Translate

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maailman mehiläispäivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Maailman mehiläispäivä. Näytä kaikki tekstit

20.5.2024

Mehiläiset ovat tärkeimpiä eläimiä


 



Ilman mehiläisiä meillä ei olisi ruokaa 
Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on lentävien hyönteisten ryhmä. Mehiläisiä on ollut olemassa tuhansia vuosia. Vanhin argeologinen mehiläislöytö on ollut yli 100 miljoonaa vuotta vanha.
Mehiläiset saattoivat olla ensimmäinen laji, joka päätti ryhtyä kasvissyöjäksi. Alun perin surisevat ystävämme söivät muita hyönteisiä, mutta ne kehittyivät syömään nektaria ja siitepölyä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että mehiläispopulaatiot vähenevät maailmanlaajuisesti elinympäristöjen katoamisen, torjunta-aineiden ja ilmastonmuutoksen vuoksi.

Huoli mehiläisten uhanalaisuudesta on noussut laajalti esiin kaikkialla maailmassa, mutta tiedot siitä, miten asian suhteen toimia, ovat olleet niukkoja. Maailman mehiläispäivä on olemassa muistuttaakseen ihmisiä mehiläisten tärkeydestä ja siitä, kuinka me voimme auttaa suojelemaan niitä.

Ensimmäisiä ihmisiä, joka auttoi tuomaan mehiläisten tärkeyden esiin, oli Anton Janša joka aloitti modernin mehiläishoitotekniikan kotimaassaan Sloveniassa 1700-luvulla ja kirjoitti aiheesta kaksi kirjaakin. Siitä lähtien mehiläishoidosta on tullut elintärkeä välttämättömyys maailman ekosysteemeissä ja talousjärjestelmissä.

 

 

 

 

Moni ei ymmärrä mehiläisten tärkeyttä tai osaa auttaa mehiläisten pelastamisessa, mikä johti YK:n julistamaan Maailman mehiläispäivän, World Bee Day, lisätäkseen tietoisuutta mehiläisten merkityksestä.

Mehiläiset ovat jatkuvan ihmisen toiminnan vuoksi uhattuina, mukaan lukien torjunta-aineet, maankäytön muutokset ja yksiviljelykäytännöt, jotka ovat tuhonneet mehiläisyhdyskuntia.

Mehiläiset auttavat kasvattamaan 90 prosenttia maailman luonnonkasveista. 35 prosenttia maailman sadoista riippuu mehiläisten määrästä ja hyvinvoinnista.

Teemapäivä on avoin myös muille pölyttäjille, kuten lepakoille, kolibreille ja perhosille. Yhdessä nämä välttämättömät eläimet auttavat pitämään ekosysteemejä terveinä ja ylläpitämään biologista monimuotoisuutta.
Mehiläiset ja muut eläimet auttavat meitä myös torjumaan globaalin tason ongelmia, kuten nälänhätää ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Nämä upeat eläimet auttavat pitämään kasvimme ja planeettamme elossa.







Hunajasta on moneksi 

Hunajamehiläiset valmistavat hunajaa imemällä nektaria kukista, ruokkimalla sitä takaisin pesään ja vähentämällä sitten vesipitoisuutta kuljettamalla sitä suusta suuhun, kunnes se muuttuu hunajaksi. 

 



 

Hunaja oli esi-isillemme monumentaalinen löytö energian antajasta, ruoan makeuttamisesta aina antiseptiseksi lääkkeeksi, sekä palovammojen ja haavojen sitomiseen.

Rakastamme hunajaa niin paljon, että lapsiamme edelleen nimetään mehiläisten mukaan. Nimet Melissa ja Ali, tarkoittavat mehiläistä kreikaksi ja urduksi, mikä osoittaa, että kaikkialla maailmassa arvostetaan mehiläisiä.


 


 



Tiesitkö tätä hunajasta?



Hunajassa on eläviä entsyymejä. Jos se joutuu kosketuksiin metallin kanssa,
nämä entsyymit kuolevat. Siksi paras tapa syödä hunajaa on puu- tai muovilusikalla.
Mehiläisten tuottama propolis on yksi tehokkaimmista luonnollisista antibiooteista

Hunaja on yksi harvoista elintarvikkeista maan päällä, joka voi ylläpitää ihmiselämää.
Yksi teelusikallinen hunajaa riittää ylläpitämään ihmiselämää 24 tuntia.

