Ala villiksi

 

 

 

 

 

Antamalla osan omasta pihastasi takaisin pölyttäjille teet suuren palveluksen luonnon monimuotoisuudelle. Pölyttäjät tarvitsevat lisää elintilaa, ja yhdessä voimme auttaa niitä. Ratkaisu löytyy ihan läheltä: pihoiltamme, puutarhoistamme ja parvekkeiltamme. Voit aloittaa pienistä teoista tai villiinnyttää koko pihamaan, jokainen neliömetri on arvokas!

Miten villiinnytetään?
No esimerkiksi näin:

 

Jätä piha hallitusti hoitamatta.

Jätä nurmikko leikkaamatta.

Istuta keväisiä sipulikukkia ja anna pajun kukkia. 

Älä haravoi turhaan.  

Perusta niitty. 

Vaali niittyjä.  

Kasvata yrttejä ja marjoja itsellesi ja pölyttäjille. 

Valitse pölyttäjäystävällisiä kukkia.

Anna myös rikkaruohoille tilaa.

Anna kukkien kukkia keväästä syksyyn.

Tee vesipiste eläimille ja pölyttäjille. 

Älä käytä myrkkysuihkeita. 

Lannoita luonnonmukaisesti. 

Rakenna linnunpönttö.

Tee siilille pesä. 

Jätä risukasat pesäpaikoiksi ja ravinnoksi. 

Ota lampaat ja muut laiduntajat avuksi. 

Tarjoa linnuille talviruokaa. 

 

 

"Villiinnyttäminen on luontokadon torjuntaa omassa lähiympäristössä. Villillä pihamaalla niittykasvit saavat kukoistaa ja perhoset sekä kimalaiset lennellä.prosenttia maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjien työstä. 

Pölyttäjien ansiosta meillä riittää muun muassa erilaisia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Suomessa pölyttäjien tärkeimpiä elinympäristöjä ovat perinneympäristöt, kuten niityt, kedot ja hakamaat, jotka kaikki ovat uhanalaisia luontotyyppejä.

Villiinnyttämällä pihamaata laajennamme pölyttäjien elintilaa. Ahdingossa olevien niittykasvien vaaliminen on lisäksi itsessään arvokasta, vaikka pihalla ei näkyisikään esimerkiksi näyttäviä päiväperhosia.

Pihamaan tai parvekkeen villiinnyttäminen auttaa luontoa laajemminkin. Myös muut hyönteiset, pikkunisäkkäät, kuten siilit ja lepakot sekä linnut kiittävät, kun niille löytyy yhä enemmän pesäpaikkoja.

Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan arviolta noin 1,3 miljoonaa pientaloa ja noin 500 000 mökkiä, ja parvekkeita on yli miljoonassa suomalaisessa asunnossa. Millainen vaikutus saataisiinkaan, jos kaikissa näissä annettaisiin enemmän tilaa luonnolle?"/WWF Suomi

Ilmoita omat villit neliösi mukaan:

 WWF SUOMI 

Ala villiksi 

- ryhmä facebookissa 

🪶🌿🌳🌼🌱🦋🐛🐞🐝🐦🦔🍂

PS:

 

Jos olet aikuinen,  älä käytä sitä ärsyttävää "pörriäinen" sanaa, kiitos! Ne ovat pölyttäjiä. 

 Jotkut niistä eivät pörise. Esim perhoset, yököt, lepakot, jne... 

 

 

PS2:

 

Suurin osa niistä ei "pörise"! 😁 

 

 

 

Tänään voit viettää mm 

Puistopäivää

#PublicGardensDay

 ∼♡∼

 

 

 

 

 

Huomenna on äiti meri -päivä,

#MotherOceanDay

∼♡∼ 

Tunti aikaasi - koska tahansa!

 

 Vaikka Earth Houria epävirallisen virallisesti vietetään tänään klo 20.30. niin päivällä tai kellonajalla ei oikeasti ole väliä, koska "tunnin luonnon hyväksi voi antaa silloin, kun se itselle sopii, oli se sitten Earth Hourin perinteiseen kellonaikaan, keväällä tai vaikka kesällä.

Tunti ei kenties kuulosta paljolta, kunnes se kerrotaan miljoonilla ympäri maailman.

Tee jotain luonnon kannalta positiivista, jotain mitä rakastat, missä tai milloin tahansa. Olipa juttusi sitten ruoka, ulkoilu, taide tai jokin aivan muu."

