Mene takaisin nukkumaan!

Tänään me joiden 

ei tarvitse mennä töihin  

kodin ulkopuolelle, 

voimme viettää 

Nukkumispäivää 

tai upeasti sanottuna 

 Unifestivaalia.

#FestivalOfSleepDay 

Uni on ihmisen perustarve ja antaa kehollemme takaisin energiaa seuraavaan päivään, pitää mielen valppaana ja valmiina toimintaan.

Unenpuute voi olla kohtalokasta ihmisen keholle ja mielelle. 

Unenpuute voi aiheuttaa ajoneuvoliikenteen onnettomuuksia, joita tapahtuu päivittäin. 

Unella on tärkeä rooli ajattelun ja oppimisen prosesseissa. Tiedämme että unenpuute haittaa näitä kognitiivisia prosesseja monin tavoin. 

Unenpuute heikentää huomiota, tarkkaavaisuutta, keskittymistä, päättelyä ja ongelmanratkaisuja. 

Uni auttaa säilyttämään muistoja päivän kokemuksista. Jos meillä on unenpuutetta, emme muista paljonkaan edellisen päivän kokemuksista.

Tämä tekee nukkumisesta uskomattoman tärkeää. 

Luultavasti vaarallisin vaikutus  pitkäaikainen unenpuutteella on, että se voi aiheuttaa monia, jopa tappavia terveysongelmia. Tässä muutamia unenpuutteen aiheuttamia esimerkkejä: 

-Sydänsairaudet 

-Sydänkohtaus 

-Sydämen vajaatoiminta

-Epäsäännöllinen syke

-Korkea verenpaine

-Aivohalvaus

-Diabetes 

Nukkumispäivän perusti varmaankin joku syvällinen henkilö joka rakasti nukkumista.

Tänään on myös 

 Kirsikkasuklaapäivä. 

#ChocolateCoveredCherry

Suklaakirsikat otettiin käyttöön Cellan konvehdeissa New Yorkissa, vuonna 1929 eli pian sata vuotta sitten!

Kirsikkasuklaa oli välitön hitti ja niitä on yhä valikoimissa. Myynnissä on toki muidenkin valmistamia  kirsikkakonvehteja sekä muunlaisia kirsikkasuklaita. 

Joulupukki toi minulle jouluna 

(näiden sijaan, joita pukki ei kuulemma enää kaupoista löytänyt) tosi tummaa
kirsikkachilisuklaata! 

Pelästyin ensin, olisiko chiliä 

ehkä liikaa, mutta onneksi ei ollut.

Hyvää oli! 

Tänään on myös 
#DrinkingStrawDay,

Mehupillipäivä. 

Nyt kun käydään keskustelua siitä, miten muoviset mehupillit pitäisi korvata paperisilla, olisi otettava huomioon, ettei aiheutettaisi uusia ongelmia, mm paperipillien liiman muodossa. 

Liiman pitäisi olla luonnollista ainetta, joka ei aiheuttaisi kellekään minkäänlaisia ongelmia. Ei ihmisille, eläimille eikä viime kädessä luonnolle. 

 

Vuoden viimeinen täysikuu

Tänä yönä on täysikuu. 
Kuten kuvan tekstistä selviää, 
eivät ne valvotut yöt aina 
kuulemma johdukaan täysikuusta... 

Mustapääkerttu, Sylvia atricapilla

Musiikkina tänään 
 Ari Koivunen ja upea
Sylvian joululaulu,

Elvis Presleyn Blue Christmas 
&
Greatest Christmas Songs Ever... 

Unipäivä

Tänään on Mailman unipäivä. 

Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista 

kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa 

sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. 

 

Tuolla sivulla on aiempi 
postaus tästä aiheesta. 

Minä itse olen nukkunut 

aina huonosti... 

Minulle on varsin vieras 

käsite hyvät yöunet 

tai pitkään nukkuminen... 

Unipäivä

Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista 

kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa 

sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. 
 

Tänään on Maailman unipäivä 

Ihminen ei elä kovinkaan kauan ilman unta, sillä uni on elintärkeää. Nukkuessa keho ja aivot saavat mahdollisuuden palautua.

Uni on heikentyneen tietoisuuden tila, jossa liikkuminen ja reaktiot ulkomaailmaan ovat rajoittuneita ja aistiärsykkeet suurimmaksi osaksi suljettu pois tietoisuudesta.


Unen aikana aivoissa toimii niin sanottu glymfaattinen järjestelmä, joka puhdistaa aivoista sinne kertyneet myrkylliset kuona-aineet. Prosessissa aivoista puhdistuvat vaaralliset proteiinit, kuten beeta-amyloidi, joka takertuessaan hermosoluihin alkaa muodostaa Alzheimerin taudin esiasteita. Puhdistusjärjestelmä käyttää hyväksi gliasoluja ja aivoissa kulkevia kanavia.