Sanonta honeymoon, "kuherruskuukausi" tulee siitä, kun tuore pariskunta nautti häiden jälkeen hunajaa hedelmällisyyden turvaamiseksi.
Hunajalla ei ole viimeistä käyttöpäivää.

 


 

 

Miten voin auttaa mehiläisiä?

Monet järjestöt tarjoavat mehiläiskoruja tai vaatteita, joiden voitoista osa saattaa mennä mehiläisten hyväksi. 

Mehiläisjärjestöt järjestävät myös omia tapahtumia, tiedotuskampanjoita ja erityisiä lahjoitustapoja. 

Jos sinulla on parveke tai terassi, voit ostaa mettä kantavia kukkia ja istuttaa ne mehiläisten ja omien silmiesi iloksi.

Auringonkukat, unikko ja rakastetut maustekasvimme, kuten timjami, tilli ja fenkoli, sopivat täydellisesti pölyttäjille. Luo ystävällinen ympäristö mehiläisille, perhosille ja kaikille paikallisille pölyttäjille auttaakseen niiden elinympäristöä.

Mene paikallisen mehiläishoitajan luo, osta heiltä hunajaa ja mehiläisvahatuotteita.  
Mehiläishoitajan kanssa voit myös löytää sopivia tapoja pitää puutarhasi tai ulkotilasi mehiläisystävällisenä ympäristönä.

Haitallisten torjunta-aineiden välttäminen pitää pölyttäjät tyytyväisinä. Jos sinun on ruiskutettava jotain, ruiskuttamalla se myöhään illalla/yöllä varmistat, etteivät mehiläiset joudu ristituleen.

Jos sinulla on suurempi tontti, joka on täynnä luonnonkukkia, osan säilyttäminen villinä tarkoittaa, että mehiläisilläsi on täydellinen luonnonympäristö.

Jaa ja levitä uutisia maailman mehiläispäivästä sosiaalisessa mediassa.
/DOTY

 






#BeeDay
#worldbeeday
#savethebees
#beeday
#bees





 

 



PS:

 

Annetaan niiden voikukkien kukkia.
Tähän aikaan vuodesta se on tärkeä kasvi mehiläisille.



"Voikukkaa (Taraxacum officinale) pidetään usein rikkakasvina,
mutta se on mehiläiselle ja monille muille pölyttäjille tärkeä ravintokasvi.
Voikukasta saatava hunaja on keltaista ja voimakasaromista."

/Suomen mehiläishoitajain liitto



PS2:
Yhdessä maailman ensimmäisistä kolikoista oli mehiläissymboli.






20.5.2023

Älä sano "pörriäinen" - sano pölyttäjä


 

 




Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on mesipistiäismäisten (Apoidea) yläheimoon kuuluva lentävien hyönteisten ryhmä. 
Hunajamehiläiset tuottavat hunajaa ja mehiläisvahaa, minkä vuoksi ihminen kasvattaa niitä hyötyeläimenä.
Mesipistiäiset ovat välttämättömiä hedelmien ja vihannesten pölyttäjiä kuljettaessaan siitepölyä kukasta kukkaan. 
 
"Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruuantuotannon kannalta katsottuna. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin vaarassa ihmisten aiheuttamien toimien vuoksi. Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä. Maailman ruokakasveista pölyttäjiä tarvitsee 75 prosenttia ja pölyttäjien vaikutus koskee 35:tä prosenttia maailman viljelymaasta.

Tietoisuuden kasvattamiseksi YK päätti vuonna 2017 julistaa toukokuun 20. päivän Maailman mehiläisten päiväksi. Päivän tavoitteena vahvistaa niitä keinoja, joiden avulla mehiläisiä ja muita pölyttäjiä voidaan suojella. Nälän poistaminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja mehiläisiä tarvitaan, jotta tavoite voidaan saavuttaa." 

YK-päivä: Maailman mehiläispäivä 

 World Bee Day 

#worldbeeday 
#savethebees 
#beeday  
#nature 
 #bees  
 
 

🐝


Ilman mehiläisiä 
meillä ei olisi ruokaa 

Mesipistiäisten uhkana ovat niiden elinympäristöjen katoaminen, tuholaistorjunta-aineet ja taudit. 
/Wikipedia 


 

🐝






PS: 

Kaikki pölyttäjät eivät "pörise" ja "pörriäinen" on ihan vauvakieltä. Älä siis sano pörriäinen, sano pölyttäjä. 






