Unan blogi : puurakkaus

Näytetään tekstit, joissa on tunniste puurakkaus. Näytä kaikki tekstit

11.5.2020

Automatkalla jossain Etelä-Suomessa...

Ajelimme eväät ja kamerat mukanamme sinne tänne

viikonloppuna.

Luonto on heräämässä kevääseen ainakin etelässä.

Jopa marjapensaat (tämä taisi olla villi sellainen) ovat näin vihreitä.

Minulle oli kerrottu että kielotkin ovat jo kukassa eräällä seudulla, mutta eivät ne vielä kyllä olleet...

Lehdet kyllä jo ovat putkahtaneet esiin. Kukkia saamme odotella vielä kotvan.

Rakastan sammaleisia puita, sammaleista nurmikkoa ja sammaleisia kiviä...

Puut ovat jo hennoilla hiirenkorvilla...

Vaahterat jo kukkivat...

Joidenkin mielestä tämä näky on karu?

Minä rakastan tällaista maisemaa...

Ihan vähän piti taas häntä kuunnella ja silittää ja kiittää olemassaolostaan ennen lähtöä...

Tämäkin näkymä oli taianomainen ja lumoava...

Enkelipalloja ilmaantui esiin...

Eikä ihmekään tuossa taikapaikassa...

Valkovuokkojen aikaan on tietenkin otettava kaikki niistä irti.

-Sillai kuvaannollisesti.

Kyllä ne maahan jäivät mutta kuvata niitä piti... =D

Valkovuokot ovat herkän kauniita keväisessä maisemassa.

Muiden mielestä karut, minun mielestäni kauniit puut teiden varsilla piti myös ikuistaa...

Kurvasimme Mustion linnan pihaan mutta siellä tuuli niin kylmästi että vierailu jäi tällä kertaa lyhyeksi. Me olemme jo laittaneet toppatakit varastoon ja kesätakeilla ei tarennut...

Onneksi minulla on kuvia edelliseltä reissulta sieltä, mm täällä blogissa...

On niin pikkuruinen asunto että sekin tekee lisätilaa kun vie kausivaatteet varastoon...

Ylemmässä ja tässä kuvassa kukkii siis ruttojuuri Mustion pihassa.

Ruttojuuri tekee komeat lehdet jotka ovat joskus korkeampia kuin mie...

Se kukkii näin aikaisin keväällä aika huomaamattomin kukin.

Minusta nekin ovat kauniita.

Eväitä söimme autossa tämän vesistön rannalla...

Vedessä oli ainakin puoli kiloa auringonkiloa...

Nämä ovat tuulilasin läpi klikattuja otoksia ohi vilahtavista puista...

Eräs komea tammi...

Tämä aika kookas peura kaverinsa kanssa pysäytti automme hetkeksi...

Tällaisia kurkia seisoskeli eräällä pellolla...

27.9.2018

Istuta puu

Puun päivä on vuosipäivä, jolloin yksilöitä
ja yhteisöjä kehotetaan istuttamaan puita.

Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota puiden
ja metsien merkitykseen ja suojeluun. -wp-

Me olemme istuttaneet tähän pihaan
kaksi kirsikkapuuta, luumupuun,
päärynäpuun, kaksi vaahteraa, tammen,
kuusi omenapuuta ja terijoensalavia...

Joka on istuttanut puun

ei ole elänyt turhaan

- Kiinalainen sananlasku

****************

Tästä päivästä alkaen voit
ostaa uusia Roosanauhatuotteita.

Tänään on myös
Litistä tölkki -päivä
sekä

Maailman turismipäivä.

16.5.2017

Äitienpäivä metsässä

Ensin aamulla aikaisin kävimme äitiäni halaamassa, vein hänelle kukkia, äp-kortin (kortit ovat tärkeitä!!) 💗 virkkaamani
hartiahuivin ja hieman
reissutuliaisia, samoin Veljelle
pienen muistamisen, kiitokseksi talonvahtina olosta reissumme aikana.

~♡~

Sitten palasimme kipin kapin kotiin, jos vaikka minun Muruseni tulisivat syömään & äitienpäiväkahville...

~♡~

Mutta kukaan ei saapunut...

