elämää. Tämä voi lisätä tietoisuutta ja edistää syvempää yhteyttä luontoon." /DOTY

 

 "YK:n yleiskokous on julistanut huhtikuun 22. päivän Kansainväliseksi Äiti Maan päiväksi, jotta muistaisimme elää arjessamme harmoniassa luonnon kanssa, ja jotta niin nykyisillä kuin myös tulevilla sukupolvilla olisi oikeudenmukainen mahdollisuus elää tasapainoista elämää maapallollamme." /Suomen YK-liitto

 

Tämän vuoden teema on "Our power, our planet". 

 

Teemapäivän kotisivu 

🌍

#EarthDay

#InternationalMotherEarthDay

 

 

 

 

 

Sähköauto ja ympäristöhaitat

Joskus ihmiskunta tekee omituisia ratkaisuja aikeenaan pelastaa maapallo. Esimerkiksi sähköautot, joiden nimeen moni vannoo, eivät suinkaan ole hyväksi maapallollemme:

 

 

"Litiumia saatetaan tulevaisuudessa pystyä tuottamaan "vihreästi", mutta nikkeli ja erityisesti koboltti muodostavat litiumakkujen suurimman ongelman. Koboltti ja nikkeli tulevat pääosin suurista ympäristöä kuormittavista avolouhoksista.

Tyypillinen sähköauton litiumakku tarvitsee itse asiassa eniten nikkeliä, 50 kiloa, sekä kahdeksan kiloa litiumia ja seitsemän kiloa kobolttia.

Suuri osa kaikesta sähköautoissa käytetystä koboltista on peräisin Kongosta, missä kaivostoimintaan liittyy ympäristöongelmia, lapsityövoiman käyttöä ja muita vakavia ihmisoikeusongelmia.

Kobolttia ja nikkeliä tuotetaan toki myös muualla kuin Kongossa, muttei ongelmitta tällöinkään.
Suomesta haaveillaan litiumakkujen raaka-aineiden tuotantomaata, mutta ympäristömme maksaa siitä kovan hinnan.

Kipsisakka-altaan vuodosta surullisen kuuluisa Talvivaaran kaivos on tuottanut vuodessa nikkeliä noin 600 000 ja kobolttia noin 200 000 sähköauton akkua varten.

Mutta jotta nikkeliin ja kobolttiin päästään käsiksi, on louhittava valtavia määriä niin sanottua mustaliuskekiveä. Nikkeliä ja kobolttia on siinä pieni murto-osa, valtaosa on jäte- eli sivukiveä, joka sisältää ympäristölle erittäin haitallista rikkiä.

Talvivaara ei ole kansainvälisessä vertailussa kovin suuri avolouhos, mutta se sijaitsee erittäin huonossa paikassa, kahden eri vesistön latvoilla. Rikkipäästöjen aiheuttamat ongelmat saattavat siis ulottua laajalle alueelle.

Myös nikkeliä saatetaan tulevaisuudessa pystyä tuottamaan ilman avolouhoksia, mutta koboltti jäisi silti litiumakkujen ongelmaksi.
Kaiken lisäksi kobolttia ei ole tarpeeksi maailmassa kattamaan kaikkien akkujen tarpeita."

Niin uskomattomalta kuin se ehkä kuulostaakin, luonnonlitium, jota käytetään myös sähköautojen akuissa, saattaa olla tärkeä ydinasemateriaali.

"Kaikki kylmän sodan aikana rakennetut todella isot, jopa tuhansia kertoja Hiroshiman pommia suuremmat ydinaseet perustuivat litiumiin. Vaikka viralliset lähteet kertovatkin, että ainoastaan litiumin pitkälle rikastettu isotooppi 6 kelpaa ydinaseisiin, tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.
Yksi Yhdysvaltojen vetypommin pääsuunnittelijoista, Harold Agnew, kertoi Pulitzer-palkitulle kirjailijalle Richard Rhodesille, että Yhdysvallat käytti eräissä vetypommikokeissaan täysin rikastamatonta luonnonlitiumia. Väite mainitaan muun muassa Rhodesin The Dark Sun – The Making of the Hydrogen Bomb -teoksessa.

