Näytetään tekstit, joissa on tunniste BirdLifeSuomi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste BirdLifeSuomi. Näytä kaikki tekstit

22.1.2026

Pihabongausta ja muutakin lintuasiaa







Ensi viikonlopun pihatyöt lyhyesti: ruoki ja laske pihalintusi ja puhdista niiden pesäpöntöt

 

BirdLifen Pihabongaus
24.–25.1.2026 on Suomen suurin lintutapahtuma. Se järjestetään joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla.

 

 Lintubongaus järjestetään nyt 20.n kerran 

Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa, eikä tapahtumassa kilpailla lintujen määrällä. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. 
Pihabongauksen yritysyhteistyökumppanina on Suomen Lintuvaruste Oy. Tapahtuman suojelijana on tohtori Jenni Haukio.

Osallistumisohjeet

BirdLife Suomi



 

 


 

 Miksi lintujen ruokintapaikat hiljentyvät pakkasten kiristyessä? 

 

Mitä kovempi pakkanen, sitä tärkeämpää on säästää energiaa. Linnut saattavat käydä ruokintapaikalla vain aamulla, jos silloinkaan. Pysyttelemällä hiljaa paikallaan höyhenpallona lintu saattaa säästää energiaa enemmän kuin liikkumalla ja syömällä. Näinhän varsinkin mustarastaat näyttävän menettelevän.
Lintulaudan antimet saattavat olla vaikeasti nautittavia, jäätynyttä rasvaa tai auringonkukan siemeniä, joiden irrottamiseen, sulattamiseen ja lämmittämiseen kuluu enemmän energiaa kuin lauhalla säällä. 
Mikäli lintulautaa on pidetty talven aikana kunnossa ja lisätty ravintoa sitä mukaa kun sitä kuluu, sillä käyvät linnut ovat hyvässä kunnossa ja riittävän lihavia paastoamaan muutaman päivän kireän pakkasjakson yli.
Pienten tiaisten, hippiäisen ja puukiipijän on kuitenkin löydettävä päivittäin ravintoa pitääkseen yllä aineenvaihduntansa. Niiden ei siis auta levätä huippupakkastenkaan aikaan. Ne joutuvat hyörimään oksistossa tuolloinkin. Pienistä tiaisista sinitiainen käyttää lintulautaa tehokkaimmin hyväkseen. Eteläisenä lajina se on hyötynyt paitsi lintulaudan antimista myös lämpenevistä talvista. 

Teksti: Seppo Vuolanto/Suomen luonto  

 

Aiheesta aiemmin postattua:  

 Talvilintujen ruokinta  

 


 



Muista puhdistaa linnunpöntöt nyt  
tai viimeistään helmikuun alussa   

Pöntöt kannattaa tyhjentää aina mieluiten pakkasilla, jolloin loiset ovat kuolleet tai kohmeessa. Siivoushommat kannattaa hoitaa hanskat kädessä. 
Suursiivous kerran vuodessa vähentää lintuja vaivaavien pesäloisten määrää ja pidentää pöntön käyttövuosia. Pöntön tyhjentämisen ohessa tarkasta pöntön kunto, etenkin pohjan ja katon kestävyys, ja tee tarvittavat korjaustoimet. Pönttö kannattaa ripustaa puuhun uv-suojatulla narulla tai sinkityllä rautalangalla, jotta kiinnitys kestää.
Linnunpöntöissä on elämää talvisinkin, sillä etenkin tiaiset yöpyvät tuulensuojaisissa pöntöissä myös tähän aikaan vuodesta. Tiaiset eivät kaipaa yösijaltaan paljasta lautalattiaa kummempaa, mutta pohjalle voi toki sujauttaa ohuen kerroksen kuivaa puupurua.
Linnunpöntöt kannattaa tyhjentää vuosittain. Yleisimmät pikkulinnut eivät siivoa kolojaan, vaan rakentavat uuden pesän aina edellisen päälle. 

 



20.12.2025

Talvilintujen ruokinta




Talvilinnuille sopii parhaiten energiapitoinen ruoka kuten auringonkukansiemenet, murskatut maapähkinät, talipallot, rasvapötköt, kaura, hirssi, hamppu ja rypsi, sekä marjat ja hedelmät, esim omenat ja kuivatut pihlajanmarjat, rastaiden kaltaisille linnuille. 