~♡~

Odotimme ja odotimme...

Kun kello löi kolme iltapäivällä,
Hani yritti piristää minua, ehdottaen että tekisimme eväät ja lähtisimme metsään?

No, ei kai tässä muuta voi. Niinpä mie tein eväät, vaihdoimme
päällemme metsään sopivaa kampetta ja
hyppäsimme autoon.

Päivä oli vaelteluun mitä sopivin.

Metsä oli tyhjä, melkein autio, koska kaikki muut olivat viettämässä perheineen varmaan äitienpäivää...

Puut nojailivat hiljaa toisiinsa,
kuitenkin kunnioittaen toistensa tilaa.

Ihanaa sammalta polun molemmin puolin...

Minulle tulee aina
sammaleisista metsistä
mieleen lapsuuden sadut.

~♡~

Sammaleella voi
levätä mitä tai mikä tahansa...

Ihan varovasti olivat
jo lämpimissä laaksopaikoissa
hiirenkorvatkin esillä.

Metsä lohduttaa.

Metsä parantaa.

~♡~

Oli ihana paikka
syödä eväitä ja juoda
murukahvia.

Ehkä tuossa kannossa on
ennen kasvanut pikkukuusen
esi-äiti?

Poikanen saa yhä voimaa
tervaskannon rippeiltä...

~♡~

Ihailen aina näitä
tällaisia pikkukuusia.
Sisimmässäni asustava joulunhenki
koristelee niitä mielessäni
jollain hersyvällä,
(ihan vähän vaan)
ja näen ne koristeltuina sieluni silmillä. ;)

~♡~

Oli tuulinen päivä
mutta metsän keskellä
pieni järvi oli
paikka paikoin
hyvin tyyni.

~♡~

Ihan kuin minun sydämeni.

~♡~

Metsässä unohtaa surun.
Tuuli kuivaa kyyneleet
ja huolet.
Sielu lepää.

https://www.facebook.com/tarinankertojanainen/photos/a.201432663230497.55455.121762977864133/1782738825099865/?type=3&theater

Jopa kaisloja laiskotutti.

Mepä emme laiskotelleet vaan
vaelsimme kilometrikaupalla
ensin tuonne ja takaisin.

En olekaan koskaan ennen
nähnyt luonnossa majavan tuhoja.

Täällä Evolla niitä mokomia kuulemma asustaa...

Metsässä oli niin hiljaista.

Vain linnut laulelivat
ja tuuli kahisutti puiden latvoja.

Teemapäivissä tänään
onkin Rakasta puuta.

~♡~

Ensimmäiset valkovuokot
jotka olen tänä keväänä
nähnyt, kasvoivat
Kärkölän maisemissa.

~♡~

Meinasin kerätä muutaman itselleni, mutta ihailin niitä siinä vain. Jääkööt kasvamaan ja ilahduttamaan muitakin.

Näimme sinä päivänä yli 80
joutsenta, ja niistä yli 60 lepäsi
Herralan puolella, jonkinlaisella
tulva-alueella.

~♡~

Evolla sijaitsee valtion retkeilyalue,
sekä Evon metsäopisto.

Voit vaeltaa, yöpyä, meloa,
ratsastaa, pyöräillä
ja kalastaa täällä luonnon rauhassa.

Joku ei ollut saanut sitä syttymään.

~♡~

Metsästä pois lähtiessämme yksi Murunen onnitteli äitienpäivän johdosta tekstiviestillä.

No niin...

- Meillä olisi taas

paljon kakkua

kahteen paikkaan syötävänä...

15.5.2016

PS: Kirsikan kukka tuoksuu vanamolle

Tämän vuoden valkoisia kirsikankukkia
pihamme ensimmäisessä kirsikkapuussa,
jonka kirsikoita emme ole koskaan saaneet
maistaa sillä rastaat ja harakat ovat
aina ehtineet ennen meitä
popsimaan ne
jo raakileina.

♥ ♥ ♥

Ostan omat kirsikkani torilta
ja syön ne hyvin hitaasti
nautiskellen.

Rakastan kirsikoita!
Ja mansikoita!
Ja pensasmustikoita!
Ja vadelmia, ja ja ja... ;D