Se löytyy myös Venäjän tiedeakatemian lehdessä julkaistuista artikkeleista sekä erilaisilta ydinaseiden historiaan erikoistuneilta verkkosivuilta.
Litium ei tietenkään voi vahvistaa ydinräjähdystä muuten kuin ydinaseen sisällä.
Mutta jos väite pitää paikkansa, joudumme ehkä arvioimaan luonnonlitiumin laajamittaista käyttöä uudelleen myös tästä näkökulmasta."

Litium akuille on jo olemassa vaihtoehtoja

"Suomalaisten kannalta erityisen hienoa on se, että yksi varteenotettavimmista haastajista on juuri suomalaisen Broadbit Batteriesin natriumakku.

Se näyttäisi olevan useista syistä maailman paras tällä hetkellä kehitteillä olevista natriumakuista.
Natriumakku on ensinnäkin sekä halpa että ekologinen.
Sen tärkeimmät raaka-aineet ovat natriumin lisäksi hiekasta saatava pii, hiili ja rikki.

Hiili ja hiekka ovat hyvin yleisiä ja halpoja materiaaleja, natriumia syntyy päivittäin juomavettä valmistavien suolanpoistolaitosten sivutuotteena ja rikkiä löytyy öljynjalostamojen ja vanhojen kaivosten lähistöltä kokonaisina kekoina.

Siinä missä litiumakkujen raaka-aineita tuottavien kaivosten rikki ja suolanpoistolaitosten suola ovat ympäristöä saastuttavia jätemateriaaleja, natriumakuissa nämä jätteet on valjastettu hyötykäyttöön.

Litiumin, nikkelin ja koboltin hinta puolestaan on noussut jo nyt hyvin korkealle ja uhkaa kohota edelleen kysynnän kasvaessa.

Natriumakkujen raaka-aineiden tuottamiseksi ei myöskään tarvitsisi perustaa yhtään ympäristöä tuhoavaa tai lapsityövoimaa käyttävää avolouhosta.
Kumpaan teknologiaan meidän siis pitäisi tulevaisuutta ajatellen satsata: litiumakkuihin vai natriumakkuihin?

Ainakin tämän kirjoittaja äänestäisi natriumakkujen puolesta. Muuten nikkelin ja koboltin tuottamiseksi perustettavat suuret avolouhokset tekevät melko pahaa jälkeä sekä ympäristön että ihmisoikeuksien kannalta ja saastuttavat vähintään satoja eri puolilla maailmaa sijaitsevia vesistöjä seuraavan vuosisadan aikana."/ Risto Isomäki

Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki on tullut tunnetuksi globalisaatiota ja ympäristökysymyksiä koskevista teoksistaan. Hänen tunnetuin romaaninsa on “Sarasvatin hiekkaa”, joka oli Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2005. Isomäki sai vuonna 2020 tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon pitkäaikaisena maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana./Yle

 

Syöpä on vakava terveysongelma

"Maailman syöpäpäivän tavoitteena on kunnioittaa niitä, joita tämä sairaus koskettaa. Päivän tavoitteena on auttaa ihmisiä ymmärtämään enemmän syövästä ja innostaa heitä toimiin, jotta toivottavasti jonain päivänä yhteiskunnassamme on monia, joita syöpä ei kosketa. Tutkimuksen, ennaltaehkäisyn, varhaisen havaitsemisen ja hoidon edistyminen tarkoittaa, että toivoa on. 

 

Syöpä on erittäin vakava ja laajalle levinnyt terveysongelma. Se on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitautien jälkeen ja se vaikuttaa erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin yhteisöihin ja maihin.

Yli kolmasosa syövistä voidaan ehkäistä ja kolmasosa on parannettavissa, kunhan ne havaitaan ajoissa ja hoidetaan tehokkaasti. Vaikka jotkin riskitekijät, kuten ikä ja genetiikka, eivät ole hallinnassamme, on voimaannuttavaa tietää, että oma käyttäytymisemme ja elämäntapavalintamme voivat vähentää merkittävästi syöpäriskiämme. Olipa kyseessä tupakoinnin lopettaminen, alkoholin nauttimisen vähentäminen, riittävän aurinkovoiteen levittäminen tai aktiivisena pysyminen, voimme suojella terveyttämme useilla eri tavoilla. 

 

Lääketieteen edistysaskeleet auttavat yhä enemmän pelastamaan ihmishenkiä. Rokotteet, kuten papilloomavirus (HPV) -rokote, auttavat suojaamaan ihmisiä tietyiltä syöviltä ​​ja saatavilla on erilaisia ​​hoitomuotoja, mukaan lukien leikkaus, sädehoito ja kemoterapia. Siksi maailmanlaajuisen syöpätutkimuksen ja -hoidon tukeminen on erittäin tärkeää tämän taudin voittamiseksi."