 


 


20.5.2022

Maailman mehiläispäivä

 

 



Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on mesipistiäismäisten (Apoidea) 
yläheimoon kuuluva lentävien hyönteisten ryhmä.
Mesipistiäisiä esiintyy kautta maailman.

Niitä tunnetaan noin 20 000 lajia, joista Suomessa elää 235. Useat 
mesipistiäislajit ovat yksineläjiä eli erakkoja. Hunajamehiläiset sen sijaan 
muodostavat suuria ja hyvin järjestäytyneitä yhdyskuntia, jonka jäsenet
ovat lähisukulaisia keskenään. Näiden lajien sosiaalinen käyttäytyminen 
on monimutkaista ja poikkeuksellista koko eläinkunnassa.

Ihmiselle tutuin mesipistiäinen on tarhamehiläinen (Apis mellifera). 
Se elää parvissa ja sitä käytetään mehiläistuotteiden kuten hunajan tuotantoon.


Myös kimalaiset ovat mesipistiäisiä.



Pienimmät mesipistiäislajit ovat pituudeltaan alle 2 millimetriä Maailman suurin 
mesipistiäinen on Malaijien saaristossa elävä Megachile pluto, joka kasvaa 
39 millimetrin pituiseksi.

Monen mesipistiäislajin naaraalla on myrkkypistin, jota mesipistiäinen käyttää 
monilla lajeilla pistin on vaatimaton tai puuttuu kokonaan.

Mesipistiäisten selkein ero lähes kaikkiin ampiaisiin on se, että mesipistiäiset 
tarvitsevat kukkien siitepölyä saadakseen proteiinia toukkiensa ravinnoksi, 
eivätkä ne syö hyönteisiä tai hämähäkkieläimiä kuten ampiaiset. 
Tähän poikkeus on eräs mesipistiäisten Trigona-suvun laji, joka ruokkii 
toukkaansa raadoilla.

Jotkin mesipistiäislajit tekevät pesänsä maan alle, toiset korkealle puihin, 
ja jotkin ihmisten taloihin. Jotkin mesipistiäislajit ovat loisia, jotka ryöstävät 
toisilta yksilöiltä pesän, elävät toisten lajien rakentamissa pesissä, tai jättävät 
munansa toisten lajien kasvatettavaksi.

Verhoilijamehiläinen pesii puunkolossa.



Erakkomehiläinen rakentaa oman pesänsä ja ruokkii itse omat jälkeläisensä. 
Se voi kaivaa pesänsä esimerkiksi maahan muiden pesien viereen. 
Yhdyskuntamehiläiset elävät pesässä muiden yksilöiden kanssa. 
Aitososiaaliseen yhdyskuntaan kuuluu yleensä työläisiä sekä yksi kuningatar, 
joka hoitaa munimisen ja on usein kaikkien työläisten äiti. Kuningatar 
on monilla lajeilla suurikokoisempi kuin työläiset. Joidenkin lajien 
yhdyskunnat eivät ole aitososiaalisia, vaan ne muodostuvat samasta 
sukupolvesta, usein sisaruksista. Joissain mesipistiäisyhdyskunnissa 
ei ole minkäänlaista työnjakoa, vaan kaikki jäsenet toimivat samalla tavalla. 









Hunajamehiläiset tuottavat hunajaa ja mehiläisvahaa,
minkä vuoksi ihminen kasvattaa niitä hyötyeläimenä.

Mesipistiäiset ovat välttämättömiä hedelmien ja vihannesten 
pölyttäjiä kuljettaessaan siitepölyä kukasta kukkaan. 


Ilman mehiläisiä 

meillä ei 

olisi ruokaa! 

 

 




Mesipistiäisten uhkana ovat niiden elinympäristöjen
katoaminen, tuholaistorjunta-aineet ja taudit. 

