Oi pelakuu

.•♥•.¸¸.✿¸¸.•♥•. ✿ .•♥•.¸¸.✿¸¸.•♥•.  

Vaaleanpunaiset Mårbackat, Veerat ja
melkein valkoiset prinssi Nikolait
sulassa sovussa keittiön ikkunalla. =) 

Näille pitää myös jutella

jotta ne jaksaisivat kukkia. =)

Prinssi Nikolai. 

.•♥•.¸¸.✿¸¸.•♥•. 

Ainakin toistaiseksi puhe on tehonnut. 
Toivon että kaikki olisivat kukassa
vielä 15 päivän päästäkin... =) 

Madeiran riippapelakuukin kukkii edelleen, parhaillaan 

viiden avonaisen kukan ja muutaman nupun voimin.

Luulen tosin, ettei se osaa suomea.

Lausunkin sille obrigada aina välillä... =) 

Tässä eräänä päivänä posti toi ihanan
pistokaslähetyksen 

Pelargonit Pohjolan puutarhassa

nimiseltä puutarhasivustolta... =) 

Se oli ihana yllätys. =) 

Kokonaista seitsemän uutta pelakuulajiketta, 

ja jokaikinen niin huolellisesti nimettynä! 





EDIT: 
Valitettavasti jokaikinen 
näistä postitse saapuineista pistokkaista 
kuoli talven aikana. =(
Itse aina otan pistokkaita pelakuista
keväällä, jolloin niiden hengissäpysyminen
on huomattavasti luultavampaa,
kuin syyspistokkaista.

Harmi kun nuo pohjolan pistokkaat menivät hukkaan...

.•♥•.¸¸.✿¸¸.•♥•.  

Syksy kuiskii

Vaikka kesää haluaisi pitkittää, on syksy jo todellisuutta. 

Nämä pihlajanmarjat näkyvät kylpyhuoneemme ikkunasta.
Kun muutimme tänne, tuo pihlaja oli pikkuruinen... 

Sänkipeltojen olkinen tuoksu,
 ja omenapuiden vielä raa'at omenat
tuovat mieleen lapsuuden syksyt...

Tekee mieli kipaista jälleen pelloille juoksemaan... 

Aurinko on jo matalammalla kuin vaikkapa heinäkuussa
eikä enää lämmitä samalla tavalla.

Aamuisin on lämmintä enää hieman yli
+10 astetta eli yöt ovat jo niin kylmiä,
että kannan arempia kukkia terassilta sisään yöksi. 

Villasukat on pitänyt kaivella
jo esiin kesäpiiloistaan
ja ne on mieluusti kiskottu iltavilakalla
sisätiloissa jo jalkaan.

Takoissa on jo ensimmäiset lämmittävät tulennokset
pidetty, sillä helteisen hektisen kesän jälkeen säätila
on muuttunut myös hurjan kosteaksi.

Yhtäkkiä onkin jo syksy, ilman pehmeää laskua. 

Kansalaisopistot ovat lähettäneet kutsujaan
kansalaisille vinkiksi harrasteista
ja minäkin olen valinnut sieltä luetteloista
itselleni erään jutun, samalla kun ilmoitin
Hanin jatko-espanjan kurssille.

Pieni sukkapuoti vol 2

Mitäs mää vielä tekisin...?

Tuttavillekin
on lähtenyt postin mukana neuleita, 

toisille yllätyksinä, 

toisille pyynnöstään,

ja jotkut heistä
ovat ilahtuneet kovasti postista. =) 

Pehmeää tikutusta

 ♥

Oranssi lanka on Novitan Nalle aloeveraa, 

joka sisältää aloe veraa ja jojoba-öljyä. 

Yhdistin ohuen langan toisen ohuen eli Nalle luontopolun kanssa. 

Tein yhdistelmästä ensin jaloille lempeät yösukat ihan itselleni 

ja nyt on vuorossa kintaat, joihin Nalle aloeveraa tulee ainakin resoriin
ja peukaloihin.  

Kyseistä orassia väriä ei enää näy Novitan sivuilla 

mutta siellä on Nalle aloveraa nyt sammalenvihreänä. 
Hmmm ja K-kaupassa näin tätä valkoisena, mutta  huh,
mikä hinta olikaan kerällä... 

Ihan ekaa Olgasukkaa...

Toisenväristä Olgaa... 

 Kun pihalla ei ole enää kummempaa tekemistä 

kuin tarkastaa, onko pikkulinnuilla ruokaa, 

ja hieman lehtiä haravoida joutessaan, 

ja kantaa sisälle klapeja,
niin sohvannurkassani voin keskittyä jälleen
näihin pehmoisiin asioihin. 

♥ 

Jonakin päivänä näistäkin
tulee vielä jotakin... =)

Kiitos kaikille jotka ovat tölkkinipsuja lähettäneet! 

Odotellessa syntynyttä

Joulu vei kaikki siihen mennessä
valmistuneet käsityöt mennessään,
mutta mie teen koko ajan uusia.

Aina on sen verran aikaa
että voi neuloa jotakin. 
Odotellessa. 
Oleillessa.
Ollen olemassa.

Tuohon se peukku tulee
palmikon jatkeeksi. 

Rose-sormettomat ja laastarit sormissa.
Bambupuikot ovat ihanan keveät eivätkä
takuulla tipahda vahingossa pois kutimuksesta,
mutta ne ovat aika terävät ja miulle tulee
niistä haavoja sormenpäihin...
Varsinkin tuo vasen etusormiparka
on ihan räytynyt.

Mutta laastaria kehiin niin
räytymät ei haittaa.

Joulun jälkeen on syntynyt kuin huomaamatta sukkaa, 

tumppeja, yms Pieneen sukkapuotiin.
Tässä pikkupojan sukkia seiska veikasta ja
ylijäämälangoista.

Pitsisukkaa syntyy vaikkapa bussissa istuessa.
Tässä niitä on jo muutama pari.
Huomioliivinvihreillä ensin harjoittelin,
valkoisia oli mukava tehdä Nalle-langasta.
Vaaleanpunaiset ovat Pikkusisko-lankaa.

Vauvansukkaa syntyy vaikkapa sairaalan odotustilassa 

omaa vuoroa pään magneettikuvaukseen odotellessa.
Päänsärkyä on miltein joka päivä.
Ollut jo kauan...

 Kamalan myöhään oli mun aika,
vasta viideltä illalla, ja mie olin
etuajassa, joten kaivoin puikot ja Kaiku-langan esiin.

Kiitos mukavalle PHKS:n hoitajalle.
Ihan ilman paniikkia meni miltein tunti
magneettikuvausputken metelissä Lahden radiota kuunnellen.
Sinne ei saanut puikkoja mukaan... =) 

Täytyyhän ensi jouluksi avattavassa
Pienessä sukkapuodissa 

olla kaikenkokoisia sukkia.