Olimme pääsiäisenä mökkisaarella.
Siellä näimme kevään ensimmäiset sinivuokot.
Pihaan oli ilmaantunut krookuksiakin.
Peurat eivät olleet vielä rusakoiden kera popsineet niitä pois.
Mökillä tosin oli tähän asti meidän peurapelätti Jukka-poika,
joka aika hyvin oli suojellut pihaa koko talven!
Nyt Jukka näytti jo niin väsyneeltä, että se piti päästää
varhaiseläkkeelle...
Ensimmäiset valkovuokotkin bongattiin.
Niitä tosin oli vain muutaman kappaleen parvina.
Onhan vielä vasta huhtikuun alku...
Rakastan kaikenlaisia lumikelloja, lumipisaroita,
kevätkelloja, kevätlumipisaroita jne!
Näitä tahdon meidän omaankin mökkipihaan.
Mitä enempi, sen parempi!
Mökkisaarella onneksi ei ole ilkeitä ukko-fasaaneja,
joka mm edellisessä kotipihassa söi kaikki lumikellojenkin sipulit,
siinä kuin muutkin...
Poltimme pihalla oksia ja risuja iloisessa nuotiossa.
Tai oikeastaan Hani oli kipinävahtina, koska minulla
on yhä kipeänä 27.3. murtunut kylkiluu.
Eikä se pääse paranemaan kun/jos rehkin...
Siivoilin hissukseen kukkapenkkejä
& syksyn kukkaistutuksia pois,
kuunnellen, kuinka vähän väliä mökin yllä lenteli auroissaan
ja parvissaan joutsenia, kurkia ja hanhia kohti pohjoista...
Tässä eräs parvi pellolla lepäämässä.
Sydän aina sykähti
kun näitä paluumuuttajia katseli.
Uusi kevät...
Kuvasin myös keväänmerkkejä.
Nämä heleät aurinkoiset,
pääsiäisenkeltaiset krookukset
kukkivat kaupunginpuutarhassa.
Linnanpihalla tapasimme taas
paikallisen kuuluisuuden,
Kaktus-kissan.
Kaktus on varsinainen terapiakissa.
Se tietää jos joku kaipaa lohdutusta...
Niinpä se tuli ihan juosten minun luokseni,
kehnäsi jaloissani, kehräsi ja puski ja
karvasi housuni...
Ennen mökkireissua meidän takapihallamme oli
vielä lunta, mutta melkein kaikki oli sulanut
kun palasimme 10.4. maanantaina
ja tässäkin pihassa kukki jo muutama krookus:
Lisää ilmestyy sitten kun lumi sulaa myös kukkapenkeistä jonne
piilotin syksyllä niin ikään krookuksia, tulppaaneja jne
kevät- ja kesäkukkasipuleita.
Eihän kukkia voi koskaan olla liikaa?
Edes pienellä pihalla?
Eihän?
Mökkireissulta saapuessamme Hani vielä vei minut
puutarhaliikkeisiin, joissa sain ihailla sydämeni kyllyydestä
mm näitä uhkeita liljoja.
Mukaan lähti vielä pari daalian juurakkoa
ja mm muutama orvokki
kodin ovenpieleen amppeliin.
Näin on kevät virallisesti toivotettu tervetulleeksi.
Vanhemmat daaliat ovat nyt tässä vaiheessa.
- On tuossa Otossakin pieni punerva alku...
Taaemmassa ruukussa on yksi ennen reissua istutettu
Rebekka's wordl ja joukkoon liittyi vielä reissusta
ostetut kaksi uutta; Zippity Do Da & Arabian Night.
Tuleva kesä taitaa olla daaliakesä...
