Suvinen runoilupäivä

 

 

 

 
 

Aamun kirkkaus on niinkuin laulu.
Itse taivas lepää järvessä.
Liikkumatta, autuaina pilvet
uneksivat ilman äärillä.

Kaislat välkkyy kastepisaroista,
metsä hymyy läpi kyynelten.
Kaukaa, helisten ja värähdellen
rastaan huilu jumalallinen. 

- Saima Harmaja 

10.6.1931 

 

 

Tänään vietetään Runon ja suven päivää, 

mutta miksi Suomessa liputetaan ja kumarrellaan 

vain yhtä runoilijaa? 

Nostetaan tänään muidenkin runoja esille! 

 

Esimerkiksi ihanan Saima Harmajan, 

 Tommy Tabermannin, tai Maaria Leinosen, jne. 

Maamme on täynnä loistavia runoilijoita, 

eläviä ja jo poisnukkuneita. 

 

Lisäksi tänään on mahdollista viettää  

Kansainvälistä pussauspäivää  

#KissingDay
#InternationalKissingDay

 

 

 

Minnan päivät

Tällä kauppias-, skandaali- ja seurapiirirouva, kirjailija ja lehtinaisella oli pari piikaa hoitamassa hänen talouttaan ja seitsemää lastaan, eli viittä tyttöään ja kahta poikaansa, joiden nimet olivat;  

Anni Levander, os Canth 1866-1911, 
Elli Wilhelmina Canth 1868-1944,
Hanna Ulrika Canth 1870-1889, 
Helka Maria (Maiju) Canth 1872-1943, 
Karl Johan (Jussi) Canth 1874-1929, 
Petter Henrik (Pekka) Canth 1876-1959,
Lyyli Augusta Andersin o.s. Canth 1880-1969.  

Olen kertonut rouvasta mm 

tuolla sivulla. 

- Kuvana Pohjois Savon muistin 

sivuston kuva rouva Canthista.

Lähteet Wikipedia sekä Minnan salonki-sivusto

Tänään on Tasa-arvon päivä, 

sekä Rouva C:n syntymäpäivä, 

ja samalla kansallinen liputuspäivä, 

jos ehdit ihmetellä miksi liput liehuvat. 
Ja jos ne eivät liehu, niin niiden pitäisi...


 

Tasa-arvon nimissä 

oman liputuspäivänsä ansaitsisivat 
myös mm nämä naiset;

- Lucina Hagman (1853-1946) 

Martta-järjestön perustaja (1899)

- Helene Schjerfbeck (1862-1946) 

Suomen arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoita

- Miina Sillanpää (1866-1952) 

Suomen ensimmäisiä naiskansanedustajia, ensimmäinen suomalainen naisministeri

- Aino Ackté (1876-1944)

  Ensimmäinen suomalainen 
kansainvälinen oopperatähti

- Hertta Kuusinen (1904-1974)

Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kansanedustaja (1945-1972), joka oli mukana viemässä läpi mm. lapsilisäuudistusta ja äitiyslomaa,  

- astiankuivauskaappi 1940-luvulla

- Armi Ratia (1912-1979)

Marimekko Oy:n perustaja (1951)

- Helvi Sipilä – (1915-2009)

YK:n apulaispääsihteeriksi yltänyt nainen ja ensimmäinen naispresidenttiehdokas 

vuoden 1982 vaaleissa

- Armi Kuusela (1934)

Ensimmäinen Miss Universum ja 

Suomen Neito -kilpailujen voittaja (1952)

Elisabeth Rehn (1935-)

Suomen ja Euroopan ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri (1990-1995)

- Sirkka Hämäläinen (1939-)

Ensimmäinen Suomen Pankin johtokuntaan noussut nainen (1991), 

Suomen Pankin pääjohtaja vuosina 1992-1998

- Riitta Uosukainen (1942-)

Ensimmäinen naispuolinen eduskunnan puhemies (1994-2003) sekä naispuolinen presidenttiehdokas

-Leena Peltonen-Palotie (1952-2010)

Geenitutkija, ensimmäinen suomalainen, jolle on myönnetty 

Prix van Gysel -tiedepalkinto (2006)

Lähde/ Iltalehti, Suomen itsenäisyyden ajan 

merkittävimpiä naisia. 

*********************************

Nämä omat suosikkinikin 
ansaitsisivat liputuspäivän: 

Saima Harmaja 

8.5.1913– 21.4.1937,
suomalainen herkkä runoilija 
ja kirjailija. 

Tai ehkäpä 
Maria Jotuni 

9.4.1880 - 30.9.1943,  
oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija 
ja hänen kynästään ovat mm monet mustavalkoisten
Suomi-filmien nostalgiset elokuvat. 
 

**************************************

*************************

Tasa-arvo Suomessa  

Suomalaisessa lainsäädännössä 'tasa-arvo' tarkoittaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Sitä koskee laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

Suomen perustuslaissa määriteltyä periaatetta, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, kutsutaan puolestaan yhdenvertaisuudeksi. Siitä säädetään erikseen yhdenvertaisuuslaissa.

Tänään on myös  

Kansainvälinen sosiaalityön päivä 

"Sosiaalityö on professio ja tieteenala, jolla edistetään yhteiskunnallista muutosta ja kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen voimaantumista ja valtaistumista. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien, kollektiivisen vastuun sekä moninaisuuden kunnioittamisen periaatteet ovat keskeisiä sosiaalityössä. Sosiaalityö kiinnittyy sosiaalityön, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden teorioihin sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietoon. Sosiaalityössä työskennellään ihmisten ja rakenteiden parissa elämän ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi." 

Sosiaalihuoltolain 15§ määrittelee sosiaalityön:

"Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä."

Sosiaalityöntekijöiden työ on vaativaa ja vastuullista asiakas- ja asiantuntijatyötä, jota säätelevät monet lait ja asetukset, ohjeet ja suositukset. Työn yhteiskunnallinen asema velvoitteineen ja kunkin organisaation työn tavoitteet määrittelevät työn erityiset vaativuustekijät. Laaja-alaista osaamista vaativan työn vaikutukset koskettavat syvällisesti yksittäisen ihmisen elämää ja elämisen ehtoja. 

 Lähteet Wikipedia