WWF:n Earth Hour 

 

#EartHour 

#tuntiluonnolle 

 

🌍

 

 

Tai vaikka perinteinen sammuta valot tunniksi. 

PS: 

Huomenna pikkunoidat kulkevat 

ovelta ovelle virpomassa. 

Oletko valmis? 

Onko karkkia kupissa? 

Tässä vähän kauniimpi karjalainen virpomisloru: 

Virvon varvon vitsasella, 

kosken kevätpajusella, 

terveyttä toivottelen, 

siunausta siivittelen, 

onnea oksalla tällä. 

Se "vitsa sulle, palkka mulle" on vähän tyly versio! 🤭

〜♡〜 

Monet eläinlajit tarvitsevat apuamme

 

 

  

 "Lajeja katoaa maapallolta 

tällä hetkellä hälyttävällä nopeudella. 

Suojelemalla tiettyjä lajeja, 

kuten tiikeriä, 

afrikannorsua tai saimaannorppaa, 

suojelemme 

samalla myös lukuisia muita lajeja 

ja kokonaisia ekosysteemejä."

/ WWF Suomi/eläinlajit

 

Tänään on uhanalaisten 

eläinlajien päivä

 

Maailman luonnosuojelulitto/

 

 

 

Tänään on myös 

Kansainvälinen päivä 

puhtaan ilman puolesta 

 

"Kansainvälinen päivä puhtaan ilman puolesta 

on nostettu esille,
jotta tietoisuus 

puhtaan ilman merkityksestä

 tulisi jokaisen tietoon. 

 
On tärkeää tuoda sanomaa esille yksilöille, 

yhteisöille, yrityksille
ja valtion hallinnolle. 

Puhdas ilma on merkityksellistä terveydelle,

taloudelle ja ennen kaikkea ympäristölle. 

 

Etsi sinäkin avoimin mielin tietoa 

ja vaikutusmahdollisuuksia, 

jotta saisimme nauttia puhtaasta ilmasta jatkossa."

 

/International Day of Clean Air 

/cleanairblueskies 

 

 

 #TogetherForCleanAir

 

 

 

 Sinulla on supervoimia. 

Sinä voit auttaa. 

 

 

Maailman sademetsien päivä on joka päivä

"Metsiä raivataan kiihtyvällä vauhdilla palmuöljy-, soija-, ja puuplantaasien sekä karjalaitumien tieltä. 

Maatalouden lisäksi metsiä uhkaavat myös laittomat hakkuut, metsäpalot ja infrastruktuurin, kuten teiden, rakentaminen sekä kaivostoiminta. 

Metsien häviämisen ohella suuri ongelma on myös niiden monimuotoisuuden heikkeneminen. Tähän on syynä ennen kaikkea kestämätön ja laiton puunhakkuu, joka hävittää lajeja ja ajaa monet lajit sukupuuton partaalle

Metsien tuhoutuminen nopeuttaa ilmastonmuutosta, sillä ne sitovat itseensä huomattavasti hiilidioksidia.

Myös hakkuiden myötä metsistä vapautuvat kasvihuonekaasut kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Metsäkato aiheuttaa vuosittain globaalisti noin saman verran päästöjä kuin liikenne.

Suurin paine kohdistuu ennen kaikkea trooppisten alueiden sademetsiin, jotka ovat monimuotoisuudeltaan maapallon rikkaimpien elinympäristöjen joukossa. Sen vuoksi myös suuri osa WWF:n metsätyöstä kohdistuu sademetsien pelastamiseen.

Suurin syy metsien häviämiselle on maatalous. Metsiä raivataan ennen kaikkea karjan syömän soijan tieltä esimerkiksi Etelä-Amerikassa, sillä valtaosa maailmassa kasvatetuista soijapavuista käytetään eläinten rehuksi.

Soijaa päätyy lautasillemme myös Suomessa, sillä esimerkiksi sian- ja siipikarjanlihan tuotannossa soijaa sisältävää rehua kuluu useampi kilo tuotettua lihakiloa kohti. 

Laajeneva palmuöljyn tuotanto on yksi merkittävimmistä metsäkadon aiheuttajista Kaakkois-Aasian sademetsissä. Palmuöljy on maailman eniten käytetty kasviöljy. Sitä käytetään moniin arkisiin tuotteisiin, kuten margariiniin, kekseihin, aamiaismuroihin, jäätelöön, kynttilöihin ja pesuaineisiin.