 #WorldCancerDay

DOTY 

Maailman syöpäpäivä 20 vuotta  

 

"Maailman syöpäpäivää on vietetty vuodesta 2005, jolloin kansainvälinen syöpäunioni UICC otti päivän käyttöön oman ja lukuisten jäsenjärjestöjensä tiedotuksen välineeksi. Myös WHO:n tunnustamana teemapäivänä, helmikuun 4. päivänä, syöpäjärjestöt keskittyvät korjaamaan vääriä oletuksia syövästä tautina ja tuomaan esille parempaa syöpätietoutta, joka helpottaa sekä sivistystyötä tekevien toimijoiden työtä että syövän itse tai lähipiirissään kohdanneen ja kokevan arkea.

WHO:n mukaan syöpädiagnoosin sai maailmassa noin 20 miljoonaa ihmistä vuonna 2021 ja syöpään kuoli kymmenen miljoonaa ihmistä. Määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Eniten syöpäkuolemia (70 prosenttia) aiheutuu alhaisen ja keskitulotason maissa. Syöpä on merkittävin kuolemaa aiheuttava sairaus maailmassa. Ainakin kolmannes syövistä voitaisiin ehkäistä ennalta.

Noin kolmasosa syöpäkuolemista johtuu tupakan käytöstä, korkeasta painoindeksistä, alkoholin käytöstä, vähäisestä hedelmien ja vihannesten syönnistä sekä liikunnan puutteesta. Lisäksi ilmansaasteet ovat tärkeä keuhkosyövän riskitekijä.

Maailman terveysjärjestö ja YK:n ympäristöohjelma tekevät yhdessä töitä ympäristöterveyden saralla, jotta ilmansaasteita vähentämällä voitaisiin vähentää saasteista johtuvia sairauksia, kuten syöpiä."

 

Maailman syöpäpäivä

World Cancer Day

Suomen YK-liitto 

Kansainvälinen lasten syövän päivä
on 15.2.2025

Kympin Lapset 

 

*******

 

 

 

 

 PS: 

Nyt on vähän epäselvää, onko kalakeittopäivä tänään, vaiko 11.2. eli ensi viikon tiistaina? Jos sitä kerran vietetään helmikuun toisena tiistaina? =) Mut hei saahan sitä viettää koska vaan!

Maailman luontopäivä (World Wildlife Day)

 

 

 

 

 

 

 

Tänään vietetään Maailman luontopäivää, 

World Wildlife Day

 

"Teemapäivän tarkoituksena on muistuttaa meitä luonnon monimuotoisuudesta ja toisaalta myös sen haavoittuvaisuudesta.

Luonnon arvo ihmisen hyvinvoinnille on korvaamaton. Vuosituhansien ajan ihmiset ja kulttuurit ovat olleet riippuvaisia luonnosta ja sen rikkaista antimista, jotka ovat tarjonneet ihmisille niin ruokaa, lääkkeitä, vaatetusta kuin hengellistä ravintoakin. Luonto ja sen monimuotoisuus ovat kuitenkin uhattuina. Useita eläin- ja kasvilajeja uhkaa sukupuutto muun muassa niiden elinympäristöjen kutistuessa ja laittoman kaupan lisääntyessä.

Julistamalla maailman villille luonnolle oman teemapäivän YK halusi lisätä tietämystä luontoa uhkaavista ongelmista sekä pyrkiä kannustamaan ihmisiä toimimaan luontoa kunnioittaen, jotta ihmiset ja luonto voisivat tulevaisuudessakin elää rinnakkain vuorovaikutuksessa.

Yli 8 400 luonnonvaraista eläin- ja kasvilajia on äärimmäisen uhanalaisia, kun taas lähes 30 000 muuta lajia katsotaan uhanalaisiksi tai haavoittuviksi.

Luontopäivää vietetään CITES-sopimuksen hyväksymispäivänä.

CITES yleissopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Flora and Fauna) on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä ympäristön- suojelusopimuksista.

Se sääntelee yli 35 000 uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden kauppaa."