Ihmisruumis palautuu nukkuessaan ja ylläpitää nukkumisen aikana ruumillisia ja henkisiä toimintojaan. Energiavarastot täyttyvät, kun hengitys ja sydämen syke hidastuvat, ruumiinlämpö alenee ja lihakset rentoutuvat. Elimistö lisää sellaisten hormonien tuotantoa, jotka kiihottavat elintärkeitä aineenvaihduntatapahtumia ja vahvistavat muun muassa immuunijärjestelmää.

Aivojen valveillaolokeskukset sammuvat nukkumisen ajaksi GABA-välittäjäaineen vaikutuksesta. Ihmisen nukkuessa aivot pysyvät aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä. On arveltu, että nukkumisen aikana aivot lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota. Nukkuessa aivot saavat tilaisuuden painaa valveilla koettuja tärkeitä asioita mieleen ja unohtaa tarpeettomia.

Paitsi yöunet, myös päiväunet edistävät aiemmin opittujen asioiden muistamista. Nokosten pituudella tai unen syvyydellä ei ole suurta merkitystä. Pitkät nokoset edistivät muistamista paremmin, mutta jopa kuuden minuutin nokoset riittävät merkittävästi tehostamaan muistia.

Vireys vs väsymys 

Ihmisaivojen vuorokausirytmi riippuu kahden molekyylin pitoisuuksien vaihtelusta. Aamulla aivoissa alkaa syntyä vireysmolekyyli oreksiinia, joka aktivoi hermosoluja ja pitää aivot hereillä. Päivän aikana aivoissa muodostuu adenosiinia, joka väsyttää aivoja. Iltapäivällä vireysmolekyyli oreksiinin tuotanto alkaa hiipua. Myöhään illalla adenosiinipitoisuus aivoissa on niin suuri, että ihminen nukahtaa.  Aivojen käpyrauhanen alkaa pimeän tullen tuottaa yöhormoni melatoniinia, joka edistää unta. 

Ihmisellä avautuu vuorokauden aikana niin sanottuja "uni-ikkunoita", jolloin nukahtaminen on helppoa. Kun uni-ikkuna ei ole auki, nukahtaminen on vaikeaa väsyneenäkin. Uni-ikkuna avautuu tiettyyn aikaan illalla sekä iltapäivällä yleensä lounaan jälkeen.

Mitä uni on?  

Uni on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia. Unen sisältö saattaa muistuttaa tarinaa, joka etenee epäloogisesti ja absurdisti; arkielämän ilmiöt näyttäytyvät vääristyneinä ilman minkäänlaisia ”rajoja”. Erityisesti REM-univaiheen aikana esiintyvät unet ovat surrealistisia ja epäloogisia.

Unen syvyys aivoissa on paikallista ja riippuu aivojen alueiden ja yksittäisten aivosolujen unentarpeesta: mitä enemmän jotain aivojen aluetta on käytetty, sitä syvempään uneen se vaipuu palautuakseen. Aivot ovat edelleen toiminnassa, vaikkakin vähemmän aktiivisina kuin valvetilassa, ja nukkumisen aikana voi herätä helposti sopivaan ärsykkeeseen.

Kuinka paljon unta 

Jokaisen ihmisen unen määrällä on tietty ihannetaso. Aikuinen ihminen tarvitsee unta yleensä 7–9 tuntia vuorokaudessa. Ihannepituutta lyhemmät tai pidemmät unet voivat aiheuttaa terveysongelmia. Ihmisten unentarve on yksilöllistä ja vaihtelee voimakkaasti iän mukaan.

Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän unta. REM-unen aikana lapsen valveilla kokemat asiat muuntuvat pysyviksi muistoiksi ja taidoiksi lapsen plastisissa aivoissa. Ilman REM-unta aivot unohtaisivat opitut asiat. REM-uni auttaa kasvavia aivoja säätämään neuroniyhteyksiensä vahvuutta ja määrää vastaamaan ulkopuolelta saatujen ärsykkeiden määrää.

Sisäinen kello

Ihmisellä on sisäinen kello, joka säätelee uni-valverytmiä. Se noudattaa niin sanottua sirkadiaanista rytmiä ja varmistaa, että ihminen nukkuu säännöllisesti.
Sisäisen kellon jätättämisestä johtuen ihmisen vuorokausirytmi pyrkii pitenemään ja nukkumaanmeno siirtymään koko ajan myöhäisemmäksi. Sisäinen kello reagoi esimerkiksi valoon, sosiaaliseen ympäristöön ja säännöllisyyteen nukkumaanmenossa ja ylösnousemisessa. Kellomme voi joutua epätahtiin esimerkiksi vuorotyön tai mannertenvälisen lennon seurauksena.