 

 


Tässä olisi mainio lahjapaketti Suomen luonnonsuojeluliiton Luotokaupasta; koottava lintulauta ja siemeniä linnuille. Luontokaupan valmiiksi mietityillä lahjapaketeilla juhliin ja merkkipäiviin valmistautuminen on vaivatonta. Tällä paketilla autat pihapiirin lintuja talven yli. /Luontokauppa 

 


Talviruokinnan merkitys

"Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, on sopiva aika aloittaa talviruokinta. Aloitettua talviruokintaa pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti aina siihen asti, kunnes keväällä maa on paljas ja sula.

Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.

Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan ruokaa jopa kolmanneksen omasta painostaan selvitäkseen hengissä pakkasyön yli. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.

Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme: esimerkiksi talitiainen ja sinitiainen ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi. Ruokintojen ansiosta myös yhä useampi mustarastas pystyy talvehtimaan Suomessa. Talviruokinta lienee vaikuttanut myös pikkuvarpusen runsastumiseen.

Talviruokinnalla käyvä lajisto on runsastunut viime vuosina, ja ruokintaa hyödyntävät yhä enemmän myös puukiipijä, tikli, pikkukäpylintu, pyrstötiainen ja käpytikka. Takatalven iskiessä ruokinnalla näkee myös kevätmuutolta kotiutuneita punarintoja, kottaraisia, peippoja ja järripeippoja. Metsälinnuistamme kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen ja närhi varastoivat ruokaa talven varalle jo syksyllä, mutta vierailevat myös ahkerasti ruokintapaikoilla kovien pakkasten aikaan.

Uhanalaisista lajeista valkoselkätikka on saanut apua metsiin viedyistä läskinpaloista. Valkoselkätikka ja lukemattomat muut metsälintulajimme kärsivät sopivien ruokailu- ja pesimäalueiden puutteesta. Syynä on linnuille luontaisen monipuolisen metsäluontoympäristön häviäminen ja köyhtyminen."

 

 





Mitä ruuaksi talvilinnuille



Tiaiset, peippolinnut:
Auringonkukansiemenet (erityisesti kuoritut), tali, hamppu, kaura.

Varpuset, keltasirkut:
Kaura, viljat, siemensekoitukset.

Rastaat, tilhet:
Marjat (pihlajanmarjat, mustikat), hedelmät (omenat), rusinat.

Pikkulinnut (yleisesti):

Murskatut maapähkinät, auringonkukansiemenet, tali, viljat.

Rasva:
Tärkeää energiaa pakkasilla. Käytä talia, ihraa tai valmiita rasvapalloja.

Siemensekoitukset:
Helppo tapa tarjota monipuolisesti siemeniä, kuten pellavaa, rypsiä, hamppua.

 

Hiekka/sora:
Pieni kasa hienoa soraa auttaa lintuja sulattamaan ruokaa.

 

Älä tarjoa suolaista, maustettua, homeista ruokaa tai leivänmuruja, sillä ne ovat linnuille haitallisia tai ravintoarvoltaan heikkoja. 


Kesällä ei tarvitse ruokkia 

 

"BirdLife Suomi suosittelee, että lintuja ruokitaan vain talvisin. Yleensä linnut löytävät luonnosta ravintonsa, ja lämpimässä taudit leviävät ruokintapaikoilla herkästi. Kesällä tarjottu siemenravinto saattaa myös haitata pikkulintujen poikasten kasvua, sillä siementen ja talin ravintosisältö on erilainen kuin poikasten luontaisessa hyönteisravinnossa.

Myös vesilintujen poikasten leipäruokintaa kesäisin on hyvä välttää. Yksipuolinen ja väärä ravinto voi aiheuttaa poikasille parantumattomia ja lentämisen estäviä siipien luuston kehitysvaurioita."

 BirdLife Suomi 

 

 

Kauralyhdekuva Puuilo  

Lintulautakuva: Luontokauppa  

 

 

 


Ensi yönä on uusikuu ja pukkikin on kuulemma jo nähty liikkeellä... 

 


 

Joulukalenterissa tänään talviruokintaa pihalinnuille ja pukkibongaus!   

22.1.2025

Näkyykö jo lintuja?


 

 





Yksi kauneimpia, ellei kaunein talvilintu on tämä Kymenlaakson maakuntalintu punatulkku, Pyrrhula pyrrhula. Osittain se on muuttolintu, mutta talvehtii eteläisessä Suomessa. Näkyykö ja kuuluuko niitä sinun pihamaallasi?

Meilläpäin on jo näkynyt ainakin mustarastaita!

Ovat jo laulaa luritelleetkin ilokseni. 