/Suomen YK-liitto  

 

#WorldWildlifeDay

#ConnectingPeopleAndPlanet

Teemapäivän kotisivu

PS: 

Päivän kunniaksi kaikille Facebookia käyttäville 

näkyy tämä ihana tanssivat kurjet video

Maailman syöpäpäivä

 

 

 

 

World Cancer Day 

Maailman syöpäpäivää on vietetty vuodesta 2005, jolloin Kansainvälinen syöpäunioni UICC otti päivän käyttöön oman ja lukuisten jäsenjärjestöjensä tiedotuksen välineeksi. 

WHO:n tunnustamana teemapäivänä, helmikuun 4. päivänä, syöpäjärjestöt keskittyvät korjaamaan vääriä oletuksia syövästä tautina ja tuomaan esille parempaa syöpätietoutta, joka helpottaa sekä sivistystyötä tekevien toimijoiden työtä että syövän itse tai lähipiirissään kohdanneen ja kokevan arkea.

WHO:n mukaan syöpädiagnoosin sai maailmassa noin 20 miljoonaa ihmistä vuonna 2021 ja syöpään kuoli kymmenen miljoonaa ihmistä. Määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Eniten syöpäkuolemia (70 prosenttia) aiheutuu alhaisen ja keskitulotason maissa. Syöpä on toiseksi suurin kuolemaa aiheuttava sairaus maailmassa.

Ainakin kolmannes syövistä
voitaisiin ehkäistä ennalta

Maailman terveysjärjestö ja YK:n ympäristöohjelma tekevät yhdessä töitä ympäristöterveyden saralla, jotta ilmansaasteita vähentämällä voitaisiin vähentää saasteista johtuvia sairauksia, kuten syöpiä. 

 

Teemapäivän kotisivut (UICC)

WHO:n syöpäpäivän sivut 

 

🎗

Ja vaikka et kysynyt, niin kerron: 

maailman yleisin kuolinsyy
ovat sydän- ja verisuonitaudit.

Kansainvälinen tyttöjen päivä

 

 

 

 International Day of the Girl Child   

  

Päivän tavoitteena on vahvistaa tyttöjen oikeuksia ja tuoda esiin sukupuolen ja iän vuoksi erityisesti tyttöjen kohtaamia haasteita ja tarpeita.

Hyvin usein tytöt kohtaavat oikeuksiensa polkemista, vapauksiensa rajoittamista ja unelmiensa estämistä juuri siksi, että he ovat tyttöjä. Tyttöjen mahdollisuudet toteuttaa itseään, opiskella ja kouluttautua, hakeutua haluamaansa ammattiin tai valita vapaasti itselleen kumppani – tai olla sellaista valitsematta, ei ole kaikkialla mahdollista.

Perustavanlaatuiset ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle maailman tytölle, asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Tyttöjen päivänä muistutamme tästä oikeudesta ja kannustamme kaikkia yhdessä edistämään sukupuolten tasa-arvoa, puuttumaan syrjiviin rakenteisiin ja käytäntöihin sekä vaikuttamaan jokaisen tytön mahdollisuuksiin elää hyvää ja onnellista lapsuutta ja nuoruutta, ilman pelkoa ja oikeuksiensa rajoittamista.

Tyttöjen päivää on vietetty vuodesta 2012 lähtien. 

Päivä pohjaa YK:n yleiskokouksen julistukseen vuodelta 2011. /Suomen YK-liitto

Teemapäivän kotisivu

 

 

 

 

Tiesitkö, että tytöillä on edelleen poikia heikommat mahdollisuudet urheilla ja tavoitella unelmiaan, koska ahtaat sukupuolinormit rajoittavat heitä? Me haluamme tähän muutoksen.

Kansainvälinen tyttöjen päivä on 11.10. Silloin me juhlimme tyttöjen potentiaalia sekä vaadimme parannuksia tyttöjen asemaan. Tänä vuonna tyttöjen päivän teemamme on tytöt ja urheilu.

Urheilu kuuluu kaikille, myös tytöille. Kun kannustamme tyttöjä toteuttamaan itseään, koko maailmalla on tasa-arvoisempi tulevaisuus. /Plan  

Lue kuinka lapsiavioliittojen torjuminen ja jalkapallo liittyvät toisiinsa 

 

 

Tekstit: 

 

Plan

Suomen YK-liitto 

******* 

Suomessa vietetään tänään myös hassua, omintakeista, mutta tälle seudulle tuiki tärkeää Nokian Jalkineiden ja HAI:n ideoimaa Saapaspäivää! 