/Wikipedia

 

 

Tänään on maailman mehiläispäivä 


 World bee day 

 

 #BeeDay    
       #WorldBeeDay                   
#worldbeeday  
#savethebees 
#beeday   
#nature  
#bees   
 

 

 

 

 

20.5.2021

Mehiläispäivä & esteettömyyspäivä













Tänään on kansainvälinen  mehiläispäivä,
World Bee Day 

#BeeDay 

 

 Monet ravintokasvit tarvitsevat hyönteispölytystä tuottaakseen satoa.
Suomessa erityisesti mehiläisistä hyötyvät esimerkiksi rypsi ja rapsi, tattari,
apilat, härkäpapu, omena, puutarhavadelma, herukat, mansikka ja pensasmustikka.
Metsämustikka ja puolukka puolestaan tarvitsevat luonnonpölyttäjiä kuten kimalaisia ja erakkomehiläisiä.




Osta kotimaista hunajaa 

Sekä Suomen Mehiläishoitajain liitto SML että FAO kehottavat suosimaan lähihunajaa,
koska se on paras tapa tukea oman alueen mehiläistarhaajia. 

Tarhamehiläiset ovat yhdyskuntahyönteisiä, mikä on niiden suuri valtti yksin ahertaviin luonnonvaraisiin pölyttäjiin verrattuna.








 
 

Mehiläisiä voi siirtää paikasta toiseen 

Mehiläisiä on mahdollisuus saada töihin omille viljelyksilleen ja puutarhaansa
SML:n ylläpitämän viljelijöille maksullisen pölytyspalvelun kautta.

Tarhaaja siirtää mehiläispesiään haluttuun paikkaan, huolehtii niistä ja korjaa hunajasadon.
Viljelijä tai tarhuri puolestaan saa entistä paremman ja laadukkaamman sadon.


YK:n maatalous- ja ruokajärjestö FAO korostaa mehiläispäivänä tarhaajien elinkeinon turvaamisen tärkeyttä koronaepidemian aikana. 

 

Mehiläistarhaus tarjoaa työtä ja tuloja myös niille ihmisille,
jotka elävät äärimmäisen köyhissä oloissa. On tärkeää tunnustaa mehiläistarhauksen
ratkaiseva rooli köyhyyden ja aliravitsemuksen torjunnassa ja auttaa mehiläishoitajia
selviytymään pandemia-ajan ​​haasteista.


Teksti: Maaseudun tulevaisuus 
 
 






World Bee Day 

 


Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruuantuotannon kannalta katsottuna. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin vaarassa ihmisten aiheuttamien toimien vuoksi. Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä. Maailman ruokakasveista pölyttäjiä tarvitsee 75 prosenttia ja pölyttäjien vaikutus koskee 35:tä prosenttia maailman viljelymaasta.

Tietoisuuden kasvattamiseksi YK päätti vuonna 2017 julistaa toukokuun 20. päivän Maailman mehiläisten päiväksi. Päivän tavoitteena vahvistaa niitä keinoja, joiden avulla mehiläisiä ja muita pölyttäjiä voidaan suojella. Nälän poistaminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja mehiläisiä tarvitaan, jotta tavoite voidaan saavuttaa.

Teksti: YK-päivä tapahtumat, Maailman mehiläispäivä








Pölyttäjävideo






***************










Tänään on myös Kansainvälinen esteettömyys- ja saavutettavuuspäivä, jota vietetään toukokuun kolmantena torstaina

 

Tänä vuonna teemana on esteetön pysäköinti ja esteettömien pysäköintipaikkojen luvanvarainen käyttö. 

 

Invalidiliitto kampanjoi aiheesta valtakunnallisesti, ja mm. jäsenyhdistykset ympäri Suomea jalkautuvat jakamaan tietoa esteettömien pysäköintipaikkojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä viikon aikana.

Kampanjan avulla pyrimme helpottamaan etenkin liikkumisrajoitteisten ihmisten päivittäistä asiointia, kuten kaupassa käyntiä. Esteettömiä autopaikkoja tarvitaan, jotta myös liikkumisesteiset ihmiset pääsevät palvelujen äärelle; käymään ostoksilla, nauttimaan kulttuurista, harrastamaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan sekä käyttämään terveyspalveluita.

Leveämmät ja lähellä sisäänkäyntiä sijaitsevat autopaikat ovat välttämättömiä monille liikkumisesteisille ihmisille.

Ethän pysäköi esteettömälle autopaikalle ilman liikkumisesteiselle henkilölle myönnettyä pysäköintilupaa.

 

 

#HelppoLiikkua 

#YhdenvertaistaPalveluaKaikille


********


Tänään myöskin 

 Maailman autoimmuuni niveltulehduspäivä 

World Autoimmune Arthritis Day