Kuluttajana voit vaikuttaa! Katso kaupassa pakkauksen tuoteselosteesta, mitä kasviöljyä tuotteessa on käytetty ja onko pakkauksessa RSPO-tuotemerk­kiä (vastuullista palmuöljyä)

Kirjoittajan huom: Ei ole olemassa terveellistä palmuöljyä. Palmuöljyn glysidoli on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi karsinogeeniksi, joten itse ainakin välttelen k.o. ainesosaa. - Kuten edellä todettiin, kuluttajana voit vaikuttaa...

Haitallisia yhdisteitä syntyy, kun palmuöljyä kuumennetaan puhdistusprosessin aikana: "Palmuöljy ei itsessään ole haitallista, mutta ongelmat liittyvät sen puhdistamiseen kuumentamalla öljy 200-asteiseksi. Kuumennus pilkkoo rasvoja muiksi yhdisteiksi kuten GE:ksi, 3-mcpd:ksi ja 2-mdpd:ksi. Ne ovat eläinkokeissa aiheuttaneet munuaisvaurioita", kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Sama kuumentamiseen liittyvä ongelma koskee kaikkia palmuöljyn kanssa samoja rasvahappoja sisältäviä puhdistettuja elintarvikeöljyjä, mutta palmuöljyn kohdalla vaarallisten aineiden pitoisuudet nousevat terveyttä uhkaavalle tasolle. Kylmäpuristettujen öljyjen kohdalla ongelmaa ei ole./Hyvinvoinnin.fi sekä Maaseudun tulevaisuus

WWF:n tavoitteena on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä

Lisäksi tavoitteena on saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin, sekä ennallistaa 350 miljoonaa hehtaaria metsiä kokonaan tai osittain luonnontilaisiksi.

Suojelemme metsiä esimerkiksi lisäämällä vastuullisen tuotannon osuutta, kehittämällä viljelymenetelmiä, vaikuttamalla kulutustottumuksiin ja perustamalla suojelualueita paikkoihin, joiden luontotyypit ovat erityisen haavoittuvia tai niissä elää uhanalaisia lajeja.



Metsä pyritään ennallistamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa esimerkiksi istuttamalla alueelle sellaisia lajeja, jotka metsässä ovat kasvaneet ennen metsän tuhoutumista.



Edistämme kansainvälisesti vastuullista puukauppaa ja toimimme aktiivisesti vastuullisesta tuotannosta kertovien sertifikaattien kehittämisessä. Tällaisia sertifikaatteja ovat esimerkiksi metsätuotteiden FSC, palmuöljyn RSPO ja soijan RTS. Innostamme myös yrityksiä siirtymään vastuullisesti tuotettuihin raaka-aineisiin.



Vaikutamme kulutustottumuksiin Suomessa esimerkiksi edistämällä kasvispainotteista ruokavaliota



Toimimme laittomia hakkuita ja laittomasti hakatulla puulla käytävää kauppaa vastaan omissa kenttähankkeissamme Himalajalla Nepalissa ja Bhutanissa, Borneolla ja Itä-Afrikassa.



Tuemme kehittyvissä maissa paikallisväestöä osallistavaa kylämetsätaloutta


Kylämetsätaloudella taataan paitsi metsien kestävä käyttö, myös paikallisten oikeudet hyödyntää metsiä taloudellisesti. Autamme paikallisia myös muuttamaan arkipäivän käytäntöjä. Esimerkiksi uudenlaiset biokaasuliedet vähentävät painetta hakata metsiä polttopuuksi.

.... 

Suomessa metsiä on pidetty lähes ehtymättömänä luonnonvarana. Kuitenkin kaksi kolmasosaa metsiemme luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Suomen metsien monimuotoisuus on uhattuna voimakkaan maankäytön, soiden ojituksen ja intensiivisen metsätalouden seurauksena. "

/Metsäkato/WW

• Tällä kertaa postauksessani on (vihreä teksti) Maailman luonnonsäätiön (WWF) kantaa metsien suojeluun. Olen samaa mieltä heidän kanssaan.

  
  

   Amazonin metsäpalot vuonna 2019 tekivät valitettavasti suuren loven maailman jäljellä oleviin sademetsiin. 

  
  
  

   Maailman sademetsien päivää vietetään erityisesti 22.6.2020, mutta se on jälleen asia, joka pitäisi muistaa joka päivä. Metsät ovat maapallon elinehto. 

  
  

  
  PS:
   Näistäkin tuotteista löytyy palmuöljyä...