Ne ovat lempilintujani punarinnan kanssa.

 

 

 

Voi ihana mustarastas
Sen laulunliverrys
saa mielen iloiseksi
askeleet kevyeksi
ja ainakin vähän
hymyä silmän nurkkaan
Kuunteleppa vaan
Etpä huomaakaan
kun joudut mukaan tähän
samaan luonnon taikaan 
 
- Una Reinman
 
 

🐦‍⬛🐦‍⬛🐦‍⬛🐦‍⬛

 

 

Ensi viikonloppuna 25.–26.1.
on Pihabongaus
jo 20. kerran  

 

"Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa Suomen suurimmassa lintutapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. 

Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa, eikä kyseessä ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole olennainen. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu.

BirdLifen Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista.
 
 

 


 


Huuhkaja on vuoden lintu 2025 


Erittäin uhanalainen huuhkaja on vuoden lintu 2025. Hankkeen tavoitteena on selvittää huuhkajan nykyinen levinneisyys ja pesimäkannan suuruus.
Osallistu kirjaamalla huuhkajahavaintosi Tiiraan!







2.5.2024

Bongaa pihalintuja viikonloppuna


 

 

 

 



 




Vietä hauska lintupäivä
ihan pihalla



 

Bongaa päivä pihalla - tapahtumassa lasketaan, kuinka monta lajia pihapiiristä löytyy yhden kevätpäivän aikana. Samalla nautitaan lähiluonnosta ja vietetään mukava lintupäivä. Kyseessä ei ole kilpailu, vaikka tapahtumalla on säännöt (ks. sivun lopussa).

 



Voit valita, 
osallistutko lauantaina 4.5.
vai sunnuntaina 5.5.

 

Havainnointialue ulottuu 100 metrin säteelle kotitalosta tai mökistä, mutta myös kauempaa näkyvät tai kuuluvat linnut saa laskea.

Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi juuri niin kauan kuin sinulle sopii. Mitä kaikkea mahtaakaan löytyä pihalta tai sen välittömästä läheisyydestä?

Mukaan saa laskea lajit, jotka on nähty tai kuultu sadan metrin säteellä kotitalosta tai mökistä. Havaittujen lintujen ei tarvitse olla näin rajatulla alueella, vaan myös kauempana olevat ja lentävät linnut hyväksytään. 
Tunnistettujen lajien lisäksi voidaan laskea laajemmat määritykset, joihin ei sisälly muita havaittuja lajeja (esimerkiksi hanhilaji, jos määritettyjä hanhia ei ole nähty). Vangittuja, kesytettyjä tai tarhattuja lintuja ei hyväksytä. Nauhureita, pillejä tai muita teknisiä houkuttimia ei saa käyttää. Riittää, että yksi osallistujista tunnistaa lajin.
Tulokset ilmoitetaan verkkolomakkeella
Tapahtuman tuloksia julkaistaan päivittyvällä tulossivulla.

Kaikkien osallistujien kesken arvotaan seuraavat palkinnot:
Focus Explore 8×32 -kiikari
30 kpl linnunlaulu-CD-levyjä
Kaikki havaintonsa ilmoittaneet saavat syyskuussa ilmestyvän BirdLife-lehden 3/2024

 

Verkkolomakkeet, tulokset ja lisätietoja  yhdistyksen omalla sivustolla:

BirdLifeSuomi 

 

 




 

 

Bongaa päivä pihalla -tapahtuma sai alkunsa keväällä 2020, kun perinteisen Tornien taisto peruttiin koronaepidemian vuoksi ja sen sijaan järjestettiin leikkimielinen Pihojen taisto, johon sai osallistua kuka tahansa yksin tai muiden samassa taloudessa asuvien kanssa. Tapahtumaan osallistui yli 4 600 ihmistä lähes 3 000 pihalla. 

 

 Nyt 4.5.2024 voit osallistua myös Tornien taistoon.



Teksti ja kuvat: BirdLifeSuomi







#BirdDay

#lintupäivä 

#päiväpihalla 






28.1.2022

Suomen suurin lintutapahtuma

 

 

 




Pihabongaus 


 Alkaa 29.1.2022 klo 0.00 ja päättyy 30.1.2022 klo 23.45

BirdLifen Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. 

Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongaus järjestetään joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna, tänä vuonna 29.–30.1.

Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa, eikä kyseessä ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole olennainen. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. 



 

 

 Kuva: BirdLifeSuomi, Talvilintujuliste

 

 BirdLifeSuomi

BirdLifeSuomi facebook