Ihmisillä voidaan erottaa vuorokausirytmin ajoituksen perusteella kolme erilaista muotoa eli kronotyyppiä: aamunvirkut, välimuotoiset ja illanvirkut. Aamuihmiset (aamuvirkut ja illantorkut) ovat aamuisin virkeitä, menevät iltaisin aikaisin nukkumaan ja heräävät aamulla aikaisin. Suomalaisista aamuihmisiä on joka viides. Iltaihmiset sen sijaan valvovat myöhään ja nukkuvat pitkään. Suomalaisista iltaihmisiä on joka kahdeksas. Aamu- ja iltaunisuudesta puolet määräytyy suoraan perintötekijöistä. Toinen puoli johtuu ympäristötekijöistä, sillä ihmiset sopeutuvat yhteiskunnan kellonaikoihin ja toisaalta päivän pituuden vaihtelu eli valonsaati tahdittaa nukkumista. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa illat venyvät usein aiempaa myöhäisemmiksi, joten iltaihmisiä, kuten myös univelkaisia ihmisiä, on enemmän kuin aiemmin.

Nukkumisasento

Nukkumisasennon valinta on yksilöllistä: jotkut suosivat nukkumista vatsallaan, jotkut selällään ja jotkut kyljellään. Ihminen kuitenkin yleensä vaihtaa asentoa useita kertoja yön aikana. Unitutkija Markku Partisen mukaan oikealla kyljellä nukkuminen on aikuiselle paras nukkumisasento, sillä silloin vatsan sisältö pääsee luonnollista kautta tyhjenemään. Tietyt terveysvaivat, kuten refluksitauti, voivat aiheuttaa sen, että jokin tietty nukkumisasento on muita parempi.

Univaje ja väsymys  

Valvominen ja unihäiriöt voivat aiheuttaa väsymystä ja vakaviakin terveysongelmia.
Univajeella on haitallisia vaikutuksia elimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan, se voi aiheuttaa väsymisen ja torkahtelun lisäksi esimerkiksi lihomista sekä keskittymis- ja oppimisvaikeuksia. Kasvuhormonin tuotanto estyy, stressihormonien eritys lisääntyy, vastustuskyky heikkenee sekä sairastavuus ja onnettomuusalttius kasvaa. Univaje aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista sekä yleisen suorituskyvyn heikkenemistä.

Unenpuute aiheuttaa myös esimerkiksi puheen sammaltamista, mielialan vaihteluja, muistivaikeuksia ja vainoharhaisuutta.

Väsymys on riski liikenteessä. Vuorokauden valvominen vastaa promillen humalatilaa. Suorituskyky heikkenee jo 4–5 tunnin yötyön jälkeen, 12 tunnin jälkeen tapaturmariski on kaksinkertainen ja 16 tunnin lopussa kolminkertainen normaaliin verrattuna. Lisäksi valvomisajan pidentyessä virheiden määrä kasvaa. 

Myös liian pitkistä yöunista voi olla haittaa 
 
Useiden laajamittaisten tutkimusten mukaan yhdeksän tai useamman tunnin nukkuminen joka yö on yhteydessä monenlaisiin terveysongelmiin, kuten diabetekseen, ylipainoon, päänsärkyyn, syöpään ja sydänsairauksiin.

Unihäiriöt

Yleisin unihäiriö on unettomuus. Siitä kärsii vuoden aikana ainakin joka kolmas aikuinen, ja joka kymmenes kärsii siitä yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan. Kun ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unentarpeensa edellyttää, syntyy ensin univajetta ja sen jatkuessa univelkaa. Muita unihäiriöitä ovat esimerkiksi uniapnea ja kuorsaus.

Parasomniat ovat unen erityishäiriöitä, joiden yhteydessä esiintyy sensorisia, motorisen tai autonomisen hermoston toiminnan muutoksia. Parasomnioita ovat esimerkiksi unissakävely, unissapuhuminen, unihalvaus, yöllinen kauhukohtaus, painajaisunet ja yökastelu.


Unihäiriöt johtuvat aikuisilla useimmiten elämäntilanteen muutoksista, stressistä, päihteiden käytöstä tai mielenterveyden häiriöistä kuten masennuksesta. Nuorilla unettomuuden yleisimpiä syitä ovat liian myöhäinen nukkumaanmeno, epäsäännöllinen nukkumisrytmi, liiallinen alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien käyttö ja niukka liikunta.Vääränlainen ruokavalio tai mielen ongelmatkin voivat olla syynä siihen, miksi heräilet joka yö samoihin aikoihin.