#saapaspäivä 

👢👢 

Ulkoile 

ja saapastele 

 

Säät vaihtelee 

Saappaat suojelee 

- Una Reinman

Lukeminen avartaa maailmaa

 

 

 

 

 

 Koko syyskuu on 

Lue uusi kirja -kuukautta 

Kansainvälinen lukutaitopäivä 

International Literacy Day 

on perjantaina 8.9.2023 

"Lukutaito on ihmisoikeus,

 joka mahdollistaa yksilön 

kehityksen, 

kouluttautumisen 

ja täyden kapasiteetin 

hyödyntämisen. 

Lukutaito on avain parempaan 

terveyteen 

ja hyvinvointiin. 

Lukutaidolla on merkitystä sukupuolten välisen 

tasa-arvon, 

kestävän rauhan, 

kehityksen 

ja demokratian 

toteutumisen kannalta.

"Päivän tarkoituksena on muistuttaa kansainvälistä yhteisöä
lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän
tulevaisuuden rakentamisessa.

Koulutuksella on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden
kannalta. Kouluakäyvä tyttö todennäköisesti avioituu vanhempana,
saa vähemmän lapsia sekä kykenee huolehtimaan lapsistaan
paremmin kuin kouluakäymätön.

Lukutaito on keskeinen tekijä kestävän kehityksen edistämisessä."/Suomen YK-liitto 

 Perjantai iltana on lisäksi klo 19 - 20.00 Lukutunti, Read Hour, jolloin koko Suomi lukee. 

#ReadHour 

 #ReadANewBookMonth

#lempikirjasto 

 

 

 

 

 

 

Vuosi kallistui elokuuhun

 

 

 

 

Tällä viikolla 1.-7.8.2023 

vietetään maailmanlaajuisesti  

YK:n lastenjärjestö UNICEFin

rintaruokintaviikkoa. 

#BreastfeedingWeek
#WorldBreastfeedingWeek

 

Rintamaito on lapsen luonnollisin ruoka
ensimmäisten elinkuukausien ajan.


Mutta äitejä/huoltajaa, yms ei saa syyllistää,
jos he jostain syystä eivät vaan voi/pysty
(syitä on monia!)
ruokkimaan näin lastaan, vaan joutuvat turvautumaan
äidinmaidonkorvikkeisiin.

 

Korvikkeita käyttämälläkin 

saa lapselle tutkitusti 

hyvän alun elämälle. 

 

 

 

 

 ******* 

 

 

Tänään vietetään lisäksi 

vanhempien kunnioituspäivää, 

#RespectForParentsDay 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luonnon monimuotoisuuden päivä

 

Vie luontoon vain itsesi 

Jätä käynnistäsi 

vain jalanjälkesi 

-Una Reinman 

Tänään on kansainvälinen

 luonnon monimuotoisuuden päivä 

"On osoitettu, että alueet, joissa on
hyvä biologinen monimuotoisuus,
kukoistavat ja ovat terveitä." 

/Days of the year 

#DayforBiologicalDiversity

"Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä, tarkoitetaan 

elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, 

lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. 

Maapallon elinympäristöt ovat kehittyneet
miljardien vuosien aikana ja mahdollistavat tällä hetkellä
noin 1,75 miljoonan tunnetun eliölajin elämän.

Luonnon monimuotoisuutta on myös suojeltava, ennen kaikkea ihmisen
toimien seurauksilta. Panostamalla kestävään kehitykseen varmistamme
luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevaisuudessa.


Miljoona lajia vaarassa


Vuonna 2019 julkaistun YK:n raportin mukaan jopa miljoona eläin-
ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Yhdenkin lajin katoamisella
voi olla ravintoketjun kautta kauaskantoinen vaikutus ekosysteemiin.
 

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa
myös ihmisten terveyteen.
Biodiversiteettikato voi johtaa koronaviruksen kaltaisten
eläinperäisten sairauksien lisääntymiseen. 

Tänä YK:n teemapäivänä juhlistamme ja korostamme maailman 

biodiversiteetin ja lukuisten ekosysteemien verkoston tärkeyttä."
/Suomen YK-liitto 

#metsäterapia #luonnonmonimuotoisuus #luonnonmonimuotoisuudenpäivä

 #biodiversiteetti #ympäristönsuojelu 

 #polyttajat 

#luontoparantaa 

 #meneluontoon