Talviturkin heitolla on jo kiire

 

 

Vanhan uskomuksen mukaan Jaakko heittää tänään vesistöt kylmäävän kiven järveen ja kokoaa kaikki paarmat pussiin. Tarina Jaakosta ja kylmästä kivestä on syntynyt  kuitenkin entisen, juliaanisen kalenterin aikana. 

Nykyisessä gregoriaanisessa kalenterissa, (johon Suomessakin siirryttiin jo vuonna 1753) entinen juliaanisen kalenterin 25. heinäkuuta vastaakin 5. elokuuta ja juuri siihen aikaan järvivedet alkavatkin tilastojen mukaan kylmetä. 

Edes nämä 271 uuden kalenterin vuotta eivät ole saaneet suomalaisia uuteen uskomukseen. Jaakko sen kylmän kiven meilläpäin silti vielä sisukkaasti kansan mukaan heittää! 

 

 Salme sen kylmän kiven ihan oikeasti nakkaa syyskesän merkiksi nykyään.

 

- Joten vielä on lämmintä uimavettä, ainakin kaksi viikkoa.

 Mutta paarmat saisivat kyllä jo tänään kadota! 

Vielä on kesää 

jäljellä 

Ehkä minäkin 

ehdin 

talviturkkini 

pois heittää 

- Una Reinman

Inisijälauma oven takana

Hyttyset (Culicidae) ovat kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja. Puhekielessä hyttysiä kutsutaan usein nimellä sääsket tai itikat. Tieteellisesti kaikki hyttyset ovat sääskiä, mutta kaikki sääsket eivät ole hyttysiä: sääsket (Nematocera) ovat kaksisiipisten (Diptera) alalahko, jonka yksi heimo ovat hyttyset.

Hyttysiä on tunnistettu noin 3700 eri lajia. Näistä noin kuusi prosenttia imee verta ihmisistä ja näistä edelleen puolet levittää ihmisille vaarallisia tauteja.

Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 300–1 000 munaa. Munat talvehtivat ja kuoriutuvat vasta seuraavana kesänä. Vedessä elävällä toukalla ei ole jalkoja, vaan se liikkuu kiemurtelemalla takaruumistaan. Toukka luo nahkansa noin kolme kertaa, jonka jälkeen se siirtyy kotelovaiheeseen. Sekä toukka että kotelo hengittävät ilmaa takaruumiinsa hengitysputken kautta. Toukka käy läpi täydellisen muodonmuutoksen ja kehittyy hyttyseksi 2–3 viikossa. Muodonmuutoksen nopeus riippuu veden lämpötilasta. 

Täysikasvuinen hyttynen elää pisimmillään 3–4 viikkoa, mutta se saattaa kuolla monista eri syistä aikaisemminkin. Esimerkiksi kuivuus ja pakkanen hävittävät hyttyset nopeasti. Lisäksi hyttyset ovat monien lintujen, hämähäkkien ja sammakoiden ravintoa. 

Koirashyttynen elää lyhyen elämän. Se juo vain kukkien mettä, parittelee ja kuolee. Myös naaras juo ravinnokseen kukkien mettä. Naaraat imevät verta, koska hedelmöittyneet munat tarvitsevat proteiineja kehittyäkseen. Vain harvat hyttyslajit keräävät toukkana tarpeeksi ravintoa lisääntyäkseen ilman veriateriaa. 

Alkukesän lämpö ja kosteus lisäävät hyttysten määrää 

Hyttysillä on suuri merkitys monien tartuntatautien, erityisesti malarian, levittäjinä. Noin kolme prosenttia 3 700:sta tunnistetusta hyttyslajista levittää ihmisille vaarallisia tauteja. Maailmanlaajuisesti merkittäviin hyttysen levittämiin sairauksiin kuuluvat malarian lisäksi denguekuume, keltakuume, lymfaattinen filariaasi, chikungunya, zika, Japanin aivotulehdus ja Länsi-Niilin virus. 

Hyttyset tappavat ihmisiä enemmän kuin mitkään muut eläimet: yli 725 000 ihmistä kuolee vuosittain hyttysten levittämiin tartuntatauteihin. Suomessa hyttyset levittävät pogostantautia, Inkoon tautia, Chatangavirusa sekä jänisruttoa. /Wikipedia

 

*****

Ja samaan pisteliääseen laumaan
ovat liittyneet myös paarmat!
- Nyt jo!

Yleensä ne mieliharmit ovat saapuneet
vasta heinäkuussa!
 

Ja voit uskoa, että jos jo hyttysen purema aiheuttaa paukaman,
millaisen paukaman paarman puraisu aiheuttaakaan!