Jos heräät klo 21 - 23: Tämä on aika, jolloin elimistön hormonitoiminta ja entsyymitasapaino palautuvat. Nämä ovat yhteydessä myös aineenvaihduntaan ja hormoneihin, joten jos heräät alkuyöstä tai sinulla on vaikeuksia nukahtaa, se saattaa johtua huonosta ruokavaliosta tai liian raskaasta ateriasta. Muita syitä voivat olla ahdistus tai seuraavan päivän töiden murehtiminen.

Heräät Klo 23 - 01: Yin-energia muuttuu yang-energiaksi tässä vaiheessa, joten herääminen juuri tähän kellonaikaan voi johtua tilanteesta, johon olet juuttunut itsesi kanssa. Kun ratkaiset mieltä painavan ongelmasi, elimistösi pääsee takaisin tasapainoon ja uniongelmasi häviävät.

Herääminen tähän aikaan voi johtua myös sappirakon kyvyttömyydestä hajottaa epäterveellistä rasvaa.

Heräät klo 01 - 03: Kiinalaisen lääketieteen mukaan herääminen alkuyöstä voi johtua negatiivisista tunteista, kuten turhautumisesta tai vihasta. Tämä on myös aikaa, jolloin kehosi pyrkii puhdistautumaan, joten kyse voi olla myös maksaan liittyvistä ongelmista.

Heräät 03 - 05:

Jos heräät tässä unen vaiheessa, mielessäsi saattaa olla surua. Erilaiset hengitystekniikat saattavat hyödyttää surun valtaamaa mieltä, joten ne kannattaa opetella valmiiksi.

Herääminen tähän aikaan saattaa myös olla merkki herkkyydestä epätavallisia ääniä kohtaan, palelusta tai selkounista.  (Minä tapaan herätä itse tähän aikaan... )

Heräät 05 - 07:

Tähän aikaan paksusuoli on erittäin aktiivisena; se hajottaa myrkkyjä ja pyrkii poistamaan ne kehosta. Jos heräät tähän aikaan, se voi johtua huonolaatuisesta ravinnosta tai liian myöhäiseksi venyneestä ateriasta.

 

Unta voi parantaa

Yöunta voi parantaa ja unettomuutta torjua kiinnittämällä huomiota nukkumisolosuhteisiin, liikuntaan ja rentoutumiseen, nukkumisaikoihin ja ravintoon. Pimennetyssä ja viileässä makuuhuoneessa voi nukahtaa helpoimmin. Säännölliset nukkumisajat parantavat unta, myös viikonloppuisin. Runsas alkoholi sekä piristävät kahvi, vahva tee, kaakao ja tumma suklaa voivat myöhään illalla nautittuina vaikeuttaa nukkumista. Hiilihydraattipitoiset ruoat sen sijaan auttavat nukahtamista. Myös kehon ja mielen rentouttaminen helpottaa nukahtamista.

Rasittava liikunta häiritsee nukahtamista vielä noin kahden tunnin ajan. Unilääkkeet voivat helpottaa unettomuuden oireita, mutta niillä on sivuvaikutuksia, ja ne voivat keventää unenlaatua haitallisesti.

Lapsilla univaje lisää ylivilkkautta 

ja haastavaa käytöstä. 

Lähteet:
mtvlifestyle, jonka lähde: Highperspectives
sekä Wikipedia

Kuutamo on kangastusta

Kuu loittonee maasta neljä senttiä vuodessa. 

Silti sen voi tämän täysikuun ajan nähdä tavallista

suurempana. Ei ehkä Suomessa mutta jossain muualla. 

On jännää, miten minä olen aina erilainen kuin muut, 

sillä täydenkuun aikaan minä nukun kaikkein parhaimmin, 

ja sen ajan huonommin kun kuuta ei ole.

Oli siis kuvaava se runoblogini, 

( joka ei enää muille näy, )

nimeltään Moonwoman. 

Vaikka runoissani olenkin 

- toisinaan - 

käyttänyt hyväkseni kuu-unettomien 

tuntoja, ne eivät todellakaan ole 

omia tuntemuksiani.
Pystyn kyllä sisäistämään
niitäkin mielentiloja.

On surullista,
ettei tämä kaikki tuttu
maailmankaikkeus 
jatku tällaisena ikuisesti.



16.11.2016 on
Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä. 

Kaikkea pitäisi suvaita
mutta joskus se on vaikeaa...

Puiden latvat hyväilevät kuuta

Kuun mystinen valo 

häiritsee joidenkin 

yöunta. 

Eivät saa nukuttua. 

Minä nukun kuutamossa 

aina paremmin. 

Muiden kuutamoisista 

unettomuuksista 

minä kirjoitan runoja 

niinä valottomina iltoina 

jolloin itse en saa unta, 

kun kuu ei minua 

uneen tuudita. 

-Una Reinman-